Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2013–2014
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Geologian koulutusohjelma
Kuvaukseen liitetty tiedosto:
Tutkinnot ja opintojen ajoitus (pdf 538 kB.)

Geologian koulutusohjelma

 

Geologian osasto, PharmaCity Itäinen Pitkäkatu 4, 5. ja 6.krs., 20520 Turku

Maantieteen ja geologian laitos: www.sci.utu.fi/maageo

 

 

SISÄLLYSLUETTELO

 

1. GEOLOGIAN KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET

2. TUTKINNOT

    LUK-TUTKINTO GEOLOGIASSA

    FM-TUTKINTO GEOLOGIASSA

 3. SIJOITTUMINEN ERI AMMATTIALOILLE

 4. OPINTOJEN SUORITTAMINEN JA OPINTONEUVONTA

- Opetukseen osallistuminen ja opintojen suorittaminen

- Opintoneuvonta

- Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat

- Kuulustelujen ja muiden suoritusten yleisiä sääntöjä

- Tilat ja aineistot

- Opiskelu ulkomailla

- Työharjoittelu

- Valmistuminen

- Opetuksen kehittäminen

- Ainejärjestö

- Maisteriohjelmat

- Tutkijakoulut

 5. SIVUAINEOPISKELU GEOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

 

 

1. GEOLOGIAN KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET

 

Yhtenä perusluonnontieteenä geologia käsittää maapallon ja muidenkin planeettojen elottoman ja elollisen luonnon kehityksen aina aurinkokuntamme syntyhetkistä nykypäivän luonnonilmiöihin. Maapallomme eri ympäristöt ovat rakentuneet pitkällisten geologisten prosessien kautta ja näiden geologisten ilmiöiden ymmärtäminen on tullut yhä tärkeämmäksi ihmiskunnalle. Monien nykypäivän polttavimmiksi globaaleiksi ongelmiksi luonnehdittujen ilmiöiden, kuten mineraalisten luonnonvarojen, öljyn ja juomaveden riittävyys ja yhä intensiivisemmäksi käyvä rakentaminen, aluesuunnittelu ja luonnonsuojelu tarvitsevat tuekseen luotettavaa geologista tietoa.

Geologian tutkimuskohteina ovat siis maapallon rakenne ja kehitys sekä maapallolla vaikuttavat geologiset prosessit ja niiden tulokset. Koulutuksen keskeinen tavoite on antaa opiskelijoille näkemys maapalloa muokkaavista fysikaalis-kemiallisista ilmiöistä. Heitä opetetaan käyttämään geologista tietoa maa- ja kallioperän tutkimuksessa maastossa ja laboratoriossa sekä erilaisissa käytännön tehtävissä. Geologista tietoa opitaan soveltamaan maankamaran luonnonvarojen etsimisessä, hyödyntämisessä ja suojelussa sekä toisaalta ympäristögeologisen suunnittelun piirissä.

Geologian oppiaine toimii maantieteen ja geologian laitoksessa. Opintosuunnittelua tehdessään opiskelijoiden kannattaa tutustua molempien oppiaineiden tarjontaan.

 

 

2. TUTKINNOT

 

LUK-TUTKINTO GEOLOGIASSA (180 op)

 

Opiskelun alkuvaiheessa suoritetaan luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, joka antaa perusvalmiudet geologian maisteriopintoihin ja työelämään. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa pääaine on geologia. Luonnontieteiden kandidaatin opinnoissa annetaan laaja yleiskuva maapallon geologisesta historiasta ja geologisista prosesseista. Opiskelussa perehdytään kallio- ja maaperän yleiseen, alueelliseen ja rakenteelliseen geologiaan, mineraalien määritykseen ja kivilajien mikroskooppiseen tutkimukseen. Lisäksi perehdytään kivien ja kerrostumien syntyä käsitteleviin tieteenaloihin, kuten petrologiaan, sedimentologiaan ja stratigrafiaan sekä geologian sovelluksiin kuten malmi-, pohjavesi- ja ympäristögeologiaan. Luentojen ja laboratorio-opiskelun lisäksi opitaan maastokurssien ja kenttätöiden avulla geologiassa käytettävät keskeisimmät geologisen perustiedon keruumenetelmät maastosta. Näiden perusteella opitaan suorittamaan geologista kartoitusta sekä maankamaran raaka-ainevarojen etsintää ja inventointia.

 LuK-tutkinnon vaatimuksiin kuuluu 90 op geologian perus- ja aineopintoja. Kieli- ja viestintäopintoja on oltava 10 op. Näiden lisäksi on suoritettava kartografian ja geoinformatiikan perusteiden 5 op kurssi (MAAN6081)

 

LuK-tutkinnon sivuaineet 50–60 op

 

Sivuaineopintojen avulla opiskelija voi muokata geologian tutkintoa ja oman asiantuntemuksensa kehittymistä haluamaansa suuntaan. Ne voivat vaikuttaa myös maisterin tutkinnon suuntautumiseen.

Geologian LuK-tutkinnossa on oltava kaksi vähintään 25 op sivuainetta, joista toisen on oltava kemia, fysiikka, tilastotiede, tietojenkäsittelytiede tai matematiikka ja toinen jokin seuraavista: kemia, fysiikka matematiikka, biokemia, tilastotiede, biologia, astrobiologia, ympäristötieteet, tietojenkäsittelytiede, maantiede, liiketaloustiede tai arkeologia. TAI Yksi 60 op opintokokonaisuus seuraavista: kemia, fysiikka, matematiikka, biokemia, biologia, tilastotiede, ympäristötiede

 

 

FM-TUTKINTO GEOLOGIASSA (120 op)

 

Filosofian maisterin tutkinnon voi suorittaa geologiassa kahdessa pääaineessa, geologiassa ja mineralogiassa sekä maaperägeologiassa. Molemmissa pääaineissa voi vielä erikoistua eri tutkimusaloihin. Oman erikoistumisalan opintoja on suoritettava linjasta riippuen 97-101 op. Loput opinnoista on vapaasti valittavia.

 

Geologian ja mineralogian linja

 

Geologia ja mineralogia tutkii kallioperän koostumusta, rakennetta ja syntyä sekä kivilajien ja mineraalien hyväksikäyttöä ja kallioperässä olevia raaka-ainevaroja. Tutkimus perustuu maastossa tehtäviin kartoitushavaintoihin sekä kivilajien ja mineraalien laboratoriomäärityksiin. Se vaatii usein tuekseen kemian ja fysiikan tietoja. Syventävien opintojen ja tutkielman perusteella geologian ja mineralogian opiskelija voi valita erikoistumisalakseen kallioperägeologian, mineralogian tai malmigeologian ja mineraaliset raaka-ainevarat.

 

Maaperägeologian linja

 

Maaperägeologia tutkii maaperän syntyä, kehitystä, rakennetta ja ainesta. Keskeisenä pyrkimyksenä on ymmärtää kvartäärikauden luonnon prosessien vaikutus maaperän synnyssä. Näin opitaan hallitsemaan mm. pohjaveteen, turpeeseen, ympäristönsuojeluun sekä maa- ja kallioperän raaka-aineiden hyödyntämiseen liittyviä geologisia kysymyksiä. Tutkimuksissa nojaudutaan mm. kemiallisiin, geoteknisiin, geofysikaalisiin, sedimentologisiin ja paleontologisiin kenttätutkimusmenetelmiin ja laboratorioanalyyseihin. Opiskelija voi opintojensa ja pro gradu -tutkielmansa perusteella suuntautua glasiaaliympäristön maaperän tutkimuksiin ja järvi- ja merisedimenttien tutkimuksiin.

Opiskelemalla sivuaineena ympäristötieteitä 45 op ja tekemällä ympäristöpainotteisen pro gradu -työn, voi opiskelija suorittaa filosofian maisterin tutkinnon geologiassa erikoistuen ympäristötieteisiin. Tutkintotodistukseen tulee maininta ympäristötieteisiin erikoistumisesta.

 

3. SIJOITTUMINEN ERI AMMATTIALOILLE

 

Geologisen tiedon hyväksikäytöllä on nyky-yhteiskunnassa yhä kasvavat tarpeet mm. raaka-ainetutkimuksissa, ympäristötutkimuksissa ja teollisessa tuotannossa.

Geologian alan tutkinto on käytännönläheinen luonnontieteen ylempi korkeakoulututkinto, joka tarjoaa mahdollisuuden hakeutua myös totutuista geologian tehtävistä poikkeaviin työsuhteisiin yhteiskunnan eri aloilla. Geologien työllisyystilanne on erittäin hyvä. Uusiin ja käyttökelpoisiin sovellutuksiin tähtäävä geologian koulutus antaa tietoja ja taitoja, joilla on kysyntää elinkeinoelämässä.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon suorittanut voi sijoittua vähemmän vaativiin geologisiin tehtäviin geologian alan tutkimuslaitoksiin ja geologista tutkimusta tekeviin yrityksiin. Tällaisia tehtäviä ovat monet kallio- ja maaperän kartoitustehtävät sekä muut tutkimustyötä tukevat tehtävät.

Geologiaa ja mineralogiaa pääaineenaan opiskelleet ja filosofian maisterin tutkinnon suorittaneet geologit voivat toimia tutkijoina sekä sijoittua vaativampiin kallioperäkartoitustehtäviin ja muihin kivilajitutkimuksiin, mineralogeiksi sekä malminetsintään ja geokemiallisiin tutkimuksiin. Teollisuuden piirissä on mahdollisuus toimia rakennuskivitutkimuksissa sekä louhoksilla ja kaivoksilla louhinnan ja tuotannon suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavana kaivosgeologina. Geokemiallinen peruskoulutus on sopiva mm. ympäristöhuollon tutkimustehtäviin. Yliopistoissa ja Geologian tutkimuskeskuksessa on erilaisissa tutkimusprojekteissa työtehtäviä, joissa geologit voivat täydentää ammattitaitoaan jatko-opiskelua varten.

Maaperägeologiassa filosofian maisterin tutkinnon suorittaneet geologit voivat sijoittua tutkijoina ja suunnittelijoina valtion, kuntien tai yksityisten työnantajien palvelukseen. Työtehtäviä on kotimaassa ja ulkomailla mm. Geologian tutkimuskeskuksen, korkeakoulujen, koululaitoksen, ympäristöhallinnon, kuntien, teollisuuden sekä rakennus- ja ympäristöalan yritysten palveluksessa.

 

4. OPINTOJEN SUORITTAMINEN JA OPINTONEUVONTA

 

Ajantasaiset tiedot geologian opiskelusta löytyvät maantieteen ja geologian laitoksen verkkosivuilta ja geologian osaston ilmoitustauluilta.

 

Opetukseen osallistuminen ja opintojen suorittaminen

 

Tutkintojen suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava tutkintovaatimusten mukaiseen opetukseen. Läsnäolo erityisesti pienryhmäopetuksessa kuten seminaareissa ja harjoitustöissä sekä harjoituksiin liittyvillä luennoilla ja demoilla on välttämätöntä. Harjoitustyöt tulee palauttaa ajallaan, sillä määräajan päätyttyä opettajat eivät ole enää velvollisia ottamaan niitä vastaan.

Opintokokonaisuuksien ja -jaksojen ohjeellinen ajoittuminen periodeihin (I, II, III, IV) käy ilmi opintojen ohjeellisen ajoituksen kaavioista. On huomattava, että eräitä opintojaksoja toteutetaan vain joka toinen vuosi tai vieläkin harvemmin. Kursseja voidaan korvata kirjatenteillä. Lukukausittain annettava opetus on nähtävänä myös ilmoitustauluilla. Eräille geologian opintojaksoille voidaan ottaa vain rajoitettu määrä opiskelijoita. Tarvittaessa karsitaan ensisijaisesti sivuaineen opiskelijoita.

LuK-opintojen tulee olla pääsääntöisesti suoritettuna ennen maisterivaiheen opintoja.

Kaikille opintojaksoille (luennot, harjoitustyöt, seminaarit, kirjallisuuskuulustelut, erikois- ja kenttäkurssit) ilmoittaudutaan NettiOpsussa määräaikaan mennessä ellei toisin ilmoiteta.

 

Opintoneuvonta

 

Yleisestä opintoneuvonnasta vastaavat geologian lehtori Timo Kilpeläinen ja yliopisto-opettaja Eila Varjo. Koko neuvontahenkilöstö yhteystietoineen ja vastuutehtävineen esitellään laitoksen verkkosivuilla (ks. kohta ”Henkilökunta”). Ensimmäisenä opiskeluvuotena opettajatutorit (= opintoneuvojat) yhteistyössä opiskelijatutorien kanssa tutustuttavat opiskelijat laitoksen henkilökuntaan, tiloihin ja toimintaan.

 

Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat

 

Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) sekä LuK-tutkinnon että FM-tutkinnon alussa. HOPS:n avulla opiskelija määrittää omille opinnoilleen tavoitteet ja aikataulun. Suunnitelma auttaa myös opiskelijaa seuraamaan opintojensa etenemistä sekä asiantuntemuksensa kehittymistä. LuK-tutkinnon HOPS tehdään ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opettajatutorien ohjeiden mukaan, minkä jälkeen opiskelija on itse vastuussa suunnitelman päivittämisestä.

FM-tutkinnon HOPS:n laatiminen aloitetaan LuK-tutkinnon loppuvaiheessa ja suunnitelman tulee olla valmis FM-opintoja aloitettaessa. FM-tutkinnon alustaviin suunnitelmiin ohjausta saa opintoneuvojilta, mutta tutkinnon edetessä ensisijainen ohjaaja on oma graduohjaaja tai opiskelijan erikoistumisalaa lähinnä oleva professori.

 

Kuulustelujen ja muiden suoritusten yleisiä sääntöjä

 

Luentosarjojen ja harjoitustöiden päättökuulusteluihin järjestetään kolme yrityskertaa lukuvuoden aikana. Tämän jälkeen kuulustelua ei voi enää suorittaa, ellei siitä erikseen sovita. Ensimmäinen päättökuulustelu järjestetään yleensä luentosarjan tai harjoitustöiden loputtua, uusinnat erikseen ilmoitettavina tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä tai kesätentissä.

Kirjallisuuskuulustelut suoritetaan erikseen ilmoitettavina yleisinä tenttipäivinä. Yhtenä tenttikertana saa suorittaa enintään kaksi erillistä kuulustelua.

Kesätenteissä tentittäviä opintoja ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta rajoitettu, mutta silloinkin yhtenä tenttikertana voi suorittaa enintään kaksi erillistä kuulustelua. Kesätentteihin ilmoittaudutaan toukokuussa.

Kirjallisuuskuulusteluihin, opintojaksojen uusintakuulusteluihin ja kesätentteihin ilmoittaudutaan pääsääntöisesti NettiOpsussa.

 

Tilat ja aineistot

 

Maantieteen ja geologian laitoksella on opiskelijoiden käytössä erilaisia tila-, laite- ja aineistoresursseja. Opiskelutiloja ovat mm. laboratoriot ja kirjastot, mikroluokka, kurssisali sekä yhdessä biologian laitoksen kanssa ylläpidetty UTU-LCC työtila. Opiskelijoiden käytettävissä on myös kenttätyövälineitä ja mittalaitteita sekä monipuolisia aineistoja ja kokoelmia.

 

Opiskelu ulkomailla

 

Kaikissa yliopistotutkinnoissa olisi hyvä olla kansainvälistymistä tukeva osio, joka voi sisältää esimerkiksi opintoja tai työharjoittelua ulkomailla. Lisätietoja opiskelusta ulkomailla saa tiedekunnan ja yliopiston verkkosivuilta. Ulkomailla suoritetuilla tutkintoon soveltuvilla opinnoilla voidaan korvata Turun yliopiston samantasoisia pakollisia opintoja tai ne voidaan lukea hyväksi valinnaisina pääaineen opintoina. Laitoksen vaihto-ohjelmien yhdyshenkilöt löytyvät verkkosivuilta (ks. neuvontahenkilökunta). Yliopisto järjestää ohjelmista yleisiä tiedotustilaisuuksia, joista tiedotetaan yliopiston verkkosivuilla.

 

 

Työharjoittelu

 

Työharjoittelu on tärkeä osa opiskelijan erikoistumista erityisesti FM-tutkinnon vaiheessa. Työharjoittelun tavoitteina on syventää opiskelijan erikoistumista, kehittää työelämävalmiuksia sekä tukea työelämäyhteyksien muodostumista. Kolmen kuukauden syventäviin opintoihin kuuluva työharjoittelu on pakollinen opinto sekä geologiassa ja mineralogiassa että maaperägeologiassa.

 

Valmistuminen

 

Tutkintotodistusta varten haetaan kokonaisuusmerkinnät seuraavista opinnoista:

- pääaineopinnoista

- kaikista yli 20 opintopisteen laajuisista sivuaineopinnoista

- yli 20 opintopisteen laajuisista (saman kielen) kieliopinnoista (Kielikeskus).

 

Merkinnän geologian pää- ja sivuaineopinnoista saa geologian osaston toimistosta. Muiden aineiden sivuainemerkinnät haetaan ko. laitosten kansliasta tai toimistosta. Kokonaisuusmerkintään liittyy kokonaisarvosana, joka lasketaan arvosteltujen opintojaksojen opintopistemäärillä painotettuna keskiarvona. Kokonaisuusmerkintää hakiessaan opiskelijan on määriteltävä, mitkä opinnot hän haluaa sisällyttää kokonaisuuteen. Kun merkintä on pyydetty toimistosta, kokonaisuuden tarkistaa sisällöllisesti geologian yliopisto-opettaja, lehtori tai professori.

Tutkintotodistukset haetaan matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta erillisellä lomakkeella. Valmistumiseen liittyvät ohjeet sekä tutkinnon anomuslomakkeet löytyvät matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta (www.sci.utu.fi).

 

Opetuksen kehittäminen

 

Opetuksen kehittämiseksi opiskelijoiden toivotaan antavan palautetta opintojaksoista sekä vuosittain koko lukuvuoden opetuksesta ja laitoksen muusta toiminnasta (verkkolomakkeella tehtävä lukuvuosikysely). Lisäksi tehdään kyselyitä juuri valmistuneille opiskelijoille (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Turun akateemiset rekrytointipalvelut) ja alumneille. Kyselyiden palautteita sekä erillisissä keskustelutilaisuuksissa saatavia huomioita hyödynnetään opetuksen kehittämisessä.

 

Ainejärjestö

 

Turun yliopiston ja Åbo Akademin geologian opiskelijoilla on yhteinen ainejärjestö Pulterit ry. Ainejärjestö organisoi opiskelijayhteisön vapaamuotoista toimintaa sekä ajaa aktiivisesti opiskelijoiden etua yliopiston hallinnon eri tasoilla

 

Maisteriohjelmat

 

Maantieteen ja geologian laitos osallistuu monitieteisen maisteriohjelman: Master's Degree Programme in Environmental Sciences toteuttamiseen. Tarkempia tietoja maisteriohjelmasta löytyy tiedekunnan verkkosivuilla (www.sci.utu.fi). Maisteriohjelmaan ei oteta jatkossa uusia opiskelijoita. Siihen valittujen opiskelijoiden on valmistuttava viimeistään keväällä 2016.

 

Tutkijakoulut

 

Geologia on mukana valtakunnallisessa opetusministeriön rahoittamassa geologian tutkijakoulussa. Tohtoriohjelmaa koordinoidaan Helsingin yliopiston laitokselta. Tohtoriohjelma tarjoaa väitöskirjaa valmisteleville jatko-opiskelijoille monipuolista geologian oppialaan liittyvää opetusta. Lisätietoja löydät geologian tutkijakoulun kotisivuilta. Turun yliopistossa aloitti elokuun alussa vuonna 2011 toimintansa koko yliopiston laajuinen tutkijakoulu (UTUGS). Turun yliopiston tutkijakoulu koostuu tohtoriohjelmista, jotka kattavat kaikki yliopiston edustamat tieteenalat. Jatkossa geologian opiskelijat toimivat pääosin biologian, maantieteen ja geologian yhteisessä tohtoriohjelmassa. Heillä on silti mahdollisuus hakea muihin matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tohtoriohjelmiin. Tarkemmat ohjeet löytyvät tiedekunnan kotisivulta

 

5. SIVUAINEOPISKELU GEOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

 

Sivuaineopiskelijaksi ilmoittaudutaan sähköisen hakulomakkeen avulla. Sen voi täyttää maantieteen ja geologian laitoksen verkkosivuilla (ks. kohta ”Opiskelu”). Lisätietoja saa laitoksen verkkosivuilta tai geologian osaston toimistosta. Rajoitukset: retkeilyjen, kenttäkurssien ja harjoitustöiden osanottajien lukumäärää voidaan joutua rajoittamaan. Etuoikeus on geologian koulutusohjelman opiskelijoilla. Mikäli kurssien osanottajamäärää joudutaan rajoittamaan, on siitä mainittu ao. kurssin sisällön kuvauksen yhteydessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Maantieteen ja geologian laitos
Opintokokonaisuudet
Development Studies