Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2013–2014
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Biologian koulutusohjelma
Kuvaukseen liitetty tiedosto:
Tutkintorakenne ja ajoituskaaviot (DOC 103 Kb). (doc 103 kB.)

KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET

Biologian keskeisiä tutkimuskohteita ovat mm. eliöiden monimuotoisuus ja kehitys, eliöiden vuorovaikutusten seuraukset yksilötasolta ekosysteemitasolle, toiminta ja perinnöllisyys eliöyhteisöistä aina solu- ja molekyylibiologiselle tasolle asti sekä ympäristömuutosten vaikutukset. Koulutusohjelma tarjoaa ajankohtaiseen tieteelliseen tutkimukseen perustuvat tiedot eliökunnan rakenteesta, toiminnasta ja kehittymisestä sekä perehdyttää opiskelijat alan tärkeimpiin tutkimusmenetelmiin ja biologian teorioihin.

Biologian laaja-alaisuuden vuoksi sekä luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (3 vuotta, 180 opintopistettä) että tämän jälkeen suoritettava filosofian maisterin tutkinto (2 vuotta, 120 opintopistettä) voidaan suorittaa kolmen eri linjan mukaisesti. Lisäksi opintoja voidaan yhdistellä henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS) asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi opintoneuvojan kanssa sovittavalla tavalla.

Koulutusohjelma tuottaa valmiudet työskentelyyn tutkija- ja asiantuntijatehtävissä tutkimuslaitoksissa, hallinnossa, bioalan yrityksissä ja yliopistoissa. Lisäksi biologian opettajalinja antaa valmiudet toimia koulujen biologian opettajana. Biologian opettajia tarvitaan myös ammattikorkeakoulujen ja muun aikuiskoulutuksen tehtävissä. Lisäksi kaikki koulutusohjelman linjat antavat valmiudet tohtorin tutkintoon johtaviin jatko-opintoihin.

LINJAT

Kaikkien kolmen linjan luonnontieteiden kandidaatin tutkinnot antavat valmiuden opintojen jatkamiseen ylempään korkeakoulututkintoon myös muilla biologian linjoilla edellyttäen, että henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaiset opinnot soveltuvat myös toiselle linjalle. Kandidaatin tutkintoon ei voi sisällyttää syventäviä opintoja, mutta niitä voi kuitenkin jo suorittaa ja sisällyttää myöhemmin maisteriopintoihin.

Filosofian maisterin tutkinnossa on kolme linjaa: ekologian, fysiologian ja genetiikan sekä biologian opettajan linja. Linjojen pohjakoulutuksena on soveltuva luonnontieteiden kandidaatin tutkinto. Muissa tapauksissa, linjaa koulutusohjelman sisällä vaihdettaessa, on edeltä käsin sovittava linjan opintoneuvojien kanssa, että poikkeava pohjakoulutus sopii linjan peruskoulutukseksi ja tarvittaessa sisällytettävä lisäopinnot henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.


EKOLOGIAN LINJA

Opiskelijat perehtyvät erityisesti eliöiden välisiin vuorovaikutuksiin ja ympäristöön sopeutumiseen yksilö-, populaatio-, yhteisö- ja ekosysteemitasoilla. Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa opetuksen päämääränä on rakentaa alan töissä ja myöhemmissä opinnoissa tarvittava ymmärrys eliöiden ja niiden ympäristön muodostamien systeemien toimintaperiaatteista. Evolutiivinen näkökulma ja numeeristen menetelmien hallinta ovat opetuksessa keskeisessä asemassa. Ekologian linja (FM) antaa valmiudet alan tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, toimimaan työelämässä alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä jatkokoulutukseen biologian, ympäristötieteen tai maatalous-metsätieteiden eri aloilla. Ekologian linjalla osa maisteriopinnoista on kaikille yhteisiä, osassa opintoja erikoistutaan suppeammalle erikoistumisalalle henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Tutkinnon pääaine ekologian linjalla on ekologia. Pro gradu-tutkielma tehdään erikoistumisalalta, joita ovat biodiversiteettitutkimus, ekologisten vuorovaikutusten tutkimus sekä ympäristöekologia. Opiskelija voi erikoistua myös evoluutiobiologiaan, jonka erikoistumisopetus järjestetään yhdessä fysiologian ja genetiikan linjan kanssa. Erikoistumisala voi olla myös pelkkä ekologia.

Biodiversiteettitutkimukseen erikoistumisen (22 op) voi suunnata biologisen monimuotoisuuden ja sen suojelun tutkimukseen, taksonomiaan ja systematiikkaan sekä laji-informatiikkaan, jota on hyvä täydentää fysiologian ja genetiikan linjan opetuksella molekyylitason informatiikasta (bioinformatiikka) ja maantieteen laitoksen geoinformatiikan kursseilla. Ympäristöalan kansainväliseen yhteistyöhön erikoistuville suositellaan ympäristötieteen ja ympäristöoikeuden sivuaineopintoja. Biodiversiteettitutkimukseen erikoistuvien on syytä huomioida Environmental Sciences -maisteriohjelman opetustarjonta. Systematiikkaan ja fylogeneettiseen tutkimukseen suuntautuvien on suositeltavaa suorittaa geologian laitoksen tarjoama kurssi GEOL1113 (Maapallon geologinen ja biologinen kehitys) sen täydessä laajuudessa (osuus eliökunnan historiasta on kaikille biologeille pakollinen). Biodiversiteettitutkimukseen erikoistumisen 20 opintopisteen vähimmäisvaatimuksesta biologian alan opintoja on oltava vähintään 14 op. Erikoistumisalan vastuuprofessori on Pekka Niemelä.

Ekologisten vuorovaikutusten tutkimukseen erikoistuminen (22 op) antaa valmiudet ymmärtää ja analysoida populaatiodynaamisia prosesseja ja niiden yhteisöekologisia seurauksia erityyppisissä ekosysteemeissä sekä perus- että soveltavan tutkimuksen näkökulmasta. Erikoistumista voi painottaa eri tavoin suunnitellun uran mukaisesti, esimerkiksi maa- tai vesiekosysteemeihin, kasvi- tai eläinyhteisöihin, tai yksilötason vuorovaikutuksista ekosysteemien energia- ja ainevirtoihin. Erikoistumisalan vastuuprofessori on Erkki Korpimäki.

Ympäristöekologiassa (22 op) koulutetaan ekologeja, joilla on tiedolliset ja menetelmälliset valmiudet tutkia ja ymmärtää ihmistoiminnan vaikutuksia ekologisiin vuorovaikutuksiin ja ratkoa ihmistoiminnan seurauksena syntyviä ekologisia ongelmia. Ympäristöekologian menetelmäopintoihin kuuluvat esimerkiksi paikkatiedon ja pitkäkestoisten seuranta-aineistojen analysointimenetelmät. Ympäristöekologiaan erikoistujalle suositellaan ympäristötieteen sivuaineopintoja. Pohjatietoina edellytetään seuraavien kurssien tiedot: YMPS1006 Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ja YMPS1014 Ympäristöekologia. Erikoistumisalan vastuuprofessori on Kai Norrdahl.

Evoluutiobiologiaan erikoistuminen (22 op) voi painottua HOPS:ssa määriteltävällä tavalla yksilö- ja populaatiotasolta lajiutumiseen ja lajiryhmien fylogeniaan, tai yhdistellä näitä tarkoituksenmukaisesti. Ekologian linjalla evoluutiobiologiaan erikoistuvan opiskelijan tulee ottaa fysiologian ja genetiikan sivuaine. Evoluutiobiologiaan erikoistuminen edellyttää sekä ekologian (vähint. 6 op) että genetiikan (väh. 6 op) maisteritason evoluutio-opintoja. Evoluutiobiologian lukupiiri on pakollinen opintojakso. Katso myös erikoistumisalan opintojen kuvausta fysiologian ja genetiikan linjan FM-opetuksen kohdalta. Erikoistumisalan vastuuprofessori on Veijo Jormalainen.

FYSIOLOGIAN JA GENETIIKAN LINJA

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinnossa opiskellaan perustiedot eliöiden rakenteesta, elintoiminnoista ja perinnöllisyydestä molekyyli-, solu- ja yksilötasolla eliöiden eri kehitysvaiheissa sekä perinnöllisyyden ja toimintojen merkityksestä eliöiden evoluutiossa, ympäristösopeutumissa ja vasteissa ympäristön tilan muutoksiin. Linjan opetuksen päämääränä on myös saada opiskelijat ymmärtämään eliöiden rakenteeseen, elintoimintoihin ja kehitykseen sekä ympäristöön sopeutumiseen liittyviä säätelymekanismeja. Perinteisen laboratoriobiologian lisäksi linja sopii myös evoluutio- ja ympäristöbiologiasta kiinnostuneille opiskelijoille. Pääaineopintoihin voi kuulua myös muiden linjojen opintoja henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa sovitulla tavalla. Fysiologian ja genetiikan linja (FM) antaa valmiudet alan tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, toimimiseen työelämässä alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä jatkokoulutukseen biologian, biolääketieteen tai maatalous-metsätieteiden eri aloilla. Fysiologian ja genetiikan linjalla osa maisteriopinnoista on kaikille yhteisiä, osassa opintoja erikoistutaan alalle, josta pro gradu -tutkielma tehdään. Tutkinnon pääine on fysiologia ja genetiikka. Erikoistumisaloja ovat ekofysiologia, eläinfysiologia, evoluutiobiologia (yhdessä ekologian linjan kanssa), genetiikka sekä solu- ja molekyylibiologia. Henkilökohtainen opintosuunnitelma on perusta erikoistumisopinnoille. Koska sivuaineet on järkevää valita tukemaan erikoistumisopintoja, kannattaa erikoistumista suunnitella jo LuK-opinnoissa.

Erikoistumisopinnot koostuvat oman erikoistumisalan erikoiskursseista, loppukuulusteluista ja pro gradu -tutkielmasta. Loppukuulustelujen toinen osuus sisältää alan vastuuprofessorin kanssa sovittua erikoistumisalan kirjallisuutta. Pro gradu -tutkielma tehdään erikoistumisalalta ja aihe sovitaan alan vastuuprofessorin kanssa. Laitoksella järjestettävien oman koulutusohjelman erikoiskurssien lisäksi erikoistumiseen voidaan hyväksyä myös muiden laitosten tai muiden yliopistojen tarjoamia kursseja. Lisäksi erikoistumiseen voidaan sisällyttää myös LuK-vaiheen aineopintoja, jos niitä ei ole sisällytetty LuK-tutkintoon. Järjestettävistä erikoiskursseista informoidaan kunkin lukukauden alussa ja samalla kerrotaan, mitkä niistä soveltuvat kunkin erikoistumisalan opintoihin. Opintojakso 'BIOL5060 Tutkimusprojekti' soveltuu kaikkien erikoistumisalojen opintoihin. Tutkimusprojektin aihe ja laajuus sovitaan erikoistumisalan vastuuprofessorin kanssa.

Ekofysiologian erikoistumisalalla (20 op) perehdytään ympäristötekijöiden ja niiden muutosten vaikutukseen kasvien ja eläinten elintoimintoihin. Kurssitarjonnassa voidaan käyttää hyväksi biologian koulutusohjelmaan kuuluvien kurssien lisäksi myös ympäristötieteen maisteriohjelman (ESCE) kursseja. Erikoistumisalan vastuuprofessori on Mikko Nikinmaa.

Eläinfysiologian erikoistumisalalla (20 op) perehdytään eläinten elintoimintojen tutkimiseen yksilö-, kudos- ja solutasolla. Eläinfysiologiaan erikoistuville suositellaan oman linjan kurssien lisäksi esimerkiksi farmakologian, ravitsemustieteen tai immunologian kurssien sisällyttämistä opintoihin. LuK-vaiheen opinnoissa tulisi olla suoritettuna ainakin kaksi kurssia seuraavista valinnaisista aineopinnoista: FYGE2031 Selkärankaisten anatomia ja histologia, FYGE2101 Eläinfysiologian harjoitustyöt tai FYGE2111 Neurobiologia. Tarvittaessa nämä voi sisällyttää maisteriopintoihin, jos eivät kuulu LuK-tutkintoon. Koe-eläinkurssi on pakollinen eläinfysiologian erikoistumisalalla. Jos sitä ei ole suoritettuna LuK-tutkinnossa, on se sisällytettävä maisteriopintoihin. Erikoistumisalan vastuuprofessori on Mikko Nikinmaa.

Evoluutiobiologiaan erikoistuminen (20 op) on mahdollista sekä ekologian että fysiologian ja genetiikan tutkijalinjoilla, mutta erilaiset tutkintovaatimukset (katso myös ekologia) on sovitettu kummankin linjan tarpeisiin sopiviksi. Erikoistuminen on helpointa aloittaa sisällyttämällä evoluutiobiologian erikoistumisopintojen pakolliset aineopintojen opintojaksot (FYGE2211, FYGE2221, EKOL2108, EKOL2213 sekä EKOL2412 tai tuntemus- ja kenttäkurssi; yht. väh. 17 op) jo Luk-tutkintoon. Vaihtoehtoisesti nämä kurssit voi valita myös maisteriohjelman vapaasti valittaviksi kursseiksi. Evoluutiobiologian maisteriopinnot alkavat pakollisilla opintojaksoilla FYGE5301 Evoluutiobiologian lukupiiri ja FYGE5400 Seminar skills. Opiskelija valitsee lisäksi kaksi seuraavista kursseista: Ecological Genomics, Evolutionary Applications, Conservation Genetics ja Molecular Systematics. Erikoistumisopintoihin on sisällytettävä vähintään 6 op ekologian syventäviä kursseja. Erikoistumisalan vastuuhenkilöt on Irma Saloniemi.

Genetiikan erikoistumisala (20 op) antaa laajan teoreettisen ja käytännöllisen valmiuden geneettisten menetelmien ja tutkimusstrategioiden käyttöön ja soveltamiseen genetiikan eri osa-alueilla sekä biologisessa tutkimuksessa yleisesti. Pakollisena opintojaksona erikoistumisallalla on Seminar skills -kurssi (FYGE5400). Genetiikkaan erikoistuville sopivia lähialojen kursseja tarjoavat muun muassa mikrobiologia, biokemia, biotekniikka, bioinformatiikka, terveyden biotieteet sekä kemia ja fysiikka. Erikoistumisalan vastuuprofessori on Harri Savilahti.


Solu- ja molekyylibiologian erikoistumisala (20 op) (sisältää Molekulaarisen kasvibiologian erikoistumisalan) antaa opiskelijoille laajat tiedot bakteeri-, kasvi- ja eläinsolujen toiminnasta. Lisäksi tavoitteena on antaa monipuolinen valmius käyttää ja edelleen kehittää moderneja solu- ja molekyylibiologian menetelmiä. Kasvifysiologiaan suuntautuville suositellaan LuK-vaiheen opinnoissa vähintään 10 op:n laajuiset opinnot seuraavista: KABI2001-2002, KABI3022-3023, KABI3050-3052. Erikoistumisalan vastuuprofessorit ovat Harri Savilahti ja Mikko Nikinmaa.

BIOLOGIAN OPETTAJAN LINJA

Biologian opettajan linjan tavoitteena on antaa opiskelijalle opettajan työssä tarvittava kokonaiskuva biologiasta, sekä johdattaa tieteelliseen tutkimukseen jollakin biologian osa-alueella. Kandidaatin ja maisterin tutkinnot muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka tuottaa pätevyyden peruskoulun, lukion ja muiden oppilaitosten opettajiksi, sekä antaa myös jatko-opintokelpoisuuden. Tutkinnon pääaine opettajan linjalla on biologia. Linja antaa hyvän perustan myös muihin laaja-alaista biologista näkemystä vaativiin tehtäviin esim. valtionhallinnossa, kustannus- ja tiedotusaloilla sekä kansalaisjärjestöissä. Linjan vastuuopettaja on Kai Ruohomäki.


OPINTOJEN SUORITTAMINEN

Opiskelumuodot

Biologian koulutusohjelman opetukseen kuuluu luentoja, seminaareja ja harjoitustöitä. Seminaareihin ja harjoitustöihin osallistuminen on pakollista ja kurssin suorittaminen vaatii aktiivista osallistumista. Harjoitustöihin hakeudutaan pääsääntöisesti NettiOpsussa (http://nettiopsu.utu.fi). Poikkeuksena ovat kuitenkin ensimmäisen vuoden ensimmäisen periodin harjoitustyöt, joiden ryhmäjako suoritetaan sille opetusohjelmassa varattuna päivänä periodin alussa. Kullakin kurssilla on oma Moodle-sivunsa (https://moodle2.utu.fi/), jonka kautta löytyvät tarkemmat tiedot kurssista. Kurssin Moodle-sivun käyttöönotto vaatii avaimen, jonka saa luennoitsijalta. Ensimmäinen käynti kurssin sivulla toimii myös ilmoittautumisena kurssille. Moodlen kautta voidaan jakaa opiskelijoille materiaaleja ja tiedotuksia suoraan sähköpostiin, joten kaikkien opiskelijoiden on välttämätöntä käydä heti opetuksen aluksi kurssinsa sivulla.


Kuulustelut

Luentosarjan lopuksi on yleensä tentti. Usein ensimmäinen tenttikerta on järjestetty erillisenä ja kaksi muuta tenttimahdollisuutta ovat biologian yleisinä tenttipäivinä. Yleiseen tenttiin ilmoittaudutaan NettiOpsun kautta (https://nettiopsu.utu.fi). Kirjatenttejä voidaan suorittaa ko. kirjatentistä annettujen ohjeiden mukaisina biologian yleisinä tenttipäivinä. Kesän yleisinä tenttipäivinä voi tenttiä kaikkia kirjatenttejä. Tenttejä voidaan suorittaa myös tenttiakvaariossa kuulustelijan kanssa sopimalla. Lisäksi lukuvuoden aikana järjestettyjen kurssien tenttejä voi tenttiä opettajan ilmoittamina kesätenttipäivinä sopimuksen mukaisesti. Kesätenttiin on ilmoittauduttava toukokuun loppuun mennessä.

Kuulustelun läpäiseminen (arvosana 1/5) edellyttää, että kokonaispistemäärä on vähintään puolet kuulustelun maksimipistemäärästä.


Tutkielmat ja tutkintotodistuksen anominen

Tutkielmien tarkastamisesta vastaa tutkielman aihealueeseen perehtynyt professori. Sekä LuK- että pro gradu -tutkielmien tarkempi ohjeistus löytyy biologian laitoksen www -sivuilta. Varmista hyvissä ajoin ennen tutkinnon valmistumista, että henkilökohtainen opintosuunnitelmasi (HOPS) on ajan tasalla ja hyväksytty. Opintokokonaisuuksien arvosanat lasketaan painottamalla kurssikohtaiset arvosanat kursseista saatavilla opintopisteillä. Kokonaisuudet viedään opintorekisteriin biologian laitoksen kanslian toimesta sen jälkeen kun sisällöt on hyväksytty. Kandidaatin tutkintoon ei voi sisältyä syventäviä opintoja, mutta niitä voi kuitenkin suorittaa jo LuK-vaiheessa. Katso tarkemmat ohjeet tutkintotodistuksen anomisesta tiedekunnan verkkosivulta.

Linjavalinnat ja erikoistuminen

Biologian koulutusohjelma on jaettu kolmeen linjaan: ekologian linjaan, fysiologian ja genetiikan linjaan sekä opettajalinjaan. Linjavalinnat tehdään ensimmäisenä lukuvuonna syyslukukauden lopussa. Linjavalinta ilmoitetaan laitoksen kansliaan. Fysiologian ja genetiikan linjalla toisena sivuaineena kaikilla opiskelijoilla on solu- ja molekyylibiologia. Opettajalinjalla sivuaineina ovat toinen opetettava aine (yleensä maantiede tai kemia) ja kasvatustiede. Biologian opettajalinjalla on opiskelijavalinnassa kiintiö. Maisteriopinnoissa opiskelija voi suuntautua linjan sisällä jollekin erikoistumisalalle, jonka aihepiiristä myös pro gradu –tutkielma tehdään.


Opintoneuvonta ja henkilökohtainen opintosuunnitelma HOPS

Biologian yleisestä opinto-ohjauksesta vastaavat ensisijaisesti eri aihealueiden opintoneuvojat, mutta varsinkin yksityiskohtaisissa erityisalojen kysymyksissä kannattaa kääntyä suoraan alan professorin tai muun opettajan puoleen. Henkilökohtaisen neuvonnan lisäksi opintoneuvojat järjestävät yhteistilaisuuksia esim. linjavalinnoista, sivuaineista ja erikoistumismahdollisuuksista. Opintoneuvojiin kannattaa olla yhteydessä kaikissa opintojen suunnitteluun liittyvissä ongelmissa. Pienemmät ongelmat ratkeavat usein sähköpostitse ja laajempia asiakokonaisuuksia varten kannattaa sopia keskusteluaika.

Kaikki opiskelijat laativat yhteistyössä opintoneuvojien kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). HOPS tehdään, jotta opiskelijan opinnot etenisivät mahdollisimman joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. HOPS tehdään sähköisesti (https://nettiopsu.utu.fi). HOPS laaditaan ensin LuK-tutkintoa varten ja maisteriopintoihin kolmannen vuoden huhtikuun loppuun mennessä. HOPS päivitetään vuosittain.

Opintoneuvojat

Ajantasainen lista löytyy laitoksen verkkosivulta.

Biodiversiteettitutkimus: Ari-Pekka Huhta,ekologia: Kalle Ruokolainen, eläinfysiologia: Minna Vainio, genetiikka: Irma Saloniemi, molekulaarinen kasvibiologia: Pirkko Mäenpää, biologian opettajalinja ja OKL:n biologia: Kai Ruohomäki, kansainvälinen opiskelijavaihto: Hanna Tuomisto. Laajat korvausanomukset, tutkinnon rakenne, kokonaisuusmerkinnät biologiasta: korkeakoulusihteeri (Biologian kanslia, LT 1, 2. krs, huone 213).

SIVUAINEET

Sivuaineilla on merkitystä työelämään sijoittumisessa ja/tai kandidaattivaihetta seuraavien opintojen suuntaamisessa. Siksi myös mahdollisten sivuaineiden kirjo on suuri. Sivuainevalintojen tulisi tukea opiskelijan suuntautumista. Jos maisterivaiheen erikoistumisala on jo selvillä, kannattaa katsoa FM-vaiheen opinnoista, mitä sivuaineita eri erikoistumisalat mahdollisesti edellyttävät.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon tarvitaan joko kaksi 25 op sivuainekokonaisuutta tai yksi 60 op kokonaisuus. Kandidaatin tutkintoon ei voi sisältyä syventäviä opintoja, mutta niitä voi suorittaa jo LuK-vaiheessa. Sivuainevalinnat merkitään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, kun niistä on keskusteltu opintoneuvojan kanssa.

Sivuaineet ekologian linjalla opiskelevilla (50–60 op)

Ekologian linjalla voidaan biologian sisäisenä sivuaineena suorittaa fysiologian ja genetiikan kokonaisuus (25 op tai laajempi), johon voidaan yhdistää myös solu- ja molekyylibiologian opintojaksoja opintoneuvojan kanssa sovittavalla tavalla. Ekologian linjan opetus pätevöittää moniin erilaisiin tehtäviin. Siksi myös mahdollisten sivuaineiden kirjo on ekologiassa suuri. Sivuainevalinnat merkitään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan, kun niistä on keskusteltu opintoneuvojan kanssa. Syventävissä opinnoissa evoluutiobiologiaan erikoistuville suositellaan sivuaineeseen ainakin seuraavia opintojaksoja: SOMO1001 KABI1011 Molekyylibiologian perusteet, SOMO 1002 Molekyylibiologian harjoitustyöt, SOMO1021 Genetiikan jatkoluennot, FYGE2211 Genetics of natural populations, FYGE2221 Evoluutiogenetiikan harjoitukset. Muiksi sivuaineiksi soveltuvat mm. ympäristötiede, maantiede, geologia, tilastotiede, tietojenkäsittelytiede, matematiikka, biokemia, kemia, fysiikka, filosofia, kaupalliset aineet, kasvatustieteet, ympäristöoikeus ja hallintotieteet. Myös muissa oppilaitoksissa tai ulkomailla suoritettuja opintoja voidaan käyttää täydentämään sivu- ja pääaineopintoja, esimerkiksi Åbo Akademin meribiologian, ympäristötieteen tai solubiologian opintoja.

Sivuaineet fysiologian ja genetiikan linjalla opiskelevilla (vähintään 50 op)

Fysiologian ja genetiikan linjalla on pakollisena sivuaineena solu- ja molekyylibiologian 25 op kokonaisuus. Linjan opiskelijoille suositellaan toiseksi 25 op sivuaineeksi joko ekologian linjan tai biokemian kokonaisuuden suorittamista. Ekologian sivuaineeseen voi sisällyttää ympäristötieteen opintojaksoja. Syventävissä opinnoissa evoluutiobiologiaan suuntautuville suositellaan ainakin seuraavia ekologian opintojaksoja (yht. 8 op): EKOL2108 Populaatioekologia, EKOL2213 Evolutiivinen ekologia ja joko EKOL2414 Taksonomisen tutkimustyön peruskurssi tai sekä lajintuntemuskurssi (EKOL2351-4) että kenttäkurssi (EKOL2301-8). Muiksi sivuaineiksi sopivat esim. fysiikka, kemia, bioinformatiikka, matematiikka, terveyden biotieteet ja useat lääketieteellisen tiedekunnan opintokokonaisuudet. Tavanomaisista merkittävästi poikkeavat sivuaineyhdistelmät saattavat muodostua erityisvahvuuksiksi muuttuvilla työmarkkinoilla.

Sivuaineet opettajan linjalla

Biologian opettajan linjalla suoritetaan sivuaineena toisen opetettavan aineen opinnot (60 op) toisesta syksystä alkaen. Opetettavien aineiden lisäksi linjalla opiskellaan opettajan pedagogiset opinnot (60 op). Nämä opinnot on kuvattu kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Biologian laitos
Opintokokonaisuudet