x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2014–2016
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Kemian tutkinto-ohjelma (FM)

1. KEMIAN YLEMMÄN TUTKINTO-OHJELMAN TAVOITTEET

 

FILOSOFIAN MAISTERI

 

Filosofian maisterin (FM) tutkinto on luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon tai vastaavan koulutuksen pohjalta suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on 120 opintopistettä. Päätoimisesti opiskellen tutkinto voidaan suorittaa kahdessa lukuvuodessa. Tutkinto-ohjelmasa suoritettavan tutkinnon pääaine on kemia.

 

Kemian tutkinto-ohjelmasta valmistuvan filosofian maisterin yleiset osaamistavoitteet

  • Tuntee oman erikoisalansa laajasti ja ajantasaisesti.
  • Kykenee itsenäiseen tutkimuksen tekemiseen.
  • Osaa tuottaa oman alansa tieteellisiä raportteja.
  • Osaa kommunikoida läheisten tieteenalojen asiantuntijoiden kanssa.

 

MAISTERIOPINTOJEN ERIKOISTUMISALAT JA NIIDEN OSAAMISTAVOITTEET:

Maisteriopintojen erikoistumisalan valinta: Opiskelija valitsee erikoistumisalansa toisen vuoden keväällä. Opiskelijan tulee huolehtia siitä, että erikoistumisala on valittu ennen kuin maisteritutkinnon opinnot alkavat.

Materiaalikemian ja kemiallisen analyysin erikoistumisala (M)


Materiaalilla tarkoitetaan kemiallista yhdistettä tai niiden seosta, jolla on hyödynnettäviä ominaisuuksia, joko sellaisenaan tai osana laajempaa fyysistä kokonaisuutta. Materiaalien tutkimus suuntaa kemiallisten yhdisteiden tutkimusta niiden tunnettujen tai oletettavien ominaisuuksien mukaan, ei niinkään puhtaasti kemiallisen luonteen mukaisesti. Kyseessä on tieteiden välinen tutkimusala, joka tukeutuu kemian lisäksi fysiikkaan, mutta myös bio- ja geotieteisiin. Materiaalikemiallinen tutkimus on ratkaisevasti mukana useimmissa modernin teknologian ja lääketieteen sovellutuksissa, vaikka tämä kemiallinen puoli monesti jääkin vähäiselle huomiolle.

 

Materiaalikemian ja kemiallisen analyysin linjan yleisenä tavoitteena on selvittää, miksi tietyillä materiaaleilla on tiettyjä ominaisuuksia, ja mitä ominaisuuksia materiaaleilta eri sovellutuksissa edellytetään. Niinpä linjan opetuksen yhteisenä teemana on materiaalien teoria, ominaisuudet, tutkimusmenetelmät ja käyttömahdollisuudet. Linjan luentokursseilla käsitellään orgaanisten ja epäorgaanisten sekä nano- ja hybridimateriaalien fysikaaliskemiallisia ominaisuuksia, kokeellisia tutkimusmenetelmiä, syntetiikkaa, nanorakenteita ja niiden valmistusta, materiaalien sovellutuksia sekä kemiallisen analyysin teoriaa ja kemiallista instrumentointia. Materiaalikemian ja kemiallisen analyysin linjan sisällä opiskelija voi suuntautua tarkemmin joko analyyttiseen, fysikaaliseen, epäorgaaniseen tai materiaalikemiaan.

 

Osaamistavoitteet (voivat vaihdella opiskelijan tarkemman erikoistumisen mukaan)

  • ymmärtää erilaisten materiaalien kemialliset ja fysikaaliset perusominaisuudet sekä niihin vaikuttavat tekijät
  • tuntee materiaalien tavallisimmat tutkimusmenetelmät, ymmärtää niiden antamaa tietoa, ja tuntee materiaalien tavallisimmat sovellutusmahdollisuudet
  • ymmärtää yleisimpien analyysimenetelmien teorian ja osaa soveltaa niitä analyyttisiin ongelmiin
  • tuntee kemian perusteoriat ja osaa soveltaa niitä kemiallisiin ongelmiin
  • tuntee epäorgaanisten materiaalien synteesimenetelmiä ja orgaanisten ohutkalvojen valmistusmenetelmiä
  • tuntee koordinaatioyhdisteiden ominaisuuksia sekä niiden valmistus- ja tutkimusmenetelmiä

 

 

Orgaanisen kemian ja kemiallisen biologian erikoistumisala (O)

Orgaanisen kemian ja kemiallisen biologian erikoistumisala on käytännössä jaettu kolmeen orgaaniseen kemiaan kuuluvaan kokonaisuuteen, joihin opiskelija voi suuntautua: bio-orgaaninen kemia, luonnonyhdisteiden kemia ja radiokemia. 

Bio-orgaanisen kemian keskeiset tavoitteet ovat käsitteen orgaaninen reaktiivisuus ymmärtäminen ja sille rakentuvan tarkastelutavan soveltaminen biotieteiden ongelmien ratkaisuun. Orgaanisen reaktio-opin ja fysikaalisen orgaanisen kemian lainalaisuuksien hallinta luo perustan tälle tavoitteelle. Tätä perustaa täydennetään biopolymeerien kemiaa, orgaanista spektroskopiaa, kiinteän kantajan syntetiikkaa, reaktiokinetiikkaa, kromatografisia erotusmenetelmiä ja bioepäorgaanista kemiaa käsittelevällä opetuksella.

Bio-orgaanisen kemian osaamistavoitteet

  • osaa suunnitella ja toteuttaa monivaiheisia synteesireittejä orgaanisten yhdisteiden valmistamiseksi
  • osaa puhdistaa valmistamiaan orgaanisia yhdisteitä
  • osaa selvittää orgaanisten yhdisteiden rakenteita
  • ymmärtää rakenteen ja reaktiivisuuden välisiä korrelaatioita sekä reaktion riippuvuutta olosuhteista
  • osaa selvittää reaktiomekanismeja kineettisin menetelmin
  • tuntee biopolymeerien ja niiden rakenneyksiköiden kemialliset ominaisuudet sekä niiden biologisen merkityksen

Luonnonyhdistekemian keskeiset tavoitteet liittyvät orgaanisessa kemiassa tarvittavan analytiikan laajaan hallintaan. Analyyttisen orgaanisen kemian osaamista kehitetään bioaktiivisten luonnonyhdisteiden eristämisessä ja puhdistamisessa, niiden rakenteen ja aktiivisuuden selvittämisessä, kvantitointimenetelmien kehittämisessä ja lopuksi kvantitoinnissa kasvikunnasta peräisin olevista näytteistä.  Saatavaa tietoa sovelletaan bio- ja ympäristötieteiden ongelmien ratkaisuun. Suurin osa luonnonyhdistekemian teoriaopinnoista on yhdistetty kurssikohtaisiin harjoitustöihin.

Luonnonyhdistekemian osaamistavoitteet

  • osaa eristää ja puhdistaa orgaanisia yhdisteitä satojen yhdisteiden seoksista
  • osaa selvittää orgaanisten yhdisteiden rakenteita
  • ymmärtää rakenteen ja bioaktiivisuuden välisiä korrelaatioita
  • tuntee kasvien sekundaarimetaboliitit, niiden biosynteesireitit sekä niiden kemiallisekologisen merkityksen
  • kykenee käyttämään ja kehittämään nestekromatografisia sekä massaspektrometrisia menetelmiä niin kvalitatiivisessa kuin kvantitatiivisessa analyysissä
  • osaa määrittää erilaisia biologisia aktiivisuuksia yhdisteille ja yhdisteseoksille

Rajoitettu määrä opiskelijoista voi myös erikoistua radiokemiaan, tarkemmin sanottuna lyhytikäisillä, positroneja emittoivilla isotoopeilla leimattujen orgaanisten merkkiaineiden syntetiikkaan ja käyttöön. Näitä merkkiaineita käytetään positroniemissiotomografiassa (PET), joka mahdollistaa ihmisen kokokehon kuvantamisen lääketieteellisiin tarkoituksiin. Tämän erikoisalan opetus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä yliopistossa toimivan PET-keskuksen kanssa, jossa annetaan alan harjoitustyöopetus.

Radiokemian osaamistavoitteet

  • tuntee radiokemian laboratoriossa työskentelyn erityisvaatimukset
  • tuntee biokuvantamisen perusteet
  • osaa suunnitella ja toteuttaa biokuvantamiseen käytettyjen yhdisteiden synteesireittejä

 

Kemian opettajan erikoistumisala (AO)

Kemian opettajan linjalla, toisin kuin muilla kemian linjoilla, on päämääränä kouluttaa opiskelijoita täsmälleen määrättyyn ammattiin, peruskoulun ja lukion opettajaksi. Tämä seikka otetaan jo koulutuksessa huomioon siten, että kemian opinnot tapahtuvat rinnakkain pedagogisten opintojen kanssa. Tällä tavoin aineenhallinnasta muodostuu yhdessä kasvatustieteellisen tietouden kanssa opetuksessa vaadittava elävä kokonaisuus.

Uudet opetussuunnitelmat asettavat tuleville opettajille entistä suurempia haasteita. Ne on laadittu suhteellisen väljästi, jolloin vastuu opetuksen sisällöstä on yhä enemmän opettajalla. Oman opetussuunnitelman laatiminen edellyttää laajaa näkemystä kemian yleisistä lainalaisuuksista.
Opettajan tehtävänä on paitsi tiedon antaminen myös elävän mielenkiinnon herättäminen kemiaa kohtaan. Tässä tarkoituksessa laboratoriotyöt ja raporttien laatiminen ovat keskeisessä asemassa opettajien koulutuksessa. Joissakin tapauksissa opettajalinjan erikoistyö ja pedagogisten opintojen ainedidaktinen seminaari on mahdollista tehdä samasta aiheesta ja näin saada erityisvalmiuksia opetukseen soveltuvien laboratoriotöiden kehittämiseen. Kokeellinen kemiallinen erikoistyö jossakin laitoksen tutkimusryhmässä puolestaan antaa opiskelijalle näkemystä nykyajan kemiasta ja sen suuntauksista tutustuttamalla hänet moderniin kemian tutkimukseen sekä siinä käytettäviin menetelmiin ja laitteistoihin.

Kemian opettajan linjalle opiskelijat valitaan toisen lukuvuoden aikana. Mahdollinen karsinta suoritetaan opintomenestyksen perusteella. Opettajan pedagogisiin opintoihin voi vuosittain osallistua enintään 10 kemian opiskelijaa. Seuraavan lukuvuoden opettajan pedagogisiin opintoihin haetaan opinto-oikeutta jo edellisenä keväänä. Valinta suoritetaan soveltuvuuskokeen perusteella. Soveltuvuuskoe järjestetään kevät-lukukauden loppupuolella.

 


Osaamistavoitteet (kemiallisen tietämyksen osalta)

  • hallitsee kemian perustiedot ja -taidot.
  • tuntee hyvin kemian teoreettisen perustan (termodynamiikka, kinetiikka, kvanttikemia) ja kemian pääsuuntien keskeiset sisällöt (analyyttinen, epäorgaaninen, orgaaninen kemia)
  • ymmärtää yleistä kemiallista tieteellistä kirjallisuutta
  • omaa laajan kuvan modernin kemian suuntauksista, mahdollisuuksista ja sovellutuksista
  • hallitsee hyvin laboratoriotyöskentelyn ja työturvallisuuden perusteet,
  • kykenee ohjeistettuna itsenäisesti suoriutumaan kokeellisesta työskentelystä
  • pystyy itse suunnittelemaan yksinkertaisia laboratoriotöitä kouluopetusta varten




2. SIJOITTUMINEN ERI AMMATTIALOILLE

Yliopistokemistin koulutus antaa monipuoliset valmiudet toimia yhteiskunnan eri tehtävissä. Noin 40 % kemisteistä on sijoittunut teollisuuteen ja toimii siellä tuotekehittelyn, tutkimuksen ja laadunvalvonnan tehtävissä. Noin kolmannes on korkeakoulujen ja eri tutkimuslaitosten palveluksessa opettajina ja tutkijoina. Joka kymmenes on sijoittunut opettajaksi opetustoimen piiriin koulutuksen eri tasoille. Lisäksi kemistejä on sairaalalaboratorioissa, erilaisissa yhteiskunnan valvontatehtävissä (tulli, ympäristötutkimus) sekä lisääntyvästi myös kaupallisessa toiminnassa. Kasvava osa maisterin tutkinnon suorittaneista kemisteistä on viime vuosina jatkanut opintojaan tohtorin tutkintoon. Turun yliopiston tutkijakoulu (Fysikaalisten ja kemiallisten tieteiden tohtoriohjelma), laitoksen lukuisat tutkimusprojektit ja ulkopuolisen rahoituksen kautta saatavat jatko-opintopaikat tarjoavat hyvät puitteet jatkokoulutukselle.


3. OPINTOJEN SUORITTAMINEN JA OPINTONEUVONTA

Opetukseen osallistuminen ja opintojen suorittaminen

Opetusohjelma ja opintojaksokuvaukset ovat esillä Nettiopsussa (kts. ajantasaiset linkit) Kemian kaikille kursseille ilmoittaudutaan NettiOpsussa. Luentokurssiin sisältyviin laskuharjoituksiin (demonstraatioihin) on osallistuttava jakson vastuuhenkilön antamien ohjeiden mukaisesti. Mikäli luentojaksoon liittyy harjoitustöitä, niihin osallistuminen edellyttää, että opiskelija on aikaisemmin suorittanut tai kuunnellut jakson ja saanut siihen tenttioikeuden tai että hän seuraa jaksoa samanaikaisesti. Opiskelijalla ei ole oikeutta suorittaa ylemmän tason harjoitustöitä ennen kuin alemman tason työt on tehty. LuK-tutkinto pitää olla suoritettuna ennen erikoistyön aloittamista.

Opintoneuvonta

Yleisestä opintoneuvonnasta vastaavat laitoksen opettajatuutorit ja amanuenssi. Neuvontahenkilöstö esitellään yhteystietoineen laitoksen verkkosivuilla. Jokainen opiskelija laatii LuK-tutkinnon HOPSin opettajatuutorin kanssa ja FM-tutkinnon HOPSin oman linjansa professorin kanssa ennen maisteriopintojen alkamista.

Henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS)

HOPS on ensisijaisesti opiskelijan omaan käyttöön tarkoitettu opintojen suunnittelun väline, jonka avulla opiskelija suunnittelee opintojensa etenemisen opetussuunnitelmaan nähden omien tavoitteidensa mukaisesti. HOPSin laatiminen on osa opiskeluprosessia koko opiskeluajan. HOPSin ja siihen liittyvän ohjauksen tavoitteena on tehostaa opiskelua ja opintojen ohjausta sekä lisätä opiskelijan valmiuksia opintojen etenemisen tavoitteelliseen ja realistiseen suunnitteluun. Opiskelijoita ohjataan hahmottamaan opintojaan koko tutkinnon näkökulmasta heti opintojen alusta alkaen. Jokainen opiskelija laatii HOPSin (e-HOPS lukuvuodesta 2014 - 2015 alkaen) oman erikoisalansa professorin kanssa.

Opiskelija suunnittelee opintojensa etenemisen osatavoitteiden kautta ja suunnitelmaa päivitetään vähintään lukuvuosittain. HOPSiin kirjataan vaiheittain tavoitteet koko tutkintoa, lukuvuotta, lukukautta/periodia koskien sekä sisällön että ajoituksen osalta. HOPSiin kirjataan pääaineen lisäksi kaikki tutkinnon suorittamiseen tarvittavat opinnot.


Opiskelija vastaa itse suunnitelman päivittämisestä ja suunnitelman toteutumisesta. Opiskelijalla on oikeus tarpeen mukaan saada professorilta apua suunnitelman päivittämiseen ja muuttamiseen.

Kuulustelujen ja muiden suoritusten yleisiä sääntöjä

Luentokuulusteluihin ja työtentteihin ilmoittaudutaan sähköisesti yliopiston NettiOpsun kautta. Ilmoittautumisaika päättyy 7 vrk (1 viikko) ennen tenttiä klo 23.59. Myös ilmoittautumisen peruutuksen tulee tapahtua NettiOpsun kautta ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Laitoksen opetushenkilökunta ei ota vastaan myöhästyneitä tentti-ilmoittautumisia.

Jokaisesta kurssista järjestetään vähintään kolme tenttimahdollisuutta vuoden kuluessa luentosarjan päättymisestä. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut luentosarjaa tai kurssia vuoden kuluessa, tenttioikeuden jatkosta sovitaan opettajan kanssa erikseen. Opiskelija voi osallistua tenttikertana vain yhteen kuulusteluun, mikäli asianomaisten opettajien kanssa ei etukäteen muuta sovita.


Tilat ja aineistot

Kemian opiskelijoilla on käytössään mikroluokka Arcanumin toisessa kerroksessa.

Opiskelu ulkomailla

Osan kemian opinnoista voi suorittaa myös ulkomailla. Lisätietoja vaihto-ohjelmista saa yliopiston verkkosivuilta (kansainvälinen opiskelu). Mahdollisuuksista opiskella kemiaa ulkomailla kannattaa kysyä laitoksen amanuenssilta ja oman erikoisalan professorilta.

Työharjoittelu

Kemian syventäviin opintoihin voi liittää yhden työharjoittelukurssin, (2 op). Työharjoittelun on oltava kestoltaan noin kolme kuukautta ja siitä on kirjoitettava yhden sivun mittainen selostus laitoksen työharjoitteluvastaavalle.

Valmistuminen

Tutkintotodistuksia varten haetaan kokonaisuusmerkinnät pääaineopinnoista ja kaikista yli 20 opintopisteen laajuisista sivuaineopinnoista. Kemian pää- ja sivuaineopinnoista merkinnän saa kemian toimistosta. Muiden aineiden sivuainemerkinnät haetaan ko. laitosten toimistoista.

Tutkintotodistukset myöntää matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Valmistumiseen liittyvät ohjeet ja lomakkeet löytyvät matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta.

Opetuksen kehittäminen

Opiskelijoilta kerätään jokaisen kurssin jälkeen opiskelijapalaute. Palautteen käsittelee laitoksen johtaja ja kurssin opettaja. Vuosittain kerätään myös opiskelijoilta palautetta koko lukuvuoden opetuksesta. Kyselyiden palautteista saatavia huomioita hyödynnetään opetuksen kehittämisessä.

Turun yliopisto ja Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta keräävät palautetta tutkinnoista ja valmistumisen jälkeisestä työllistymisestä.

Ainejärjestö

Kemian laitoksella ja biokemian laitoksella on yhteinen ainejärjestö TYK ry (http://tyk-ry.utu.fi/).

Tutkijakoulut

Turun yliopistossa on koko yliopiston laajuinen oma tutkijakoulu UTUGS (University of Turku Graduate School). Tutkijakoulu kattaa kaikki yliopiston edustamat tieteenalat. Kemian laitoksen tutkijakoulutettavista valtaosa kuuluu UTUGS:n Fysikaalisten ja kemiallisten tieteiden tohtoriohjelmaan. Tutkijakoulun tehtävänä on systemaattisen, korkeatasoisen, ohjatun ja kestoltaan hallitun tohtorikoulutuksen järjestäminen Turun yliopiston tohtorikoulutettaville. Tohtorikoulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet toimia tutkimus- ja opetustehtävissä sekä muissa vaativissa asiantuntijatehtävissä.

 


Kemian laitos
Opintokokonaisuudet