Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2014–2016
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Opinto-oppaat » Lääketieteellinen tiedekunta » Hammaslääketieteen laitos
Hammaslääketieteen koulutusohjelma

TUTKINTORAKENNE

Keskeinen opetus 197 

Syventävät opinnot 60 (sis. 8 op kieli- ja viestintäopintoja, 8 op tieteellisen ajattelu Lähtökohdat, opinnäyte, valinnaiset opintojaksot 4-24 op)

Kliininen hoitoharjoittelu 43

Syventävä käytännön harjoittelu 

Yhteensä: 330 op

HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTOON, OPINTOIHIN JA OPISKELUUN LIITTYVIÄ OHJEITA JA MÄÄRÄYKSIÄ KOULUTUKSEN PERUSTEHTÄVÄ MÄÄRITELLÄÄN YLIOPISTOLAISSA


Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelevat hammaslääketieteen opiskelijat suorittavat hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) sekä syksyllä 2011 ja sen jälkeen opintonsa aloittavat tämän asetuksen 13 ja 14 § muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (351/2011) mukaisesti. Koulutusta säätelevät myös koulutuksen vähimmäistasoa koskeva Euroopan yhteisön lainsäädäntö: hammaslääkärintointa koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi (EU36/2005) ja Turun yliopiston opintojohtosääntö.
Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia 1.1.2012. Sora-lakia tullaan soveltamaan tiedekunnassa dekaanin päätöksellä siten, että vuonna 2012 ja sen jälkeen aloittavien opiskelijoiden tulee esittää rikosrekisteriotteensa ennen kliinisen työn aloittamista D5-lukukaudella opintopäällikkö Sari Iinattiniemelle. Päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta tilanteissa, joissa se olisi turvallisuusnäkökohtien vuoksi perusteltua, tekee yliopiston hallitus.
http://www.utu.fi/fi/Opiskelu/haeopiskelijaksi/Sivut/sora.aspx

Opiskelijan päihdeongelma voi näkyä esimerkiksi toistuvina poissaoloina, myöhästelyinä, tehottomuutena tai opintojen viivästymisenä. Päihdeongelmaan liittyy usein myös muita psykososiaalisia ongelmia, jotka voivat haitata opintoja ja myöhemmin töissä suoriutumista. Ohjelman tavoitteena on helpottaa puuttumista opiskelijan mahdolliseen päihdeongelmaan ja parantaa hoitoonohjausta. Lisäksi päihdeohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on vaikuttaa opiskelijoiden päihdekäyttökulttuuriin. Päihdeohjelma sisältää ohjeistoa päihteiden käytön aiheuttamiin tilanteisiin opiskelijan ja opetushenkilökunnan kannalta. Ohjelma jakautuu kolmen teeman käsittelyyn: ennaltaehkäisevä toiminta, päihdeongelman tunnistaminen ja päihdeongelmaan puuttuminen. Se sisältää myös luonnoksen hoitoonohjaussopimuksesta ja päihdeongelmaiselle opiskelijalle tarjolla olevan hoitopolun, jossa keskeisinä toimijoina ovat opettajatuutorit, opetushoitajat, sekä päihdeyhdyshenkilö. Päihdetyöryhmä koordinoi päihdeohjelman toteutumista.
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden päihdeohjelma on otettu käyttöön syyslukukaudella 2010, ensimmäisenä tiedekorkeakouluna Suomessa. Ohjelma on luettavissa intrassa: https://intranet.utu.fi/fi/Yksikot/med -> Perusopintohallinnon päätökset

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) laillistaa hammaslääketieteen lisensiaatit itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Jatkotutkintoina hammaslääketieteen lisensiaatit voivat suorittaa Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa hammaslääketieteen tohtorin tutkinnon ja erikoishammaslääkärin tutkinnon.
Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmassa n. 75 % ensimmäisen ja toisen lukuvuoden opinnoista on yhteisiä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijoiden kanssa. Loput 25 % on suun ja leukojen rakenteen, toiminnan, kehityshäiriöiden ja sairauksien perusteiden opiskelua. Kliinisen lääketieteen opetusta hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmassa on myös myöhemmässä opiskeluvaiheessa.
Kliininen hoitoharjoittelu alkaa viidennellä lukukaudella ja tapahtuu pääosin Turun hyvinvointitoimialan Opetushammashoitolassa, mutta opiskelijat osallistuvat myös erikoissairaanhoitoon keskussairaalan suusairauksien klinikalla. Osa kliinisestä hoitoharjoittelusta toteutetaan Turun ulkopuolisissa terveydenhuollon yksiköissä näiden kanssa solmittujen sopimusten mukaisesti. Hoitoharjoittelussa opiskelija oppii kliinisten taitojen lisäksi hahmottamaan hammaslääkärin työn osana terveydenhuollon kokonaisuutta ja harjaantuu terveydenhuollon moniammatilliseen yhteistyöhön.

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja se koostuu asetuksen 794/2004 mukaan
1. perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista;
2. kieli- ja viestintäopinnoista;
3. monitieteisistä opintokokonaisuuksista;
4. muista opinnoista;
5. asiantuntijuutta syventävästä harjoittelusta.

Perus- ja aineopinnot ovat kaikille opiskelijoille pakollisia opintokokonaisuuksia ja -jaksoja.
Syventävät opinnot muodostuvat kaikille yhteisistä keskeisistä opintojaksoista ja valinnaisista opinnoista. Monitieteiset opintokokonaisuudet tai muut opinnot voivat koostua lääketieteellisen tiedekunnan oppiaineiden tai hammaslääketieteen laitoksen tarjoamista valinnaisopinnoista, joita hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa. Nämä valinnaisopinnot liitetään pääsääntöisesti osaksi syventäviä opintoja. Myös tiedekunnan ulkopuolella tai kansainvälisessä vaihdossa suoritettuja opintoja voidaan syventävien opintojen ohjaajan/ohjaajien suostumuksella ja varadekaanin päätöksellä hyväksyä valinnaisopinnoiksi ja/tai osaksi syventäviä opintoja.
Kliininen hoitoharjoittelu kuuluu asetuksen 794/2004 mukaan pakollisena hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Kliininen hoitoharjoittelu alkaa viidennellä lukukaudella ja tapahtuu pääosin Turun hyvinvointitoimialan Opetushammashoitolassa ja muissa palvelunjärjestäjän yksiköissä, mutta opiskelijat osallistuvat myös erikoissairaanhoitoon keskussairaalan suusairauksien klinikalla. Osa kliinisistä opinnoista voidaan sisällyttää syventäviin opintoihin pysyväismääräysten mukaisesti. Kliinisen hoitoharjoittelun vähimmäismäärä on 43 opintopistettä. Lisäksi tutkintoon voi sisältyä/sisällyttää 10 opintopistettä kliinistä hoitoharjoittelua syventävien opintojen valinnaisina opintoina

Hoitoharjoittelussa opiskelija perehdytetään
1. terveyskeskusten ja sairaaloiden hammaslääkärien käytännön toimintaan;
2. eri henkilöryhmien tehtäviin ja toimintaan hammashuoltoa suorittavan työryhmän jäsenenä; sekä
3. hammaslääkärin työn edellyttämien valmiuksien oppimiseen ja harjoitteluun käytännössä.

Kieli- ja viestintäopinnot kuuluvat perustutkinnon pakollisiin opintoihin. Opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa
1. suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta, sekä
2. vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyy keskeisinä opintoina suomen, ruotsin ja englannin kielen opetus.
Suomenkielisen opiskelijan suomen kielellä laadittu, kielentarkastajan hyväksymä kypsyysnäyte vastaa hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnossa vaadittavaa suomen kielen koetta. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä ruotsin kielellä, hänen tulee suorittaa kypsyysnäyte ruotsin kielellä, mikä vastaa hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnossa vaadittavaa ruotsinkielisen opiskelijan ruotsin kielen koetta. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai hänellä on ulkomailla suoritettu pohjakoulutus, varadekaani päättää erikseen opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta siten kuin opintojohtosääntö määrää.
Lisätiedot:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/kielikeskus/opiskelu/nayttokokeet-ja-ahot/

Vieras kieli
Hammaslääketieteellisen englannin kielen taidon osoittamiseksi opiskelijoille järjestetään ensimmäisen lukuvuoden syyslukukauden (D1) alussa tasokoe, jonka hyväksytysti suorittaneet saavat vapautuksen englannin kielen opintojaksosta (1 op). Kielikoe voidaan suorittaa valinnaisesti englannin, espanjan, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Kielikoe suoritetaan tiedekunnan tutkintovaatimuksissa esitetyllä tavalla niissä kielissä, joissa Turun yliopiston kielikeskuksella on mahdollisuus antaa opetusta. Yliopiston yleisestä kielenopetuksesta on tiedot opiskelijan yleisoppaassa. Opiskelija voi sisällyttää kieliopintoja myös valinnaisiin opintoihin.


Hammaslääketieteen laitos
Opintokokonaisuudet