Tietotekniikan tutkinto-ohjelma (DI)
Kuvaukseen liitetty tiedosto:
Rakenne_osaamistavoitteet (pdf 392 kB.)

Tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa diplomi-insinöörejä tulevaisuuden elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Monipuolinen koulutus antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Turun yliopiston IT-alan diplomi-insinöörikoulutus tukeutuu monialaisen yliopiston vankkaan tiedepohjaan ja profiloituu tietoyhteiskunnan sisältöjen, palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen. Valmistuva diplomi-insinööri on tietotekniikan asiantuntija, joka omaa hyvän teorian soveltamiskyvyn ja ongelmanratkaisukyvyn sekä hyvät viestintätaidot ja valmiudet innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen tietoyhteiskunnan avainalueilla. Tutkinto antaa myös valmiudet tieteelliseen jatko-opiskeluun tietotekniikan alalla tai siihen liittyvällä alalla. Koulutus rakentuu CDIO-periaatteille (Conceive-Design-Implement-Operate). CDIO on maailmanlaajuinen tekniikan alan koulutuskonsepti (cdio.org).

Diplomi-insinööritutkinto (DI)
Koulutus johtaa arvostettuun ja hyvin työllistävään diplomi-insinöörin tutkintoon (DI). Tutkinnon minimilaajuus on 120 opintopistettä. Tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, ja se suoritetaan kahdessa vuodessa alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen syventyen valittuun pääaineeseen. Diplomi-insinöörin tutkinto koostuu opiskelijan valitsemista pää- ja sivuaineopinnoista sekä diplomityöstä ja muista opinnoista (diplomityöseminaari ja työharjoittelu). Pääaineen opinnoissa osallistutaan laajaan Capstone-projektiin opiskelijaryhmässä. Monialaisen yliopiston vahvuuksia hyödyntävä Capstone-projekti suoritetaan koko lukuvuoden pituisena työelämälähtöisenä hankkeena. Pääaineen ja Capstone-projektin lisäksi valmistuvan diplomi-insinöörin asiantuntijaprofiilia ja erityisosaamista vahvistetaan ja yksilöllistetään suorittamalla sivuaineena jokin tarjolla olevista yliopiston tutkimuksellisiin vahvuusalueisiin perustuvista temaattisista syventymiskohdemoduuleista.

Tutkinnoissa teknisten sisältöjen lisäksi kiinnitetään myös erityistä huomiota muiden työelämätaitojen omaksumiseen tulevaa työuraa varten. Erityisesti kehitetään ja vahvistetaan seuraavia taitoja ja valmiuksia:

-    ongelmanratkaisukyky
-    teorian soveltaminen käytäntöön
-    projektinhallintataidot
-    esimiestaidot
-    ryhmätyöskentely
-    viestintätaidot

Ongelmanratkaisukyky on tärkeää tekniikan alan työtehtävissä ja alan kehittämisessä. Tekniikan alan työ on tiimityötä, jossa on olennaista tunnistaa omat vahvuutensa ja rajansa, sekä osata hyödyntää näitä vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Työelämä koostuu projekteista, joissa tarvitaan aikataulun hallintaa, kokonaisuuksien suunnittelua ja kykyä toimia joustavasti ryhmässä. Perusviestintätaidot tarkoittavat vuorovaikutteista ja aktiivista kommunikointia tiimin, esimiesten, asiakkaiden ja muiden mahdollisten sidosryhmien kanssa. Tekniikan työssä on tärkeää osata soveltaa teorioita reaalimaailman ongelmiin usein osana monitieteellistä ryhmää. Teorioiden soveltamisen käytäntöön oppii parhaiten kokeilemalla ja tekemällä. Opiskelijaa valmennetaan löytämään realistisia ratkaisuja käytännön ongelmiin huomioiden teorioiden rajoitukset.

Sijoittuminen työmarkkinoille
Diplomi-insinööritutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on maassamme hyvä. DI-koulutus antaa opiskelijalle valmiudet työskennellä IT-alan eri osa-alueilla. Opiskelija voi hyödyntää koulutuksessaan monialaisen yliopiston tarjontaa ja painottua joko yrittäjä-, asiantuntija- tai johtajapolulle eri yhteiskunnan aloilla. Tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan DI-koulutus kattaa hyvin informaatioteknologian eri osa-alueet ja tukeutuu yhteistyöhön alueella toimivien yritysten kanssa erityisesti Capstone-projektien osalta. Tämä mahdollistaa valitun erikoistumisprofiilin mukaisen menestyksellisen sijoittumisen työelämään  tietoteollisen alan yrityksiin niin Varsinais-Suomessa kuin muuallakin Suomessa ja ulkomailla. Tietointensiivisestä teollisuudesta on kasvanut Suomen elinkeinoelämän suurin toimiala, ja tietoyhteiskunnassa tiedosta on tullut tärkein tuotannontekijä. Informaatio- ja kommunikaatioteknologialla (ICT) on Euroopassa kriittinen rooli teollisuuden kilpailukyvyn parantamisessa  ja yhteiskunnan kehitystarpeisiin vastaamisessa. Turun yliopiston tietotekninen diplomi-insinöörikoulutus vastaa näihin kehitystarpeisiin ICT-koulutukseen integroidulla yrittäjyys-, liiketoiminta- ja innovaatio-osaamisella, tietotekniikan koulutuksen yhteiskunnallisesti relevanteilla painopisteillä ja monialaisen yliopiston tieteidenvälisellä yhteistyöllä.

DI-tutkinnon tavoitteet, rakenne ja pääaineet
Diplomi-insinöörin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle valittujen opintokokonaisuuksien mukaisen monitieteisen ja teknologisen ammattiprofiilin ja työelämässä tarvittavan osaamisen. Tutkinto antaa vahvat valmiudet työskennellä menestyksellisesti kansainvälisessä työympäristössä, ja monitieteisen pohjan ja kyvyn jatkaa oman ammattiosaamisen kehittämistä asiantuntijatehtävissä. Tutkinto antaa myös valmiudet tieteelliseen jatko-opiskeluun tietotekniikan alalla tai siihen liittyvällä alalla. DI-tutkinnon pääaineita ovat ohjelmistotekniikka, sulautettu elektroniikka ja tietoliikennetekniikka. Edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseksi tutkinto on jaettu moduuleihin, joissa kussakin on omat oppimistavoitteensa. Moduulit ovat:

    •    Pääaine 30 op: ohjelmistotekniikka, sulautettu elektroniikka tai tietoliikennetekniikka
    •    Capstone-projekti 30 op
    •    Diplomityö ja –seminaari 30 op
    •    Temaattinen syventymiskohde 20 op
    •    Työelämävalmiudet 10 op

Oppimistavoitteiden saavuttamiseksi vaaditut kurssikokonaisuudet ja opintojaksot lukuvuosille 2016-2017 ja 2017-2018 löytyvät sivun alalaidan linkistä ja mahdollisilta tarkemmilta yksityiskohdiltaan kunkin lukuvuoden opetusohjelmasta. Tutkintorakenne, opintojen ohjeellinen ajoitus, tutkinnon tarkemmat tavoitteet ja moduulien yksityiskohtaisemmat oppimistavoitteet on esitetty liitteessä (ks. liite sivun ylälaidassa).

Ohjelmistotekniikka
Ohjelmistotuotanto kouluttaa asiantuntijoita vaativien ohjelmistokokonaisuuksien toteutukseen kattaen koko ohjelmistotuotannon elinkaaren. Vankan ohjelmointitaidon lisäksi opiskelija saa monipuoliset tiedot eri ohjelmointimenetelmistä, ohjelmistojen suunnittelusta, ohjelmistotuotannon menetelmistä sekä ohjelmistotestauksesta. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi erilaiset ohjelmistojen suoritusalustat (mobiili, web, työasema, pilvi) toteutustekniikkoineen, käyttöliittymät ja käytettävyys, hajautetut sovellukset ja rinnakkaisuus, ohjelmistoarkkitehtuurit ja ohjelmistojen laatu sekä ketterät kehitysmenetelmät ja projektityöskentely. Opetus perustuu alan teorioiden ja modernin ohjelmistotuotannon käytännön tarpeiden yhdistelmälle painottuen käytännön taitojen harjoitteluun esimerkiksi projektikurssien muodossa. Ohjelmistotekniikan opiskelijat työllistyvät hyvin alueellisesti ja valtakunnallisesti ohjelmistotaloihin ja suurehkojen yritysten sekä instituutioiden tietotekniikkaosastoille toteutus-, suunnittelu- ja projektitehtäviin.

Sulautettu elektroniikka
Pääaineen tavoitteena on kouluttaa sulautettujen elektroniikka- ja tietokonejärjestelmien ammattilaisia. Opiskelija saa kattavan kokonaiskäsityksen järjestelmän suunnittelun eri vaiheista. Tämä sisältää sulautetun järjestelmän komponenttien määrittelyn, suunnittelun ja toteuttamisen sekä niiden integroimisen toimivaksi kokonaisuudeksi. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi moniprosessointi, energiatehokkuus sekä järjestelmien mallinnus- ja suunnittelumenetelmät.  Pääaineen opinnot antavat vahvan osaamispohjan sulautettujen järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Opinnoissa perehdytään esimerkiksi erilaisiin laitteistoarkkitehtuureihin, moniprosessorijärjestelmiin, uudelleenkonfigurointiin sekä laiteläheiseen ohjelmointiin. Itsenäisesti ja ryhmissä suoritettavat harjoitustyöprojektit liittyvät useisiin kursseihin ja ovat oleellinen osa opintoja. Sulautetusta elektroniikasta valmistuvat opiskelijat kykenevät vastaamaan järjestelmien kasvavan monimutkaisuuden asettamiin uusiin haasteisiin suomalaisessa ja eurooppalaisessa teollisuudessa. Työtehtävät löytyvät esimerkiksi teollisuuden sulautetuista järjestelmistä, viestintäteknologiasta ja jokapaikan (ubiikin) tietotekniikan ratkaisuista.

Tietoliikennetekniikka
Tietoliikennetekniikassa perehdytään tietoliikenteen ja tietoliikennejärjestelmien tekniikoihin, algoritmeihin, sovelluksiin ja kokonaisratkaisuihin. Opetettavat aihealueet tarjoavat opiskelijalle edellytykset soveltaa oppimaansa tämän päivän ja tulevaisuuden tietoliikennejärjestelmien suunnittelijana. Opinnoissa perehdytään käytännössä multimediasovellusten tietoliikenneratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen monipuolisessa verkkoympäristössä. Opetus keskittyy tulevaisuuden internet-pohjaisten järjestelmien suunnitteluun. Pääaineesta valmistuva opiskelija hallitsee rinnakkaisten, sulautettujen ja itsetietoisten signaalinkäsittely- ja tietoliikennejärjestelmien suunnitteluperiaatteet, keskeiset tietoliikenneprotokollat,  niiden toteutustavat ja prosessointitekniikat, sekä modernit tietoliikenteen verkkoratkaisut ja niiden suunnittelumenetelmät. Tietoliikennetekniikan diplomi-insinööri osaa määritellä ja suunnitella tietoliikenne- ja tietoturvaratkaisut relevantteihin sovelluksiin.

DI-tutkinnon sivuaine 20 op
DI-tutkinnon tulee sisältää vähintään 20 opintopistettä sivuaineopintoja. DI-tutkinnon sivuaineeksi valitaan jokin vuosittain tarjolla olevista temaattisista syventymiskohdemoduuleista. DI-tutkinnon sivuaineen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan asiantuntijaprofiilia ja yksilöllistä erityisosaamista nojautuen johonkin yliopiston tutkimuksellisista vahvuusalueista. Lukuvuosina 2016-2017 ja 2017-2018 tarjolla olevat temaattiset syventymiskohteet (sivuaineet) löytyvät sivun alalaidan linkistä ja mahdollisilta tarkemmilta yksityiskohdiltaan kunkin lukuvuoden opetusohjelmasta.

Kansainvälisyys ja TUCS-yhteistyö
IT-laitos tekee aktiivisesti yhteistyötä useiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Opiskelijoilla on mahdollisuus lähteä ulkomaille vaihtoon erilaisten vaihto-ohjelmien kautta. Vaihtoon lähteminen on erittäin suositeltavaa ja uusi tutkintoasetus tekee opiskelijavaihdon erityisesti Euroopan sisällä entistä helpommaksi. Alemman korkeakoulututkinnon opinnot suoritetaan pääosin suomen kielellä, mutta ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot suoritetaan englanniksi.

TUCS:issa (Turku Centre for Computer Science) Turun yliopiston (Informaatioteknologian laitos, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Turun Kauppakorkeakoulun Tietojärjestelmätiede) ja Åbo Akademin (Tietotekniikan laitos) informaatioteknologian tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus yhdistävät voimansa. Opiskelijat voivat TUCS-yhteistyön puitteissa opiskella neljän osallistuvan laitoksen tarjoamia tiettyjä kursseja. Ko. kursseille haetaan opinto-oikeutta joustavan opinto-oikeuden eli JOO-sopimuksen puitteissa, ks. www.joopas.fi. Kurssilista on nähtävillä TUCS:in kotisivuilla. Ks. www.tucs.fi.

Turun yliopisto on mukana yhteiseurooppalaisen EIT Digital -konsortion järjestämässä maisterikoulussa. Maisterikoulun keskeisenä tavoitteena on kouluttaa uuden polven ICT-yrittäjiä, joilla on tärkeä rooli Euroopan ICT-alan menestyksen jatkajina ja tulevaisuuden rakentajina. EIT Digital -maisterikoulun kaksivuotisessa ohjelmassa ensimmäisen vuoden opinnot tarjoavat pääaineen perustiedot ja -taidot (ns. entry-vuosi), ja toiseksi vuodeksi siirrytään toisen maan yliopistoon opiskelemaan pääaineen tiettyä erikoistumisalaa (ns. exit-vuosi). Turun yliopisto osallistuu Embedded Systems -maisteriohjelman toteutukseen yhdessä seitsemän muun eurooppalaisen yliopiston kanssa. Kyseessä on kaksoistutkinto-ohjelma, missä Suomen lisäksi edustettuina ovat Ruotsi, Saksa, Alankomaat, Italia ja Unkari. Lisätietoja:  Dosentti Juha Plosila (juha.plosila@utu.fi), www.eitdigital.eu/entrepreneurial-education/master-school/

Fudan-yliopiston ja Turun yliopiston Diplomi-insinöörikoulutuksen yhteistutkinto-ohjelman (Double Degree Programme in Information and Communication Technology) tavoitteena on kouluttaa kansainvälisiä tulevaisuuden tekijöitä, joilla on valmiudet työskennellä niin erityisasiantuntijana yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa kuin yksityisyrittäjänä ICT-alalla. Kaksoistutkinto-ohjelma antaa loistavat mahdollisuudet kansainväliseen uraan, koska ohjelmaan kuuluu pakollinen, järjestetty vaihto Fudan-yliopistossa, joka sijaitsee Shanghaissa, Kiinassa. Kaksoistutkinto-ohjelman suorittaneet opiskelijat valmistuvat sekä Turun yliopistosta että Fudan-yliopistosta. Ohjelmaan hyväksyttävillä täytyy olla suoritettuna kandidaatin tutkinto. Lisätietoja TkT Tomi Westerlund (tomi.westerlund@utu.fi).

Opiskelijoiden ainejärjestö
Digit ry on Turun yliopiston tietotekniikan opiskelijoiden kilta, joka auttaa jäseniään opintoasioissa, valvoo opiskelijan etuja, järjestää vapaa-ajantoimintaa ja vaalii teekkarikulttuuria. Yhdistyksen hallituksen tavoittaa helpoiten sähköpostilla osoitteesta digit@utu.fi. Päivystysaikaan hallituksen edustajan tavoittaa yhdistyksen kiltahuoneelta Agoralta. Lisätietoja toiminnasta, päivystysajan ja muut yhteystiedot löydät killan www-sivuilta
www.digit.fi.

Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ja opinto-ohjaus
Sujuvaa opintojen edistymistä tuetaan opiskelijan ja ohjaajan välisissä HOPS-keskusteluissa. Opettajatuutori laatii jokaiselle opiskelijalle HOPSin opintojen alkuvaiheessa ja HOPSia päivitetään opintojen edetessä opintoneuvontaa antavan henkilökunnan kanssa käytävissä keskusteluissa. Opinto-ohjausta tarjotaan runsaasti, mutta silti on tärkeää, että opiskelija itse on aktiivinen opintojensa suunnittelussa ja ottaa tarvittaessa yhteyden laitoksen henkilökuntaan. Opettajatuutori ohjaa opiskelijoita opintojen alussa. Opettajatuutorit antavat opintoneuvontaa mm. tutkintoon kelpaavista opintojaksoista, opintojaksojen korvaavuuksista ja sivuaineopinnoista. Muissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä laitoksen toimiston ja muun hallintohenkilökunnan puoleen. Neuvontaa antavien henkilöiden työnjako ja vastaanottoajat ilmoitetaan laitoksen  sivuilla osoitteessa www.it.utu.fi: kts. Opiskelu ->Opinto-ohjaus.

Muiden laitosten koulutusohjelmille tarjottava opetus
Sivuaineopintoihin ei ole erillistä hakumenettelyä, vaan opiskelijat voivat osallistua kaikille opintojaksoille tavallisen kurssi-ilmoittautumisen kautta. Opintojaksojen opetusmuodoista riippumatta voidaan osanottajamääriä joutua joillakin opintojaksoilla rajoittamaan. Sivuaineopiskelijan on syytä seurata opetusta koskevia tiedotuksia laitoksen opetussivulta http://www.it.utu.fi/opiskelu/.

Informaatioteknologia (25 op)
Kokonaisuuden sisältö voidaan valita vapaasti laitoksen perus- ja aineopintotarjonnasta ottaen huomioon kurssien esitietovaatimukset. Tarvittaessa apua kokonaisuuden suunnitteluun voi pyytää laitoksen opinto-ohjausta antavalta henkilökunnalta (kts. Opiskelu ->Opinto-ohjaus laitoksen www-sivuilla).


Tulevaisuuden teknologioiden laitos
MDP in Bioinformatics
MDP in Embedded Computing
MDP in Digital Health and Life Sciences (Tech.)
Opintokokonaisuudet