Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetusohjelma 2014–2015
Selaat vanhentunutta opetusohjelmaa. Voimassa olevan opetusohjelman löydät täältä.
XHKT0031 Kieliteoriat, kirjallisuus ja kuvataide 3 op
Periodit
I Periodi II Periodi II Periodi IV Periodi
Opetuskieli
suomi
Tyyppi
Syventävät opinnot
Käy seuraavien opintojaksojen suoritukseksi
Historian, kultt.ja taiteiden tutk.laitoksen yht.
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos

Yleiskuvaus

Luentosarjassa esitellään erilaisia kieliteorioita t. käsityksiä kielestä arkaaisesta Kreikasta jälkistrukturalismiin ja osoitetaan näiden yhteys erilaisiin käsityksiin siitä, mitä ovat kirjallisuuden ja (kuva)taiteen kieli ja miten meidän ylipäänsä tulisi ymmärtää kirjallisuus ja kuvataiteet. Tästä tehdään edelleen johtopäätöksiä sen suhteen, miten kirjallisuutta ja taidetta olisi tutkittava.

Liisa Steinby: Johdanto (Kysymyksenasettelu: taide modernissa maailmassa? Arkikieli, tieteen kieli, taiteen kieli.)

Liisa Steinby: Arkaainen kieli- ja runouskäsitys: (Homeros (700-l. eaa): mythos, Homeroksen ”monifunktioisuus” (eriytymättömyys), asema ylimpänä tiedollisena auktoriteettina. Eriytymiskehitys 600-300-l. eaa.: filosofian synty, historiankirjoituksen synty, runous irralleen uskonnosta. )

Liisa Steinby: Platon (300-l. eaa.): kielen ja runouden kritiikki (Kratylos: kieli totuuden paljastaja vai konventionaalisia nimityksiä? Platonin runouden (kirjallisuuden) kritiikki: Ion, Valtio, Platon: totuuden näyttäytymisen ongelma )

Liisa Steinby: Aristoteles (300-l. eaa.) (Kieli ajatusten representaatioina; filosofia asioiden olemusten määrittämisenä; runous opettaa filosofian tuntemia elämisen totuuksia tunteisiin vetoavassa, havainnollisessa muodossa, Tulkinnasta, Retoriikka, Runousoppi, Runousopin ja retoriikan tradition yhdistyminen koko klassisen kirjallisuustradition ajaksi (so. Aristoteleesta 1700-luvun uusklassismiin)

Liisa Steinby:  Kieli ja tieto uuden ajan luonnontieteessä: Galilei (1600-l.; Miksi luonnontieteellinen ajattelu soveltuu huonosti taiteentutkimukseen.)

Liisa Steinby:  ”Esiromantiikka” modernin taidekäsityksen perustana (J. G. Herder (1770-luvulta lähtien): Tutkielma kielen alkuperästä; Oodista; Kuvanveisto; Heprealaisen runouden hengestä. Taiteen aistimellinen kieli vs. tieteen abstrakti kieli.  Taide ja inhimillisen merkitystodellisuuden (maailman) luominen)

Tuomas Tolonen:  Romantikkojen käsitys kielestä ja taiteesta (1790-l.); Hegelin taiteenfilosofia (1800-l. alku)

Tuomas Tolonen: 1800-luvun historismi ja hermeneutiikka: Schleiermacher ja Dilthey (Historismi; miten ymmärtää toisenlaista)

Elias Heikkonen: Kieli, taide ja perspektivismi Nietzschen ajattelussa (1870-luvulta lähtien)

Tuomas Tolonen: Heidegger kielestä ja taiteesta (1920-luvulta lähtien)

Tuomas Tolonen: Gadamer: taide, kieli ja humanistinen tutkimus (1960-luvulta lähtien)

Hanna Meretoja:  Strukturalistiset ja jälkistrukturalistiset käsitykset kielestä, taiteesta ja vallasta (Saussure, Derrida, Foucault, Deleuze)

Liisa Steinby: Johtopäätökset: Kieli, taiteen kieli, taiteen tutkimuksen kieli.

Ilmoittautuminen

Opetus alkaa tammikuussa 2015 viikolla 3; aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Luennoille ei tarvitse ilmoittautua ennakolta.

Vastaava opettaja

Useita luennoitsijoita; vastuuopettaja Liisa Steinby

Opetus

13.1.2015 –
Luento-opetus 26 t
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokset opiskelijat
HKT-laitoksen opiskelijat
Ti 13.1.2015 - 5.5.2015 viikoittain klo 16.15-17.45, ls. I, paitsi 28.4.2015 ls. XXV

Arviointi

Numerolla 0-5.

Oppimateriaalit

Kurssi on mahdollista suorittaa myös 5 op:n laajuisena, jolloin siihen kuuluu (myöhemmin ilmoitettavaa) oheislukemista.