Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetusohjelma 2014–2015
Selaat vanhentunutta opetusohjelmaa. Voimassa olevan opetusohjelman löydät täältä.
Taidehistoria

Periodit

Aineopinnot

Luennot: 24 h + essee kirjallisuuden pohjalta

Ke 29.10.2014 klo 14 - 16, E325
Pe 31.10.2014 klo 10 - 12, E325

Ke 05.11.2014 klo 14 – 16, E325
Pe 07.11.2014 klo 10 - 12, E325

Ke 12.11.2014 klo 14 - 16, E325
Pe 14.11.2014 klo 10 - 12, E325

Ke 19.11.2014 klo 14 - 16, E325
Pe 21.11.2014 klo 10 - 12, E325

Ke 26.11.2014 klo 14 - 16, E325
Pe 28.11.2014 klo 10 - 12, E325

Ke 03.12.2014 klo 14 - 16, E325
Pe 05.12.2014 klo 10 - 12, E325


Sisältö: Kurssi keskittyy animaatioelokuvan historiaan sekä sen erityispiirteisiin 1800-luvulta alkaen.

Opiskelijalle tulevat tutuksi erilaiset animaatioelokuvan tekotavat sekä animaatioelokuvan eri kehityssuuntiin eri maissa. Pääpaino on populaarissa animaatioelokuvassa, mutta kurssilla käydään kattavasti läpi myös ns.
taideanimaation historiaa sekä erilaisia suuntauksia eri maissa.


Kurssilla käydään lävitse myös suomalaista animaatiota.

Kurssilla katsotaan runsaasti näytteitä.

Kurssi korvaa mediatutkimuksessa kohtia A2c, A2d ja S3.

Kurssi korvaa taidehistoriassa kohtaa A4 Erikoiskurssit sekä tarvittaessa myös syventävien opintojen S4 Erikoiskursseja.

Vastaava opettaja
Susanna Paasonen
suspaa[ät]utu.fi
Opettaja
Juri Nummelin
juri.nummelin[ät]gmail.com
Opetus
29.10.2014 – 5.12.2014
Periodit:
Opetuskieli: suomi

Syventävät opinnot

Luennot: 24 h + essee kirjallisuuden pohjalta

Ke 29.10.2014 klo 14 - 16, E325
Pe 31.10.2014 klo 10 - 12, E325

Ke 05.11.2014 klo 14 – 16, E325
Pe 07.11.2014 klo 10 - 12, E325

Ke 12.11.2014 klo 14 - 16, E325
Pe 14.11.2014 klo 10 - 12, E325

Ke 19.11.2014 klo 14 - 16, E325
Pe 21.11.2014 klo 10 - 12, E325

Ke 26.11.2014 klo 14 - 16, E325
Pe 28.11.2014 klo 10 - 12, E325

Ke 03.12.2014 klo 14 - 16, E325
Pe 05.12.2014 klo 10 - 12, E325


Sisältö: Kurssi keskittyy animaatioelokuvan historiaan sekä sen erityispiirteisiin 1800-luvulta alkaen.

Opiskelijalle tulevat tutuksi erilaiset animaatioelokuvan tekotavat sekä animaatioelokuvan eri kehityssuuntiin eri maissa. Pääpaino on populaarissa animaatioelokuvassa, mutta kurssilla käydään kattavasti läpi myös ns.
taideanimaation historiaa sekä erilaisia suuntauksia eri maissa.


Kurssilla käydään lävitse myös suomalaista animaatiota.

Kurssilla katsotaan runsaasti näytteitä.

Kurssi korvaa mediatutkimuksessa kohtia A2c, A2d ja S3.

Kurssi korvaa taidehistoriassa kohtaa A4 Erikoiskurssit sekä tarvittaessa myös syventävien opintojen S4 Erikoiskursseja.

Vastaava opettaja
Susanna Paasonen
suspaa[ät]utu.fi
Opettaja
Juri Nummelin
juri.nummelin[ät]gmail.com
Opetus
29.10.2014 – 5.12.2014
Periodit:
Opetuskieli: suomi

Periodi
Perusopinnot [I Periodi]

Aika: I periodi, ti ja to klo 14-16, 2.9.-2.10.

Paikka: Janus (paitsi ti 9.9., Mikro, to 25.9. Arje Scheinin sali, Dentalia)

Sisältö: Taidehistorian historia ja keskeiset metodit. Taidekäsitteen historiallisen muuntuvuuden pääpiirteet.

Suoritustapa: Luentokuulustelu/tasokoe to 2.10. klo 14-16, Janus. Ei ennakkoilmoittaumista. Kuulustelu on pakollinen kaikille, mutta se toimii myös taidehistorian perusopintojen sivuaineen opiskeluoikeuteen oikeuttavana tasokokeena. Valinnoista ilmoitetaan viim. 6.10. taidehistorian ilmoitustaululla.

Arvostelu: 1-5

Vastaava opettaja
Lars Saari
Periodit: I
Opetuskieli: suomi

Aika: I-II periodi, ti ja to 14-16, 7.10.-9.12.

HUOM. viikoilla 48 ja 49 luennot poikkeuksellisesti myös keskiviikkoisin 26.11. ja 3.12. klo 12-14 Janus -sali

Ei opetusta 21.10. ja 23.10.

Paikka: Janus (paitsi to 9.10. ja to 16.10. Arje Scheinin sali, Dentalia, to 27.11. Osmo Järvi -sali, Medisiina)

Sisältö: Kuvatilan, perspektiivien ja tyylin peruskäsitteet. Kuvan materiaalisuus, tekniikat ja väri. Subjektin teoriat ja katsojan merkitys. Ikonografia ja kuvien vaellushistoria. Arkkitehtuurin kieli ja sanasto.

Suoritustapa:
Luentokuulustelut:
I kuulustelu ti 9.12. 14-16 Janus
II kuulustelu ti 16.12. 14-16 Janus
III kuulustelu ti 13.1.14 16-18 Janus

Arvostelu: 1-5

Ilmoittautuminen

Ei ennakkoilmoittautumista. Kurssilla jatkavat Johdatus I:n
suorittaneet pääaineopiskelijat ja sivuaineoikeuden saaneet.

Vastaava opettaja
Lars Saari
Periodit: I II
Opetuskieli: suomi
Aineopinnot [I Periodi]

Aika: I-II periodi, alkaen ke 10.9. klo 12-14
Huom! lisäksi to 20.11. klo 10-12, E221

Paikka:  Ensimmäisen periodin aikana seminaarihuone Jäntere (Minerva, 1. krs.) ja toisen periodin aikana seminaarihuone E221 (Minerva, 2. krs.)

Sisältö: Luentosarja tarkastelee kriittisesti psykoanalyysin peruskäsitteistöä ja sen soveltuvuutta kuvien/kuvataiteen tulkintaan. Kurssin alussa hahmotetaan psykoanalyyttisen lähestymistavan suhde ikonografiaan (”ikonografian rajalla”: voimmeko puhua psykoanalyyttisestä ikonografiasta?) ja semiotiikkaan (representaation käsite semiotiikassa ja psykoanalyysissä). Tämän jälkeen käydään kriittisesti läpi keskeiset käsitteet (mielen domestinen ekonomia): virhesuoritukset, arkeologia-metafora, unisymbolien dynamiikka (siirtymä ja tiivistymä), Oidipus (Freud) ja anti-Oidipus (Deleuze-Guattari), tiedostamaton, repressio, toistamispakko, introjektio, peitemuisto, narsismi, melankolia (kumpaankin luodaan laaja katsaus) ja persoonallisuuden topografia. Lopuksi vertaillaan Jacques Lacanin ja Sigmund Freudin teorioiden keskeisiä käsitteitä.

Suoritustapa: Luennot (tentti tai luentopäiväkirja) ja esseet. Taustakirjallisuus annetaan luentojen alussa.

Arvostelu: 1-5

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen NettiOpsussa alkaa ke 27.8. ja päättyy ke 3.9. Kurssille otetaan 16 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, pääaineopiskelijat ovat etusijalla.

Vastaava opettaja
Altti Kuusamo
Periodit: I II
Opetuskieli: suomi

Aika: I-III periodi, ke 10.9.–25.2. klo 14–17. Luennot jatkuvat keväällä 14.1. alkaen.

Paikka: Seminaarihuone E323, Minerva, 3. krs.

Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot yleisestä arkkitehtuurin historiasta esihistorialliselta ajalta ja antiikista 1700-luvulle. Kurssilla tarkastellaan arkkitehtuurin historiaa tyylien ja rakennustekniikan historian kannalta.  Kurssi tarjoaa tietoa myös keskeisistä kohteista ja niiden suunnittelijoista.
Kurssin laajuus: 56 tuntia

Suoritustapa: Opiskelija osallistuu luennoille ja suorittaa tentin (luentotentti, luentopäiväkirja tai kotitentti).

Oppimateriaali: Luentomonisteet, digitaaliset aineistot, kirjallisuus erillisen kirjallisuusluettelon mukaan

Edeltävät opinnot: Perusopinnot suoritettu (suurelta osaltaan)

Arvostelu: 1-5

Vastaava opettaja
Petri Vuojala
Periodit: I II III
Opetuskieli: suomi

The course discusses art history of the Baltic Sea region (mainly Scandinavian, Baltic, Russian and Finnish art) from the Middle Ages up to the present time and explores more profoundly following periods and issues: medieval art history, art during the Swedish great power period, construction of national art life and modernist trends in art and architecture. The focus of discussions is in art history of the 19th and early 20th centuries.

Teacher responsible
MA Eeva Hallikainen, University of Turku, Department of Art History
eeva.hallikainen[ät]utu.fi
Teaching
Lectures 24 h
Hallikainen
Fri 12-Sep-2014 - 5-Dec-2014 weekly at 8.15-9.45, room Janus, on the Sirkkala campus, T52, First exam Fri Dec 5
Exceptions:
26-Sep-2014 at 8.15 –9.45 , Seminar room Hovi, V105, T53, 1st floor
10-Oct-2014 at 8.15 –9.45 , room E221, T52, 2nd floor
24-Oct-2014 at 8.15 –9.45 , no lecture
28-Nov-2014 at 11.00 –13.00 , Turku Art Museum
Periods: I II
Language of instruction: English

Time: I–II period, on Mondays 6.10.-24.11.2014, 12–14

Place: Seminar room E221, Sirkkala, Minerva 2nd floor

N.B.: On Monday 20.10. 10-12 seminar room E223 and
3.11. 12-14 seminar room E223, Sirkkala, Minerva 2nd floor

Lecturer: Natasha Bulatovic Trygg and guest lecturers

Course content: The course is designed to give an advanced perspective of terms and practices in art and visual culture regarding concepts of authenticity, originality and culture of a copy. It will improve the received knowledge from the level I (one) course and convey with more specific issues in dealing with authenticity, originality and fakes within various art objects as case studies.
The agenda of the course is planed to provide a critical investigation constituted by the theoretical and practical work, making an extensive insight into the present views of authenticity, originality and variations in the realm of copies, including the concepts of art replication and illegal practices that often follow such production.
Certain sessions will take part at the museums and conservation studios in Turku while for some lectures we will have visiting professor or other experts from the fields of art history, conservation and restoration due to the theme of the session.
Language of teaching will be primarily in English. Essays will be accepted in English and Finnish.

Evaluation: The course will be evaluated by essay writing (2000-3000 words, line spacing: 1.5; font: Times New Roman; font size: 12). For further information and remarks of criteria used, participants should take part of Moodle program. Enrolment key will be given at the first lesson to the final number of the participants.

Ilmoittautuminen

NettiOpsu registration 15.-29.9.
Total number of participants: 15 students

Vastaava opettaja
Natasa Bulatovic Trygg
Periodit: I II
Opetuskieli: englanti

Kurssilla tarkastellaan, miten kokemusta, kertomusta ja muistia on käsitteellistetty historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen eri alueilla. Kurssilla pohditaan, miten näitä kysymyksiä koskevat teoreettiset keskustelut risteävät, limittyvät ja suhteutuvat toisiinsa.

29.9. Hanna Meretoja ja Sakari Ollitervo: Hermeneuttinen näkökulma kokemusten kerronnallistamiseen ja kulttuuriseen muistiin

6.10. Pertti Grönholm ja Anne Heimo: Historiantutkimuksen ja muistintutkimuksen rajapinnat

13.10. Lotta Kähkönen ja Riitta Jytilä:  Sukupuolen kerronnallistaminen

27.10. Ilona Hongisto ja Kaisa Kaakinen: Dokumentaarisuus ja tarinankerronta

3.11. Kaisa Ilmonen ja Elina Valovirta: Muisti, identiteetti ja parantuminen postkoloniaalisessa kirjallisuusperinteessä

10.11. Anne Heimo ja Mari Pajala: Digitaalinen muistaminen ja mediavälitteiset muistot

17.11. Maarit Leskelä-Kärki ja Päivi Kosonen: Omaelämäkerrallinen muisti ja elämäkerta kulttuurisen muistin muotona

24.11. Matti Hyvärinen (Tampereen yliopisto): Muisti, kokemus ja odotushorisontti

1.12. Kokoava paneelikeskustelu: kerronnallinen identiteetti

1.12. (paneelikeskustelun jälkeen, tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin) Alessandro Portelli (University of Rome-La Sapienza): Uses of memory: commemoration and disturbance (Kulttuurihistorian vuoden 2014 Litzen-luento).

Ilmoittautuminen

Kurssille ilmoittaudutaan nettiopsussa 1.9.2014 klo 8.00 alkaen. Kurssille mahtuu noin 60 opiskelijaa.

Vastaavat opettajat
Useita opettajia
Hanna Meretoja (vastuuopettaja)
Opetus
29.9.2014 – 1.12.2014
Luento-opetus 20 t
HKT-laitoksen opiskelijat
Ma 29.9.2014 - 1.12.2014 viikoittain klo 12.15-13.45, ls. Janus, Huom! 1.12.2014 paneelikeskustelun jälkeen Kulttuurihistorian vuoden 2014 Litzen-luento, joka aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Periodit: I II
Opetuskieli: suomi

Kurssin tavoiteena on taide- ja kulttuurijournalismin haltuunotto luentoja seuraamalla ja kirjoittamalla.

Kurssi suoritetaan osallistumalla luento- ja harjoitusryhmäopetukseen ja suorittamalla annetut kirjoitus- ja lukutehtävät tai osallistumalla kurssin luento-osuuksiin, oheismateriaaliin ja kirjoittamalla oppimispäiväkirja.

Kurssin aikana tutustutaan kritiikin- ja lehtiartikkelin kirjoittamiseen ja hyvän tiedotteen tekemiseen. Harjoitusryhmissä käsitellään opiskelijoiden kirjoittamia, luentojen aiheiden mukaisia tekstejä.

Luennot:

  • Pe 17.10., ls. Salus, Lemminkäisenkatu 1
    klo 10.15 - 12.00
    Kurssin aloitus
    Kirjailija, yliopisto-opettaja Petri Tamminen: ”Kirkas, tehokas, täsmällinen - hyvän kirjoituksen piirteitä.”
    Kurssin käytäntöjen läpikäynti.
  • Pe 7.11., Sirkkala, Janus-sali
    klo 10.15-11.45
    Veijo Hietala: ”Mihin kritiikkiä tarvitaan? Kirjallisuus, elokuva ja tv-kritiikistä ja teosten arvottamisperusteista”
    klo 12–13.30
    Kaisa Kurikka: ”Näkökulmia kritiikkiin”
  • Pe 21.11., Sirkkala, Janus-sali
    klo 10.15-11.45
    Toimittaja Anu Silfverberg: ”Faktaa fiktion keinoin ja enemmän irti haastattelusta”.
    Tehtävä: lehtiartikkelin kirjoittaminen
  • Pe 5.12., Sirkkala, Janus-sali
    klo 10.15-11.45
    Hannu Aaltonen, Turun yliopiston viestintä:
    ”Tiedota iskevästi”
    klo 12-13.30
    Kulttuuritoimittaja Irmeli Haapanen: ”Kohti julkaisemista, käytännön neuvoja lehtikirjoittajalle”
    Kirjoitustehtävien antaminen: tiedote.

Harjoitusryhmät:

Kotimainen kirjallisuus:
Opettaja: Kaisa Kurikka, jolle ilmoittaudutaan harjoitusryhmään sähköpostitse (kaikur@utu.fi) ajalla 1. - 14.10.2014; ryhmään otetaan max. 14 opiskelijaa. Kurikka ottaa vastaan myös kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoiden luentopäiväkirjat.
Paikka: Seminaarihuoneet E119 (Minerva 1. krs), E225 (Minerva 2. krs) ja seminaarihuone E325 (Minerva 3. krs)
Kokoontumiset:

  • ma 27.10. klo 12-15: Eri tekstilajien kirjoittaminen kotimaisen kirjallisuuden näkökulmasta ja kritiikkitehtävän antaminen (seminaarih. Juva E119)
  • pe 14.11. klo 10-13: Kritiikkitehtävien käsittely (seminaarih. E225)
  • ma 1.12. klo 10-13: Lehtiartikkelien käsittely (seminaarih. E325)
  • pe 12.12. klo 10-13: Tiedotteen käsittely (seminaarih. E225)

Luova kirjoittaminen:
Opettajat: Petri Tamminen (petri.tamminen@utu.fi) ja Päivi Kosonen (paivi.kosonen@ajatusmatka.net)
Kaksi rinnakkaista ryhmää
Paikka: seminaarihuone V105 (Hovi), (Artium 1. krs)
Kokoontumiset:

  • ma 27.10. RYHMÄ I kello 10-13 ja RYHMÄ II 14-17 Eri tekstilajien kirjoittaminen luovan kirjoittamisen näkökulmasta ja kritiikkitehtävän antaminen, tehtävän palautus 10.11. (Tamminen)
  • ma 17.11. RYHMÄ I 9–12: Kritiikkitehtävien käsittely (Kosonen)
  • ti 18.11. RYHMÄ II 10–13: Kritiikkitehtävien käsittely (Kosonen)
  • ma 1.12. RYHMÄ I klo 10–13 ja RYHMÄ II 14–17: Lehtiartikkelitehtävien käsittely (Tamminen)
  • ma 15.12. RYHMÄ I klo 10–13 ja RYHMÄ II 14–17: Tiedotteen käsittely (Tamminen)
  • OTE-lehden kokoontumiset:
    Ryhmä 1 to 23.10 klo 13 - 16, (Seminaarihuone V108 (Salonki), Artium, Sirkkala, 1. krs)
    Ryhmä 2 pe 24.10 klo 13 - 16, (Seminaarihuone V108 (Salonki), Artium, Sirkkala, 1. krs)
    Ryhmä 1 to 30.10. klo 13 - 16, (Seminaarihuone E104 (Virkkunen), Minerva, Sirkkala, 1. krs)
    Ryhmä 2 toinen tapaaminen sovitaan myöhemmin

Mediatutkimus
Opettaja: Juha Rosenqvist juha@film-o-holic.com
Paikka: seminaarihuone E117, (Minerva 1. krs)
Kokoontumiset:

  • pe 24.10. klo 10-13  Eri tekstilajien kirjoittaminen mediatutkimuksen näkökulmasta kritiikkitehtävän antaminen
  • pe 14.11. klo 10-13 : Kritiikkitehtävien käsittely
  • pe 28.11. klo 10-13  Lehtiartikkelitehtävien käsittely
  • pe 12.12. klo 10-13 : Tiedotteen käsittely

Yleinen kirjallisuustiede:
Opettaja: Päivi Kosonen, jolle ilmoittaudutaan harjoitusryhmään sähköpostitse (paivi.kosonen@utu.fi) ajalla 1. - 17.10.2014. Ryhmään otetaan max. 10 opiskelijaa. Kosonen ottaa vastaan myös yleisen kirjallisuustieteen opiskelijoiden luentopäiväkirjat.
Paikka: seminaarihuone E223 (Minerva 2. krs)
Kokoontumiset:

  • pe 24.10. klo 10-13 : Eri tekstilajien kirjoittaminen yleisen kirjallisuustieteen näkökulmasta ja kritiikkitehtävän antaminen
  • pe 14.11. klo 10-13 Kritiikkitehtävien käsittely
  • ma 1.12. klo 10-13 Lehtiartikkelitehtävien käsittely
  • ma 15.12. klo 10-13 Tiedotteen käsittely
Opetus
17.10.2014 –
Periodit: I II
Opetuskieli: suomi
Lisätiedot:

Ilmoittautuminen:

Ryhmäkoko on 8-16 opiskelijaa/ryhmä/oppiaine.

Kurssille ilmoittaudutaan kunkin oppiaineen omalle opettajalle. Harjoitusryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä (tai tavalla, jonka kunkin oppiaineen oma opettaja linjaa). Lisätietoja ilmoittautumisesta omalta opettajalta.

Opiskelijoiden, jotka suorittavat kurssin osallistumalla vain luento-osuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen vaan ilmoittautuminen tapahtuu laittamalla nimi listaan 1. luentokerralla.

1. harjoituskerralla kunkin oppiaineen ryhmänvetäjä kertoo opiskelijoilleen kritiikin, lehtiartikkelin, tiedotteen ja asiasanatekstien kirjoittamisen käytännöstä oman oppiaineensa näkökulmasta. Opiskelijat saavat kritiikkiin liittyvät tehtävät.

Aika: alkaen ti 9.9. klo 14–16. Seminaari jatkuu keväällä 13.1. alkaen.

Paikka: seminaarihuone E221, Minerva 2. krs.

Sisältö: Tieteellisen työskentelyn perusteiden omaksuminen: tiedonhaku, lähdekritiikki, analyysi, tutkielman kirjoittaminen ja tieteellinen keskustelu. Proseminaarissa laaditaan kirjallinen tutkielma ja siihen perustuva esitelmä. Työskentelyssä painotetaan prosessia ja edetään vaiheittain laatimalla ideakartta, tutkimusabstrakti, tutkimussuunnitelma, tutkimusharjoitus ja tutkielma. Osa työskentelystä tapahtuu moodle-alustalla. Proseminaari on yhdessätyöskentelyä ja edellyttää muiden tehtävien aktiivista kommentointia. Lopullinen versio tutkielmasta palautetaan seminaarikäsittelyn jälkeen ja siinä huomioidaan käyty keskustelu ja korjausehdotukset.

Suoritustapa: Osallistuminen seminaariin ja tutkielman kirjoittaminen sekä pääaineopiskelijoilla kandidaatin tutkintoon liittyvä kypsyyskoe. Proseminaari jatkuu keväällä 2015.

Edeltävät opinnot: Perusopinnot oltava valmiina, A2a- ja A2b-jaksojen suorittaminen suositeltavaa.

Arvostelu: 1-5

Ilmoittautuminen

Proseminaariin ilmoittaudutaan NettiOpsussa syyslukukauden alussa. Ilmoittautuminen alkaa 25.8.2014 ja päättyy 2.9.2014. Kurssille otetaan 12-14 opiskelijaa opintojen edistyneisyyden (op) mukaan. Pääaineiset ovat etusijalla. Kurssille hyväksytyille ilmoitetaan sähköpostitse etukäteen.
Huom! läsnäolo ensimmäisessä istunnossa pakollinen.

Vastaava opettaja
Petri Vuojala
Periodit: I II III IV
Opetuskieli: suomi
Syventävät opinnot [I Periodi]

Aika: I-II periodi, alkaen ke 10.9. klo 12-14
Huom! lisäksi to 20.11. klo 10-12, E221

Paikka:  Ensimmäisen periodin aikana seminaarihuone Jäntere (Minerva, 1. krs.) ja toisen periodin aikana seminaarihuone E221 (Minerva, 2. krs.)

Sisältö: Luentosarja tarkastelee kriittisesti psykoanalyysin peruskäsitteistöä ja sen soveltuvuutta kuvien/kuvataiteen tulkintaan. Kurssin alussa hahmotetaan psykoanalyyttisen lähestymistavan suhde ikonografiaan (”ikonografian rajalla”: voimmeko puhua psykoanalyyttisestä ikonografiasta?) ja semiotiikkaan (representaation käsite semiotiikassa ja psykoanalyysissä). Tämän jälkeen käydään kriittisesti läpi keskeiset käsitteet (mielen domestinen ekonomia): virhesuoritukset, arkeologia-metafora, unisymbolien dynamiikka (siirtymä ja tiivistymä), Oidipus (Freud) ja anti-Oidipus (Deleuze-Guattari), tiedostamaton, repressio, toistamispakko, introjektio, peitemuisto, narsismi, melankolia (kumpaankin luodaan laaja katsaus) ja persoonallisuuden topografia. Lopuksi vertaillaan Jacques Lacanin ja Sigmund Freudin teorioiden keskeisiä käsitteitä.

Suoritustapa: Luennot (tentti tai luentopäiväkirja) ja esseet. Taustakirjallisuus annetaan luentojen alussa.

Arvostelu: 1-5

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen NettiOpsussa alkaa ke 27.8. ja päättyy ke 3.9. Kurssille otetaan 16 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, pääaineopiskelijat ovat etusijalla.

Vastaava opettaja
Altti Kuusamo
Periodit: I II
Opetuskieli: suomi

Aika: I-III periodi, ke 10.9.–25.2. klo 14–17. Luennot jatkuvat keväällä 14.1. alkaen.

Paikka: Seminaarihuone E323, Minerva, 3. krs.

Sisältö: Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot yleisestä arkkitehtuurin historiasta esihistorialliselta ajalta ja antiikista 1700-luvulle. Kurssilla tarkastellaan arkkitehtuurin historiaa tyylien ja rakennustekniikan historian kannalta.  Kurssi tarjoaa tietoa myös keskeisistä kohteista ja niiden suunnittelijoista.
Kurssin laajuus: 56 tuntia

Suoritustapa: Opiskelija osallistuu luennoille ja suorittaa tentin (luentotentti, luentopäiväkirja tai kotitentti).

Oppimateriaali: Luentomonisteet, digitaaliset aineistot, kirjallisuus erillisen kirjallisuusluettelon mukaan

Edeltävät opinnot: Perusopinnot suoritettu (suurelta osaltaan)

Arvostelu: 1-5

Vastaava opettaja
Petri Vuojala
Periodit: I II III
Opetuskieli: suomi

Time: I–II period, on Mondays 6.10.-24.11.2014, 12–14

Place: Seminar room E221, Sirkkala, Minerva 2nd floor

N.B.: On Monday 20.10. 10-12 seminar room E223 and
3.11. 12-14 seminar room E223, Sirkkala, Minerva 2nd floor

Lecturer: Natasha Bulatovic Trygg and guest lecturers

Course content: The course is designed to give an advanced perspective of terms and practices in art and visual culture regarding concepts of authenticity, originality and culture of a copy. It will improve the received knowledge from the level I (one) course and convey with more specific issues in dealing with authenticity, originality and fakes within various art objects as case studies.
The agenda of the course is planed to provide a critical investigation constituted by the theoretical and practical work, making an extensive insight into the present views of authenticity, originality and variations in the realm of copies, including the concepts of art replication and illegal practices that often follow such production.
Certain sessions will take part at the museums and conservation studios in Turku while for some lectures we will have visiting professor or other experts from the fields of art history, conservation and restoration due to the theme of the session.
Language of teaching will be primarily in English. Essays will be accepted in English and Finnish.

Evaluation: The course will be evaluated by essay writing (2000-3000 words, line spacing: 1.5; font: Times New Roman; font size: 12). For further information and remarks of criteria used, participants should take part of Moodle program. Enrolment key will be given at the first lesson to the final number of the participants.

Ilmoittautuminen

NettiOpsu registration 15.-29.9.
Total number of participants: 15 students

Vastaava opettaja
Natasa Bulatovic Trygg
Periodit: I II
Opetuskieli: englanti

Kurssilla tarkastellaan, miten kokemusta, kertomusta ja muistia on käsitteellistetty historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen eri alueilla. Kurssilla pohditaan, miten näitä kysymyksiä koskevat teoreettiset keskustelut risteävät, limittyvät ja suhteutuvat toisiinsa.

29.9. Hanna Meretoja ja Sakari Ollitervo: Hermeneuttinen näkökulma kokemusten kerronnallistamiseen ja kulttuuriseen muistiin

6.10. Pertti Grönholm ja Anne Heimo: Historiantutkimuksen ja muistintutkimuksen rajapinnat

13.10. Lotta Kähkönen ja Riitta Jytilä:  Sukupuolen kerronnallistaminen

27.10. Ilona Hongisto ja Kaisa Kaakinen: Dokumentaarisuus ja tarinankerronta

3.11. Kaisa Ilmonen ja Elina Valovirta: Muisti, identiteetti ja parantuminen postkoloniaalisessa kirjallisuusperinteessä

10.11. Anne Heimo ja Mari Pajala: Digitaalinen muistaminen ja mediavälitteiset muistot

17.11. Maarit Leskelä-Kärki ja Päivi Kosonen: Omaelämäkerrallinen muisti ja elämäkerta kulttuurisen muistin muotona

24.11. Matti Hyvärinen (Tampereen yliopisto): Muisti, kokemus ja odotushorisontti

1.12. Kokoava paneelikeskustelu: kerronnallinen identiteetti

1.12. (paneelikeskustelun jälkeen, tarkempi aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin) Alessandro Portelli (University of Rome-La Sapienza): Uses of memory: commemoration and disturbance (Kulttuurihistorian vuoden 2014 Litzen-luento).

Ilmoittautuminen

Kurssille ilmoittaudutaan nettiopsussa 1.9.2014 klo 8.00 alkaen. Kurssille mahtuu noin 60 opiskelijaa.

Vastaavat opettajat
Useita opettajia
Hanna Meretoja (vastuuopettaja)
Opetus
29.9.2014 – 1.12.2014
Luento-opetus 20 t
HKT-laitoksen opiskelijat
Ma 29.9.2014 - 1.12.2014 viikoittain klo 12.15-13.45, ls. Janus, Huom! 1.12.2014 paneelikeskustelun jälkeen Kulttuurihistorian vuoden 2014 Litzen-luento, joka aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Periodit: I II
Opetuskieli: suomi

Kurssin tavoiteena on taide- ja kulttuurijournalismin haltuunotto luentoja seuraamalla ja kirjoittamalla.

Kurssi suoritetaan osallistumalla luento- ja harjoitusryhmäopetukseen ja suorittamalla annetut kirjoitus- ja lukutehtävät tai osallistumalla kurssin luento-osuuksiin, oheismateriaaliin ja kirjoittamalla oppimispäiväkirja.

Kurssin aikana tutustutaan kritiikin- ja lehtiartikkelin kirjoittamiseen ja hyvän tiedotteen tekemiseen. Harjoitusryhmissä käsitellään opiskelijoiden kirjoittamia, luentojen aiheiden mukaisia tekstejä.

Luennot:

  • Pe 17.10., ls. Salus, Lemminkäisenkatu 1
    klo 10.15 - 12.00
    Kurssin aloitus
    Kirjailija, yliopisto-opettaja Petri Tamminen: ”Kirkas, tehokas, täsmällinen - hyvän kirjoituksen piirteitä.”
    Kurssin käytäntöjen läpikäynti.
  • Pe 7.11., Sirkkala, Janus-sali
    klo 10.15-11.45
    Veijo Hietala: ”Mihin kritiikkiä tarvitaan? Kirjallisuus, elokuva ja tv-kritiikistä ja teosten arvottamisperusteista”
    klo 12–13.30
    Kaisa Kurikka: ”Näkökulmia kritiikkiin”
  • Pe 21.11., Sirkkala, Janus-sali
    klo 10.15-11.45
    Toimittaja Anu Silfverberg: ”Faktaa fiktion keinoin ja enemmän irti haastattelusta”.
    Tehtävä: lehtiartikkelin kirjoittaminen
  • Pe 5.12., Sirkkala, Janus-sali
    klo 10.15-11.45
    Hannu Aaltonen, Turun yliopiston viestintä:
    ”Tiedota iskevästi”
    klo 12-13.30
    Kulttuuritoimittaja Irmeli Haapanen: ”Kohti julkaisemista, käytännön neuvoja lehtikirjoittajalle”
    Kirjoitustehtävien antaminen: tiedote.

Harjoitusryhmät:

Kotimainen kirjallisuus:
Opettaja: Kaisa Kurikka, jolle ilmoittaudutaan harjoitusryhmään sähköpostitse (kaikur@utu.fi) ajalla 1. - 14.10.2014; ryhmään otetaan max. 14 opiskelijaa. Kurikka ottaa vastaan myös kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoiden luentopäiväkirjat.
Paikka: Seminaarihuoneet E119 (Minerva 1. krs), E225 (Minerva 2. krs) ja seminaarihuone E325 (Minerva 3. krs)
Kokoontumiset:

  • ma 27.10. klo 12-15: Eri tekstilajien kirjoittaminen kotimaisen kirjallisuuden näkökulmasta ja kritiikkitehtävän antaminen (seminaarih. Juva E119)
  • pe 14.11. klo 10-13: Kritiikkitehtävien käsittely (seminaarih. E225)
  • ma 1.12. klo 10-13: Lehtiartikkelien käsittely (seminaarih. E325)
  • pe 12.12. klo 10-13: Tiedotteen käsittely (seminaarih. E225)

Luova kirjoittaminen:
Opettajat: Petri Tamminen (petri.tamminen@utu.fi) ja Päivi Kosonen (paivi.kosonen@ajatusmatka.net)
Kaksi rinnakkaista ryhmää
Paikka: seminaarihuone V105 (Hovi), (Artium 1. krs)
Kokoontumiset:

  • ma 27.10. RYHMÄ I kello 10-13 ja RYHMÄ II 14-17 Eri tekstilajien kirjoittaminen luovan kirjoittamisen näkökulmasta ja kritiikkitehtävän antaminen, tehtävän palautus 10.11. (Tamminen)
  • ma 17.11. RYHMÄ I 9–12: Kritiikkitehtävien käsittely (Kosonen)
  • ti 18.11. RYHMÄ II 10–13: Kritiikkitehtävien käsittely (Kosonen)
  • ma 1.12. RYHMÄ I klo 10–13 ja RYHMÄ II 14–17: Lehtiartikkelitehtävien käsittely (Tamminen)
  • ma 15.12. RYHMÄ I klo 10–13 ja RYHMÄ II 14–17: Tiedotteen käsittely (Tamminen)
  • OTE-lehden kokoontumiset:
    Ryhmä 1 to 23.10 klo 13 - 16, (Seminaarihuone V108 (Salonki), Artium, Sirkkala, 1. krs)
    Ryhmä 2 pe 24.10 klo 13 - 16, (Seminaarihuone V108 (Salonki), Artium, Sirkkala, 1. krs)
    Ryhmä 1 to 30.10. klo 13 - 16, (Seminaarihuone E104 (Virkkunen), Minerva, Sirkkala, 1. krs)
    Ryhmä 2 toinen tapaaminen sovitaan myöhemmin

Mediatutkimus
Opettaja: Juha Rosenqvist juha@film-o-holic.com
Paikka: seminaarihuone E117, (Minerva 1. krs)
Kokoontumiset:

  • pe 24.10. klo 10-13  Eri tekstilajien kirjoittaminen mediatutkimuksen näkökulmasta kritiikkitehtävän antaminen
  • pe 14.11. klo 10-13 : Kritiikkitehtävien käsittely
  • pe 28.11. klo 10-13  Lehtiartikkelitehtävien käsittely
  • pe 12.12. klo 10-13 : Tiedotteen käsittely

Yleinen kirjallisuustiede:
Opettaja: Päivi Kosonen, jolle ilmoittaudutaan harjoitusryhmään sähköpostitse (paivi.kosonen@utu.fi) ajalla 1. - 17.10.2014. Ryhmään otetaan max. 10 opiskelijaa. Kosonen ottaa vastaan myös yleisen kirjallisuustieteen opiskelijoiden luentopäiväkirjat.
Paikka: seminaarihuone E223 (Minerva 2. krs)
Kokoontumiset:

  • pe 24.10. klo 10-13 : Eri tekstilajien kirjoittaminen yleisen kirjallisuustieteen näkökulmasta ja kritiikkitehtävän antaminen
  • pe 14.11. klo 10-13 Kritiikkitehtävien käsittely
  • ma 1.12. klo 10-13 Lehtiartikkelitehtävien käsittely
  • ma 15.12. klo 10-13 Tiedotteen käsittely
Opetus
17.10.2014 –
Periodit: I II
Opetuskieli: suomi
Lisätiedot:

Ilmoittautuminen:

Ryhmäkoko on 8-16 opiskelijaa/ryhmä/oppiaine.

Kurssille ilmoittaudutaan kunkin oppiaineen omalle opettajalle. Harjoitusryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä (tai tavalla, jonka kunkin oppiaineen oma opettaja linjaa). Lisätietoja ilmoittautumisesta omalta opettajalta.

Opiskelijoiden, jotka suorittavat kurssin osallistumalla vain luento-osuuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen vaan ilmoittautuminen tapahtuu laittamalla nimi listaan 1. luentokerralla.

1. harjoituskerralla kunkin oppiaineen ryhmänvetäjä kertoo opiskelijoilleen kritiikin, lehtiartikkelin, tiedotteen ja asiasanatekstien kirjoittamisen käytännöstä oman oppiaineensa näkökulmasta. Opiskelijat saavat kritiikkiin liittyvät tehtävät.

Aika: alkaen ti 2.9. klo 12–14. Seminaari jatkuu keväällä 20.1. alkaen.

Paikka: seminaarihuone E221, Minerva 2. krs.

Sisältö: Seminaari perehdyttää tutkimustyöhön ja tieteelliseen ajatteluun sekä antaa systemaattisia valmiuksia pro gradu -tutkielman kirjoittamiseen.

Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn kahden lukukauden aikana: tutkimussuunnitelma, seminaariesitelmän laadinta ja sen puolustaminen, opponointi sekä kirjallisia tehtäviä. Kurssilla käytetään moodle-alustaa.
Seminaarin voi aloittaa syksyllä ensimmäisen periodin alussa tai kevätlukukaudella kolmannen periodin alussa.

Edeltävät opinnot: Aineopinnot ja S1 TAI S2a

Arvostelu: 1-5

Ilmoittautuminen

Seminaariin voi ilmoittautua etukäteen professori Kuusamolle sähköpostitse (altti.kuusamo@utu.fi).

Vastaava opettaja
Altti Kuusamo
Periodit: I II III IV
Opetuskieli: suomi
Periodi
Aineopinnot [II Periodi]

Aika: tiistaisin ja torstaisin klo 12-14
Huom! Ei tapaamista 30.10., 20.11., 27.11. eikä 2.12.
Paikka:
Seminaarihuone E123, Minerva 1. krs, Sirkkalan kampus; HUOM! 4.12. E119 (Juva), Minerva 1. krs
Kurssin suunnittelija/vastuuopettaja:
Anu Laukkanen (anu.laukkanen@utu.fi)
Sisältö/kurssikuvaus:
Kurssilla käsitellään tanssin ja liikkeen tutkimusta erilaisista teoreettisista lähtökohdista. Lähtökohtana on ajatus tanssista kulttuurisena, aina tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuna ilmiönä.
Oppimistavoitteet:
Kurssin tavoitteena on johdattaa opiskelijat tanssin ja liikkeen tutkimuksen piiriin. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on välineitä hahmottaa tanssin ja liikkeen kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia.
Kurssin suoritustapa:
Kurssilla opiskelu tapahtuu seminaariryhmässä opettajan lyhyitä alustuksia kuunnellen ja keskustellen yhteisesti luettavista tutkimusteksteistä. Opettaja laatii kutakin kertaa varten kysymykset oppimistehtäviä varten. Kurssilla hyödynnetään paljon audiovisuaalista materiaalia, jotta erilaiset tanssi-ilmiöt ja niiden käsitteellinen tarkastelu tulevat tutuksi. Lopputehtävänä on kirjoittaa n. 10 sivun essee yhteisesti katsotun tanssiesityksen pohjalta tai opiskelijan valitsemasta tanssi-ilmiöstä tai -esityksestä hyödyntäen kurssilla opittua. Loppuesseen palautus viimeistään maanantaina 19.1.2015 kurssin Moodle-alueelle.
Kurssin taso:
aine- tai syventävät opinnot

Kurssin aikataulu

28.10 Johdanto
4.11. Tanssin antropologiaa ja etnologiaa
6.11. Tanssi tekstinä ja diskursiivisena muodostelmana
11.11. Feministinen tanssintutkimus
13.11. Postkoloniaalinen tanssintutkimus
18.11. Psykoanalyyttisiä näkökulmia tanssiin ja esitykseen
25.11. Tanssifenomenologia
4.12. Semiotiikka ja tanssi
9.12. Uusmaterialistisia näkökulmia tanssiin ja esitykseen
11.12. Esseesuunnitelmien käsittely

Ilmoittautuminen

Kurssille ovat tervetulleita tanssintutkimuksesta kiinnostuneet opiskelijat Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselta. Kurssille otetaan enintään 18 opiskelijaa motivaatiokirjeiden perusteella, taiteiden tutkimuksen opiskelijat ovat etusijalla. Motivaatiokirjeessä kerrotaan omien opintojen vaiheesta ja perustellaan, miksi kurssi on tarpeellinen kyseiselle opiskelijalle. Lähetä motivaatiokirje kurssin opettajalle sähköpostitse viimeistään perjantaina 17.10.2014.

Opetus
28.10.2014 – 11.12.2014
Periodit: II
Opetuskieli: suomi

HKT-laitoksen opetusta, SL 2014 opetusperiodi II, KL 2015 opetusperiodi III
6.11.2014–19.2.2015, arkeologian seminaarihuone (Juslenia, H101)
Kurssin vastuuhenkilö: Dos. Janne Harjula (janhar@utu.fi)

Kurssin sisältö:

Arkeologia on nykyään johtavia aineellista kulttuuria tutkivia tieteitä Suomessa. Kurssilla perehdytään esinetutkimukseen kulttuuritieteiden lähteenä erilaisten arkeologisten näkökulmien kautta. Kurssin kuluessa luodaan ajankohtainen katsaus arkeologisen esinetutkimuksen historiaan, modernin esinetutkimuksen teoriaan, metodeihin ja käytännön tutkimusproblematiikkaan historiallisen ajan arkeologian eri tutkimusalojen edustajien omakohtaisten tutkimusintressien ja -aineistojen esittelyn ja analyysin kautta. Kurssiohjelma valmistuu lokakuun 2014 aikana.

Kurssin suorittaminen:

24 t luentoja, joiden perusteella kirjoitetaan luentopäiväkirja.

KURSSIN AIKATAULU

TO 6.11. klo 13–15
Dos. Janne Harjula: Johdatus kurssille, Prof. Jussi-Pekka Taavitsainen: Katsaus esinetutkimuksen historiallisiin koulukuntiin

 

PE 14.11. klo 13–15
Dos. Visa Immonen: Esineet, biografiat ja arkeologia – lähtökohtia aineellisen kulttuurin tutkimukseen

 

TO 20.11. klo 13–15
FT Liisa Seppänen: Arkeologisten esineiden jäsentämisestä, arvottamisesta ja käytöstä kulttuuriperinnön tutkimisessa

 

KE 26.11. klo 14–16
Konservaattori, FM, Aki Arponen: Esineiden käsittely, varastointi ja konservointi

 

TO 4.12. klo 13–15
FM Heini Kirjavainen: Keskiaikaiset tekstiililöydöt – Tekstiilifragmenttien tutkimusmenetelmät ja tulkinnat

 

TO 11.12. klo 13–15
FM Sonja Hukantaival: Kätkettyjä noidankarkottimia – Kontekstuaalinen näkökulma esineelliseen kansanuskoon

TO 15.1. klo 14 - 16

TO 22.1. klo 13–15

TO 29.1. klo 13–15

TO 5.2. klo 13–15

TO 12.2. klo 13–15

TO 19.2. klo 13–15

Luentopäiväkirjojen palautus 2.3. 2015 mennessä.

Palautepäivä maanantaina 9.3. 2015 klo 14–15.

Läsnäolo ensimmäisellä luennolla on välttämätön.

Korvaavuus arkeologiassa: 3 op opintojaksojen A4 Valinnaiset opinnot  ja  S3 Valinnaiset teoria- ja menetelmäopinnot suorituksena sekä osana  opintojaksojen  A2 Arkeologian tutkimusteemat ja S1 Johdanto rautakauden ja historiallisen ajan tutkimukseen suorituksia.

Korvaavuus taidehistoriassa: A4i/S4g Valinnainen teema. Täydennys 5 op:n suoritukseksi taidehistoriassa: Opiskelijaa valitsee yhden aiheeseen liittyvän kirjan, ehdottaa sitä Altti Kuusamolle ja kirjoittaa siitä 5-6 sivun esseen.

Muissa oppiaineissa sopimuksen mukaan.

Vastaavat opettajat

Janne Harjula (janhar@utu.fi)

Jussi-Pekka Taavitsainen (justaa@utu.fi)

 

Vastaavat opettajat
Janne Harjula
Jussi-Pekka Taavitsainen
Opetus
6.11.2014 – 19.2.2015
Periodit: II III
Opetuskieli: suomi
Syventävät opinnot [II Periodi]

Aika: tiistaisin ja torstaisin klo 12-14
Huom! Ei tapaamista 30.10., 20.11., 27.11. eikä 2.12.
Paikka:
Seminaarihuone E123, Minerva 1. krs, Sirkkalan kampus; HUOM! 4.12. E119 (Juva), Minerva 1. krs
Kurssin suunnittelija/vastuuopettaja:
Anu Laukkanen (anu.laukkanen@utu.fi)
Sisältö/kurssikuvaus:
Kurssilla käsitellään tanssin ja liikkeen tutkimusta erilaisista teoreettisista lähtökohdista. Lähtökohtana on ajatus tanssista kulttuurisena, aina tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottuna ilmiönä.
Oppimistavoitteet:
Kurssin tavoitteena on johdattaa opiskelijat tanssin ja liikkeen tutkimuksen piiriin. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on välineitä hahmottaa tanssin ja liikkeen kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia.
Kurssin suoritustapa:
Kurssilla opiskelu tapahtuu seminaariryhmässä opettajan lyhyitä alustuksia kuunnellen ja keskustellen yhteisesti luettavista tutkimusteksteistä. Opettaja laatii kutakin kertaa varten kysymykset oppimistehtäviä varten. Kurssilla hyödynnetään paljon audiovisuaalista materiaalia, jotta erilaiset tanssi-ilmiöt ja niiden käsitteellinen tarkastelu tulevat tutuksi. Lopputehtävänä on kirjoittaa n. 10 sivun essee yhteisesti katsotun tanssiesityksen pohjalta tai opiskelijan valitsemasta tanssi-ilmiöstä tai -esityksestä hyödyntäen kurssilla opittua. Loppuesseen palautus viimeistään maanantaina 19.1.2015 kurssin Moodle-alueelle.
Kurssin taso:
aine- tai syventävät opinnot

Kurssin aikataulu

28.10 Johdanto
4.11. Tanssin antropologiaa ja etnologiaa
6.11. Tanssi tekstinä ja diskursiivisena muodostelmana
11.11. Feministinen tanssintutkimus
13.11. Postkoloniaalinen tanssintutkimus
18.11. Psykoanalyyttisiä näkökulmia tanssiin ja esitykseen
25.11. Tanssifenomenologia
4.12. Semiotiikka ja tanssi
9.12. Uusmaterialistisia näkökulmia tanssiin ja esitykseen
11.12. Esseesuunnitelmien käsittely

Ilmoittautuminen

Kurssille ovat tervetulleita tanssintutkimuksesta kiinnostuneet opiskelijat Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselta. Kurssille otetaan enintään 18 opiskelijaa motivaatiokirjeiden perusteella, taiteiden tutkimuksen opiskelijat ovat etusijalla. Motivaatiokirjeessä kerrotaan omien opintojen vaiheesta ja perustellaan, miksi kurssi on tarpeellinen kyseiselle opiskelijalle. Lähetä motivaatiokirje kurssin opettajalle sähköpostitse viimeistään perjantaina 17.10.2014.

Opetus
28.10.2014 – 11.12.2014
Periodit: II
Opetuskieli: suomi

HKT-laitoksen opetusta, SL 2014 opetusperiodi II, KL 2015 opetusperiodi III
6.11.2014–19.2.2015, arkeologian seminaarihuone (Juslenia, H101)
Kurssin vastuuhenkilö: Dos. Janne Harjula (janhar@utu.fi)

Kurssin sisältö:

Arkeologia on nykyään johtavia aineellista kulttuuria tutkivia tieteitä Suomessa. Kurssilla perehdytään esinetutkimukseen kulttuuritieteiden lähteenä erilaisten arkeologisten näkökulmien kautta. Kurssin kuluessa luodaan ajankohtainen katsaus arkeologisen esinetutkimuksen historiaan, modernin esinetutkimuksen teoriaan, metodeihin ja käytännön tutkimusproblematiikkaan historiallisen ajan arkeologian eri tutkimusalojen edustajien omakohtaisten tutkimusintressien ja -aineistojen esittelyn ja analyysin kautta. Kurssiohjelma valmistuu lokakuun 2014 aikana.

Kurssin suorittaminen:

24 t luentoja, joiden perusteella kirjoitetaan luentopäiväkirja.

KURSSIN AIKATAULU

TO 6.11. klo 13–15
Dos. Janne Harjula: Johdatus kurssille, Prof. Jussi-Pekka Taavitsainen: Katsaus esinetutkimuksen historiallisiin koulukuntiin

 

PE 14.11. klo 13–15
Dos. Visa Immonen: Esineet, biografiat ja arkeologia – lähtökohtia aineellisen kulttuurin tutkimukseen

 

TO 20.11. klo 13–15
FT Liisa Seppänen: Arkeologisten esineiden jäsentämisestä, arvottamisesta ja käytöstä kulttuuriperinnön tutkimisessa

 

KE 26.11. klo 14–16
Konservaattori, FM, Aki Arponen: Esineiden käsittely, varastointi ja konservointi

 

TO 4.12. klo 13–15
FM Heini Kirjavainen: Keskiaikaiset tekstiililöydöt – Tekstiilifragmenttien tutkimusmenetelmät ja tulkinnat

 

TO 11.12. klo 13–15
FM Sonja Hukantaival: Kätkettyjä noidankarkottimia – Kontekstuaalinen näkökulma esineelliseen kansanuskoon

TO 15.1. klo 14 - 16

TO 22.1. klo 13–15

TO 29.1. klo 13–15

TO 5.2. klo 13–15

TO 12.2. klo 13–15

TO 19.2. klo 13–15

Luentopäiväkirjojen palautus 2.3. 2015 mennessä.

Palautepäivä maanantaina 9.3. 2015 klo 14–15.

Läsnäolo ensimmäisellä luennolla on välttämätön.

Korvaavuus arkeologiassa: 3 op opintojaksojen A4 Valinnaiset opinnot  ja  S3 Valinnaiset teoria- ja menetelmäopinnot suorituksena sekä osana  opintojaksojen  A2 Arkeologian tutkimusteemat ja S1 Johdanto rautakauden ja historiallisen ajan tutkimukseen suorituksia.

Korvaavuus taidehistoriassa: A4i/S4g Valinnainen teema. Täydennys 5 op:n suoritukseksi taidehistoriassa: Opiskelijaa valitsee yhden aiheeseen liittyvän kirjan, ehdottaa sitä Altti Kuusamolle ja kirjoittaa siitä 5-6 sivun esseen.

Muissa oppiaineissa sopimuksen mukaan.

Vastaavat opettajat

Janne Harjula (janhar@utu.fi)

Jussi-Pekka Taavitsainen (justaa@utu.fi)

 

Vastaavat opettajat
Janne Harjula
Jussi-Pekka Taavitsainen
Opetus
6.11.2014 – 19.2.2015
Periodit: II III
Opetuskieli: suomi
Periodi
Perusopinnot [III Periodi]

Aika: III periodi 13.1.-10.2., ti klo 16-19 ja ke klo 16-18

Paikka: Janus-sali, Sirkkala

Sisältö: Suomen, Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän taiteet: vaiheet, teokset, taiteilijat, instituutiot ja taiteen yhteiskunnalliset funktiot.

Kuulustelut:
I kuulustelu: ti 10.2. klo 16-18
II kuulustelu: to 19.2. klo 16-18 
III kuulustelu: to 26.2. klo 16-18

Arvostelu: 1-5

Vastaava opettaja
Lars Saari
Opetus
13.1.2015 – 10.2.2015
Periodit: III
Opetuskieli: suomi

Aika: III-IV periodi 11.2.-14.4., ti klo 16-19 ja ke klo 16-18
HUOM! Ei opetusta 17.2., 3.3. ja 4.3.

Paikka: Janus-sali, Sirkkala

Sisältö: Suomen, Pohjoismaiden, Baltian ja Venäjän taiteet: vaiheet, teokset, taiteilijat, instituutiot ja taiteen yhteiskunnalliset funktiot.

Kuulustelut:
I kuulustelu: ti 14.4. klo 16-18
II kuulustelu: ti 21.4. klo 16-18
III kuulustelu: ti 28.4. klo 16-18

Arvostelu: 1-5

Vastaava opettaja
Lars Saari
Opetus
11.2.2015 – 14.4.2015
Periodit: III IV
Opetuskieli: suomi

Tutkimusnäkökulmia taidehistoriaan kirjatentti on nyt mahdollista tenttiä myös sähköisesti. Tänä keväänä sähköinen tentti on auki 15.5.2015 asti.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen sähköiseen tenttiin: http://tenttis.utu.fi

Vastaava opettaja
Petri Vuojala
Periodit: III IV
Opetuskieli: suomi
Aineopinnot [III Periodi]

Aika: III-IV periodi, keskiviikkoisin 18.2. - 29.4. klo 12-14

Paikka: Seminaarihuone E221

Opettaja: Professori Altti Kuusamo

Sisältö: Kurssilla tarkastellaan taidehistorian keskeisten kuva-aiheiden historiallista läpäisyvoimaa ja tiettyjen kuvatyyppien vaellusta läpi kuvahistorian. Kysymykseen tulevat mm. klassisen kuvaston muutokset (antiikin kuvasto, kristillinen kuvasto, mainoskuvasto, abstrakti taide jne.), dominantit aiheet ja niiden vaellus sekä aihetradition suurten muutoskohtien vaikutus kuvien temaattiseen ja motiiviseen jatkuvuuteen. Kurssilla pohditaan myös aihetradition mediaalisia muutoksia.

Suoritustapa: Luennot ja harjoitukset. Ryhmätöitä ja teosanalyysejä kuvatraditioon tukeutuen.

Arvostelu: 1–5

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen NettiOpsussa 26.1.-8.2.2015. Kurssille otetaan korkeintaan 16 opiskelijaa. Etusijalla ovat pääaineopiskelijat.

Vastaava opettaja
Altti Kuusamo
Opetus
18.2.2015 – 29.4.2015
Periodit: III IV
Opetuskieli: suomi

Aika: III-IV periodi, 26.1.-27.4. maanantaisin klo 12-14
HUOM! Järjestäytymiskokous 26.1. poikkeuksellisesti klo 14-16, E221

Paikka:  Seminaarihuone E221 ja kohteet

Sisältö: Tutustuminen vuosittain vaihtelevalla ohjelmalla museokokoelmiin, gallerioihin, näyttelyihin, taidekouluihin, taiteilijoiden työhuoneisiin ja arkkitehtuurikohteisiin kotimaassa sekä mahdollisesti ulkomainen ekskursio.

Suoritustapa: Kurssiin sisältyy käyntejä kohteissa kotimaassa helmi-huhtikuussa 2015 sekä mahdollinen ulkomaan ekskursio lokakuussa 2015.

Arvostelu: HYV/HYL

Huom! Kurssi alkaa järjestäytymiskokouksella 26.1. klo 14-16, jolloin kevään ohjelma suunnitellaan. Kurssille osallistuvien läsnäolo ensimmäisellä kerralla siis tärkeää!

Ilmoittautuminen

Kurssille ilmoittaudutaan lehtori Saarelle kirjallisesti 19.1. mennessä (vapaamuotoinen hakemus, liitteenä opintorekisteriote). Vaatimuksena kurssille pääsyyn on, että opiskelijalla on suoritettuna perusopinnot sekä kirjatentti Museoinstituution historia ja kritiikki (A3a 6 op).

Vastaava opettaja
Lars Saari
Opetus
26.1.2015 – 27.4.2015
Periodit: III IV
Opetuskieli: suomi

"Get a grip" refers to calming down and studying something sensibly from a distance, as academic study habitually does. On the other hand, media users and viewers might find themselves "in the grip" of images and technology: unable or unwilling to detach and look away. In both cases, we react to and process media corporeally as well as consciously, from a perspective simultaneously collective and personal.

 

The course addresses some key methodological and theoretical approaches to questions of media, power and the body. Its aim is to offer tools to analyze both the tangible, gripping and the unnoticeable, mundane ways in which various media participate in shaping our ways of being in the world, looking and being looked at, connecting and disconnecting. While the emphasis is on recent discussions on the centrality of the body in media images as well as in our attachments to media, we also look at how these gripping dimensions have been interrogated earlier, in feminist media studies in particular. Introduced approaches include phenomenology, psychoanalytical theorizations of spectatorship, media studies inspired by writings of Gilles Deleuze, and media ethnography.

Tuesdays and Thursdays, Minerva T52, Media Studies seminar room E325.
Tu 13.01.2015 at 16 - 18
---

Tu 20.01.2015 at 16 - 18
Th 22.01.2015 at 16 - 18

Tu 27.01.2015 at 16 - 18
Th 29.01.2015 at 16 - 18

Tu 03.02.2015 at 16 - 18
Th 05.02.2015 at 16 - 18

Tu 10.02.2015 at 16 - 18
Th 12.02.2015 at 16 - 18

Tu 17.02.2015 at 16 - 18
Th 19.02.2015 at 16 - 18

Tu 24.2.2015, at 16 - 18

Enrolment

Please sign on NettiOpsu, registration starts 15.12.2014. Preliminary group size 20 students + a waiting list (in case of a bigger group). METU0159: Theoretical Traditions/MEDIATUTKIMUKSEN TEORIAPERINTEET

Teacher responsible
Katariina Kyrölä
jokaky[ät]utu.fi
Teaching
15-Jan-2015 – 24-Feb-2015
Periods: III
Language of instruction: English
Further information:

Korvaavuudet:

Kulttuurihistoria S3

Mediatutkimus S3

Musiikkitiede A5l Muu ala I ja S3l Muu ala II

Popstudies S3

Sukupuolentutkimuksessa korvaavuus sopimuksen mukaan esim. A4/S4

Taidehistoria A4i/S4g Valinnainen teema

Luentosarjassa esitellään erilaisia kieliteorioita t. käsityksiä kielestä arkaaisesta Kreikasta jälkistrukturalismiin ja osoitetaan näiden yhteys erilaisiin käsityksiin siitä, mitä ovat kirjallisuuden ja (kuva)taiteen kieli ja miten meidän ylipäänsä tulisi ymmärtää kirjallisuus ja kuvataiteet. Tästä tehdään edelleen johtopäätöksiä sen suhteen, miten kirjallisuutta ja taidetta olisi tutkittava.

Liisa Steinby: Johdanto (Kysymyksenasettelu: taide modernissa maailmassa? Arkikieli, tieteen kieli, taiteen kieli.)

Liisa Steinby: Arkaainen kieli- ja runouskäsitys: (Homeros (700-l. eaa): mythos, Homeroksen ”monifunktioisuus” (eriytymättömyys), asema ylimpänä tiedollisena auktoriteettina. Eriytymiskehitys 600-300-l. eaa.: filosofian synty, historiankirjoituksen synty, runous irralleen uskonnosta. )

Liisa Steinby: Platon (300-l. eaa.): kielen ja runouden kritiikki (Kratylos: kieli totuuden paljastaja vai konventionaalisia nimityksiä? Platonin runouden (kirjallisuuden) kritiikki: Ion, Valtio, Platon: totuuden näyttäytymisen ongelma )

Liisa Steinby: Aristoteles (300-l. eaa.) (Kieli ajatusten representaatioina; filosofia asioiden olemusten määrittämisenä; runous opettaa filosofian tuntemia elämisen totuuksia tunteisiin vetoavassa, havainnollisessa muodossa, Tulkinnasta, Retoriikka, Runousoppi, Runousopin ja retoriikan tradition yhdistyminen koko klassisen kirjallisuustradition ajaksi (so. Aristoteleesta 1700-luvun uusklassismiin)

Liisa Steinby:  Kieli ja tieto uuden ajan luonnontieteessä: Galilei (1600-l.; Miksi luonnontieteellinen ajattelu soveltuu huonosti taiteentutkimukseen.)

Liisa Steinby:  ”Esiromantiikka” modernin taidekäsityksen perustana (J. G. Herder (1770-luvulta lähtien): Tutkielma kielen alkuperästä; Oodista; Kuvanveisto; Heprealaisen runouden hengestä. Taiteen aistimellinen kieli vs. tieteen abstrakti kieli.  Taide ja inhimillisen merkitystodellisuuden (maailman) luominen)

Tuomas Tolonen:  Romantikkojen käsitys kielestä ja taiteesta (1790-l.); Hegelin taiteenfilosofia (1800-l. alku)

Tuomas Tolonen: 1800-luvun historismi ja hermeneutiikka: Schleiermacher ja Dilthey (Historismi; miten ymmärtää toisenlaista)

Elias Heikkonen: Kieli, taide ja perspektivismi Nietzschen ajattelussa (1870-luvulta lähtien)

Tuomas Tolonen: Heidegger kielestä ja taiteesta (1920-luvulta lähtien)

Tuomas Tolonen: Gadamer: taide, kieli ja humanistinen tutkimus (1960-luvulta lähtien)

Hanna Meretoja:  Strukturalistiset ja jälkistrukturalistiset käsitykset kielestä, taiteesta ja vallasta (Saussure, Derrida, Foucault, Deleuze)

Liisa Steinby: Johtopäätökset: Kieli, taiteen kieli, taiteen tutkimuksen kieli.

Ilmoittautuminen

Opetus alkaa tammikuussa 2015 viikolla 3; aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Luennoille ei tarvitse ilmoittautua ennakolta.

Vastaava opettaja
Useita luennoitsijoita; vastuuopettaja Liisa Steinby
Opetus
13.1.2015 –
Luento-opetus 26 t
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokset opiskelijat
HKT-laitoksen opiskelijat
Ti 13.1.2015 - 5.5.2015 viikoittain klo 16.15-17.45, ls. I, paitsi 28.4.2015 ls. XXV
Periodit: III IV
Opetuskieli: suomi

Theory of games and videogames.

The content is different from “The Forms of the Videogame in Media.” Students who participated that course can thus attend as well.

Presentation, group discussion, readings (including game and videogame play). Students are also given the option to earn credits and get feedback from writings.

Language: English

Type or level of studies:  Basic studies / intermediate studies

The first part of the course is fixed basic studies. The second part of the course is intermediate studies with focus on topics that serve the research interests of students. 10-12 students will be selected for the latter part based on their research insterests.

Belongs to following study modules

Media Studies A2.a, A2.b, A2.c, A2.d, S1.a, S1.b, S3. Other modules possible too. Ask.

If you are not a Media Studies student, ask. We will figure something out.

Capacity

 The maximum capacity is 20 students.

 Requirements

  • Attendance (meetings)
  • Readings (including game and videogame play)
  • Presentation (30 minutes + discussion)
  • Writings (optional)

Evaluation

PASS/FAIL

Other info

As you sign up to the course, please send email to vmmkar@utu.fi and let the teacher know what game and videogame platforms you have access to (PS3, Xbox, PC, Mac, iPad etc.).

Mondays 12.1. - 11.5.2015 at 10 - 12, Media Studies seminar room E325.

Enrolment

20 students, NettiOpsu. If more than 20 students enroll, those of media studies are privileged.

Teacher responsible
Matti Karhulahti
vmmkar[ät]utu.fi
Teaching
12-Jan-2015 – 11-May-2015
Periods: III IV
Language of instruction: English

Kurssi johdattelee humanistisen ympäristötutkimuksen kysymyksiin ja lähestymistapoihin. Näkökulmana on erityisesti merellinen ympäristösuhde menneisyydessä, nykypäivänä ja tulevaisuudessa. Fokuksessa on Itämeri. Tarkastelukulmina ovat historian, etnologian, maisemantutkimuksen, luonnontieteiden ja tulevaisuudentutkimuksen näkökulmat.

19.2. Simo Laakkonen: Mitä ympäristöhistoria on? (suomeksi)
26.2. Laura Hollsten: Ympäristö- ja luontosuhteen historia (ruotsiksi)
5.3. Helena Ruotsala: Perinteinen ympäristötieto (suomeksi)
12.3. Timo Vuorisalo: luonnontieteen näkökulma ympäristöhistoriaan ( suomeksi)
19.3. Niklas Huldén: Ihmisen ja ympäristön suhde Saaristomerellä (ruotsiksi)
26.3. Simo Laakkonen: Itämeren ympäristöhistorian teemoja (suomeksi)
9.4. Kirsi Sonck: Ympäristöpolitiikan vaikutus ympäristösuhteeseen (suomeksi)
16.4. Laura Puolamäki: 157 kertomusta Selkämereltä (suomeksi)
23.4. Matti Kamppinen: Tulevaisuudentutkimuksen näkökulma merelliseen ympäristösuhteeseen (suomeksi)

Lisäksi muutaman tunnin ekskursio Liedon Vanhalinnassa 29.4. Kokoontuminen paikan päällä klo 10.

Kurssisuorituksina ovat luentopäiväkirja ja pieni tutkielma opiskelijan itse kurssin alussa esittämästä, opettajan kanssa vahvistettavasta aiheesta.  Kurssilla on Moodle-alue ohjeistuksia, aineistoja ja tehtävien palautusta varten.

Ilmoittautuminen

Kurssille ilmoittaudutaan 31.1. mennessä s-postitse osoitteeseen anuraula@utu.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava oppiaine, johon kurssi käytetään. Kurssin Turun yliopiston opiskelijoiden kiintiö on 50. Valituille ilmoitetaan kurssille hyväksymisestä 4.2. mennessä.

Vastaava opettaja
Sirkku Pihlman ja kurssin opettajat
Opetus
19.2.2015 – 23.3.2015
Luento-opetus 18 t
To 19.2.2015 - 23.4.2015 viikoittain klo 12.15-13.45, Janus
Periodit: III IV
Opetuskieli: suomi
Lisätiedot:

Suorituksena luentopäiväkirja 10 sivua ja tutkielma 10 sivua itse määritellystä ja opettajan kanssa vahvistetusta aiheesta. Opetukseen voi osallistua Porin yksiköstä AC-yhteydellä. Opetuskielenä suomen lisäksi ruotsi.

Hkt-laitoksen lisäksi kurssi on suunnattu  ympäristötieteen ja KEKO:n (kestävän kehityksen koulutusohjelma) opintoihin sekä ja Åbo Akademin opiskelijoille.

Syventävät opinnot [III Periodi]

Aika: III-IV periodi, keskiviikkoisin 18.2. - 29.4. klo 12-14

Paikka: Seminaarihuone E221

Opettaja: Professori Altti Kuusamo

Sisältö: Kurssilla tarkastellaan taidehistorian keskeisten kuva-aiheiden historiallista läpäisyvoimaa ja tiettyjen kuvatyyppien vaellusta läpi kuvahistorian. Kysymykseen tulevat mm. klassisen kuvaston muutokset (antiikin kuvasto, kristillinen kuvasto, mainoskuvasto, abstrakti taide jne.), dominantit aiheet ja niiden vaellus sekä aihetradition suurten muutoskohtien vaikutus kuvien temaattiseen ja motiiviseen jatkuvuuteen. Kurssilla pohditaan myös aihetradition mediaalisia muutoksia.

Suoritustapa: Luennot ja harjoitukset. Ryhmätöitä ja teosanalyysejä kuvatraditioon tukeutuen.

Arvostelu: 1–5

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen NettiOpsussa 26.1.-8.2.2015. Kurssille otetaan korkeintaan 16 opiskelijaa. Etusijalla ovat pääaineopiskelijat.

Vastaava opettaja
Altti Kuusamo
Opetus
18.2.2015 – 29.4.2015
Periodit: III IV
Opetuskieli: suomi

Luentosarjassa esitellään erilaisia kieliteorioita t. käsityksiä kielestä arkaaisesta Kreikasta jälkistrukturalismiin ja osoitetaan näiden yhteys erilaisiin käsityksiin siitä, mitä ovat kirjallisuuden ja (kuva)taiteen kieli ja miten meidän ylipäänsä tulisi ymmärtää kirjallisuus ja kuvataiteet. Tästä tehdään edelleen johtopäätöksiä sen suhteen, miten kirjallisuutta ja taidetta olisi tutkittava.

Liisa Steinby: Johdanto (Kysymyksenasettelu: taide modernissa maailmassa? Arkikieli, tieteen kieli, taiteen kieli.)

Liisa Steinby: Arkaainen kieli- ja runouskäsitys: (Homeros (700-l. eaa): mythos, Homeroksen ”monifunktioisuus” (eriytymättömyys), asema ylimpänä tiedollisena auktoriteettina. Eriytymiskehitys 600-300-l. eaa.: filosofian synty, historiankirjoituksen synty, runous irralleen uskonnosta. )

Liisa Steinby: Platon (300-l. eaa.): kielen ja runouden kritiikki (Kratylos: kieli totuuden paljastaja vai konventionaalisia nimityksiä? Platonin runouden (kirjallisuuden) kritiikki: Ion, Valtio, Platon: totuuden näyttäytymisen ongelma )

Liisa Steinby: Aristoteles (300-l. eaa.) (Kieli ajatusten representaatioina; filosofia asioiden olemusten määrittämisenä; runous opettaa filosofian tuntemia elämisen totuuksia tunteisiin vetoavassa, havainnollisessa muodossa, Tulkinnasta, Retoriikka, Runousoppi, Runousopin ja retoriikan tradition yhdistyminen koko klassisen kirjallisuustradition ajaksi (so. Aristoteleesta 1700-luvun uusklassismiin)

Liisa Steinby:  Kieli ja tieto uuden ajan luonnontieteessä: Galilei (1600-l.; Miksi luonnontieteellinen ajattelu soveltuu huonosti taiteentutkimukseen.)

Liisa Steinby:  ”Esiromantiikka” modernin taidekäsityksen perustana (J. G. Herder (1770-luvulta lähtien): Tutkielma kielen alkuperästä; Oodista; Kuvanveisto; Heprealaisen runouden hengestä. Taiteen aistimellinen kieli vs. tieteen abstrakti kieli.  Taide ja inhimillisen merkitystodellisuuden (maailman) luominen)

Tuomas Tolonen:  Romantikkojen käsitys kielestä ja taiteesta (1790-l.); Hegelin taiteenfilosofia (1800-l. alku)

Tuomas Tolonen: 1800-luvun historismi ja hermeneutiikka: Schleiermacher ja Dilthey (Historismi; miten ymmärtää toisenlaista)

Elias Heikkonen: Kieli, taide ja perspektivismi Nietzschen ajattelussa (1870-luvulta lähtien)

Tuomas Tolonen: Heidegger kielestä ja taiteesta (1920-luvulta lähtien)

Tuomas Tolonen: Gadamer: taide, kieli ja humanistinen tutkimus (1960-luvulta lähtien)

Hanna Meretoja:  Strukturalistiset ja jälkistrukturalistiset käsitykset kielestä, taiteesta ja vallasta (Saussure, Derrida, Foucault, Deleuze)

Liisa Steinby: Johtopäätökset: Kieli, taiteen kieli, taiteen tutkimuksen kieli.

Ilmoittautuminen

Opetus alkaa tammikuussa 2015 viikolla 3; aika ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Luennoille ei tarvitse ilmoittautua ennakolta.

Vastaava opettaja
Useita luennoitsijoita; vastuuopettaja Liisa Steinby
Opetus
13.1.2015 –
Luento-opetus 26 t
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokset opiskelijat
HKT-laitoksen opiskelijat
Ti 13.1.2015 - 5.5.2015 viikoittain klo 16.15-17.45, ls. I, paitsi 28.4.2015 ls. XXV
Periodit: III IV
Opetuskieli: suomi

"Get a grip" refers to calming down and studying something sensibly from a distance, as academic study habitually does. On the other hand, media users and viewers might find themselves "in the grip" of images and technology: unable or unwilling to detach and look away. In both cases, we react to and process media corporeally as well as consciously, from a perspective simultaneously collective and personal.

 

The course addresses some key methodological and theoretical approaches to questions of media, power and the body. Its aim is to offer tools to analyze both the tangible, gripping and the unnoticeable, mundane ways in which various media participate in shaping our ways of being in the world, looking and being looked at, connecting and disconnecting. While the emphasis is on recent discussions on the centrality of the body in media images as well as in our attachments to media, we also look at how these gripping dimensions have been interrogated earlier, in feminist media studies in particular. Introduced approaches include phenomenology, psychoanalytical theorizations of spectatorship, media studies inspired by writings of Gilles Deleuze, and media ethnography.

Tuesdays and Thursdays, Minerva T52, Media Studies seminar room E325.
Tu 13.01.2015 at 16 - 18
---

Tu 20.01.2015 at 16 - 18
Th 22.01.2015 at 16 - 18

Tu 27.01.2015 at 16 - 18
Th 29.01.2015 at 16 - 18

Tu 03.02.2015 at 16 - 18
Th 05.02.2015 at 16 - 18

Tu 10.02.2015 at 16 - 18
Th 12.02.2015 at 16 - 18

Tu 17.02.2015 at 16 - 18
Th 19.02.2015 at 16 - 18

Tu 24.2.2015, at 16 - 18

Enrolment

Please sign on NettiOpsu, registration starts 15.12.2014. Preliminary group size 20 students + a waiting list (in case of a bigger group). METU0159: Theoretical Traditions/MEDIATUTKIMUKSEN TEORIAPERINTEET

Teacher responsible
Katariina Kyrölä
jokaky[ät]utu.fi
Teaching
15-Jan-2015 – 24-Feb-2015
Periods: III
Language of instruction: English
Further information:

Korvaavuudet:

Kulttuurihistoria S3

Mediatutkimus S3

Musiikkitiede A5l Muu ala I ja S3l Muu ala II

Popstudies S3

Sukupuolentutkimuksessa korvaavuus sopimuksen mukaan esim. A4/S4

Taidehistoria A4i/S4g Valinnainen teema

Theory of games and videogames.

The content is different from “The Forms of the Videogame in Media.” Students who participated that course can thus attend as well.

Presentation, group discussion, readings (including game and videogame play). Students are also given the option to earn credits and get feedback from writings.

Language: English

Type or level of studies:  Basic studies / intermediate studies

The first part of the course is fixed basic studies. The second part of the course is intermediate studies with focus on topics that serve the research interests of students. 10-12 students will be selected for the latter part based on their research insterests.

Belongs to following study modules

Media Studies A2.a, A2.b, A2.c, A2.d, S1.a, S1.b, S3. Other modules possible too. Ask.

If you are not a Media Studies student, ask. We will figure something out.

Capacity

 The maximum capacity is 20 students.

 Requirements

  • Attendance (meetings)
  • Readings (including game and videogame play)
  • Presentation (30 minutes + discussion)
  • Writings (optional)

Evaluation

PASS/FAIL

Other info

As you sign up to the course, please send email to vmmkar@utu.fi and let the teacher know what game and videogame platforms you have access to (PS3, Xbox, PC, Mac, iPad etc.).

Mondays 12.1. - 11.5.2015 at 10 - 12, Media Studies seminar room E325.

Enrolment

20 students, NettiOpsu. If more than 20 students enroll, those of media studies are privileged.

Teacher responsible
Matti Karhulahti
vmmkar[ät]utu.fi
Teaching
12-Jan-2015 – 11-May-2015
Periods: III IV
Language of instruction: English

Kurssi johdattelee humanistisen ympäristötutkimuksen kysymyksiin ja lähestymistapoihin. Näkökulmana on erityisesti merellinen ympäristösuhde menneisyydessä, nykypäivänä ja tulevaisuudessa. Fokuksessa on Itämeri. Tarkastelukulmina ovat historian, etnologian, maisemantutkimuksen, luonnontieteiden ja tulevaisuudentutkimuksen näkökulmat.

19.2. Simo Laakkonen: Mitä ympäristöhistoria on? (suomeksi)
26.2. Laura Hollsten: Ympäristö- ja luontosuhteen historia (ruotsiksi)
5.3. Helena Ruotsala: Perinteinen ympäristötieto (suomeksi)
12.3. Timo Vuorisalo: luonnontieteen näkökulma ympäristöhistoriaan ( suomeksi)
19.3. Niklas Huldén: Ihmisen ja ympäristön suhde Saaristomerellä (ruotsiksi)
26.3. Simo Laakkonen: Itämeren ympäristöhistorian teemoja (suomeksi)
9.4. Kirsi Sonck: Ympäristöpolitiikan vaikutus ympäristösuhteeseen (suomeksi)
16.4. Laura Puolamäki: 157 kertomusta Selkämereltä (suomeksi)
23.4. Matti Kamppinen: Tulevaisuudentutkimuksen näkökulma merelliseen ympäristösuhteeseen (suomeksi)

Lisäksi muutaman tunnin ekskursio Liedon Vanhalinnassa 29.4. Kokoontuminen paikan päällä klo 10.

Kurssisuorituksina ovat luentopäiväkirja ja pieni tutkielma opiskelijan itse kurssin alussa esittämästä, opettajan kanssa vahvistettavasta aiheesta.  Kurssilla on Moodle-alue ohjeistuksia, aineistoja ja tehtävien palautusta varten.

Ilmoittautuminen

Kurssille ilmoittaudutaan 31.1. mennessä s-postitse osoitteeseen anuraula@utu.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä on mainittava oppiaine, johon kurssi käytetään. Kurssin Turun yliopiston opiskelijoiden kiintiö on 50. Valituille ilmoitetaan kurssille hyväksymisestä 4.2. mennessä.

Vastaava opettaja
Sirkku Pihlman ja kurssin opettajat
Opetus
19.2.2015 – 23.3.2015
Luento-opetus 18 t
To 19.2.2015 - 23.4.2015 viikoittain klo 12.15-13.45, Janus
Periodit: III IV
Opetuskieli: suomi
Lisätiedot:

Suorituksena luentopäiväkirja 10 sivua ja tutkielma 10 sivua itse määritellystä ja opettajan kanssa vahvistetusta aiheesta. Opetukseen voi osallistua Porin yksiköstä AC-yhteydellä. Opetuskielenä suomen lisäksi ruotsi.

Hkt-laitoksen lisäksi kurssi on suunnattu  ympäristötieteen ja KEKO:n (kestävän kehityksen koulutusohjelma) opintoihin sekä ja Åbo Akademin opiskelijoille.

Periodi
Perusopinnot [IV Periodi]

Aika: IV periodi, maanantait 9.3. ja 16.3. klo 14–16

Paikka: Seminaarihuone E221, Minerva 2. krs.

Sisältö: Kurssi on tarkoitettu ensisijassa syksyllä 2014 aloittaneille taidehistorian pääaineopiskelijoille.

Suoritustapa: Osallistuminen istuntoihin ja oman harjoitustyön kirjoittaminen (n. 6 s.)
Huom! Harjoituskurssille osallistuvien tulee suorittaa P6a tentti ennen kurssin alkua.

Arviointi: 1-5

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen NettiOpsussa 16.-28.2.2015. Kurssille otetaan 12 opiskelijaa.
Ensisijaisesti pääaineopiskelijoille.

Vastaava opettaja
Petri Vuojala
Periodit: IV
Opetuskieli: suomi
Aineopinnot [IV Periodi]

Aika: IV periodi 9.4.-27.4., ma klo 14-17 ja to klo 16-18

Paikka: Seminaarihuone E221

Sisältö: Luentokurssi, johon liittyy lisäksi valokuvausharjoituksia sekä tulosten tarkastelua

Suoritustapa: Harjoituskurssi (12 t) ja harjoituskuvaukset

Arvostelu: HYV/HYL

Vastaava opettaja
Lars Saari
Periodit: IV
Opetuskieli: suomi

Aika: IV periodi, keskiviikkoisin 11.3.–6.5. klo 14–17

Paikka: Seminaarihuone E221, Minerva 2. krs.

Sisältö: Kurssin tavoitteena on valottaa taidehistoriallisen tutkimuksen kirjallista kenttää ja taiteen tutkimuksen historiaa laajana läpileikkauksena antiikista nykyaikaan. Kurssi etenee periodeittain ja käsittää taideteorioiden historian ohessa lisäksi katsauksia arkkitehtuurin teorioihin. Kurssiin sisältyy jaksona tutustuminen myös ns. taidehistorian klassikoihin Berliinin koulun edustajista E. Panofskyyn.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija oppii hahmottamaan taiteen kirjallista perintöä osana taiteen kokonaishistoriaa ja kykenee tunnistamaan taiteen käytänteiden, taideteorioiden ja taidehistorian tutkimuksen yhteydet ja erot sekä mimesiksen ja representaation käsitteiden historialliset merkitykset.

Kurssin laajuus: 24 t

Suoritustapa: opiskelija osallistuu luennoille ja suorittaa tentin (luentotentti, luentopäiväkirja tai kotitentti).

Oppimateriaali: luentomonisteet, digitaaliset aineistot ja kirjallisuus erillisen luettelon mukaan.

Edeltävät opinnot: Perusopinnot suoritettu (suurelta osaltaan)

Arvostelu: 1-5

Vastaava opettaja
Petri Vuojala
Periodit: IV
Opetuskieli: suomi

Aika: IV periodi, 12.3.-30.4., torstaisin klo 10-12

Paikka: Seminaarihuone E221

Sisältö: Kurssilla analysoidaan taidehistorian visuaalisten teosesimerkkien kautta maisemamaalausten ja maisemataiteen merkitystä länsimaisessa 1600–2000-luvun taiteessa. Pohdimme miten taide idealisoi maisemaa. Tutkimme maiseman käsitteiden kehitystä taidehistorian ja -teorian diskursseissa sekä niiden vaikutusta maiseman kuvaustapoihin. Teosesimerkkejä maiseman kuvaustavoista ja teoretisoinnista poimitaan mm. seuraavista taide- ja aatehistoriallisista suuntauksista: arkadinen, ylevä, pittoreski, moodimaalaus (Poussin ja klassismi: herooinen, pastoraali ja satyyri), saksalainen idealismi ja maiseman luontofilosofiat, väriteoria, naturalismi, realismi, nationalismi, symbolismi, syntetismi, ekspressionismi, abstrakti, semi-abstrakti, kitsi ja käsitetaide. Tarkastelemme tämänhetkisiä diskursseja ja sovelluksia maiseman käsitteestä taiteessa,
kuten ympäristö- ja ekoestetiikan teoriat.

Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää maisemamaalausten ja -kuvausten keskeisiä merkityksiä länsimaisessa taiteessa. Opiskelija saavuttaa tietämyksen maiseman käsitteen aatehistoriallisesta kehityksestä, maiseman arvottamisesta taiteessa ja maisemamaalauksen historiasta kumpuavan käsitteistön käytöstä nykytaiteessa, esimerkiksi ympäristötaiteessa. Opiskelija hallitsee maiseman käsitteen kehittymiseen vaikuttanutta keskeisiä teoriaa ja osaa soveltaa sitä kuvaanalyysissä.

Suoritustapa:
• Osallistuminen luennoille
• Seminaarikeskustelut
• 2000-3000 sanan (1.5 rivinväli, fontti 12) essee, jossa opiskelija analysoi muutaman kurssilla läpikäydyn teoreettisen näkökulman kautta omavalintaista 1600–2000-luvun maisema-aiheista teosta. Esseen palautus kurssin Moodlealustaan 15.5.2015 klo 16 mennessä.

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo, luentomonisteet ja digitaaliset aineistot

Edeltävät opinnot: Perusopinnot suoritettu

Arvostelu: 1–5

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen NettiOpsussa 19.2.-5.3.2015. Kurssille otetaan 20 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Pääaineopiskelijat ovat kuitenkin etusijalla.

Vastaava opettaja
Hilja Roivainen
Opetus
12.3.2015 – 30.4.2015
Periodit: IV
Opetuskieli: suomi

Ihmiset eivät elä luonnosta irrallisessa kulttuurissa, vaan ovat jatkuvasti kanssakäymisessä monien muiden elollisten olentojen kanssa. Eläinten, kasvien ja ihmisten välisiä suhteita voi tarkastella erilaisista näkökulmista ja monenlaisia lähteitä käyttäen. Luonnontieteilijöiden lisäksi myös humanistit ovat kiinnostuneita eläimistä ja kasveista sekä ihmisten suhteesta niihin.

Kurssin luennot kertovatkin historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tavoista lähestyä elollista luontoa tutkimuskohteena. Kurssi perehdyttää opiskelijan humanistisen kasvi- ja eläintutkimuksen tämänhetkisiin suuntauksiin ja sen tavoitteena on antaa opiskelijalle selkeä käsitys siitä, millä eri tavoin humanisti voi tutkia elollista luontoa. Opiskelija oppii myös ymmärtämään ihmisen ja luonnon sekä ihmisten ja muiden elollisten olentojen vuorovaikutussuhteita.

Kurssi on tarkoitettu kaikille Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita eläinten ja kasvien kulttuurisista merkityksistä sekä ihmisen ja elollisen luonnon suhteesta.

3 op:n suoritukseen kuuluvat luennot ja oppimispäiväkirja; 5 op:n suoritukseen tehdään lisäksi 6-sivun essee opiskelijan valitseman luennon oheismateriaalin pohjalta.

Opetus tiistaisin ja torstaisin klo. 10–12, Janus-sali. Alkaen 10.3.


KURSSIRUNKO:
10.3. Otto Latva & Heta Lähdesmäki: Johdatus Kasvit ja eläimet -kurssille

12.3. Minna Opas: Osaavatko eläimet puhua? Animistiset kosmologiat Amazoniassa

17.3. Mia Lempiäinen-Avci: Kahvia ja tupakkaa. Kasvijäännetutkimus ratkoo menneisyyden arvoituksia

19.3. Karoliina Lummaa: Runouden lintumaisuudet

24.3. Otto Latva: Näkemyksiä jättiläiskalmareista länsimaisessa kulttuurissa

26.3. Seija Niemi: Koivun pitkä historia Suomessa

31.3. Roni Grén: Työ, eläin ja avantgarde

9.4. Lea Rojola: Harry Harlow, apinat ja rakkaus. Eläinkokeiden etiikasta

14.4. Jukka Sihvonen: Deleuze, media ja hyönteiset

16.4 Tapio Onnela: Psykoaktiiviset kasvit kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta

21.4. Leena Rossi: Muistojen lehmät ja muut kotieläimet

23.4. Helena Ruotsala: Poron ja poronhoitajien välinen suhde

28.4. Heta Lähdesmäki: Susi historiallisena subjektina

Ilmoittautuminen

Luennoille ei tarvitse ilmoittautua ennakolta.

Vastaava opettaja
Otto Latva ja Heta Lähdesmäki & kurssin muut opettajat
Opetus
10.3.2015 –
Luento-opetus 26 t
Kasvit ja eläimet - humanisti luonnontutkijana
Periodit: IV
Opetuskieli: suomi

Ensimmäiset dokumenttimme menneisyyden ihmisistä ovat artefakteja, ja nykyajan ihmisten tuottama esineiden massa on jopa havaintokykymme rajoja koettelevan valtava. Esineet ovat kulttuurisesti ja historiallisesti rakentuneita, niitä käytetään eri tavoin ja eri tarkoituksiin.

Kurssi johdattelee Suomen esinekulttuuriin tarkastelemalla esineitä ajallisessa kontekstissa arjen, muotoilun sekä paikallisuuden näkökulmista.

Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy taidollisesti ja tiedollisesti lähestymään kokonaisvaltaisesti suomalaista esinekulttuuria, ja tarkastelemaan, tallentamaan ja tulkitsemaan niitä kulttuurientutkimuksen kontekstissa ja mm. museotyön kannalta. Erityistä huomiota kiinnitetään tuotantoprosessin, esineen ja käytön suhteeseen sekä esineiden ajalliseen kontekstiin.

Ilmoittautuminen

Historian valtakunnallinen verkko-opetus -sivuston kautta
11.12.2014-14.1.2015


Vastaava opettaja
Maija Mäkikalli & Lauri Katiskoski & työryhmä
Opetus
16.3.2015 –
Periodit: IV
Opetuskieli: suomi
Lisätiedot:

VERKKOKURSSI: kurssi toteutetaan Historian valtakunnallinen
verkko-opetus -verkoston opetuksena.

Sovittuja korvaavuuksia ja tahoja, joiden opetusohjelmassa kurssi on:
Kansatiede /Aineellinen kulttuuri, 5 op
Kulttuurihistoria
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma
Museologia/Aineopintojen valinnaisia opintoja, 5 op
Suomen historia

Time: IV period, on Thursdays 26.3.-7.5.2015, 12–14

Place: Seminar room E221, Sirkkala, Minerva 2nd floor

Lecturer: Natasha Bulatovic Trygg

Course content: The course is designed to give an advanced perspective of terms and practices in art and visual culture regarding concepts of authenticity, originality and culture of a copy. It will improve the received knowledge from the level I (one) course and convey with more specific issues in dealing with authenticity, originality and fakes within various art objects as case studies.

The agenda of the course is planed to provide a critical investigation constituted by the theoretical and practical work, making an extensive insight into the present views of authenticity, originality and variations in the realm of copies, including the concepts of art replication and illegal practices that often follow such production.

Language of teaching will be primarily in English. Essays will be accepted in English and Finnish.

Practice in detecting authenticity and fakery: The practical aspect of the course is designed to give experience in observation of the replication and copying practices in different scientific and artistic disciplines. Participants will get the opportunity to observe/participate in a certain ongoing projects and experience the work beyond theoretical research and study. Furthermore, students will get familiar with the methods of verifying the authentic object but also ways of detecting a fake. When observing the array of copies, students will also get familiar with the methods of detecting in which order works/copies were made and for what purposes.

Evaluation: The course will be evaluated by essay writing (2000-3000 words, line spacing: 1.5; font: Times New Roman; font size: 12). For further information and remarks of criteria used, participants should take part of Moodle program. Enrolment key will be given at the first lesson to the final number of the participants.

Ilmoittautuminen

NettiOpsu registration 26.2.-23.3.2015.
Total number of participants: 15 students

Vastaava opettaja
Natasa Bulatovic Trygg
Opetus
26.3.2015 – 7.5.2015
Periodit: IV
Opetuskieli: englanti
Syventävät opinnot [IV Periodi]

Aika: IV periodi, keskiviikkoisin 11.3.–6.5. klo 14–17

Paikka: Seminaarihuone E221, Minerva 2. krs.

Sisältö: Kurssin tavoitteena on valottaa taidehistoriallisen tutkimuksen kirjallista kenttää ja taiteen tutkimuksen historiaa laajana läpileikkauksena antiikista nykyaikaan. Kurssi etenee periodeittain ja käsittää taideteorioiden historian ohessa lisäksi katsauksia arkkitehtuurin teorioihin. Kurssiin sisältyy jaksona tutustuminen myös ns. taidehistorian klassikoihin Berliinin koulun edustajista E. Panofskyyn.

Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija oppii hahmottamaan taiteen kirjallista perintöä osana taiteen kokonaishistoriaa ja kykenee tunnistamaan taiteen käytänteiden, taideteorioiden ja taidehistorian tutkimuksen yhteydet ja erot sekä mimesiksen ja representaation käsitteiden historialliset merkitykset.

Kurssin laajuus: 24 t

Suoritustapa: opiskelija osallistuu luennoille ja suorittaa tentin (luentotentti, luentopäiväkirja tai kotitentti).

Oppimateriaali: luentomonisteet, digitaaliset aineistot ja kirjallisuus erillisen luettelon mukaan.

Edeltävät opinnot: Perusopinnot suoritettu (suurelta osaltaan)

Arvostelu: 1-5

Vastaava opettaja
Petri Vuojala
Periodit: IV
Opetuskieli: suomi

Aika: IV periodi, 12.3.-30.4., torstaisin klo 10-12

Paikka: Seminaarihuone E221

Sisältö: Kurssilla analysoidaan taidehistorian visuaalisten teosesimerkkien kautta maisemamaalausten ja maisemataiteen merkitystä länsimaisessa 1600–2000-luvun taiteessa. Pohdimme miten taide idealisoi maisemaa. Tutkimme maiseman käsitteiden kehitystä taidehistorian ja -teorian diskursseissa sekä niiden vaikutusta maiseman kuvaustapoihin. Teosesimerkkejä maiseman kuvaustavoista ja teoretisoinnista poimitaan mm. seuraavista taide- ja aatehistoriallisista suuntauksista: arkadinen, ylevä, pittoreski, moodimaalaus (Poussin ja klassismi: herooinen, pastoraali ja satyyri), saksalainen idealismi ja maiseman luontofilosofiat, väriteoria, naturalismi, realismi, nationalismi, symbolismi, syntetismi, ekspressionismi, abstrakti, semi-abstrakti, kitsi ja käsitetaide. Tarkastelemme tämänhetkisiä diskursseja ja sovelluksia maiseman käsitteestä taiteessa,
kuten ympäristö- ja ekoestetiikan teoriat.

Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää maisemamaalausten ja -kuvausten keskeisiä merkityksiä länsimaisessa taiteessa. Opiskelija saavuttaa tietämyksen maiseman käsitteen aatehistoriallisesta kehityksestä, maiseman arvottamisesta taiteessa ja maisemamaalauksen historiasta kumpuavan käsitteistön käytöstä nykytaiteessa, esimerkiksi ympäristötaiteessa. Opiskelija hallitsee maiseman käsitteen kehittymiseen vaikuttanutta keskeisiä teoriaa ja osaa soveltaa sitä kuvaanalyysissä.

Suoritustapa:
• Osallistuminen luennoille
• Seminaarikeskustelut
• 2000-3000 sanan (1.5 rivinväli, fontti 12) essee, jossa opiskelija analysoi muutaman kurssilla läpikäydyn teoreettisen näkökulman kautta omavalintaista 1600–2000-luvun maisema-aiheista teosta. Esseen palautus kurssin Moodlealustaan 15.5.2015 klo 16 mennessä.

Oppimateriaali: Kirjallisuusluettelo, luentomonisteet ja digitaaliset aineistot

Edeltävät opinnot: Perusopinnot suoritettu

Arvostelu: 1–5

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen NettiOpsussa 19.2.-5.3.2015. Kurssille otetaan 20 opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Pääaineopiskelijat ovat kuitenkin etusijalla.

Vastaava opettaja
Hilja Roivainen
Opetus
12.3.2015 – 30.4.2015
Periodit: IV
Opetuskieli: suomi

Ihmiset eivät elä luonnosta irrallisessa kulttuurissa, vaan ovat jatkuvasti kanssakäymisessä monien muiden elollisten olentojen kanssa. Eläinten, kasvien ja ihmisten välisiä suhteita voi tarkastella erilaisista näkökulmista ja monenlaisia lähteitä käyttäen. Luonnontieteilijöiden lisäksi myös humanistit ovat kiinnostuneita eläimistä ja kasveista sekä ihmisten suhteesta niihin.

Kurssin luennot kertovatkin historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tavoista lähestyä elollista luontoa tutkimuskohteena. Kurssi perehdyttää opiskelijan humanistisen kasvi- ja eläintutkimuksen tämänhetkisiin suuntauksiin ja sen tavoitteena on antaa opiskelijalle selkeä käsitys siitä, millä eri tavoin humanisti voi tutkia elollista luontoa. Opiskelija oppii myös ymmärtämään ihmisen ja luonnon sekä ihmisten ja muiden elollisten olentojen vuorovaikutussuhteita.

Kurssi on tarkoitettu kaikille Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita eläinten ja kasvien kulttuurisista merkityksistä sekä ihmisen ja elollisen luonnon suhteesta.

3 op:n suoritukseen kuuluvat luennot ja oppimispäiväkirja; 5 op:n suoritukseen tehdään lisäksi 6-sivun essee opiskelijan valitseman luennon oheismateriaalin pohjalta.

Opetus tiistaisin ja torstaisin klo. 10–12, Janus-sali. Alkaen 10.3.


KURSSIRUNKO:
10.3. Otto Latva & Heta Lähdesmäki: Johdatus Kasvit ja eläimet -kurssille

12.3. Minna Opas: Osaavatko eläimet puhua? Animistiset kosmologiat Amazoniassa

17.3. Mia Lempiäinen-Avci: Kahvia ja tupakkaa. Kasvijäännetutkimus ratkoo menneisyyden arvoituksia

19.3. Karoliina Lummaa: Runouden lintumaisuudet

24.3. Otto Latva: Näkemyksiä jättiläiskalmareista länsimaisessa kulttuurissa

26.3. Seija Niemi: Koivun pitkä historia Suomessa

31.3. Roni Grén: Työ, eläin ja avantgarde

9.4. Lea Rojola: Harry Harlow, apinat ja rakkaus. Eläinkokeiden etiikasta

14.4. Jukka Sihvonen: Deleuze, media ja hyönteiset

16.4 Tapio Onnela: Psykoaktiiviset kasvit kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta

21.4. Leena Rossi: Muistojen lehmät ja muut kotieläimet

23.4. Helena Ruotsala: Poron ja poronhoitajien välinen suhde

28.4. Heta Lähdesmäki: Susi historiallisena subjektina

Ilmoittautuminen

Luennoille ei tarvitse ilmoittautua ennakolta.

Vastaava opettaja
Otto Latva ja Heta Lähdesmäki & kurssin muut opettajat
Opetus
10.3.2015 –
Luento-opetus 26 t
Kasvit ja eläimet - humanisti luonnontutkijana
Periodit: IV
Opetuskieli: suomi

Ensimmäiset dokumenttimme menneisyyden ihmisistä ovat artefakteja, ja nykyajan ihmisten tuottama esineiden massa on jopa havaintokykymme rajoja koettelevan valtava. Esineet ovat kulttuurisesti ja historiallisesti rakentuneita, niitä käytetään eri tavoin ja eri tarkoituksiin.

Kurssi johdattelee Suomen esinekulttuuriin tarkastelemalla esineitä ajallisessa kontekstissa arjen, muotoilun sekä paikallisuuden näkökulmista.

Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy taidollisesti ja tiedollisesti lähestymään kokonaisvaltaisesti suomalaista esinekulttuuria, ja tarkastelemaan, tallentamaan ja tulkitsemaan niitä kulttuurientutkimuksen kontekstissa ja mm. museotyön kannalta. Erityistä huomiota kiinnitetään tuotantoprosessin, esineen ja käytön suhteeseen sekä esineiden ajalliseen kontekstiin.

Ilmoittautuminen

Historian valtakunnallinen verkko-opetus -sivuston kautta
11.12.2014-14.1.2015


Vastaava opettaja
Maija Mäkikalli & Lauri Katiskoski & työryhmä
Opetus
16.3.2015 –
Periodit: IV
Opetuskieli: suomi
Lisätiedot:

VERKKOKURSSI: kurssi toteutetaan Historian valtakunnallinen
verkko-opetus -verkoston opetuksena.

Sovittuja korvaavuuksia ja tahoja, joiden opetusohjelmassa kurssi on:
Kansatiede /Aineellinen kulttuuri, 5 op
Kulttuurihistoria
Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma
Museologia/Aineopintojen valinnaisia opintoja, 5 op
Suomen historia

Time: IV period, on Thursdays 26.3.-7.5.2015, 12–14

Place: Seminar room E221, Sirkkala, Minerva 2nd floor

Lecturer: Natasha Bulatovic Trygg

Course content: The course is designed to give an advanced perspective of terms and practices in art and visual culture regarding concepts of authenticity, originality and culture of a copy. It will improve the received knowledge from the level I (one) course and convey with more specific issues in dealing with authenticity, originality and fakes within various art objects as case studies.

The agenda of the course is planed to provide a critical investigation constituted by the theoretical and practical work, making an extensive insight into the present views of authenticity, originality and variations in the realm of copies, including the concepts of art replication and illegal practices that often follow such production.

Language of teaching will be primarily in English. Essays will be accepted in English and Finnish.

Practice in detecting authenticity and fakery: The practical aspect of the course is designed to give experience in observation of the replication and copying practices in different scientific and artistic disciplines. Participants will get the opportunity to observe/participate in a certain ongoing projects and experience the work beyond theoretical research and study. Furthermore, students will get familiar with the methods of verifying the authentic object but also ways of detecting a fake. When observing the array of copies, students will also get familiar with the methods of detecting in which order works/copies were made and for what purposes.

Evaluation: The course will be evaluated by essay writing (2000-3000 words, line spacing: 1.5; font: Times New Roman; font size: 12). For further information and remarks of criteria used, participants should take part of Moodle program. Enrolment key will be given at the first lesson to the final number of the participants.

Ilmoittautuminen

NettiOpsu registration 26.2.-23.3.2015.
Total number of participants: 15 students

Vastaava opettaja
Natasa Bulatovic Trygg
Opetus
26.3.2015 – 7.5.2015
Periodit: IV
Opetuskieli: englanti