Opinto-oppaat

Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2014–2016
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja opinnot (pysyväismääräykset)

Lisätiedot

1. TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT TUTKINNOT JA OPINNOT

1.1 Koulutusalat ja tutkinnot
-------------------------------------

Asetuksen yliopistojen tutkinnoista (1039/2013) mukaan kasvatustieteellisen alan tutkintoja ovat kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto), kasvatustieteen maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto), kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (tieteellinen jatkotutkinto) ja kasvatustieteen tohtorin tutkinto (tieteellinen jatkotutkinto).

Kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettavia tutkintoja ovat kasvatustieteen kandidaatin ja kasvatustieteen maisterin tutkinnot, jotka voidaan saavuttaa suorittamalla jokin seuraavista koulutuksista:

Kasvatustieteen kandidaatin (180 op) ja maisterin (120 op) tutkinnot:
- Kasvatustieteiden koulutus (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka)
- Käsityön aineenopettajan koulutus
- Luokanopettajan koulutus

Kasvatustieteen kandidaatin (180 op) tutkinto:
- Lastentarhanopettajan koulutus

Kasvatustieteen maisterin (120 op) tutkinto:
- Kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteriohjelma
- Koulutussosiologian ja -politiikan maisteriohjelma
- Learning, Learning Environments and Educational Systems (LLEES, kansainvälinen maisteriohjelma)

Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittanut voi hakeutua suorittamaan kasvatustieteen lisensiaatin ja kasvatustieteen tohtorin tutkintoa. Valintaperusteet on esitetty tiedekunnan jatko-opinto-oppaassa.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Koulutus järjestetään siten, että opiskelijan on mahdollista suorittaa kandidaatin tutkinto kolmessa lukuvuodessa. Kandidaatin tutkinnon laajuuden voi ylittää enintään 20 opintopisteellä, jolloin tutkinnon maksimilaajuus on 200 opintopistettä. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Maisterin tutkinto on mahdollista suorittaa kahdessa vuodessa. Maisterin tutkinnon opintopistemäärälle ei ole asetettu rajoitusta.

Tutkintoihin sisältyvät opintokokonaisuudet ja opintojaksot on esitetty kunkin koulutuksen opetussuunnitelman yhteydessä. Asetuksessa (1039/2013) yliopistojen tutkinnoista määritellään opintojen tavoitteet.

Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet:
Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
1. tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen;
2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet;
3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;
4. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä
5. riittävä viestintä- ja kielitaito.
Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet:
Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
1. pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus;
2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön;
3. valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaatimissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä;
4. valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen
5. hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön
Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Opettajankoulutuksen tavoitteet:
Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on, että sen suorittaneella on valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana.

Kasvatustieteiden tiedekunta järjestää myös valtioneuvoston asetuksen 794/2004 19 §:n mukaiset aineenopettajan kelpoisuuteen tähtäävät opettajan pedagogiset opinnot 60 op sekä erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 60 op, jotka voidaan koulutuksesta riippuen joko sisällyttää tutkintoon tai suorittaa erillisinä opintoina tutkinnon jälkeen.


1.2 Opiskeluoikeus
--------------------------

OPISKELIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN

Opiskelijan on vuosittain ilmoittauduttava yliopistoon läsnä olevaksi tai poissaolevaksi opiskelijaksi. Jos opiskelija unohtaa ilmoittautua yliopistoon ilmoittautumisaikana tai edellisestä ilmoittautumisesta on kulunut aikaa, tulee hänen hakea kirjallisesti oikeutta uudelleen ilmoittautumiseen. Uudelleen ilmoittautuvalta peritään kirjoittautumismaksu.

Päivitys 9.6.2015: Lukuvuodesta 2015-2016 tulee muutoksia uuden opiskelijan poissaolosäädöksiin. Poissaolevaksi voi ilmoittautua vain tietyistä syistä. Yliopistolain / ammattikorkeakoululain mukaan ensimmäisen vuoden opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi lukuvuodelle ainoastaan seuraavista syistä:
- suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;
- on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai
- on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan

Lisätietoa ilmoittautumisesta löytyy sivulta www.utu.fi/fi/opiskelu/ilmoittautuminen.

PASSIIVIREKISTERI

Perus- ja jatkotutkinto-opiskelijan, joka ei opiskele aktiivisesti, opinto-oikeus voidaan siirtää passiiviseksi. Passiivirekisteri koskee vain niitä perustutkinto-opiskelijoita, jotka ovat vastaanottaneet opiskelupaikkansa ennen lukuvuoden 2005-2006 opiskelijavalintaa. Perustutkinto-opiskelijan opinto-oikeus siirretään passiiviseksi, jos hänen kyseinen opinto-oikeutensa on alkanut vähintään 10 lukuvuotta sitten tai jos hän on ilmoittautunut poissaolevaksi tai laiminlyönyt ilmoittautumisen viimeisenä kolmena lukuvuotena. Opiskeluoikeuden palauttaminen aktiiviseksi edellyttää opintosuunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä tiedekunnassa. Opiskeluoikeuksia siirretään passiivisiksi kunkin lukuvuoden alusta. Asiasta tiedotetaan edellisen syyslukukauden aikana. Lisätietoa passiivirekisteristä on sivulla www.utu.fi/passiivirekisteri.


OPINTOAJAN RAJAUS

1.8.2005 ja tämän jälkeen opintonsa aloittaneiden perustutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeus on rajallinen (yliopistolaki 558/2009). Alemman korkeakoulututkinnon 180 op tavoitteellinen suorittamisaika on kolme lukuvuotta ja ylemmän korkeakoulututkinnon 120 op tavoitteellinen suorittamisaika on kaksi lukuvuotta. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto yhtä vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa ja pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla kaksi vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa.

Asevelvollisuus, vapaaehtoinen asepalvelus, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa eivät kuluta opiskeluaikaa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään yhteensä enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Tällainen poissaolo ei edellytä poissaolon syyn ilmoittamista yliopistolle.

Tiedekunta voi myöntää lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, mikäli opiskelija esittää toteuttamiskelpoisen ja aikataulutetun opintosuunnitelman. Lisätietoja opintoajan rajauksesta on sivulla www.utu.fi/opintoaika.


LUKUVUOSI

Yliopiston lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Syyslukukausi alkaa 1.8. päättyen 31.12. ja kevätlukukausi alkaa 1.1. päättyen 31.7. Kasvatustieteiden tiedekunta on päättänyt, että lukuvuonna 2014-2015 opetusta järjestetään tiedekunnassa ajalla 1.9.-19.12.2014 ja 7.1.-22.5.2015. Lukuvuoden 2015-2016 opetusajat päätetään joulukuussa 2014. Uusien opiskelijoiden opintojakso Opiskelijaksi yliopistoon/Opiskelijana yliopistossa alkaa ennen varsinaisen opetuksen alkua.


OPINTO-OIKEUS TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄLKEEN

Turun yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon tai lastentarhanopettajan koulutuksessa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneella on oikeus täydentää opintojaan maksutta tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kolmen lukuvuoden ajan. Tutkinnon täydentäjäksi ilmoittaudutaan yliopiston opiskelija- ja hakijapalveluissa (ks. ilmoittautuminen www.utu.fi/fi/Opiskelu/muut-vaylat/Sivut/tutkinnon-taydennys.aspx). Kaikkiin opintokokonaisuuksiin ei yliopistossa oteta tutkinnon täydentäjiä. Täydentäviä opintoja suorittavalla ei ole oikeutta liittyä ylioppilaskuntaan eikä hän siten ole oikeutettu ylioppilaskunnan tarjoamiin jäsenetuihin. Opiskelija saa täydentävinä opintoina suoritetuista opinnoista erillisen todistuksen.

Kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut yli kolme lukuvuotta, täydentäviä opintoja voi suorittaa vain erillisopintoina. Opiskeluoikeutta erillisiin opintoihin haetaan opiskelija- ja hakijapalveluista ja yliopiston verkkosivuilta saatavalla hakemuslomakkeella (hakemus erillisiin opintoihin). Erillisinä suoritettavat opinnot ovat maksullisia opettajakelpoisuuden tuottavia opintoja lukuun ottamatta. Rehtori vahvistaa erillisopintojen maksut vuosittain.

Maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija voi hakea oikeutta saada suorittaa kasvatustieteen lisensiaatin/tohtorin tutkinto. Kasvatustieteiden tiedekunnan verkkosivuilta (www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus) on saatavana hakulomake sekä jatko-opinto-opas.

Lastentarhanopettajan koulutuksessa kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneen on haettava erikseen opinto-oikeutta kasvatustieteen maisterin tutkintoon. Hakuajat ja valinnat ovat keväisin. Tarkemmat valintaperusteet esitetään Turun yliopiston valintaoppaassa. Vuonna 2014 lastentarhanopettajan koulutukseen valituista opiskelijoista kymmenen voi halutessaan jatkaa kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen kasvatustieteen maisterin tutkintoon kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteriohjelmassa. Valinta opintoihin tehdään ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa kasvatustieteen perusopintojen opintomenestyksen perusteella.


OPINTO-OIKEUS MUISSA TIEDEKUNNISSA JA KORKEAKOULUISSA

Kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja (esim. sivuaineita tai muita opintoja) muissa Turun yliopiston tiedekunnissa. Kukin tiedekunta päättää sivuaineidensa valintaperusteet, jotka ovat nähtävänä ko. tiedekunnan verkkosivuilla.

Opiskelija voi valita sivuaineopintoja myös muiden tiede- ja taidekorkeakoulujen tarjoamista opintokokonaisuuksista. Turun yliopisto on solminut JOO-sopimuksen myös Turun alueella toimivien ammattikorkeakoulujen kanssa. Muihin korkeakouluihin haetaan opinto-oikeutta joustavan opinto-oikeussopimuksen puitteissa (JOO-sopimus). Opintotarjonnasta sekä hakuajoista löytyy lisätietoa osoitteesta www.joopas.fi.

Kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijan on mahdollista saada puolto JOO-hakemukselleen, mikäli seuraavat puoltokriteerit täyttyvät ja tiedekunta katsoo sen resurssiensa kannalta mahdolliseksi:

1. Haettavien opintojen tulee olla sellaisen aineen opintoja, joita vastaavia opintoja ei voi opiskella Turun yliopistossa.
2. Opintojen tulee mahtua opiskelijan laskennalliseen kandidaatin (180 op) tai maisterin tutkintoon (120 op). Olemassa oleviin opintosuorituksiin lisätään mahdolliset puuttuvat pakolliset opinnot. Mikäli näiden jälkeen tutkintoon jää tilaa, voidaan puolto myöntää.
3. Opiskelijalla tulee olla viimeisen vuoden ajalta Turun yliopistossa vähintään 50 opintopisteen opintosuoritukset.
4. Tiedekunta voi puoltaa vain yhtä sivuaineeksi soveltuvaa kokonaisuutta.

Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea sekä esimerkiksi kesäyliopistot järjestävät eri yliopistojen vaatimusten mukaista avointa yliopisto-opetusta sekä Turussa että Raumalla. Avoimessa yliopistossa suoritettavat opinnot ovat opiskelijalle maksullisia.


SIVUAINEOPINTOJEN (MYÖS KELPOISUUSOPINTOJEN) OPINTO-OIKEUS KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

Kasvatustieteiden tiedekunta tarjoaa laajasti sivuaineopintojen opinto-oikeuksia myös Turun yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijoille. Kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja erityispedagogiikan perusopintojen opinto-oikeus tarjotaan kaikille hakijoille. Aineopintoihin on sen sijaan kiintiöt. Opettajankoulutuslaitoksen tuottamiin sivuaineisiin, opettajan pedagogisiin opintoihin ja erityisopettajan opintoihin on erillinen valinta. Opinto-oikeus myönnetään yleensä yhdeksi lukuvuodeksi. Lisätietoa tiedekunnan tarjoamista sivuaineopinnoista on sivulla www.utu.fi/fi/yksikot/edu/opiskelu/opiskelijavalinta.


1.3 Opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat
-----------------------------------------------

Kasvatustieteiden tiedekunnan opetussuunnitelma on laadittu lukuvuosiksi 2014-2016. Opetussuunnitelmien käytännön valmistelusta vastaavat tiedekunnan asettamat koulutusten valmisteluryhmät. Opetussuunnitelmat valmistellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.


OPETUSOHJELMAT

Opetusohjelmat (aikataulut) julkaistaan ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla viimeistään 15.8. syyslukukauden osalta ja 15.12. kevätlukukauden osalta. Kunkin koulutuksen opetussuunnitelman yhteydessä on esitetty opintojakson toteuttamislukukausi (sl tai kl tai sl + kl) ja tiedekunnassa tutkintoa suorittaville ohjeellinen suoritusvuosi.


OPINTOPISTE

Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaisesti. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Näin ollen yksi opintopiste on 27 tuntia opiskelijan työtä. Mikäli yksi opintopiste koostuu tentistä (luettava teos ja siihen liittyvä tentti tai opintotehtävä tms.), se voi sisältää noin 250-300 sivua suomenkielistä tekstiä. Vieraskielisen tekstin osalta sivumäärä on noin 130-150. Kirjallisuuden mitoituksessa on huomioitava tekstin vaikeusaste. Yksi opintopiste vastaa yhtä European Credit Transfer System (ECTS) -järjestelmän pistettä.

Opintoviikko opintojen mittayksikkönä poistui käytöstä 1.8.2008. Suoritukset viedään opintorekisteriin vain opintopisteinä. Kasvatustieteiden tiedekunnassa opintoviikkoina suoritetut opinnot muunnetaan opintopisteiksi käyttämällä kerrointa 1,7. Muilla tiedekunnilla ja yliopistoilla voi olla omia muuntokertoimiaan.


HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA (HOPS)

Uudet opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tiedekunnan ja laitosten antamien ohjeiden perusteella. Käytännössä opintosuunnitelman laatiminen aloitetaan kaikissa koulutuksissa osana opintojaksoa KKV0 Opiskelijaksi yliopistoon/KKV0 Opiskelijana yliopistossa. Uusien opiskelijoiden henkilökohtaisten opintosuunnitelmien ohjauksesta vastaavat laitokset/yksiköt ja tiedekunta.

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman tarkoitus on olla ennen kaikkea opiskelijan oma opintojen suunnittelun työväline, joka on osa koko opiskeluajan kestävää oppimisprosessia. HOPS ei ole kirjallinen sopimus opintojen suorittamisesta, vaan se on suuntaa-antava, tutkinnon ja opiskelun kokonaisuutta hahmottava suunnitelma, jota opiskelija täydentää ja muokkaa opintojen edetessä. Opiskelija vastaa itse HOPS:insa säilyttämisestä, päivittämisestä ja toteutuksesta. Uudet opiskelijat tekevät HOPS:n opintojen alussa annettavan ohjeistuksen mukaisesti. Päivitetty HOPS tulee laatia aina myös silloin, kun opiskelija ei saa tehtyä tutkintoaan valmiiksi vaaditussa ajassa (ks. opintoajan rajaus).


1.4 Opintosuoritukset
------------------------------

OPETUKSEEN OSALLISTUMINEN JA OPINTOJAKSOJEN SUORITUSJÄRJESTYS

Opetussuunnitelmissa päätetään annettavan opetuksen määrästä ja opintojen suoritusmuodoista. Luennoista voidaan järjestää kertauskuulustelu, johon opiskelijan tulee osallistua. Joidenkin opintojaksojen osalta opetussuunnitelmassa on maininta siitä, että luennot voi korvata esim. kirjallisella tentillä tai esseellä. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä tarkemmin opintojen suoritusjärjestys. Koulutusten opetussuunnitelmien yhteydessä esitetään tarkemmin myös mahdolliset poissaolosäännöt.


OPISKELUVÄLINEET

Opiskelijalla on mahdollisuus käyttää laitoksen välineitä laitoksen antamien ohjeiden mukaan. Taito- ja taideaineisiin liittyvät välineet ovat ao. opettajien kanssa sopimalla opiskelijoiden käytössä tietyin rajoituksin. Muilta osin (paperit, kynät, kirjallisuus, taito- ja taideaineissa käytettävät työskentelymateriaalit ym.) opiskelijoiden tulee hankkia itse opiskelussa tarvittavat materiaalit ja välineet. Jos opiskelijalle annetaan hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä sellaisia oppimateriaaleja tai työvälineitä, laitteita, materiaaleja tai muita tarvikkeita, jotka opintojen päätyttyä jäävät opiskelijalle, niistä voidaan periä maksu todellisten hankinta- ja tuotantokustannusten mukaisesti.


TENTTITILAISUUDET (KUULUSTELUT)

Opintojaksojen suorittamista varten järjestetään kirjallisia ja suullisia tenttejä. Pääsääntöisesti opiskelija ilmoittautuu tenttiin viimeistään seitsemän päivää ennen tenttiä Nettiopsu-järjestelmän (https://nettiopsu.utu.fi) kautta. Kesätentteihin ilmoittaudutaan toukokuun loppuun mennessä. Kypsyysnäytteeseen ilmoittautumisesta on omat sääntönsä, jotka esitetään tuonnempana.

Opiskelijan on saavuttava paikalle viimeistään 15 minuuttia ennen ilmoitettua tenttitilaisuuden alkamisajankohtaa. Tentin valvojat antavat ohjeet saliin asettautumisesta. Takit, laukut yms. tavarat tulee jättää salin etuosan oikeanpuoleisen opettajanpöydän läheisyyteen (paloturvallisuuden vuoksi käytävien tulee olla esteettömiä poistumistilanteissa). Mukaan omalle paikalleen opiskelija voi ottaa vain kirjoitusvälineet, henkilöllisyystodistuksen ja mahdolliset eväät. Konseptipaperit ovat valmiina salissa. Opiskelija ei saa käyttää omia papereitaan.

Ilman valvojan lupaa ei ole sallittua poistua tiedekunnan yleisestä tenttitilaisuudesta tai laitoksen uusintatentistä ennen kuin kysymyskuoret on avattu ja puoli tuntia on kulunut tenttitilaisuuden ilmoitetusta alkamisajasta. Tentin valvoja voi sallia myöhästyneenä saapuneen opiskelijan osallistua tenttiin, jos asianomainen on saapunut paikalle ennen kuin puoli tuntia ilmoitetusta tenttitilaisuuden alkamisajasta on kulunut ja jos kukaan muu ei ole tätä ennen poistunut tenttitilaisuudesta.

Mikäli opiskelija saa käyttää tentissä kirjaa tai muuta materiaalia, siitä on oltava maininta tenttikuoressa. Jos mainintaa ei ole kuoressa, valvojien on kirjoitettava ko. opiskelijan tenttikuoreen mitä materiaalia opiskelijalla on ollut mukanaan tentissä (esim. sanakirjat, teokset, luentomuistiinpanot).

Osa tenteistä järjestetään sähköisinä tentteinä. Sähköisillä tenteillä tarkoitetaan verkkoympäristössä toteutettavia verkkotenttejä tai niitä tenttejä, joissa käytetään keskitetysti ylläpidettyä ja valvottua sähköistä tenttipalvelua (https://tenttis.utu.fi). Tämä tuo joustavuutta tentin suorittamisajankohtaan, mutta ei lisää tenttikertojen määrää. Sähköisen tentin käyttämisestä tiedotetaan opiskelijoille erikseen.

Vilppitapauksiin liittyvät ohjeet löytyvät yliopiston verkkosivuilta osoitteesta www.utu.fi/fi/yksikko/yliopistopalvelut/opintohallinto/ohjauksen-ja-koulutuksen-tukipalvelut/ok/fairutu/Sivut/Menettelyohjeet-vilppitapausten-varalle.aspx.

Tentin vastaavan valvojan tehtävänä on kerätä tenttisalista poistuvilta koepaperit ja tarkistaa, että kysymyskuori kysymyspapereineen palautetaan riippumatta siitä, onko kysymyksiin vastattu. Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä tenttipapereita palauttaessaan. Tenttitilaisuudessa on käyttäydyttävä asiallisesti muita häiritsemättä. Mikäli tenttijä aiheuttaa häiriötä, voidaan hänet poistaa tentistä. Asiasta ilmoitetaan dekaanille.


1. Tiedekunnan tentit

Tiedekunnan tenttejä järjestetään kerran kuukaudessa (paitsi heinäkuussa) maanantaisin klo 15.00 alkaen ja sen kesto on neljä tuntia. Kesäkuun ja elokuun tentit alkavat klo 12.00. Tiedekunnan tenteissä suoritetaan kypsyysnäyte sekä kirjatentteinä suoritettavat opintojaksot. Tiedekunnan tentissä voi suorittaa kerrallaan enintään 2 eri tenttiä.


2. Laitosten uusintatentit

Laitosten uusintatenttejä järjestetään kerran kuukaudessa syyskuusta toukokuuhun maanantaisin klo 17.00 alkaen ja sen kesto on kaksi tuntia. Opiskelijat osallistuvat pääsääntöisesti sen laitoksen uusintatenttiin, johon tentin vastaanottava opettaja kuuluu. Laitosten uusintatenteissä suoritetaan ainoastaan uusintatenttejä. Luentosarjan ym. päättyessä ensimmäinen tentti pidetään luentosarjan viimeisenä kertana (2 tuntia). Kumpikin laitos järjestää erikseen uusintatenttinsä siten, että kasvatustieteiden laitoksen ja opettajankoulutuslaitoksen tentit ovat eri päivinä. Luentosarjan pitänyt opettaja määrittelee uusintatenttien ajankohdat. Tenttikertoja tulee olla kaikkiaan kolme, jotka on pidettävä yhden kalenterivuoden aikana ko. luentosarjan päättymisestä. Nämä kolme ajankohtaa on ilmoitettava kunkin opintojakson alussa. Laitosten tentissä (2 tuntia) voi suorittaa kerrallaan vain yhden uusintatentin.

Lukuvuosi 2014-2015
---------------------------

Tiedekunnan tentit:

maanantaisin klo 15.00-19.00 luentosalissa EDU1 (Assistentinkatu 5, Turku) ja Toivo Laurilehto -salissa (Seminaarinkatu 1, Rauma)
Syyslukukausi 2014: 15.9., 6.10., 10.11. ja 1.12.
Kevätlukukausi 2015: 12.1., 9.2., 9.3., 13.4. ja 11.5.
Kesä 2015: Kesätentit 2015 suoritetaan rehtorin päätöksen mukaisesti pääsääntöisesti sähköisesti. Sähköisesti suoritettavista kesätenteistä saa lisätietoja laitosten opetusaikatauluista. Tiedekunnassa järjestetään kuitenkin kesätentti maanantaina 15.6.2015 klo 12.00-16.00, jolloin voi suorittaa laitosten ilmoittamat tentit, jotka eivät sovellu sähköisesti tentittäviksi. Opetussuunnitelmassa aiemmin ilmoitettu elokuun kesätenttipäivä jää kokonaan pois. / Päivitetty 24.3.2015
Kesätenttiin 15.6.2015 tulee ilmoittautua Nettiopsussa viimeistään toukokuun loppuun mennessä.

Laitosten uusintatentit:

Kasvatustieteiden laitos: tentit maanantaisin klo 17.00-19.00 luentosalissa EDU1 (Assistentinkatu 5, Turku)
Syyslukukausi 2014: 22.9., 13.10, 17.11. ja 8.12.
Kevätlukukausi 2015: 19.1., 16.2., 16.3., 20.4. ja 18.5.

Opettajankoulutuslaitos: tentit maanantaisin klo 17.00-19.00 luentosalissa EDU1 (Assistentinkatu 5, Turku) sekä Toivo Laurilehto -salissa (Seminaarinkatu 1, Rauma)
Syyslukukausi 2014: 29.9., 20.10., 24.11. ja 15.12.
Kevätlukukausi 2015: 26.1., 23.2., 23.3., 27.4. ja 25.5.

Lukuvuosi 2015-2016
---------------------------

Tiedekunnan tentit:

maanantaisin klo 15.00-19.00 luentosalissa EDU1 (Assistentinkatu 5, Turku) ja Toivo Laurilehto -salissa (Seminaarinkatu 1, Rauma)
Syyslukukausi 2015: 7.9., 5.10., 9.11. ja 7.12.
Kevätlukukausi 2016: 11.1., 15.2., 7.3., 11.4. ja 16.5.

Laitosten uusintatentit:

Kasvatustieteiden laitos: tentit maanantaisin klo 17.00-19.00 luentosalissa EDU1 (Assistentinkatu 5, Turku)
Syyslukukausi 2015: 14.9., 12.10., 16.11. ja 14.12.
Kevätlukukausi 2016: 18.1., 22.2., 14.3., 18.4. ja 23.5.

Opettajankoulutuslaitos: tentit maanantaisin klo 17.00-19.00 luentosalissa EDU1 (Assistentinkatu 5, Turku) sekä Toivo Laurilehto -salissa (Seminaarinkatu 1, Rauma)
Syyslukukausi 2015: 21.9., 19.10., 23.11. ja 21.12.
Kevätlukukausi 2016: 25.1., 29.2., 21.3., 25.4. ja 30.5.


OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI JA TULOSTEN JULKISTAMINEN

Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai:

5 = erinomainen
4 = kiitettävä
3 = hyvä
2 = tyydyttävä
1 = välttävä
0 = hylätty

Opintokokonaisuuksien arvosanojen määräytyminen ja pyöristykset:

5 4,50-5 erinomaiset tiedot
4 3,50-4,49 kiitettävät tiedot
3 2,50-3,49 hyvät tiedot
2 1,50-2,49 tyydyttävät tiedot
1 1-1,49 välttävät tiedot

Opintosuoritusten tulokset on julkistettava ja tallennettava opintorekisteriin viimeistään kahden viikon kuluttua suorituksesta. Painavasta syystä laitos tai yksikkö voi pidentää määräaikaa. Pidennetystä arvosteluaikataulusta ja sen kestosta on ilmoitettava tenttitilaisuudessa. Kesäkuun tentin tulos on julkistettava viimeistään kesäkuun loppuun mennessä ja elokuun viimeistään elokuun loppuun mennessä. Sähköisen tentin tulokset on julkistettava pääsääntöisesti kolmen viikon kuluessa tentin suorittamisesta. Kesäkuun 1. päivän ja elokuun 31. päivän välisenä aikana järjestettyjen sähköisten tenttien tulokset on julkistettava pääsääntöisesti syyskuun 20. päivään mennessä.

Opiskelija voi katsoa opintosuoritustensa tulokset yliopiston opintorekisterin verkkoversiossa Nettiopsussa. Opettajat voivat halutessaan ilmoittaa opintojakson osasuoritusten tuloksista ilmoitustaululla käyttäen opiskelijanumeroita.

Teoskuulusteluina (= kirjallinen tentti) suoritettavien opintojaksojen tenttitilaisuudet on ilmoitettava ilmoitustaululla sekä tiedekunnan verkkosivuilla välittömästi lukukauden alussa.

Kandidaatin tutkielmien ja pro gradu -tutkielmien arviointikriteerit esitellään myöhemmin tässä luvussa opinnäytetöitä koskevien ohjeiden yhteydessä.


OPINTOSUORITUSTEN OIKAISU, UUSIMINEN JA KOROTTAMINEN

Opintosuoritusten arvosteluperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opintosuorituksen jälkeen on pyrittävä selostamaan tehtävät ja arvosteluperusteiden soveltaminen.

Opiskelija voi pyytää 14 päivän kuluessa arvostelun julkistamisesta suullisesti tai kirjallisesti oikaisua opintosuoritukseensa arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntöä koskeva päätös annetaan kirjallisena. Päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Syventävien opintojen opinnäytteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää kirjallisesti oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa.

Opintojaksot suoritetaan aina kulloinkin voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti, myös silloin, kun kyse on aiemman opetussuunnitelman mukaan suoritetun opintojakson uusimisesta tai arvosanan korottamisesta. Joissakin tapauksissa opintojakson uudelleen suorittamisesta on syytä neuvotella asianomaisen opettajan kanssa, koska toisinaan osallistujamäärä tai ryhmäkoko voi asettaa rajoituksia - varsinkin jos uusijoita on useita.

Hylätyn suorituksen uusiminen: Opintojaksosta annetaan yksi arvosana riippumatta siitä, kuuluuko siihen eri osia (esim. tentti ja seminaarityö) tai eri kuulustelijoita. Opintojakson hylätty osasuoritus suoritetaan uudestaan. Osasuoritukset ovat voimassa suorittamislukukauden lisäksi seuraavat neljä lukukautta. Opintojaksoa pienempää yksikköä ei tallenneta opintorekisteriin. Opiskelijalla on oikeus saada tietää arvosteluperusteet. Opettaja antaa tarkemman ohjeen hylätyn opintojakson uusimisesta.

Opintojakson arvosanan korottaminen: Mikäli opintojakso suoritetaan pienemmissä osissa kuin yhtenä tenttinä, se tulee arvosanaa korotettaessa tenttiä yhtenä kokonaisuutena. Saman opintosuorituksen suorituksista on voimassa korkein arvosana. Hyväksytysti suoritetun opintojakson arvosanaa voi korottaa kerran. Kun opintokokonaisuudesta on annettu opiskelijan pyytämä kokonaisuusmerkintä, opintojakson arvosanaa ei voi enää korottaa.

Opintokokonaisuuden arvosanan korottaminen: Opiskelija voi korottaa opintokokonaisuuden arvosanaa suorittamalla yleensä jonkin / jotkin opintokokonaisuuden opintojaksoista uudelleen (opintojakson arvosanan korottaminen, ks. yllä). Henkilö, joka haluaa korottaa tyydyttävin tiedoin suoritettuja perusopintoja, suorittaa Turussa perusopintojen lopputentin ja Raumalla perusopintojen yhteenvetojaksoon liittyvän sivuaineopiskelijoiden kirjatentin. Vastaavasti tyydyttävin tiedoin suoritetut aineopinnot voi korottaa suorittamalla aineopintojen opintojaksoista kirjallisuutta 8 opintopisteen verran (lisätietoja opintopäälliköltä).

Perus- ja aineopintojen arvosanan korottaminen on mahdollista vain, jos ko. henkilö hakee opiskelemaan Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan ja tyydyttävät tiedot on este opintoihin hakeutumiselle tai opintojen jatkamiselle. Korotetusta arvosanasta ei kirjoiteta erillistä todistusta, vaan arvosanan korottamisesta tehdään merkintä opintorekisteriin. Korottamisesta ei myöskään tule opiskelijalle lisää opintopisteitä.

Opintokokonaisuuksien arvosanan muodostumisperiaatteet on esitetty kunkin koulutuksen opetussuunnitelman yhteydessä.


MERKINTÖJEN ANTAMINEN OPINTOSUORITUKSISTA

Kaikki opiskelijan yliopistossa suorittamat opintojaksot tallennetaan opintorekisteriin. Opintorekisteriin voidaan tallentaa vain Turun yliopistossa läsnä oleviksi ilmoittautuneiden opiskelijoiden suoritukset. Tallennuksen tekee laitos/yksikkö, johon opintojakson vastaanottanut opettaja kuuluu. Opiskelija voi pyytää opintosuoritusotteen opintosihteereiltä tai opiskelija- ja hakijapalveluista. Opiskelija voi tarkastella omia suorituksiaan Nettiopsussa, josta opiskelija voi myös tulostaa epävirallisen opintosuoritusotteen.

Tutkintotodistuksen kirjoittamista varten opintokokonaisuuksien merkinnät tulee olla opintorekisterissä. Opintokokonaisuuden valmistuttua opiskelijan tulee pyytää kokonaisuusmerkintää opintorekisteriin tiedekunnan intranet-sivuilta löytyvällä tarkoitukseen laaditulla lomakkeella. Kokonaisuusmerkinnät kannattaa pyytää myös opintojen vanhenemissääntöjen takia (ks. seuraava kohta).


OPINTOSUORITUSTEN VANHENEMINEN

Opintokokonaisuudet eivät vanhene, tosin niitä voi joutua täydentämään, mikäli opintokokonaisuus on muuttunut laajemmaksi. Opintojaksojen vanhenemisesta ilmoitetaan opetussuunnitelmien yhteydessä. Opintojaksojen osasuoritukset vanhenevat, jos opiskelija ei suorita opintojaksoa suorittamislukukautta seuraavina neljänä lukukautena. Tällöin opintojakso on suoritettava kokonaan uudestaan kulloinkin voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli jokin opintokokonaisuus on jäänyt kesken, sitä on jatkettava aina voimassa olevan opetussuunnitelman mukaan, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan aina elokuun alusta.


OPINTOSUORITUSTEN KORVAAMINEN

Opiskelija voi anoa opintojaksojen korvaamista vastaavilla aiemmin suoritetuilla opinnoilla. Korvaavuutta anotaan tiedekunnan intranet-sivuilta ja tiedekunnan opintoasioista saatavalla lomakkeella.

Opintojaksoilla, jotka sellaisenaan sisältyvät jo suoritettuun korkeakoulututkintoon, ei voi korvata opintojaksoja kieli- ja viestintäopintoja lukuun ottamatta. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa vähintään samantasoiseen yliopistotutkintoon sisältyy opetussuunnitelmassa pakollisiksi määriteltyjä samansisältöisiä opintoja. Tällaisessa tilanteessa korvaavia opintoja voi olla enintään 30 op.

Yleissääntö korvaavuuksia anottaessa on, että suorituksen tulee olla yliopistotasoinen ja sen tulee vastata sekä sisällön että laajuuden osalta anottavaa opintojaksoa Täydennyskoulutuksena suoritetut opinnot eivät kelpaa korvaaviksi opinnoiksi. Täydennyskoulutuskeskukset järjestävät avointa yliopisto-opetusta ja vain nämä yliopisto-opinnoiksi hyväksytyt opinnot kelpaavat korvaaviksi opinnoiksi.

Seuraavassa tiedekunnan päättämiä korvaavuustapauksia:

- Kieli- ja viestintäopinnot: Toisessa suomalaisessa korkeakoulussa suoritetut pakolliset suomen kielen, vieraan kielen ja ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavat opinnot korvataan kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon. Opintojen laajuudeksi merkitään suoritettu laajuus. Päivitys 24.3.2015: Jos korvaavat opinnot sisältyvät toiseen tutkintoon, varadekaanin päätöksen (12.3.2015) mukaisesti 1.8.2015 alkaen korvaavat opinnot kirjataan opintorekisteriin tutkintoon enintään vaadittavan laajuisina.

Ennen lukuvuotta 2014-2015 opintonsa aloittaneiden osalta englannin tekstinymmärtämisen opintojakso / Academic and Professional Skills for Education I voidaan korvata myös IB-tutkinnon englannin kokeesta saadulla korkeimmalla arvosanalla tai ylioppilastutkinnon englannin kielen pitkän oppimäärän kokeessa saadulla arvosanalla L tai E. Kieliopinnoista voi hakea myös AHOT-menettelyä (ks. lisätietoja alla olevasta kohdasta aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen).

- Kasvatustieteen perusopinnot 25 op korvaa kasvatustieteen 25 op:n perusopinnot kaikissa koulutuksissa, vaikka koulutusten opetussuunnitelmat eroavat merkittävästi toisistaan. Kasvatustieteen perusopintojen opintokokonaisuutta ei tarvitse täydentää. Opettajan pedagogisiin opintoihin sisältyvät kasvatustieteen perusopinnot 25 op vastaavat kasvatustieteen perusopintoja, joten niistä saa jatkaa opintoja täydentämättä kasvatustieteen aineopintoihin. Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op korvaa joko kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot. Molempien oppiaineiden perusopinnoiksi ne eivät kelpaa, koska samoja opintoja ei voi käyttää kahteen kertaan. Opettajan pedagogisten opintojen opetussuunnitelmissa määrätään tarkemmin kasvatustieteen opintojen korvaavuuksista ja opintojen suorittamisesta.

- Kasvatustieteen perus- ja aineopinnot vähintään 60 op korvaa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot 60 op kaikissa koulutuksissa huolimatta niiden sisällöllisestä erosta. Opettajan pedagogisten opintojen suorittamisesta on omat määräykset kunkin koulutuksen opetussuunnitelmassa.

- Aikuiskasvatustieteen perusopinnot vähintään 25 op sekä perus- ja aineopinnot vähintään 60 op korvaa aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op sekä perus- ja aineopinnot 60 op huolimatta niiden sisällöllisestä erosta.

- Erityispedagogiikan perusopinnot vähintään 25 op sekä perus- ja aineopinnot vähintään 60 op korvaa erityispedagogiikan perusopinnot 25 op sekä perus- ja aineopinnot 60 op huolimatta niiden sisällöllisestä erosta.

- Ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittanut opiskelija saa korvata ammattikorkeakouluopintoja yliopistossa suoritettavaan tutkintoon vain kieli- ja viestintäopintojen osalta (ks. yllä). Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuksena suoritettujen opintojen perusteella ei voi anoa korvaavuuksia.

- Ammattikorkeakoulussa opintoja (ei tutkintoa) suorittanut opiskelija saa korvata ammattikorkeakouluopinnoilla (ei ammattikorkeakoulun täydennyskoulutukseen kuuluvilla opinnoilla) kieli- ja viestintäopintoja sekä kandidaatin tutkinnon muita opintoja. Pää- ja sivuaineopinnot tulee olla tehtynä yliopistossa.


AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)

Myös muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen perusteella voi hakea opintojen hyväksilukemista. Tällaista osaamista voi olla esimerkiksi epävirallinen oppiminen (esim. täydennyskoulutus) tai arkioppiminen (esim. työkokemus). Keskeisiä ovat opitut tiedot ja taidot, ei niinkään kokemus sinänsä. Osaamisen arvioimiseksi opiskelijan on todennettava osaamisensa.

Opiskelija hakee AHOT-menettelyä yliopiston ohjeistuksen mukaisella lomakkeella hyvissä ajoin ennen hyväksiluettavaksi haettavan opintojakson alkua. Opintohallinnon henkilökunta ja HOPS-ohjaajat ohjaavat opiskelijaa arvioimaan, millaista aikaisempaa osaamista hänellä on ja miten se voidaan ottaa huomioon henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. AHOT tehdään suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Lomake palautetaan opintopäällikölle ja koulutusvaradekaani tekee tiedekunnassa AHOT-päätöksen. Opiskelijalta voidaan edellyttää lisänäyttönä esimerkiksi tenttiä, portfoliota, esseetä, työnäytettä tai haastattelua.

Turun yliopiston ohjeistus aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta (AHOT) ja siihen liittyvä hakulomake löytyvät osoitteesta https://intranet.utu.fi/fi/Yksikko/ohjaus-ja-koulutus/opiskeluohjeita/hops/Sivut/Hyväksilukumenettelyt.aspx.


LUENTO- JA SEMINAARIPASSI

Luento- ja seminaaripassiin voi kerätä merkintöjä osallistumisesta yliopiston järjestämiin vierailuluentoihin, tieteellisiin seminaareihin tai konferensseihin ja väitöstilaisuuksiin sekä osallistumisesta opiskelijajäsenenä tiedekunnan valmisteluryhmien kokouksiin. Yhteensä 30 tunnin osallistumisesta saa kolme opintopistettä muihin opintoihin. Yksi tunti vastaa 60 minuuttia. Luento- ja seminaaripasseja saa opintosihteereiltä, joille passin voi myös palauttaa. Tarkemmat ohjeet löytyvät passin takasivulta.


PLAGIAATINTUNNISTUSOHJELMA

Turun yliopistossa käytetään sähköistä plagiaatintunnistusohjelmaa opinnäytetöiden tarkastus- ja hyväksymismenettelyssä. Sähköinen plagiaatintunnistus suoritetaan kaikille pääaineen proseminaareille (KK-tutkinto) ja pro gradu -tutkielmille. Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmä toimii Turun yliopiston Moodle-oppimisalustaan integroituna lisätoimintona. Opiskelija vie opinnäytetyön sähköisen version plagiaatintunnistusohjelmaan ohjaajan antamien ohjeiden mukaisesti. Työt tarkastetaan osana opinnäytteiden ohjausta viimeistään ennen pro gradun kansitusluvan antamista tai proseminaarin hyväksymistä. Ohjaaja vastaa tulosten tulkinnasta.

Tarkastusmenettelystä tehdään seuraava merkintä opinnäytteeseen:
Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä.
Opiskelija lisää merkinnän työhönsä nimiösivun alalaitaan saatuaan ohjaajalta vahvistuksen hyväksytystä tarkastuksesta.

Lisätietoa sähköisen plagiaatintunnistusohjelman käytöstä löytyy yliopiston fairUTU-sivustolta: https://intranet.utu.fi/fi/Yksikko/opetuksen-kehittaminen/tieto-ja-viestintatekniikka/Sivut/Plagiaatin-tunnistaminen.aspx.


KANDIDAATIN TUTKIELMAA (= OPINNÄYTE/PROSEMINAARI) KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

Kasvatustieteiden tiedekunnassa aineopintojen opinnäytteessä (proseminaarissa) laadittava työ vastaa kandidaatin tutkielmaa tiedekunnassa kandidaatin tutkintoa suorittavien osalta. Työn tulisi osoittaa tutkielman aihepiirin tuntemusta, kykyä tieteellisen kirjallisuuden soveltamiseen ja kykyä tieteelliseen viestintään. Opinnäytteen tarkemmat tavoitteet on esitetty koulutusten opetussuunnitelmissa. Työ voidaan tehdä myös parityönä. Ks. plagiaatintunnistusohjelmaa koskevat ohjeet yllä olevasta kappaleesta.

Kandidaatin tutkielmien arviointi:

Kandidaatin tutkielmat arvostellaan asteikolla: välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä, erinomainen (1-5). Kandidaatin tutkielmien arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin kriteereihin. Tutkielman luonteen huomioiden eri osa-alueet voivat painottua hieman eri tavoin.

1) Tutkimusaiheen valinta ja rajaus
2) Teoreettinen perehtyneisyys ja kirjallisuuden käyttö
3) Tutkimuksen aineisto ja analyysitapa
4) Tulosten raportointi
5) Argumentointi ja pohdinta
6) Kirjallinen ilmaisu

Ks. myös pro gradujen arviointikriteerit.


PRO GRADU -TUTKIELMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavissa koulutuksissa opiskelija laatii syventävissä opinnoissa kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen, erityispedagogiikan tai käsi-työkasvatuksen alalta pro gradu -tutkielman, jonka laitos/yksikkö arvostelee tarkastajien kirjallisen lausunnon perusteella. Pro gradun tulee osoittaa tieteellistä ajattelua, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, tutkielman aihepiirin tuntemusta sekä tieteellistä viestintää. Näihin seikkoihin kiinnitetään huomiota myös tutkielman arvostelussa. Tutkielma voidaan tehdä yksin tai parityönä. Pro gradu -tutkielman teon voi pääsääntöisesti aloittaa vasta kun KK-tutkinto (tai KM-tutkinnon perustana oleva vastaava tutkinto) on suoritettu (ks. tarkemmin koulutusten opetussuunnitelmat).

Ohjaajan luvalla opiskelija vie pro gradu -tutkielmansa sidottavaksi ja ilmoittautuu kypsyysnäytteeseen. Plagiaatintunnistusjärjestelmästä löytyy lisätietoja edeltä ennen opinnäytteitä koskevia tekstejä. Opiskelija maksaa tutkielman kopioimisesta ja kansituksesta aiheutuvat kustannukset. Tarkemmat ohjeet tutkielman muotoseikoista, kansituksesta ja valmistumisprosessista löytyvät tiedekunnan intranetin opiskelusivuilta. Lisätietoja gradun kirjoittamisesta englanniksi saa opettajankoulutuslaitoksen koulutussuunnittelijoilta ja kasvatustieteiden laitoksen hallintosuunnittelijalta.

Kasvatustieteiden tiedekunnassa pro gradu -tutkielma tulee arvostella 6 viikon kuluessa laitoksen/yksikön valmistelijalle jättämisestä. Kesäaikana (kesäkuu-elokuu) ja painavista syistä arvosteluaika voi olla pidempikin. Opettajankoulutuslaitoksen osalta pro gradu -tutkielmien arvosteluaikataulut ovat luettavissa yksiköiden intranet-sivuilla. Arvosteluasteikko esitetään alla plagiaatintunnista koskevan tekstin jälkeen. Syventävien opintojen sivuainetutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Sivuaineopiskelijat eivät kirjoita kypsyysnäytettä.

Pro gradu -tutkielmien arviointi:

Pro gradu -tutkielmat arvostellaan asteikolla: välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä, erinomainen (1-5). Arvioinnissa kiinnitetään soveltuvin osin huomiota seuraaviin kriteereihin. Tutkielman luonteen huomioiden eri osa-alueet voivat painottua hieman eri tavoin.

1) Tutkimusaiheen valinta
- aiheen merkityksellisyys, tieteellinen ja/tai käytännöllinen ajankohtaisuus, omaperäisyys, selkeys, tutkittavuus, tekijän itsenäisyys aiheen valinnassa
2) Teoreettinen perehtyneisyys ja kirjallisuuden käyttö
- tutkimuskirjallisuuden tuntemus: sen laajuus ja laatu (yleisteokset, oppikirjat, tieteelliset artikkelit, kansainvälisyys vs. kotimaisuus), kirjallisuuden käytön laatu (referaatinomaisuus vs. soveltava, yhdistelevä, kriittisyys)
- metodologinen kypsyys
3) Tutkimustehtävän, -asetelman ja tutkimusongelmien asettelu
- tutkimustehtävän ja ongelmien (mahdollisten hypoteesien) perustelu, rajauksen selkeys, loogisuus ja realistisuus
- liittyminen teoreettiseen kehykseen ja aikaisempaan tutkimukseen
4) Tutkimusmenetelmän valinta ja aineiston hankinta
- aineiston ja menetelmien sopivuus ja niiden perustelu suhteessa tutkimustehtävään ja ongelmiin
- aineiston laatu ja laajuus
- itsenäisyys aineistojen hankinnassa
- analyysimenetelmien hallinta ja niiden tarkoituksenmukainen soveltaminen ja arvioiminen
5) Tutkimusaineiston analyysi
- analyysimenetelmien hallinta ja niiden tarkoituksenmukainen soveltaminen
- tulosanalyysit vastaavat tutkimusongelmaa
6) Tulosten raportointi
- jäsentelyn loogisuus, tiiviys
- informatiivisuus, kielen oikeellisuus ja sujuvuus
- tulosten esittämisen selkeys, loogisuus ja riittävyys
7) Johtopäätökset tulkinnat, argumentointi ja tutkimuseettinen arviointi
- tulosten tulkintojen uskottavuus, perusteltavuus
- tulosten kytkeminen teoriataustaan ja aikaisempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen
- tulkintojen luovuus ja omaperäisyys
- tulosten ja koko tutkimuksen kriittinen arviointi
8) Oma työpanos ja vastuunotto
- itsenäisyyden ja oma-aloitteisuuden kehittyminen prosessin aikana
- ohjauksen hakeminen ja sen hyödyntäminen
9) Tutkielman selkeys, johdonmukaisuus ja viimeistely
10) Tutkimusetiikka

Pro gradu -työt arvioidaan kasvatustieteiden tiedekunnassa edellä esitettyjen kriteerien mukaisesti. Seuraavassa esitellään pro gradu -tutkielmien eri arvosanoille tyypillisiä piirteitä. Esitetyt piirteet antavat yleiset suuntaviivat arvosanojen määräytymiselle. Tutkielmaa arvioitaessa työn ansioita ja heikkouksia katsotaan kokonaisuutena, esimerkiksi jokin tutkielman puute voi kompensoitua työn erityisillä ansioilla.

Arvosana 5 (erinomainen): Tutkielma on toteutettu tavalla, joka muistuttaa toteutukseltaan ammattimaista tutkimusta. Aihe on merkittävä esimerkiksi yhteiskunnallisesti, tieteellisesti tai käytännön kannalta. Tutkimus perustuu vahvaan ja mielekkääseen tutkimusasetelmaan, jonka erityisenä vahvuutena voi olla omaperäisyys. Luova replikointikin voi olla erinomainen. Työssä osoitetaan tieteenalan erittäin syvällistä tuntemusta. Tutkimuksessa on hankittu laaja ja monitasoinen tutkimusaineisto, jonka varassa on mahdollista vastata asetettuihin kysymyksiin. Tutkimus tuottaa kohteestaan merkityksellistä ja kiinnostavaa uutta tieteellistä tietoa. Tutkimus on kokonaisuutena taitavasti toteutettu, jonka osat täydentävät toisiaan ja muodostavat hyvin argumentoidun kokonaisuuden. Tutkielma voi olla itsenäinen työ tai toteutettu osana laajempaa akateemista tutkimusprojektia. Työ täyttää tutkimuseettiset vaatimukset. Työ on kokonaisuudessaan poikkeuksellisen korkeatasoinen. Tutkimus on pienin muutoksin mahdollista julkaista jossakin tieteellisessä aikakauslehdessä.

Arvosana 4 (kiitettävä): Tutkielmasta välittyy tekijän syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalueeseen. Tutkimusaihe on merkittävä tieteenalan näkökulmasta. Tutkimusongelmat on kuvattu perusteellisesti ja ne on kytketty taidokkaasti teoriataustaan. Tutkimus kohdistuu olennaiseen ja jossakin suhteessa uudella tavalla hahmotettuun ongelmaan. Lähteitä käytetään monipuolisesti ja tutkimus on kytketty vahvasti teoriaan. Aineisto on hyvin valittu ja edustava sekä tutkimusmenetelmien käyttö on asiantuntevaa. Tulosten kuvaus on loogista ja yhteys aikaisempaan tutkimukseen on hyvin selkeää. Tulosten tulkinta on korkeatasoista. Tutkimusprosessin luotettavuutta arvioidaan asianmukaisesti. Tutkimuseettisiä kysymyksiä on käsitelty. Tutkielma osoittaa itsenäistä, kriittistä ja innovatiivista tutkimusotetta. Työ on johdonmukainen kokonaisuus ja sen kieliasu on korkeatasoinen. Tutkimus on mahdollista olennaisin muutoksin julkaista tieteellisessä aikakauslehdessä.

Arvosana 3 (hyvä): Tutkielma muodostaa hyvän ja toimivan kokonaisuuden. Tutkimusaiheen merkitys on selkeästi osoitettu. Tutkimusongelmat on selkeästi määriteltyjä ja monipuolisesti perusteltuja. Aikaisemman aiheeseen liittyvän tutkimuksen tuntemus tuodaan työssä hyvin esiin. Käytetyt lähteet ovat relevantteja. Tutkimusaineisto on hyvin valittu ja riittävä. Tutkimusmenetelmät ovat tutkimustehtävän kannalta järkevästi valittuja ja perusteltuja. Tutkimuksen toteutus on asianmukaista. Työssä päädytään selkeisiin tuloksiin ja siinä esitetään teorian ja empirian hyväntasoista vuoropuhelua. Pohdinnasta välittyy kyky tarkastella tutkimuskohdetta eri näkökulmista käsin. Tutkimuseettisistä kysymyksistä on keskusteltu. Työ on rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasu on hyvätasoinen.

Arvosana 2 (tyydyttävä): Tutkimusaihe on tavanomainen. Tutkimusongelmien määrittelyssä on puutteita. Käytetyt teoriat ja aikaisemmat tutkimukset liittyvät löyhästi tutkimusongelmaan. Tutkimusaineisto on suppea. Tutkimusmenetelmien käytössä on horjuvuutta, mutta ei vakavia puutteita. Tulokset ovat pintapuolisia ja ne on esitetty referoivasti. Tulosten tulkinnassa on osittain nähtävissä yhteys työn lähtökohtiin ja aikaisempaan tutkimukseen. Työn kieliasu on osittain viimeistelemätön, työn rakenteen johdonmukaisuudessa ei ole suuria ongelmia.

Arvosana 1 (välttävä): Tutkimusaiheen valinta on perusteltu erittäin niukasti. Työssä käytetyt käsitteet on määritelty epätarkasti. Tutkimusongelma on epäselvästi muotoiltu. Lähteitä on käytetty niukasti, referoidut teoriat ja tutkimukset jäävät irralliseksi ja liittyvät vain joiltakin osin omaan tutkimusongelmaan. Työssä käytetty aineisto on heikko ja sen käsittely on kuvattu hajanaisesti. Tutkimusmenetelmien käyttöä ei ole perusteltu. Analyysi on keskeneräinen ja tulosten raportointi luettelomaista ja epäloogista. Työtä leimaa vähäinen pohdinta, työn yhteys aikaisempaan tutkimukseen jää määrittelemättä. Tutkielma on viimeistelemätön, kieliasussa on puutteita.


PRO GRADU VERKKOJULKAISUNA

Turun yliopiston kirjasto tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden pro gradujen verkkojulkaisemiseen. Julkaiseminen on vapaaehtoista. Lisätietoja löytyy yliopiston kirjaston sivuilta www.utu.fi/fi/yksikot/kirjasto.


KYPSYYSNÄYTE

KK-tutkinnon (alempi) kypsyysnäyte:

KK-tutkintoa varten on kirjoitettava kypsyysnäyte. Mikäli opiskelija tekee sekä KK- että KM- tutkinnon, KK-tutkinnon kypsyysnäyte on kirjoitettava ensin. KK-tutkinnon kypsyysnäytteessä on osoitettava perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Hyväksytyllä, koulusivistyskielellä kirjoittamallaan kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa sellaisen erinomaisen suomen tai ruotsin kielen taidon, josta säädetään laissa julkisyhteisöjen henkilöstön kielitaidosta (424/2003) ja sen nojalla annetussa asetuksessa (valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003).

Opiskelija ilmoittautuu viikkoa ennen tiedekunnan tenttipäivää kypsyysnäytteeseen Nettiopsussa. Kypsyysnäytteen ottaa vastaan työn ohjaaja tai laitoksen nimeämä opettaja, ellei työn ohjaaja työskentele ao. laitoksella.

Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen varattu aika on neljä tuntia. Opiskelija saa tavallisesti valita yhden kolmesta aiheesta, jotka liittyvät työhön. Näyte kirjoitetaan konseptipaperille joka toiselle riville. Näytteen pituus on 3-5 sivua. Näytteen tulee osoittaa, että opiskelija hallitsee täydellisesti suomen kielen ja että opiskelija on perehtynyt työn alaan. Kypsyysnäyte arvioidaan kieliasun ja sisällön osalta. Näyte arvioidaan arvosanalla hyväksytty/hylätty tarkastajien ehdotuksen mukaisesti. Hylätty näyte on uusittava.

KM-tutkinnon (ylempi) kypsyysnäyte:

Opiskelija ilmoittautuu viikkoa ennen tiedekunnan tenttipäivää kypsyysnäytteeseen Nettiopsussa. Laitokselle/yksikölle toimitetaan tutkielma kahtena tai kolmena (laitos ilmoittaa määrän) sidottuna kappaleena. Kypsyysnäytteen ottaa vastaan tutkielman ohjaaja. Kypsyysnäytteen sisällön arvioivat ao. laitoksen määräämät tarkastajat.

Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen varattu aika on neljä tuntia. Opiskelija saa tavallisesti valita yhden kolmesta aiheesta, jotka liittyvät pro gradu -tutkielmaan. Näyte kirjoitetaan konseptipaperille joka toiselle riville. Näytteen pituus on 3-5 sivua. Näytteen tulee osoittaa, että opiskelija hallitsee täydellisesti suomen kielen ja että opiskelija on perehtynyt opinnäytteen alaan. KM-tutkinnon kypsyysnäyte tarkistetaan vain sisällön osalta, mikäli suomen kielen taito on osoitettu alempaa korkeakoulututkintoa varten kirjoitetussa kypsyysnäytteessä. Jos opiskelija ei ole kirjoittanut kypsyysnäytettä aikaisemmin, tarkistetaan se sisällön ja kieliasun osalta.

Näyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Hyväksytty näyte otetaan huomioon arvioitaessa tutkielmasta annettavaa arvosanaa. Hylätty näyte on uusittava. Laitos määrää tutkielman kaksi tarkastajaa. Päätarkastaja on tavallisesti tutkielman ohjaaja. Tarkastajat lukevat tutkielman ja kypsyysnäytteen sekä antavat kirjallisen lausunnon tutkielmasta ja ehdottavat arvosanaa. Tarkastajat voivat myös käyttää arvostelulomaketta lausunnon antamiseen ja arvosanan ehdottamiseen. Lausunto ja arvosanaehdotus toimitetaan ao. laitoksen/yksikön kansliaan, jossa asia valmistellaan päätöksentekoa varten. Tutkielmasta annettu lausunto toimitetaan opiskelijalle.


VALMISTUMINEN

Kun opiskelija on suorittanut kaikki KK-tutkintoon tai KM-tutkintoon kuulu¬vat opinnot, hänen tulee pyytää opintorekisteriin puuttuvat opintokokonaisuuksien merkinnät. Kokonaisuusmerkinnät pyydetään ko. lomakkeella sen laitoksen/yksikön opintosihteeriltä, jossa opinnot on suoritettu. Tämän jälkeen opiskelija voi anoa tutkintotodistusta tiedekunnan intranet-sivuilta saatavalla lomakkeella. Lomake jätetään oman laitoksen/yksikön opintosihteerille, joka liittää mukaan opiskelijan opintosuoritusotteen ja toimittaa kaikki asiakirjat tiedekunnan opintosihteerille, joka kirjoittaa tutkintotodistuksen. Tutkintotodistus myönnetään varadekaanin päätöksellä. Opiskelijan tulee varautua siihen, että ainakin ruuhka aikoina (joulukuu ja toukokuu) tarvittavien asiakirjojen tulee olla hyvissä ajoin laitoksen/yksikön opintosihteerillä, jotta aikaa tutkintotodistuksen kirjoittamiseen jää riittävästi.

Opiskelijat saavat tutkintotodistuksen lisäksi liitteen, jossa on maininta tutkintojen tuottamasta kelpoisuudesta.


DIPLOMA SUPPLEMENT

Diploma Supplement (DS) on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu englanninkielinen tutkintotodistuksen liite. Se on Euroopan komission, Euroopan neuvoston ja UNESCOn kehittämä asiakirja, jonka avulla helpotetaan tutkintojen kansainvälistä tunnistamista ja vertailua. Liite antaa tietoja tutkinnon myöntäneestä yliopistosta, tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista ja opintojen tuottamasta kelpoisuudesta sekä tutkinnon tasosta ja asemasta kansallisessa koulutusjärjestelmässä. Kasvatustieteiden tiedekunta antaa Diploma Supplementin tiedekunnassa tutkinnon suorittaneille.


1.5 Kansainväliset asiat
--------------------------------

OPISKELU ULKOMAILLA

Osa opinnoista on mahdollista suorittaa ulkomailla. Opiskelijavaihtoon voi lähteä joko oman tiedekunnan, jonkin toisen tiedekunnan tai yliopiston tasolla solmittujen sopimusten mahdollistamiin kohteisiin. Opiskelijat suorittavat ulkomaisia opintoja pääasiassa pohjoismaisissa yliopistoissa Nordplus-ohjelman kautta tai muissa eurooppalaisissa yliopistoissa Erasmus-ohjelman kautta. Muita opiskelijavaihto-ohjelmia ovat mm. FIRST (Finnish-Russian Student Exchange Programme), IUTÅ-Australia (International University of Turku/Åbo) ja ISEP (International Student Exchange Program). Lisäksi Turun yliopistolla on kahdenvälisiä sopimuksia monien ulkomaisten yliopistojen kanssa. Opiskelijan on myös mahdollista hakeutua ulkomaiseen yliopistoon tai korkeakouluun omatoimisesti hankkimalla opiskelupaikkansa itse.

Tietoa opiskelusta ulkomailla löytyy yliopiston kansainvälisten asioiden intranet-sivuilta https://intranet.utu.fi/fi/Yksikko/kv ja tiedekunnan intranet-sivuilta https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/edu/opiskelu/kansainvalisyys. Lisätietoja antaa tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelija (p. 02 333 8846, education@utu.fi). Kulloinkin haettavana olevista kohteista ja apurahoista tiedotetaan em. sivujen lisäksi myös ilmoitustauluilla ja opiskelijoiden sähköpostilistoilla.

ECTS-järjestelmän (European Credit Transfer System) käyttö opiskelijavaihtopaikkoja haettaessa:

Opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot sisällytetään opiskelijan tutkintoon Turun yliopistossa. Euroopan unionin Erasmus-koulutusohjelman osaksi on perustettu ECTS-järjestelmä, jonka tarkoituksena on helpottaa kotimaassa ja ulkomailla suoritettujen opintojen vertailemista ja siirtämistä. ECTS-järjestelmässä 60 ECTS-pistettä vastaa yhden opintovuoden työmäärää, jolloin 1 ECTS-piste vastaa 1 opintopistettä. ECTS-järjestelmää varten suunniteltuja asiakirjoja voidaan käyttää soveltaen myös muissa kuin Erasmus-vaihto-ohjelmissa.

Ulkomaille opiskelemaan hakevat opiskelijat tekevät ECTS-järjestelmän mukaisen opintosuunnitelman (learning agreement) vastaanottavan korkeakoulun laatiman ECTS- oppaan tietojen perusteella. ECTS-oppaat löytyvät pääasiassa yliopistojen verkkosivuilta. Opintosuunnitelman laatimisessa avustaa oman laitoksen ECTS-yhdyshenkilö, joka kasvatustieteiden tiedekunnassa on kansainvälisten asioiden suunnittelija. Hakuvaiheessa opiskelijan ja laitoksen edustajan tulee hyväksyä opintosuunnitelma (kasvatustieteiden tiedekunnassa kansainvälisten asioiden suunnittelija). Myös vastaanottavan korkeakoulun tulee hyväksyä suunnitelma ennen opiskelijan lähtöä ulkomaille.


TYÖHARJOITTELU ULKOMAILLA

Kansainvälinen harjoittelu on määräaikaista työskentelyä ulkomailla. Harjoittelu tehdään omaa koulutusta vastaavissa tehtävissä. Harjoitteluun voi lähteä joko opintojen aikana tai valmistumisen jälkeen. Harjoittelupaikkamahdollisuuksista tiedottavat esimerkiksi Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO (www.maailmalle.net) tai Turun yliopiston työelämäpalvelut (https://intranet.utu.fi/fi/Yksikko/rekry).

Jotta ulkomailla suoritettava työharjoittelu voidaan hyväksyä kasvatustieteiden laitoksella suoritettavaan tutkintoon pakollisena kuuluvaksi harjoitteluksi, tulee harjoittelupaikalle anoa kasvatustieteiden laitoksen hyväksyntä ennen harjoittelun aloittamista. Lisätietoja tästä antaa kasvatustieteiden laitoksen hallintosuunnittelija (p. 02 333 8742).


KOTIKANSAINVÄLISTYMINEN

Kansainvälistyä voi kotimaassakin. Opintojen aikana voi osallistua esimerkiksi Turun yliopiston järjestämään englanninkieliseen opetukseen (ks. kunkin tiedekunnan verkkosivut tai www.utu.fi/en/studying/Pages/home.aspx) tai osallistua kielikeskuksen opetukseen tai kieli-iltoihin (http://kielikeskus.utu.fi/). Kansainvälistyä voi myös Turun yliopiston ylioppilaskunnan Erasmus Student Network -jaoksen (ESN: www.esnuniturku.fi) toiminnan parissa tai tuutoroimalla kansainvälisiä vaihto- tai perustutkinto-opiskelijoita (ks. seuraava kappale).


KV-TUUTOROINTI

Kansainvälisten opiskelijoiden tuutori eli kv-tuutori toimii Turkuun saapuvan vaihto- tai tutkinto-opiskelijan ensimmäisenä suomalaisena kontaktina ja ystävänä. Kv-tuutorin tehtäviin kuuluu auttaa opiskelijaa ensimmäisten päivien käytännön asioiden hoitamisessa. Kv-tuutori tapaa opiskelijaa myös lukukausien aikana, auttaa ja on ystävä, joka tutustuttaa opiskeluun ja opiskelijaelämään Suomessa. Vaihto-opiskelijoiden tuutoroinnista löytyy lisää tietoa osoitteesta https://intranet.utu.fi/fi/Yksikko/kv/kotikansainvalisyys-kampuksella/kv-tuutorointi ja tutkinto-opiskelijoiden tuutoroinnista kerrotaan osoitteessa https://intranet.utu.fi/en/unit/student-services/admission/Pages/tutoring.aspx. Tiedekunnan Learning, Learning Environments and Educational Systems -maisteriohjelman opiskelijoiden tuutoroinnista voi tiedustella tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelijalta.

1.6 Kasvatustieteen jatkotutkinnot
------------------------------------------

Kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettava tieteellinen jatkotutkinto on yleensä kasvatustieteen tohtorin tutkinto. Kasvatustieteiden tiedekunnalla on mahdollisuus myöntää myös filosofian tohtorin tutkintoja. Kasvatustieteen tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon sekä filosofian tohtorin tutkinnon pääaineena voi olla kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka tai käsityökasvatus. Jatko-opinto-opas on luettavissa tiedekunnan verkkosivulla www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus ja lisätietoja jatko-opinnoista saa tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalta (p. 02 333 8734, edupostgraduate@utu.fi).

avaa kaikki
Kasvatustieteiden tiedekunta
Opintokokonaisuudet