Opinto-oppaat

Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2014–2016
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Lääketieteen pysyväismääräykset

Sisältö

http://utu.fi/laakari
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med

Lisätiedot

OPINNOT

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on paitsi akateeminen myös selkeästi ammattiin johtava tutkinto. Suurin osa opinnoista on kaikille yhteisiä ja pakollisia. Keskeisiin opintoihin sisältyy tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja. Perus- ja aineopinnot ovat integroituina opintokokonaisuuksien sisältöihin. Syventäviin opintoihin katsotaan kuuluvaksi tutkielman ja opetussuunnitelmassa nimettyjen tieteellisen ajattelun lähtökohdat -opintokokonaisuuden lisäksi myös valinnaisopintoja siten kuin syventävistä opinnoista erikseen määrätään. Lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman opinnot toteutetaan tiiviissä yhteydessä terveyden- ja sairaanhoidon organisaatioissa ensimmäisen vuosikurssin ensimmäisestä jaksosta alkaen siten kuin harjoitteluohjesäännössä määrätään.


ILMOITTAUTUMINEN OPINTOIHIN

Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissaolevaksi yliopiston opiskelija- ja hakijapalvelujen määräämällä tavalla. Ainoastaan läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija voi saada opintosuorituksia ja saada opintotukea. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopiston opiskelija- ja hakijapalvelujen määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava Opiskelija- ja hakijapalveluilta kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Opiskeluoikeuden säilymisestä säädetään yliopistolain muutoksesta (556/2005). Opiskeluajan rajauksesta säädetään (558/2009) niin, että opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi asevelvollisuuden suorittamisen, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi.
http://www.utu.fi/fi/Opiskelu/ilmoittautuminen/Sivut/lukuvuosi-2014-2015.aspx

C1-C4 -lukukausien opinnot suorittaneiden opiskelijoiden katsotaan ilmoittautuneen C5-lukukautta varten. Mikäli C1- C4 -lukukausien opinnot suorittanut opiskelija ei ole halukas aloittamaan C5-lukukauden opintoja, tulee hänen ilmoittaa peruutuksesta kirjallisesti ja viipymättä tiedekuntaan, Medisiina 7 krs. viimeistään C5-lukukauden alkamispäivämäärään mennessä. Yhteyshenkilö on opetushoitaja Helena Haapanen.

Lukujärjestysten laatimista ja opetusjärjestelyjä varten lääketieteen opiskelijakurssien isännät laativat nimilistan niistä kurssin opiskelijoista, jotka jatkavat opintojaan opetussuunnitelman mukaisesti seuraavalla lukukaudella. Isäntien tulee toimittaa nimilistat tulevan lukukauden lukukausijohtajalle ja opetushoitajalle. Syyslukukauden opetusta varten nimilistat on toimitettava huhtikuun loppuun mennessä ja kevätlukukauden opetusta varten marraskuun loppuun mennessä. Nimilistojen laatimisen jälkeen tapahtuneista opiskelutilanteen mahdollisista muutoksista tulee välittömästi ilmoittaa ao. tahoille. Opintojen jatkamiseksi ns. kurssittomien opiskelijoiden tulee ilmoittautua em. määräaikoihin mennessä opintoneuvojalle henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja kurssiaseman määrittämiseksi.

KLIINISEN OPETUKSEN HAJAUTUS
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/perustutkintoopiskelu/opintopalvelut/hajautettu-opetus

Tiedekunnassa on luotu systemaattiset käytännöt peruskoulutuksen hajauttamiselle Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueille. Hajautettua opetusta järjestetään kliinisen vaiheen opinnoissa, mutta myös juonneopetuksena biolääketieteen vaiheen opinnoissa. Opintojaksojen alkuinfoissa kerrotaan myös tarkemmin opintojakson sisällöstä ja mahdollisesta opetuksen hajauttamisjaksosta. Kurssi-isännät laativat yhteistyössä oppiaineen opetushoitajan kanssa ryhmäjaot hajautettuun opetukseen. Hajautuspaikkakunnalla opetus järjestetään siellä toimivan opetushenkilökunnan toimesta.

Tiedekunta korvaa opiskelijoiden hajautetuille paikkakunnille matkustamisen matkustusohjeiden mukaisesti. Matkustusohjeet löytyvät Intrasta Ohjeita opiskelijoille -sivustolta:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med -> Perustutkinto-opiskelu -> Ohjeita opiskelijoille

Opiskelijoille on järjestetty maksuton majoitus hajautusjakson aikana Porissa, Vaasassa, Raumalla, Uudessakaupungissa ja Somerolla. Majoitusasioissa yhteyshenkilönä toimii hajautusyksikön opetushoitaja/yhteyshenkilö. Hajautuspaikkakunnilla lääketieteen opiskelijoilla ei ole oikeutta käyttää Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palveluja kuin akuuteissa tilanteissa. Hajautuspaikkakunnille on järjestetty mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus KELA:n korvaamaan opiskelijahintaiseen ruokailuun.
Opiskelijoiden on mahdollista osallistua tiedekunnan yhteisiin tentteihin myös Porista ja Vaasasta käsin. Tällaisessa tilanteessa opiskelijan on ajoissa ilmoitettava tentin järjestämisen tarpeesta sekä oppiaineen opetushoitajalle että hajautetun opetusyksikön opetushoitajalle/ yhteyshenkilölle. Luennot välitetään videoneuvotteluyhteyksien avulla hajautusyksiköihin. Opetushoitajiin voi ottaa yhteyttä hajautettuun opetukseen liittyviin kysymyksiin liittyen.

KANSAINVÄLINEN OPISKELU
http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/opiskelu/kansainvalisyys

Opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla toisesta lukuvuodesta alkaen. Opiskelijavaihdon kesto on vähintään kolme kuukautta ja enintään yksi lukuvuosi. Ulkomailla suoritetut opinnot pyritään kokonaisuudessaan hyväksilukemaan tutkintoon, jotta opiskelijan valmistuminen ei viivästyisi. Ensimmäisen vuoden opiskelija ei voi päästä vaihtoon. C5-kurssin aikana ei suositella vaihtoon lähtemistä.

Tavallisimpia vaihto-ohjelmia vaihtoon lähtemiseksi ovat Erasmus- ja Nordplus-vaihdot. Vaihto-ohjelmien ulkopuolelta on myös mahdollisuus hankkia itse vaihtopaikka. Suurin osa apurahoista ja vaihtopaikoista ulkomaisiin yhteistyöyliopistoihin on haettavissa helmi-maaliskuussa seuraavalle lukuvuodelle. Tietoa eri vaihtomahdollisuuksista ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon löytyy kansainvälisten palveluiden www-sivulta.
Vaihdossa tehtävien opintosuunnitelman hyväksymisestä opiskelijan on oltava yhteydessä oppiaineen kv-yhdyshenkilöön. Jos vaihdon aikaiset opinnot aiheuttavat muutoksia opintojen etenemisjärjestykseen, opiskelijan on otettava yhteyttä opintoneuvojaan, jonka kanssa laaditaan henkilökohtainen opintojen etenemissuunnitelma.
Vaihdosta palaamisen jälkeen opiskelijan on itse haettava vaihdossa tehtyjen opintojen korvaavuutta oppiaineista. Korvaavuuksien hakemiseen tarvitaan vaihtoyliopistosta saatu opintorekisteriote sekä ECTS-Learning agreement -lomakkeet (ennen vaihtoa oppiaineessa kv-yhdyshenkilöllä hyväksytetyt opintosuunnitelmalomakeet).


KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT

Opiskelijan tulee osoittaa suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Lisäksi vaaditaan vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lääketieteen tutkintoon sisältyy keskeisinä opintoina suomen kielen, ruotsin kielen ja englannin kielen opinnot ao. kielitaidon osoittamiseksi.
Lääketieteen englannin kielen taidon osoittamiseksi opiskelijoille järjestetään ensimmäisen vuoden syyslukukauden alussa koe, jonka hyväksytysti suorittaneet saavat vapautuksen lääketieteellisen englannin kielen kurssista.
Äidinkielen (koulusivistyskielen) taito osoitetaan kypsyyskokeella.
Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte laaditaan syventävien opintojen aihealueelta ohjaajan antamasta aiheesta tiedekunnan kuulustelutilaisuudessa. Kypsyysnäytteen tarkastavat äidinkielen tarkastaja sekä aiheen antanut syventävien opintojen vastuuhenkilö. Kypsyysnäyte tallennetaan opintorekisteriin Medisiina 7 krs. perusopintojen toimistossa syventävien ohjaajan todettua opinnot suoritetuiksi. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä ruotsin kielellä, hänen tulee suorittaa kypsyysnäyte ruotsin kielellä.

Mahdollisen korvaavuuden kieliopinnoissa tekee Kielikeskus.
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/kielikeskus/opiskelu/nayttokokeet-ja-ahot/Sivut/ahot-laak-tdk.aspx

Ruotsinkieliset opiskelijat, joiden tulee osoittaa hyvä/tyydyttävä suomenkielen taito valtion kielitutkinnolla
Koe sisältää puhumisen ja puheen ymmärtämisen, kirjoittamien ja tekstin ymmärtämisen kokeet, joten varaa aikaa n. 3 tuntia kokeen suorittamiseen. Tutkinnon tuloksen saa noin viikon kuluttua postitse. Koko tutkintomaksu on 110 euroa (tiedekunta korvaa kustannukset). Maksukuitti on otettava mukaan tutkintotilaisuuteen ja näytettävä opettajalle. Kokeeseen osallistujan on todistettava henkilöllisyytensä Suomen viranomaisen myöntämällä virallisella henkilöllisyystodistuksella. Kokeessa on myös kirjoitettavaa, joten kirjoitusvälineet on syytä olla mukana.
Lisätietoa tutkinnosta saat OPH:n sivulta


KURSSIASEMAN MÄÄRITTÄMINEN

Kurssiasemalla tarkoitetaan opiskelijan opintovaihetta. Kurssiasemalla on merkitystä erityisesti TLKS ry:n toimeksi annettujen amanuenssipalvelujaksojen jaossa sekä opinto-ohjauksessa. LL-tutkinto on Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jaettu kahteentoista lukukauteen. Jokaisella lukukaudella on oma kirjain- ja numerosymbolinsa, jolla merkitään myös kurssiasemaa (esimerkiksi C3). LL-tutkinto suoritetaan siten, että lukukaudet opiskellaan numerojärjestyksessä lukuun ottamatta C9- ja C10-lukukausia joiden keskinäinen järjestys vaihtelee yksittäisten opiskelijoiden kohdalla. Opiskelijan kurssiasema noudattaa tätä sisällöllistä jakoa siten, että hänen kurssiasemansa määritellään suoritettavien opintojen eikä vuodenajan mukaan. Täten esimerkiksi naistentautien ja IKA-opintokokonaisuuksien keskeisten opintojen yhdessä muodostamaa lukukautta opiskeleva on aina kurssiasemaltaan C9 riippumatta siitä onko suoritusajankohtana kevät- vai syyslukukausi. C10-lukukautta opiskeleva ei amanuenssijaossa ole etusijalla C9-lukukautta opiskelevaan nähden, vaan heitä kohdellaan amanuenssipaikkoja jakaessa saman vuosikurssin opiskelijoina. Opiskelijan omaksi, alkuperäiseksi vuosikurssiksi määritellään se vuosikurssi, jonka mukana hän on suorittanut C1-lukukauden opintoja ensimmäisen kerran.

Kurssiasematyypit
Kurssiasemia on kahdenlaisia: joko opiskelijan kurssiasema merkitään numero- ja kirjainmerkinnällä tai hän on kurssiton. Opiskelijan kurssiasema määräytyy sen lukukauden mukaan, jota hän parhaillaan suorittaa tai jonka hän on jo suorittanut. Loma-aikoina tai opiskelijan ollessa tauolla opinnoistaan hänen kurssiasemansa on täten viimeisimmän opiskellun lukukauden mukainen.

Kurssiton
Kurssittomaksi määritellään ainoastaan sellainen opiskelija, joka täyttää kolme ehtoa:
1. opiskelijan oma alkuperäinen vuosikurssi on jo valmistunut
2. opiskelijan opintojen aloittamisesta on kulunut 6 vuotta
3. opiskelija ei jatka opintojaan edeten selkeästi jonkin C11 tai C12 alemman vuosikurssin mukana Opiskelupaikan saanut, mutta opintonsa vasta vuotta myöhemmin aloittanut ei voi olla kurssiton, ennen kuin se vuosikurssi, jonka mukana hän tosiasiallisesti C1-opintoja suoritti, on valmistunut.
Jos kaksi ensimmäistä ehtoa täyttävä opiskelija suorittaa opintoja edeten selkeästi jonkin alemman vuosikurssin mukana määritellään hänen kurssiasemansa tavalliseen tapaan eikä hän siis ole kurssiton.

Tauolla oleva opiskelija
Jos opiskelija jää opinnoistaan tauolle, määritellään hänen kurssiasemansa viimeisimmän opiskellun lukukauden mukaan. Hänen kurssiasemansa muuttuu vasta, kun hän palaa jatkamaan opintojaan aloittaen seuraavan lukukauden.

Tietyn kurssin etuajassa suorittava opiskelija.
Jos opiskelija henkilökohtaiseen opintosuunnitelman ja hyväksytyn opintojen etenemissuunnitelman nojalla suorittaa jonkin lukukauden osia etukäteen suorittaessaan samalla pääasiallisen vuosikurssinsa mukaisia keskeisiä opintoja, ei etukäteen suoritettava kurssi vaikuta hänen kurssiasemaansa.

Siirto-opiskelijat
Siirto-opiskelijoiden kurssiasemaan otetaan kantaa opintoneuvojan heille siirron yhteydessä laatimassa opintojen etenemissuunnitelmassa, ja suunnitelman hyväksyessään varadekaani vahvistaa tarvittaessa myös kurssiaseman. Päätöksestä toimitetaan tieto TLKS ry:n paikanvälittäjälle. Vuosikurssin sisäisessä amanuenssijärjestyksessä siirto-opiskelijat sijoittuvat viimeisiksi ja heidän keskinäinen paremmuusjärjestyksensä määräytyy siten, että hän, kenen siirtymisestä Turkuun on kulunut pisin aika, on etusijalla vähemmän aikaa Turussa opiskelleisiin.

Epäselvät tapaukset
Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee perusopinnoista vastaava varadekaani.

Kurssiasematodistus
Työnantaja voi edellä mainituista syistä vaatia nähtäväkseen virallisen opintorekisteriotteen ja kurssiasematodistuksen. Todistukset annetaan tiedekunnan perustutkintokoulutuksen kansliasta. Opiskelija on etukäteen täyttänyt ao. lomakkeen todistuksen kirjoittamista varten
- Selvitys viransijaisuuskelpoisuutta varten 4 v.
- Selvitys viransijaisuuskelpoisuutta varten 5 v.


KUULUSTELUT JA OPPIMISEN ARVIOINTI

Kuulusteluissa noudatetaan Turun yliopiston opintojohtosääntöä. Keskeisten opintojen opintokokonaisuuksiin liittyy loppukuulustelu, näyttökokeita sekä tavallisimmin välikuulusteluja. Osa tenteistä voidaan toteuttaa biolääketieteen oppiaineiden integroituna yhteistenttinä. Biolääketieteen tentin käyttämisestä tiedotetaan opiskelijoille erikseen. Mikäli ylemmälle lukukaudelle siirtyminen edellyttää joidenkin tiettyjen opintokokonaisuuksien väli- tai loppukuulustelujen suorittamista, on tästä maininta ao. opintokokonaisuuden opetussuunnitelmassa. Sisäänpääsytentit ja propedeuttisten kurssien kuulustelut tulee suorittaa ennen varsinaisen opintojakson tai opintokokonaisuuden opetuksen alkua.
Osa tenteistä voidaan toteuttaa sähköisinä tentteinä. Tämä tuo joustavuutta tentin suorittamisajankohtaan, mutta ei lisää tenttikertojen määrää. Sähköisen tentin käyttämisestä tiedotetaan opiskelijoille erikseen.
Kurssitentteihin, jotka järjestetään opintojakson aikana tai heti opintojakson päätyttyä, ei ilmoittauduta erikseen. Muihin kuulusteluihin on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen kuulustelutilaisuutta Nettiopsussa. Tenteistä, jotka suoritetaan kliinisen opetuksen hajautuspaikkakunnilla pyritään järjestämään tenttimahdollisuudet.

http://www.utu.fi/med -> Opiskelu -> Perustutkinto-opiskelu -> Tenttiminen ja kypsyysnäytteet

Niissä kliinisen laitoksen oppiaineissa, joihin liittyy kliininen palvelu, edellytyksenä lopputenttiin osallistumiselle on kliinisen palvelun hyväksytty suorittaminen.

Kuulustelujen tulokset on julkistettava kahden viikon kuluessa suorituksesta. Tulosten julkistamisen määräajasta voidaan poiketa Turun yliopiston opintojohtosäännön mukaisesti. Tulosten julkistamisen yhteydessä on ilmoitettava hyväksyttyjen nimet ja hyväksyttyjen arvostelu. Lisäksi on ilmoitettava myös kuulusteluun osallistuneiden kokonaismäärä ja hylättyjen kokonaismäärä. Hylättyjen henkilöllisyyttä ei julkisteta. Tulokset on ilmoitettava asianomaisella ilmoitustaululla ja toimitettava opiskelijatietojärjestelmään yliopiston johtosäännön mukaisesti. Opiskelija voi pyytää oikaisua opintosuoritukseensa 14 vuorokauden kuluessa tiedoksisaannista. Tiedekunta on hankkinut plagioinnin tunnistusjärjestelmän. Vilppi- ja plagiointitapauksissa menetellään johtosäännön mukaisesti.

OPINTOSUORITUSTEN ARVOSTELU

Opintosuoritusten arvostelussa käytetään 1.8.2005 lukien asteikkoa hylätty, hyväksytty tai asteikkoa 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä), 0 (hylätty).

Opintokokonaisuuksien arvosanan muodostumisesta määrätään opetussuunnitelmassa. Syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty, hylätty.
Opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua 14 vuorokauden kuluessa tiedoksisaannista. Oikaisumenettelystä määrätään yliopiston opintojohtosäännössä.

OPINTO-OHJAUS

Opintoneuvojat Laura Perämäki, Pihla Ranta ja Jussi Palomäki, opo-laak@utu.fi, Opetushoitajat, Lukikausijohtajat

Tiedekunnassa toimii kolme lääketieteen opiskelijaopintoneuvojia. He ovat opiskelijoiden käytettävissä kaikissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. He järjestävät tarvittaessa ohjaustilaisuuksia, tiedottavat opintoasioista sekä osallistuvat opiskelijavalinta-asioista tiedottamiseen ja tiedekunnan opintohallintoon. Opintoneuvojat koordinoivat opiskelijatuutoritoimintaa. Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opintoneuvojaan aina jos hänellä on tarvetta suorittaa opintoja LL-opetussuunnitelmaan kirjatusta tavallisesta suoritusjärjestyksestä poikkeavalla tavalla. Tällöin opintoneuvoja laatii yhteistyössä opiskelijan kanssa opintojen etenemissuunnitelman, joka hyväksytetään tiedekunnalla. Etenemissuunnitelma toimii opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman liitteenä. Etenemissuunnitelman laatimistarpeen arvioi opintoneuvoja, ja aloitteen suunnitelman tekemiseksi voi tehdä opiskelija itse, opintoneuvoja, opettajatuutori tai kuka tahansa opetushenkilökunnan jäsen.
Etenemissuunnitelma laaditaan aina seuraavissa tapauksissa:
- opiskelija aikoo suorittaa tietyn keskeisen opintokokonaisuuden, kurssin tai kokonaisen lukukauden opetussuunnitelmasta poikkeavassa opintovaiheessa tai useita eri keskeisten opintojen osia tavallisesta poikkeavassa järjestyksessä
- opiskelija saapuu siirto-opiskelijana Turun lääketieteelliseen tiedekuntaan
- opiskelija vaihtaa koulutusohjelmaa pääsykokeen kautta
- opiskelijan opintojen alusta on kulunut 10 vuotta tai enemmän
- opiskelija pyrkii korvaamaan merkittävän osan
Opintoihin liittyvissä hallinnollisissa asioista saa neuvontaa ja lisätietoa tiedekunnan opintopäälliköltä, opintosihteereiltä ja muulta opintohallintotiimiltä. Tietyn opintokokonaisuuden käytännön järjestelyistä kannattaa ensisijaisesti tiedustella opiskelijan oman vuosikurssin isännältä, joka tekee yhteistyötä opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöiden ja opetushoitajien kanssa ja toissijaisesti suoraan kyseisestä oppiaineesta.

OPINTOJEN MITOITUS

Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä.
Opintokokonaisuuksien ja -jaksojen mitoituksessa käytetään European Credit Transfer System (ECTS) -opintopistejärjestelmää. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan lähtökohtana keskimääräinen opiskelijan ajantarve. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen opiskelija tarvitsee keskimäärin 1600 tunnin työn, mikä vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää.
Tiedekunta tarkisti lukuvuodeksi keväällä 2014 opintojen kuormittavuudet lääketieteellisten alojen valtakunnallinen tutkintorakennetyöryhmän (27.2.2004) opetuksen kuormittavuuslaskelmien mukaisesti. Laskentakaava on katsottavissa
https://intranet.utu.fi/fi/Yksikot/med -> Lomakkeet ja ohjeet

Tutkinnon opinnot jakautuvat keskeisiin ja valinnaisiin opintoihin. Syventäviin opintoihin katsotaan kuuluvaksi opinnäytteen ja opetussuunnitelmassa nimettyjen tieteellisen ajattelun lähtökohdat -opintojaksojen lisäksi myös valinnaisopintoja siten kuin syventävistä opinnoista erikseen määrätään. Lisäksi tutkintoon kuuluu terveyskeskus- ja sairaalaharjoittelua siten kuin harjoitteluohjesäännössä määrätään.
Lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Tutkinnon opinnot jakautuvat keskeisiin ja valinnaisiin opintoihin. Keskeisiin opintoihin sisältyy tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja. Perus- ja aineopinnot ovat integroituina opintokokonaisuuksien sisältöihin.

LUKUKAUSIEN SUORITUSJÄRJESTYS

Oppiaineiden keskeiset opinnot sijoittuvat opetussuunnitelmaan lukukausille C1-C12. Valinnaiset opinnot muodostuvat useammille lukukausille sijoittuvista valinnaispolun opintojaksoista taikka yksittäisistä erillisistä valinnaisopintojaksoista. Opetukseen kuuluu mm. luentoja, seminaareja, pienryhmäopetusta, laboratoriotyöskentelyä, työskentelyä eri klinikoilla sekä harjoittelua sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Syventäviin opintoihin kuuluvat valinnaiset opinnot sekä syventävien opintojen tutkielman aihepiirin opiskelija voi valita kiinnostuksensa mukaan.
Biolääketieteen opetus jakaantuu opintokokonaisuuksiin (C1-C5 -lukukausilla), joista kustakin esitetään opintokokonaisuuden nimi, tavoitteet, sisältö ja suoritustavat sekä oppiaine ja vastuuhenkilö(t). Opintokokonaisuus voi muodostua opintojaksoista. Kliinisen vaiheen opetus (C6-C12-lukukausille) jakaantuu opintokokonaisuuksiin ja opintojaksoihin. Jos kliinisen vaiheen oppiaineen opetusta annetaan useammalla lukukaudella, esitetään oppiaineen opetus pääsääntöisesti kokonaisuudessaan sillä lukukaudella, jolloin opetusta annetaan ensimmäisen kerran.

Opetus annetaan opiskelijoille lukukausien alussa jaettavan yksityiskohtaisen työjärjestyksen mukaisesti. Lukukausien (C1-C12) opetukseen tulee osallistua siinä järjestyksessä kuin lukukaudet on sijoitettu tutkinnon opetussuunnitelmaan. Voidakseen aloittaa C6-lukukauden opinnot, opiskelijalla on tiedekunnan pysyväismääräyksen mukaan oltava hyväksytysti suoritettuna neljän ensimmäisen lukukauden (C1-C4) keskeiset opinnot, mukaan lukien syventävien opintojen opintojaksot, 30.9.2014 mennessä.
Lisäksi Kliinisen lääketieteen perusteet -opintokokonaisuus (C5) on oltava kokonaisuudessaan hyväksytysti suoritettuna ennen C6-lukukaudelle siirtymistä.
Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevän kurssiasema määritellään vaihto-opiskelua koskevan opintosuunnitelman yhteydessä. Mikäli vaihdossa suoritetut opinnot aiheuttavat tarvetta opintojen suoritusjärjestyksen muutoksiin, niin opiskelijan tulee hyväksyttää opintojen etenemissuunnitelma. Määritellyn kurssiaseman toteutuminen edellyttää, että opinnot on suoritettu vaihdon aikana opintosuunnitelman mukaisesti. C5-lukukaudella ei suositella kansainväliseen opiskelijavaihtoon hakeutumista. Lukukausien suoritusjärjestyksestä voi poiketa vain perustellusta syystä varadekaanin päätöksellä hyväksyttyyn poikkeavaan etemissuunnitelmaan perustuen. Etenemissuunnitelma laaditaan yhteistyössä tiedekunnan opintoneuvojan kanssa.

Lukujärjestykset on saatavana omaan mobiililaitteeseen

https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med -> Perustutkinto-opiskelu -> Lukujärjestykset


LÄÄKETIETEEN KANDIDAATTI, LK / DEGREE FOr BACHELOR OF MEDICINE

Opiskelijalla on oikeus käyttää lääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot. Arvonimeä saa käyttää sen jälkeen, kun amanuenssijärjestyslista on julkaistu ja omaan opintorekisteriotteeseen ilmestyy maininta arvonimestä.

VIRANSIJAISUUSKELPOISUUS

Valtioneuvoston asetus (377/2011) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta määrää seuraavaa:
Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia lääkärin tehtävässä, mukaan lukien päivystys, laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikössä.

Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja ne lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat sen erikoisalan opintojaksot, johon kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia, ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi toimia lääkärin tehtävässä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Päivystävän lääkärin tehtävässä toimimisen edellytyksenä on lisäksi, että hänellä on laillistetun lääkärin välitön johto ja valvonta.
Näissä tapauksissa hänen pitää olla suorittanut kyseisen erikoisalan lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat opintojaksot, joita toimessa tarvitaan eli ne opintojaksot, minkä erikoisalaan kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia. Opintojaksoilla tarkoitetaan kyseisen erikoisalan oppiaineen varsinaista kliinistä kurssia tentteineen, se ei edellytä mahdollisesti esim. viimeisenä vuonna olevan suppean kertauskurssin tyyppisen jakson suorittamista.

Lisäksi asetus edellyttää, että
- lääkärin tehtävässä toimivalle opiskelijasijaiselle tulee nimetä ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä
- opiskelijan toimiessa päivystävänä lääkärinä on hänelle nimettävä takapäivystäjä, joka on itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutettu lääkäri
- takapäivystäjän pitää olla viivytyksettä tavoitettavissa ja tarvittaessa hänen on saavuttava toimintayksikköön opiskelijan tueksi, takapäivystäjällä on vastuu opiskelijan toiminnasta
- 4 vuotta opiskellut voi toimia päivystävän lääkärin tehtävissä erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, mutta ainoastaan täyslaillistetun lääkärin läsnä ollessa, tämän ohjauksessa ja valvonnassa

REKISTERÖINTI TERHIKKIIN JA YKSILÖINTITUNNUS

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lakimuutoksen (46/2009, 40 a§) edellyttämällä tavalla Valvira ylläpitää ja merkitsee lääketieteen 4. ja 5. vuoden opinnot suorittaneet opiskelijat 1.3.2009 lukien terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Lääkärin sijaisena toimiminen vaatii yksilöintitunnuksen, jonka opiskelijat saavat Valviralta sen jälkeen kun opiskelijat on merkitty em. keskusrekisteriin.
Tiedekunta ilmoittaa 4. ja 5. vuoden opinnot suorittaneiden opiskelijoiden tiedot suoraan Valviralle sen jälkeen kun neljän (C1-C8 -lukukaudet) ja viiden (C1-C10 -lukukaudet) vuoden opinnot on suoritettu ja tallennettu yliopiston opintorekisteriin. Tietojen ilmoittamisen nopeuttamiseksi opiskelijan tulee huolehtia, että vaadittavat opinnot on suoritettu ja tallennettu opintorekisteriin. Valvira lähettää opiskelijan ilmoittamaan osoitteeseen rekisteröintitodistuksen (maksuton) ja tiedon yksilöintitunnuksesta. Opiskelijan osoite on sama kuin opintorekisterissä ilmoitettu osoite, ellei opiskelija ole ilmoittanut osoitteenmuutosta hallintopalveluyksikköön (Medisiina C7). Opiskelijan rekisteröinnin käsittely kestää arviolta yhteensä noin kaksi viikkoa.

Miten lääketieteen opiskelija toimii lääkärin sijaisena yksilöintitunnuksen saatuaan:
Kun lääketieteen opiskelija saa yksilöintitunnuksen, tulee hänen käyttää sitä heti lääkärin sijaisena toimiessaan lääkemääräyksissä sekä muissa Kelan toimeenpanemiin etuuksiin liittyvissä asiakirjoissa. Opiskelija merkitsee tällöin lääkemääräykseen oman nimensä, LK, sijaistamansa tehtävänimikkeen ja yksilöintitunnuksen.
Valvira on yhdessä Kelan kanssa tiedottanut rekisteröintikäytännön ja yksilöintitunnuksen käyttöönotosta työpaikoille opiskelijoiden rekisteröinnistä Kuntaliiton ja sairaanhoitopiirien kautta. Asiasta on tiedotettu myös Suomen Lääkäriliitolle.

10-v SÄÄNTÖ

Valtioneuvoston asetus (104/2008 §3e) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta määrää, että lääketieteen opiskelijalla ei ole oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävässä enää sen jälkeen kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen aloittamisen aloitusajankohta on sen lukukauden alku (1. elokuuta tai 1. tammikuuta), jolloin opiskelija on ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevana opiskelijana lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelmaan aloittaakseen kyseiset opinnot Suomessa tai vastaavaan tutkintoon johtavan koulutusohjelman ulkomailla.
Lisätiedot
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto antaa ohjeita viransijaisuuskelpoisuudesta http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet/opiskelijat

OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI

Suoritetut opinnot tallennetaan opintorekisteriin välittömästi tulosten julkistamisen yhteydessä yliopiston opintojohtosäännön mukaisesti. Opintokokonaisuuden opinnot ja valinnaiset opinnot tallennetaan opintorekisteriin vastuuoppiaineen kansliassa. Kielikeskuksen ja avoimen yliopiston nk. tiedekunnan ulkopuoliset valinnaisopinnot tallennetaan ko. tahon toimesta. Syventävät opinnot, amanuenssipalvelu ja opintopäällikön päätöksellä hyväksytyt valinnaisopinnot tallennetaan opintorekisteriin Hallintopalveluyksikössä. Omat suoritukset ovat katsottavissa nettiopsussa https://nettiopsu.utu.fi

Jokaisella 1.8.2005 opintonsa aloittaneella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS. HOPSiin liittyen opiskelija voi hyväksilukea tutkintoon aikaisempia opintojaan joko korvaamalla saman sisältöisillä opinnoilla LL-tutkinnon keskeisiä opintoja taikka sisällyttämällä tutkintoon tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja opintoja. Opetussuunnitelmassa mainittujen keskeisten ja valinnaisten opintojen korvaamista tiedekunnan ulkopuolella suoritetuilla saman alan opinnoilla haetaan ao. opetuksen vastuuhenkilöiltä. Tämä koskee myös tiedekunnan hyväksymien kansainvälisten vaihto-ohjelmien puitteissa suoritettuja opintoja. Opintojen korvaamisesta päättää ao. oppiaineen professori tai muu opetuksen vastuuhenkilö. Valinnaisten opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää varadekaani.

Opintosuoritukset lääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten on suoritettava 10 vuoden kuluessa tiedekuntaan ilmoittautumisesta. Tähän aikaan ei lasketa varusmiespalvelun suorittamiseen tai äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaan käytettyä aikaa.

POISSAOLOT

Tiedekunnan ohje opetuksesta poissaolojen käytännöiksi ja korvaamismenettelyiksi
Taustaa
Lääketieteen perustutkinnon suunnittelutoimikunta on keskustellut perusopetuksen pakollisten osien poissaolokäytännöistä ja poissaolojen korvaamismenettelyistä. Ohjeistuksen tarve on tullut ilmeiseksi tiedekunnassa käsiteltyjen yksittäistapausten perusteella. Yhtenäinen ohjeistus on katsottu tarpeelliseksi niin opiskelijoiden kuin opettajienkin oikeusturvan kannalta. Yhtenäisen käytännön varmistamiseksi tiedekunta suosittaa noudattamaan seuraavia ohjeita pakollisen opetuksen poissaoloja ja poissaolojen korvaavuutta käsiteltäessä.

Suositukset menettelytavoiksi
1. Poissaolojen hyväksymisessä ja niiden korvaavuuksissa opiskelijoita tulee saman opintojakson sisällä kohdella tasapuolisesti. Poissaolojen hyväksymisestä ja niiden korvaamisesta päättää opintojakson vastuuhenkilö tai hänen nimeämänsä muu opettaja siten, että opintojaksolle asetut oppimistavoitteet täyttyvät kunkin opiskelijan osalta. Tiedot korvaavuuksissa noudatettavista oppiaine- tai opintojaksokohtaisista periaatteista suositellaan säilyttämään niin, ettei periaatteissa tapahdu opettajien vaihtumisesta tai muusta vastaavasta syystä johtuen hallitsemattomia muutoksia.
2. Opettajan hyväksyttävän syyn perusteella antamalla luvalla tapahtuva poissaolo pakollisesta opetuksesta korvataan mahdollisuuksien mukaan samansisältöisellä ja saman laajuisella suorituksella kuin alun perin muilta läsnä olleilta opiskelijoilta edellytetty suoritus. Opettajan antaman korvaavan tehtävän suoritusmuoto voi poiketa alun perin edellytetystä suorituksesta eikä opiskelija voi edellyttää hänelle järjestettävän erikseen täysin vastaavaa opetusta.
Hyväksyttäviä poissaolon syitä ovat mm. oma tai lapsen sairaus, raskauteen liittyvät syyt, kertausharjoitukset, oma tutkimustoiminta ellei sitä voida toteuttaa muuna aikana (ei kuitenkaan toistuvana syynä) sekä osallistuminen tutkimustoimintaan liittyvään kokoukseen tai koulutustilaisuuteen, erityisesti silloin kun opiskelijalla on niissä aktiivinen rooli, esim. oma esitys/posteri. Lupa tulee sairaustapauksia lukuun ottamatta pyytää etukäteen. Äkillisissä sairaustapauksissa ilmoitus tehdään mahdollisimman nopeasti opettajalle tai opetushoitajalle. Mikäli sairaus kestää enintään kolme päivää riittää opiskelijan oma ilmoitus, yli kolme päivää jatkuneessa sairauspoissaolossa edellytetään terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta ja yli viikon kestävissä sairauspoissaoloissa lääkärintodistusta.
Harkinnanvaraisia luvallisia poissaolon syitä ovat esimerkiksi perhesyyt kuten läheisen vakava sairastuminen tai lapsen hoitoa koskeva poikkeustilanne. Toimiminen yliopisto- tai opiskelijayhteisön edustajana ja niihin verrattavissa tilanteissa on niin ikään hyväksyttävä poissaolon syy. Lomamatkat eivät ole hyväksyttäviä syitä, poikkeuksena oma häämatka. Näistä syistä on aina esitettävä näyttö.
3. Opiskelijan ollessa ilman lupaa poissa pakollisesta opetuksesta voi vaadittavan korvaavan suorituksen laajuus olla läsnä olleilta opiskelijoilta edellytettyä laajempi; kuitenkin enintään 1,5-2 kertainen alkuperäiseen verrattuna. Korotuksen suuruutta määriteltäessä on noudatettava kohtuullisuutta. Laajuutta määriteltäessä on huomioitava myös poissaolon määrä ja opiskelijan esittämät poissaolon perusteet. Opiskelijan tulee tarvittaessa esittää näyttö poissaoloperusteen olemassaolosta.
Lisätiedot
Johtokunnan päätös 26.5.2010, päivitetty 14.10.2010

TUUTOROINTI, HOPS JA PORTFOLIO
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/unit/tutke/opettajatuutorointi

Opintojen alkuvaiheessa uusien opiskelijoiden uuteen opiskelupaikkaan perehdyttäjinä toimivat tehtävään koulutetut opiskelijatuutorit.
Opettajatuutoroinnissa keskeistä on opettajatuutorin ja opiskelijan väliset tapaamiset, joiden avulla pyritään syventämään oppimisprosessia ja tukemaan opiskelijan ammatillista kasvua kohti asiantuntijuutta. Opettajatuutorit järjestävät sekä henkilökohtaisia että ryhmätapaamisia, jotka ovat kukin teemallisia ja tavoitteellisia ammatillisen kasvun opintoihin sidottuja kokonaisuuksia. Opettajatuutoroinnista annetaan opintopisteitä ja opinnot sisältyvät keskeiseen opetukseen.
Portfolioon kuuluvien reflektiivisten tehtävien ja esseiden (Matkalla lääkäriksi/hammaslääkäriksi/asiantuntijaksi) avulla opiskelijat saavat näkyvämmäksi omaa ammatillista kasvuaan. Essee on tarkoitettu opiskelijalle hänen oman ammatillisen kasvunsa ja kehityksensä syvällisempään ymmärtämiseen koulutuksen aikana. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) avulla opiskelija seuraa omia opintosuorituksiaan ja tekee vuosittain suunnitelman tulevista opinnoista. HOPS:in merkinnät, suunnitelmat ja portfolio käydään vuosittain opettajatuutorin kanssa läpi ja opiskelija saa palautetta etenemisestään.

VALMISTUMINEN, TUTKINTOTODISTUS JA PUBLIIKKI

Yliopiston johtosäännön mukaan tiedekunnan dekaani myöntää opiskelijalle suoritetusta tutkinnosta tutkintotodistuksen. Tutkintotodistuksesta tulee käydä ilmi mm.
1) tutkintonimike ja koulutusala
2) tutkinnon keskeinen sisältö
3) opiskelijan osoittama kielitaito
Tiedekunta antaa tutkintotodistuksen yhteydessä erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, Diploma Supplementin, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Valmistumisajankohtaa suunnitellessasi tarkista hyvissä ajoin NettiOPSUsta, että kaikki tutkintoosi kuuluvat opinnot on suoritettuina ja suoritusmerkinnät oikein.
Opintorekisteristä on löydyttävä merkinnät lopputenteistä, harjoittelusta, kieliopinnoista, syventävistä opinnoista, ja kypsyysnäytteestä. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että kaikki osasuoritukset löytyvät. Ota yhteyttä hallintopalveluyksikköön vähintään kahta viikkoa ennen toivottua valmistumistasi.
Tiedekunta järjestää vuosittain publiikki/lääkärinvalatilaisuuden tutkinnon suorittaneille. Tilaisuudessa jaetaan tutkintotodistukset ja annetaan lääkärinvala. Tutkintotodistusten valmistelua ja kirjoittamista varten opiskelijoiden on ilmoittauduttava viimeistään kaksi viikkoa ennen publiikkitilaisuutta hallintopalveluyksikköön. Valmistumiseen liittyvistä järjestelyistä pidetään keväällä informaatiotilaisuus valmistuvan vuosikurssin opiskelijoille.

OPISKELIJAT YHTEISTYÖKUMPPANEINA

Yliopisto-opiskelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, joilla on opettajien ohella keskeinen rooli koulutuksen kehittämisessä. Yliopisto-opiskelussa on kyse osapuolten välisestä yhteistyöstä, jossa opiskelijat tuovat opetustilanteisiin oman panoksensa. Opiskelijoiden näkeminen koulutuksen asiakkaina, joille tarjotaan heidän mielensä mukaisia koulutuspalveluja, vähättelisi heidän asemaansa yliopistoyhteisön jäseninä. Opiskelijoiden "akateemiseen vastuuseen" sisältyy vastuu osallistua oman oppimisympäristönsä kehittämiseen mm. antamalla palautetta sekä osallistumalla yliopiston hallintoelinten ja erilaisten työryhmien työskentelyyn. Yksittäisen opiskelijan ohella tärkeitä toimijoita ovat ainejärjestöt ja ylioppilaskunta. Ainejärjestöillä ja yliopiston yksiköillä on usein vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä, joiden myötä opiskelijat vaikuttavat opiskeluympäristönsä kehittämiseen.
Yliopiston laatupolitiikka
Turun yliopiston laadunhallinnan tavoitteena on
- tukea ja varmistaa yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja vision toteutumista;
- ohjata toimintaa riittävän tarkan ja reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varassa;
- kehittää yliopiston toimintaprosessien laatua ja vapauttaa akateemisen henkilöstön
- työaikaa perustehtäviin;
- tehdä yliopiston toiminnan keskeiset periaatteet ja korkea laatu näkyväksi.
Yliopiston laadunhallinnan välineenä toimii laatujärjestelmä, jonka keskeiset periaatteet esitetään kootusti rehtorin hyväksymässä yliopiston laatukäsikirjassa ja sen liitteissä. Lisäksi toimintayksiköidentoimintakäsikirjoissa on esitetty tarkemmat ohjeet ja menetelmäkuvaukset. Laadunhallinta on osa yliopiston normaalia toimintaa, ja laatujärjestelmän organisointi on yliopistossa rehtorin ja toimintayksiköissä niiden johdon vastuulla. Yliopiston toiminnan laatu syntyy kuitenkin viime kädessä yliopistoyhteisön jäsenten asiantuntevasta, vastuullisesta ja eettisestä

RIKOSTERISTERI JA PÄIHTEET
http://www.utu.fi/fi/Opiskelu/haeopiskelijaksi/Sivut/sora.aspx

Yliopistolain ns. sora-lainsäädäntö on tullut voimaan 1.1.2012 alkaen ja sen tavoitteena on edistää alaikäisten turvallisuutta ja edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta. Lainsäädäntö koskee lääketieteen opetusta, kun opinnot etenevät siinä määrin, että niihin liittyy työharjoittelu ja harjoitteluun osana olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Elokuussa 2012 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden tulee esittää nähtäväksi rikosrekisteriote C9-lukukaudella.
Turun yliopistossa on soratyöryhmä, joka käsittelee mahdolliset esille tulevat harkinnanvaraiset tapaukset, jolloin käynnistyy pohdinta opiskeluoikeuden peruuttamisesta turvallisuusnäkökohtien vuoksi. Päätökset opiskeluoikeuden peruuttamisesta tällaisissa tilanteissa tekee yliopiston hallitus. Päätösperusteina voivat olla törkeät rikokset (lapseen kohdistuvat rikokset, seksuaalirikokset, väkivaltarikokset ja huumausainerikokset).

Lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden päihdeohjelma on otettu käyttöön syyslukukaudella 2010, ensimmäisenä tiedekorkeakouluna Suomessa. Opiskelijan päihdeongelma voi näkyä esimerkiksi toistuvina poissaoloina, myöhästelyinä, tehottomuutena tai opintojen viivästymisenä. Päihdeongelmaan liittyy usein myös muita psykososiaalisia ongelmia, jotka voivat haitata opintoja ja myöhemmin töissä suoriutumista.
Ohjelman tavoitteena on helpottaa puuttumista opiskelijan mahdolliseen päihdeongelmaan ja parantaa hoitoonohjausta. Lisäksi päihdeohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on vaikuttaa opiskelijoiden päihdekäyttökulttuuriin.
Päihdeohjelma sisältää ohjeistoa päihteiden käytön aiheuttamiin tilanteisiin opiskelijan ja opetushenkilökunnan kannalta. Ohjelma jakautuu kolmen teeman käsittelyyn: ennaltaehkäisevä toiminta, päihdeongelman tunnistaminen ja päihdeongelmaan puuttuminen.
Se sisältää myös luonnoksen hoitoonohjaussopimuksesta ja päihdeongelmaiselle opiskelijalle tarjolla olevan hoitopolun, jossa keskeisinä toimijoina ovat opettajatuutorit, opetushoitajat, sekä päihdeyhdyshenkilö. Päihdetyöryhmä koordinoi päihdeohjelman toteutumista.
Ohjelma on luettavissa intrassa: https://intranet.utu.fi/fi/Yksikot/med -> Perustutkinto-opetus -> Perusopintohallinnon päätökset

TLKS:N ISÄNTÄJÄRJESTELMÄ
http://www.tlks.fi/

Isäntä on kurssin luottamusmies, jonka kurssilaiset valitsevat keskuudestaan opintojen alussa. Isäntä toimii kurssin yhteyshenkilönä opettajien ja kurssin sekä tiedekunnan hallinnon ja kurssin välillä. Lisäksi isännällä on erilaisia kurssin sosiaaliseen toimintaan liittyviä tehtäviä. Isännällä ei kuitenkaan ole muodollista asemaa tiedekunnassa, vaan toiminta perustuu keskinäiseen yhteistyöhön. Kurssien opiskelijoista julkaisee Turun Lääketieteenkandidaattiseura -osoiteluetteloa, josta löytyy myös jokaisen kurssin isännän nimi ja osoite.

avaa kaikki
Lääketieteelliset oppiaineet
Lääketieteen koulutusohjelma
Opintokokonaisuudet