Opinto-oppaat
Kasvatustieteiden tiedekunnan opintoja koskevat säännöt ja ohjeet

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN OPINTOJA KOSKEVAT SÄÄNNÖT JA OHJEET

Tiedekunnassa suoritettavia tutkintoja ja opintoja koskevat säännöt ja ohjeet ovat osa tiedekunnan opetussuunnitelmaa. Näihin on koottu keskeisiä ohjeistuksia, jotka liittyvät koulutusalaan ja tutkintoihin, opiskeluoikeuteen, opetussuunnitelmiin ja -ohjelmiin, opintosuorituksiin, opintojen hyväksilukemiseen, opinnäytetöihin ja kypsyysnäytteisiin, valmistumiseen sekä kansainvälisiin asioihin.


1. TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT TUTKINNOT JA OPINNOT


1.1 Koulutusalat ja tutkinnot

Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) mukaan kasvatustieteellisen alan tutkintoja ovat
- kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto),
- kasvatustieteen maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto),
- kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto (tieteellinen jatkotutkinto) ja
- kasvatustieteen tohtorin tutkinto (tieteellinen jatkotutkinto).

Kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettavia tutkintoja ovat kasvatustieteen kandidaatin ja kasvatustieteen maisterin tutkinnot, jotka voidaan saavuttaa suorittamalla jokin seuraavista koulutuksista:

Kasvatustieteen kandidaatin (180 op) ja maisterin (120 op) tutkinnot:
- Kasvatustieteiden koulutus (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka)
- Käsityön aineenopettajan koulutus
- Luokanopettajan koulutus

Kasvatustieteen kandidaatin (180 op) tutkinto:
- Lastentarhanopettajan koulutus

Kasvatustieteen maisterin (120 op) tutkinto:
- Kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteriohjelma
- Learning, Learning Environments and Educational Systems (LLEES, kansainvälinen maisteriohjelma)

Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittanut voi hakeutua suorittamaan kasvatustieteen lisensiaatin ja kasvatustieteen tohtorin tutkintoa. Valintaperusteet on esitetty tiedekunnan jatko-opinto-oppaassa.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op) ja opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto kolmessa lukuvuodessa. Kandidaatin tutkinnon laajuuden voi ylittää enintään 20 opintopisteellä, jolloin tutkinnon enimmäislaajuus on 200 op. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon laajuus on 120 op ja opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto kahdessa lukuvuodessa. Maisterin tutkinnon enimmäislaajuudelle ei ole asetettu opintopisterajoitusta.

Tutkintoihin sisältyvät opintokokonaisuudet ja opintojaksot on esitetty kunkin koulutuksen opetussuunnitelman yhteydessä. Yliopistojen tutkinnoista annetussa asetuksessa (1039/2013) määritellään tutkintojen tavoitteet:

Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
1. tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen;
2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet;
3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;
4. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä;
5. riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä.
Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:
1. pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus;
2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön;
3. valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä;
4. valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;
5. hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.
Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Yliopistoissa järjestettävän opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on, että sen suorittaneella on valmiudet itsenäiseen toimintaan opettajana, ohjaajana ja kasvattajana.

Kasvatustieteiden tiedekunta järjestää myös valtioneuvoston asetuksen 794/2004 19 §:n mukaiset aineenopettajan kelpoisuuteen tähtäävät opettajan pedagogiset opinnot 60 op sekä erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot eli erityisopettajan opinnot 60 op, jotka voidaan koulutuksesta riippuen joko sisällyttää tutkintoon tai suorittaa erillisinä opintoina tutkinnon jälkeen.


1.2 Opiskeluoikeus


OPISKELIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN

Opiskelijan on vuosittain ilmoittauduttava yliopistoon läsnä olevaksi tai poissaolevaksi opiskelijaksi. Jos opiskelija unohtaa ilmoittautua yliopistoon ilmoittautumisaikana tai edellisestä ilmoittautumisesta on kulunut aikaa, tulee hänen hakea kirjallisesti oikeutta uudelleen ilmoittautumiseen. Uudelleen ilmoittautuvalta peritään kirjoittautumismaksu. Lisätietoa ilmoittautumisesta: www.utu.fi/fi/opiskelu/ilmoittautuminen.


OPINTOAJAN RAJAUS

1.8.2005 ja tämän jälkeen opintonsa aloittaneiden perustutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeus on rajallinen (yliopistolaki 558/2009). Alemman korkeakoulututkinnon 180 op tavoitteellinen suorittamisaika on kolme lukuvuotta ja ylemmän korkeakoulututkinnon 120 op kaksi lukuvuotta. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto yhtä vuotta ja pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla kaksi vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Asevelvollisuus, vapaaehtoinen asepalvelus, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa eivät kuluta opiskeluaikaa.

Syyslukukaudella 2015 ja sen jälkeen alkaneet opiskeluoikeudet:
Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa yhteensä enintään kahden lukukauden (yhteensä 1 vuosi) pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Tällainen poissaolo ei edellytä poissaolon syyn ilmoittamista yliopistolle lukuun ottamatta opiskelujen ensimmäistä vuotta, jolloin poissaoloon tulee olla lakisääteinen syy vuodesta 2015 alkaen.

Kevätlukukaudella 2015 ja sitä ennen alkaneet opiskeluoikeudet:
Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa yhteensä enintään neljän lukukauden (yhteensä 2 vuotta) pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Tällainen poissaolo ei edellytä poissaolon syyn ilmoittamista yliopistolle.

Tiedekunta voi myöntää lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, mikäli opiskelija esittää toteuttamiskelpoisen ja aikataulutetun opintosuunnitelman. Lisätietoja opintoajan rajauksesta: www.utu.fi/opintoaika.


PASSIIVIREKISTERI

Ennen lukuvuoden 2005-2006 opiskelijavalintaa aloittaneen perus- ja jatkotutkinto-opiskelijan, joka ei opiskele aktiivisesti, opinto-oikeus voidaan siirtää passiiviseksi (passiivirekisteri). Perustutkinto-opiskelijan opinto-oikeus siirretään passiiviseksi, jos hänen kyseinen opinto-oikeutensa on alkanut vähintään 10 lukuvuotta sitten tai jos hän on ilmoittautunut poissaolevaksi tai laiminlyönyt ilmoittautumisen viimeisenä kolmena lukuvuotena. Opiskeluoikeuden palauttaminen aktiiviseksi edellyttää opintosuunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä tiedekunnassa. Opiskeluoikeuksia siirretään passiivisiksi kunkin lukuvuoden alusta. Lisätietoa passiivirekisteristä: www.utu.fi/passiivirekisteri.


SIVUAINEOPINTOJEN (MYÖS KELPOISUUSOPINTOJEN) OPINTO-OIKEUS KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

Kasvatustieteiden tiedekunta tarjoaa laajasti sivuaineopintojen opinto-oikeuksia sekä tiedekunnan omille opiskelijoille että Turun yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijoille. Kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja erityispedagogiikan perusopintojen opinto-oikeus tarjotaan kaikille hakijoille. Aineopintoihin on sen sijaan kiintiöt. Syventäviin opintoihin voi ilmoittautua sen jälkeen, kun aineopinnot on suoritettu vähintään hyvin tiedoin. Opettajankoulutuslaitoksen tuottamiin sivuaineisiin, opettajan pedagogisiin opintoihin ja erityisopettajan opintoihin on erillinen valinta. Opinto-oikeus myönnetään yleensä yhdeksi lukuvuodeksi. Lisätietoa tiedekunnan tarjoamista sivuaineopinnoista: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/opiskelu/opiskelijavalinta.


OPINTO-OIKEUS MUISSA TIEDEKUNNISSA JA KORKEAKOULUISSA

Kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja (esim. sivuaineita tai muita opintoja) muissa Turun yliopiston tiedekunnissa. Kukin tiedekunta päättää sivuaineidensa valintaperusteet, jotka ovat nähtävänä ko. tiedekunnan verkkosivuilla.

Opiskelija voi valita sivuaineopintoja myös muiden tiede- ja taidekorkeakoulujen sekä Turun alueella toimivien ammattikorkeakoulujen tarjoamista opintokokonaisuuksista. Muihin korkeakouluihin haetaan opinto-oikeutta joustavan opinto-oikeussopimuksen (JOO-sopimus) puitteissa. Lisätietoa opintotarjonnasta ja hakuajoista: www.joopas.fi. Kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijan on mahdollista saada puolto JOO-hakemukselleen, mikäli seuraavat kriteerit täyttyvät ja tiedekunta katsoo sen resurssiensa kannalta mahdolliseksi:

1. Haettavien opintojen tulee olla sellaisen aineen opintoja, joita vastaavia opintoja ei voi opiskella Turun yliopistossa.
2. Opintojen tulee mahtua opiskelijan laskennalliseen kandidaatin (180 op) tai maisterin tutkintoon (120 op). Olemassa oleviin opintosuorituksiin lisätään mahdolliset puuttuvat pakolliset opinnot. Mikäli näiden jälkeen tutkintoon jää tilaa, voidaan puolto myöntää.
3. Opiskelijalla tulee olla viimeisen vuoden ajalta Turun yliopistossa vähintään 50 op opintosuoritukset.
4. Tiedekunta voi puoltaa vain yhtä sivuaineeksi soveltuvaa kokonaisuutta.

Turun yliopiston Brahea-keskus ja esimerkiksi kesäyliopistot järjestävät eri yliopistojen vaatimusten mukaista avointa yliopisto-opetusta sekä Turussa että Raumalla. Avoimessa yliopistossa suoritettavat opinnot ovat opiskelijalle maksullisia.


OPINTO-OIKEUS TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄLKEEN

Turun yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon tai lastentarhanopettajan koulutuksessa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneella on oikeus täydentää opintojaan maksutta tutkinnon suorittamislukuvuoden ja tutkinnon suorittamista seuraavan kolmen lukuvuoden ajan. Kaikkiin opintokokonaisuuksiin ei yliopistossa oteta tutkinnon täydentäjiä. Lisätietoa tutkinnon täydentäjäksi ilmoittautumisesta: www.utu.fi/fi/Opiskelu/valmistumisen-jalkeen/Sivut/Tutkinnon-t%C3%A4ydennys.aspx.

Kun tutkinnon suorittamisesta on kulunut yli kolme lukuvuotta, täydentäviä opintoja voi suorittaa vain erillisopintoina. Erillisinä suoritettavat opinnot ovat maksullisia opettajakelpoisuuden tuottavia opintoja lukuun ottamatta. Lisätietoa hakemisesta erillisiin opintoihin: www.utu.fi/fi/Opiskelu/hakeminen/Sivut/Erillisopinnot.aspx.

Maisterin tutkinnon suorittanut opiskelija voi hakea oikeutta saada suorittaa kasvatustieteen lisensiaatin/tohtorin tutkinto. Lisätietoa kasvatustieteiden tiedekunnan jatko-opinnoista: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus.

Lastentarhanopettajan koulutuksessa kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneen on haettava erikseen opinto-oikeutta kasvatustieteen maisterin tutkintoon. Hakuajat ja valinnat ovat keväisin. Tarkemmat valintaperusteet esitetään Opintopolku-palvelussa www.opintopolku.fi. Vuonna 2014 tai myöhemmin lastentarhanopettajan koulutukseen valituista opiskelijoista kymmenen voi halutessaan jatkaa kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen kasvatustieteen maisterin tutkintoon kasvatustieteen (varhaiskasvatus) maisteriohjelmassa.


1.3 Opetussuunnitelmat ja opetusohjelmat


OPETUSSUUNNITELMA

Kasvatustieteiden tiedekunnan opetussuunnitelma on laadittu lukuvuosiksi 2016-2018. Opetussuunnitelmien käytännön valmistelusta vastaavat tiedekunnan asettamat koulutusten valmisteluryhmät ja tiedekunnan johtokunta hyväksyy opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelmat valmistellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.


OPINTOJEN MITOITUS

Opintojaksot mitoitetaan niiden edellyttämän työmäärän mukaisesti opintopisteinä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä ja näin ollen yksi opintopiste on 27 tuntia opiskelijan työtä. Kirjallisuuden / oppimateriaalin osalta yksi opintopiste vastaa noin 250-300 sivua suomenkielistä tekstiä tai 130-150 sivua vieraskielistä tekstiä. Kirjallisuuden mitoituksessa on huomioitava tekstin vaikeusaste. Yksi opintopiste vastaa yhtä European Credit Transfer System (ECTS) -järjestelmän pistettä.

Opintoviikko opintojen mittayksikkönä poistui käytöstä 1.8.2008. Suoritukset viedään opintorekisteriin vain opintopisteinä. Kasvatustieteiden tiedekunnassa opintoviikkoina suoritetut opinnot muunnetaan opintopisteiksi käyttämällä kerrointa 1,7. Muilla tiedekunnilla ja yliopistoilla voi olla omia muuntokertoimiaan.


LUKUVUOSI JA OPETUSOHJELMAT

Yliopiston lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy 31.12., kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.7. Kasvatustieteiden tiedekunta on päättänyt, että lukuvuonna 2017-2018 opetusta järjestetään tiedekunnassa ajalla 4.9.-20.12.2017 ja 8.1.-25.5.2018. Lukuvuoden 2018-2019 opetusajat päätetään joulukuussa 2017. Uusien opiskelijoiden opintojakso KKV0 Opiskelijaksi yliopistoon/Opiskelijana yliopistossa alkaa elokuussa ennen varsinaisen opetuksen alkua.

Opetusohjelmat (aikataulut) julkaistaan verkko-/intranetsivuilla viimeistään 15.8. syyslukukauden osalta ja 15.12. kevätlukukauden osalta. Kunkin koulutuksen opetussuunnitelman yhteydessä on esitetty opintojakson toteuttamislukukausi (sl tai kl tai sl + kl tai sl/kl) ja tiedekunnassa tutkintoa suorittaville ohjeellinen suoritusvuosi.


HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA (HOPS)

Uudet opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli hopsin tiedekunnan ja laitosten antamien ohjeiden perusteella. Käytännössä hopsin laatiminen aloitetaan kaikissa koulutuksissa osana opintojaksoa KKV0 Opiskelijaksi yliopistoon/Opiskelijana yliopistossa. Uusien opiskelijoiden hops-ohjauksesta vastaavat laitokset ja tiedekunta.

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman tarkoitus on olla ennen kaikkea opiskelijan oma opintojen suunnittelun työväline, joka on osa koko opiskeluajan kestävää oppimisprosessia. Hops ei ole kirjallinen sopimus opintojen suorittamisesta, vaan se on suuntaa-antava, tutkinnon ja opiskelun kokonaisuutta hahmottava suunnitelma, jota opiskelija täydentää ja muokkaa opintojen edetessä. Opiskelija vastaa itse hopsinsa säilyttämisestä, päivittämisestä ja toteutuksesta. Päivitetty hops tulee laatia aina myös silloin, kun opiskelija ei saa tehtyä tutkintoaan valmiiksi vaaditussa ajassa (ks. opintoajan rajaus).


1.4 Opintojen suorittaminen ja opintosuoritukset


OPPIMISEN EETTISET OHJEET

Eettisten ohjeiden tavoitteena on turvata Turun yliopistossa luottamusta ja yhteistyötä arvostava ilmapiiri, jossa kaikkien osapuolten on hyvä toimia. Oppimisen eettiset ohjeet opiskelijana ja opettajana: https://intranet.utu.fi/index/eettiset-ohjeet.


OPETUKSEEN OSALLISTUMINEN JA OPINTOJAKSOJEN SUORITUSJÄRJESTYS

Opetussuunnitelmissa päätetään annettavan opetuksen määrästä ja opintojen suoritusmuodoista. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä tarkemmin opintojen suoritusjärjestys. Koulutusten opetussuunnitelmien yhteydessä esitetään tarkemmin myös mahdolliset poissaolosäännöt.


OPISKELUVÄLINEET

Opiskelijalla on mahdollisuus käyttää laitoksen välineitä laitoksen antamien ohjeiden mukaan. Taito- ja taideaineisiin liittyvät välineet ovat ao. opettajien kanssa sopimalla opiskelijoiden käytössä tietyin rajoituksin. Muilta osin (paperit, kynät, kirjallisuus, taito- ja taideaineissa käytettävät työskentelymateriaalit ym.) opiskelijoiden tulee hankkia itse opiskelussa tarvittavat materiaalit ja välineet. Jos opiskelijalle annetaan hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä sellaisia oppimateriaaleja tai työvälineitä, laitteita, materiaaleja tai muita tarvikkeita, jotka opintojen päätyttyä jäävät opiskelijalle, niistä voidaan periä maksu todellisten hankinta- ja tuotantokustannusten mukaisesti.


TENTTITILAISUUDET JA SÄHKÖISET TENTIT

Opintojaksojen suorittamista varten järjestetään kirjallisia ja suullisia tenttejä. Opiskelijan yleiset tenttiohjeet ovat luettavissa tiedekunnan intranetsivulla https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/edu/opiskelu/tentit.


Tiedekunnan tentit ja laitosten uusintatentit:

Opiskelija ilmoittautuu tenttiin viimeistään seitsemän päivää ennen tenttiä Nettiopsu-järjestelmässä (https://nettiopsu.utu.fi). Kypsyysnäytteeseen ilmoittautumisesta on omat sääntönsä, jotka esitetään tuonnempana kohdassa "KYPSYYSNÄYTE".

Opiskelijan on saavuttava paikalle viimeistään 15 minuuttia ennen ilmoitettua tenttitilaisuuden alkamisajankohtaa. Tentin valvojat antavat ohjeet saliin asettautumisesta. Mukaan omalle paikalleen opiskelija voi ottaa vain kirjoitusvälineet, henkilöllisyystodistuksen ja mahdolliset eväät. Konseptipaperit ovat valmiina salissa. Opiskelija ei saa käyttää omia papereitaan. Tenttitilaisuudesta ei ole sallittua poistua ilman valvojan lupaa ennen kuin puoli tuntia on kulunut tenttitilaisuuden ilmoitetusta alkamisajasta. Tentin valvoja voi sallia myöhästyneenä saapuneen opiskelijan osallistua tenttiin, jos asianomainen on saapunut paikalle ennen kuin puoli tuntia ilmoitetusta tenttitilaisuuden alkamisajasta on kulunut.

Kysymyskuori kysymyspapereineen palautetaan riippumatta siitä, onko kysymyksiin vastattu. Opiskelijan on todistettava henkilöllisyytensä tenttipapereita palauttaessaan. Tenttitilaisuudessa on käyttäydyttävä asiallisesti muita häiritsemättä. Mikäli tenttijä aiheuttaa häiriötä, voidaan hänet poistaa tentistä. Asiasta ilmoitetaan dekaanille.


A. Tiedekunnan tentit

Tiedekunnan tenttejä järjestetään kerran kuukaudessa syyskuusta toukokuuhun ja kerrallaan voi suorittaa enintään 2 eri tenttiä. Tiedekunnan tenteissä voi suorittaa kypsyysnäytteen sekä tenttiä teoskuulusteluina (= kirjatentti) suoritettavia opintojaksoja. Teoskuulusteluina suoritettavien opintojaksojen tenttitilaisuudet on ilmoitettava ilmoitustaululla sekä tiedekunnan verkko-/intranetsivuilla välittömästi lukukauden alussa. Kesätentit suoritetaan rehtorin päätöksen mukaisesti pääsääntöisesti sähköisesti. Sähköisesti suoritettavista kesätenteistä saa lisätietoja laitokselta.

Lukuvuonna 2017-2018 tiedekunnan tentit järjestetään klo 15.00-19.00 luentosalissa EDU1 (Assistentinkatu 5, Turku) ja Toivo Laurilehto -salissa (Seminaarinkatu 1, Rauma) seuraavina päivinä:
Syyslukukausi 2017: 11.9., 9.10., 6.11. ja 4.12.
Kevätlukukausi 2018: 8.1., 12.2., 12.3., 9.4. ja 14.5.


B. Laitosten uusintatentit

Laitosten uusintatenttejä järjestetään kerran kuukaudessa syyskuusta toukokuuhun. Opiskelijat osallistuvat pääsääntöisesti sen laitoksen uusintatenttiin, johon tentin vastaanottava opettaja kuuluu. Laitosten uusintatenteissä suoritetaan ainoastaan uusintatenttejä. Luentosarjan ym. päättyessä ensimmäinen tentti pidetään luentosarjan viimeisenä kertana (tavallisesti 2 tuntia). Kumpikin laitos järjestää erikseen uusintatenttinsä siten, että kasvatustieteiden laitoksen ja opettajankoulutuslaitoksen tentit ovat eri päivinä. Luentosarjan pitänyt opettaja määrittelee uusintatenttien ajankohdat. Tenttikertoja tulee olla kaikkiaan kolme, jotka on pidettävä yhden kalenterivuoden aikana ko. luentosarjan päättymisestä. Nämä kolme ajankohtaa on ilmoitettava kunkin opintojakson alussa.

Lukuvuonna 2017-2018 laitosten uusintatentit järjestetään klo 17.00-19.00 seuraavina päivinä:

Kasvatustieteiden laitos (luentosalissa EDU1, Assistentinkatu 5, Turku):
Syyslukukausi 2017: 18.9., 16.10., 13.11. ja 11.12.
Kevätlukukausi 2018: 15.1., 19.2., 19.3., 16.4. ja 21.5.

Opettajankoulutuslaitos (luentosalissa EDU1, Assistentinkatu 5, Turku ja Toivo Laurilehto -salissa, Seminaarinkatu 1, Rauma):
Syyslukukausi 2017: 25.9., 23.10., 20.11. ja 18.12.
Kevätlukukausi 2018: 22.1., 26.2., 26.3., 23.4. ja 28.5.


Sähköiset tentit:

Osa tenteistä järjestetään sähköisinä tentteinä. Turun yliopiston sähköinen tenttipalvelu mahdollistaa esimerkiksi kirjallisuuskuulustelujen, luentotenttien, uusintatenttien ja kypsyysnäytteiden toteuttamisen tietoverkon avulla videovalvotussa tilassa. Tämä tuo joustavuutta tentin suorittamisajankohtaan, mutta ei lisää tenttikertojen määrää. Sähköisen tentin käyttämisestä tiedotetaan opiskelijoille erikseen. Sähköiseen tenttimiseen, tentin varaamiseen ja tenttitilaan liittyvät ohjeet: www.utu.fi/fi/yksikko/yliopistopalvelut/opintohallinto/ohjauksen-ja-koulutuksen-tukipalvelut/ok/etentti.


LUENTO- JA SEMINAARIPASSI

Luento- ja seminaaripassiin voi kerätä merkintöjä osallistumisesta esimerkiksi yliopiston järjestämiin vierailuluentoihin, tieteellisiin seminaareihin tai konferensseihin ja väitöstilaisuuksiin sekä osallistumisesta opiskelijajäsenenä tiedekunnan valmisteluryhmien kokouksiin. Yhteensä 30 tunnin osallistumisesta saa 3 op tutkintoon sisällytettäviin muihin opintoihin. Yksi tunti vastaa 60 minuuttia. Luento- ja seminaaripasseja saa mm. opintosihteereiltä, joille passin voi myös palauttaa. Tarkemmat ohjeet löytyvät passin takasivulta.


VILPPITAPAUKSIIN LIITTYVÄT OHJEET

Turun yliopiston vilppitapauksiin liittyvä ohjeistus:
www.utu.fi/fi/yksikko/yliopistopalvelut/opintohallinto/ohjauksen-ja-koulutuksen-tukipalvelut/ok/fairutu/Sivut/Menettelyohjeet-vilppitapausten-varalle.aspx.


OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI JA TULOSTEN JULKISTAMINEN

Opintosuoritukset arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai asteikolla 1-5, jolloin 5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty.

Opintokokonaisuuksien arvosanojen määräytyminen ja pyöristykset:

5 4,50-5 erinomaiset tiedot
4 3,50-4,49 kiitettävät tiedot
3 2,50-3,49 hyvät tiedot
2 1,50-2,49 tyydyttävät tiedot
1 1-1,49 välttävät tiedot

Opintosuoritusten tulokset on julkistettava ja tallennettava opintorekisteriin viimeistään kahden viikon kuluttua suorituksesta. Painavasta syystä laitos voi pidentää määräaikaa. Pidennetystä arvosteluaikataulusta ja sen kestosta on ilmoitettava tenttitilaisuudessa. Sähköisen tentin tulokset on julkistettava pääsääntöisesti kolmen viikon kuluessa tentin suorittamisesta. 1.6.-31.8. järjestettyjen sähköisten tenttien tulokset on julkistettava pääsääntöisesti 20.9. mennessä. Opiskelija voi katsoa opintosuoritustensa tulokset Nettiopsussa. Opettajat voivat halutessaan ilmoittaa opintojakson osasuoritusten tuloksista ilmoitustaululla käyttäen opiskelijanumeroita.

Kandidaatin tutkielmien ja pro gradu -tutkielmien arviointikriteerit esitellään myöhemmin tässä luvussa opinnäytetöitä koskevien ohjeiden yhteydessä.


MERKINTÖJEN ANTAMINEN OPINTOSUORITUKSISTA

Kaikki opiskelijan yliopistossa suorittamat opintojaksot tallennetaan opintorekisteriin. Opintorekisteriin voidaan tallentaa vain Turun yliopistossa läsnäoleviksi ilmoittautuneiden opiskelijoiden suoritukset. Tallennuksen tekee opintoasioiden henkilökunta. Opiskelija voi pyytää opintosuoritusotteen opintosihteereiltä tai opiskelijavalinta ja opintohallinnollisista palveluista. Opiskelija voi tarkastella omia suorituksiaan Nettiopsussa, josta opiskelija voi myös tulostaa epävirallisen opintosuoritusotteen.

Tutkintotodistuksen kirjoittamista varten opintokokonaisuuksien merkinnät tulee olla opintorekisterissä. Opintokokonaisuuden valmistuttua opiskelijan tulee pyytää kokonaisuusmerkintää opintorekisteriin tiedekunnan intranetsivuilta löytyvällä lomakkeella. Kokonaisuusmerkinnät kannattaa pyytää myös opintojen vanhenemissääntöjen takia (ks. seuraava kohta).


OPINTOSUORITUSTEN OIKAISU, UUSIMINEN JA KOROTTAMINEN

Opintosuoritusten arvosteluperusteet ovat julkisia. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa ja hänelle on varattava tilaisuus tutustua kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opintosuorituksen jälkeen on pyrittävä selostamaan tehtävät ja arvosteluperusteiden soveltaminen.

Opintojaksosta annetaan yksi arvosana riippumatta siitä, kuuluuko siihen eri osia (esim. tentti ja seminaarityö) tai eri kuulustelijoita. Opintojaksoa pienempää yksikköä ei tallenneta opintorekisteriin. Osasuoritukset ovat voimassa suorittamislukukauden lisäksi seuraavat neljä lukukautta.

Opiskelija voi pyytää 14 päivän kuluessa arvostelun julkistamisesta suullisesti tai kirjallisesti oikaisua opintosuoritukseensa arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntöä koskeva päätös annetaan kirjallisena. Päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Syventävien opintojen opinnäytteen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää kirjallisesti oikaisua tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opintojaksot suoritetaan aina kulloinkin voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti, myös silloin, kun kyse on aiemman opetussuunnitelman mukaan suoritetun opintojakson uusimisesta tai arvosanan korottamisesta. Joissakin tapauksissa opintojakson uudelleen suorittamisesta on syytä neuvotella asianomaisen opettajan kanssa, koska toisinaan osallistujamäärä tai ryhmäkoko voi asettaa rajoituksia - varsinkin jos uusijoita on useita.

Opintojakson hylätty tai vanhentunut osasuoritus suoritetaan uudestaan ja opettaja antaa tarkemman ohjeen hylätyn suorituksen uusimisesta.

Hyväksytysti suoritetun opintojakson arvosanaa voi korottaa kerran. Mikäli opintojakso suoritetaan pienemmissä osissa kuin yhtenä tenttinä, se tulee arvosanaa korotettaessa tenttiä yhtenä kokonaisuutena. Saman opintosuorituksen suorituksista on voimassa korkein arvosana. Kun opintokokonaisuudesta on annettu opiskelijan pyytämä kokonaisuusmerkintä, opintojakson arvosanaa ei voi enää korottaa.

Perusopintojen ja/tai aineopintojen opintokokonaisuuden arvosanan korottaminen on mahdollista vain, jos ko. henkilö hakee opiskelemaan Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan ja välttävät tai tyydyttävät tiedot on este opintoihin hakeutumiselle tai opintojen jatkamiselle. Korotetusta arvosanasta ei kirjoiteta erillistä todistusta, vaan arvosanan korottamisesta tehdään merkintä opintorekisteriin. Korottamisesta ei myöskään tule opiskelijalle lisää opintopisteitä.

Opiskelija voi korottaa opintokokonaisuuden arvosanaa suorittamalla yleensä jonkin/jotkin opintokokonaisuuden opintojaksoista uudelleen (opintojakson arvosanan korottaminen, ks. yllä). Henkilö, joka haluaa korottaa välttävin tai tyydyttävin tiedoin suoritettuja perusopintoja, suorittaa Turussa perusopintojen lopputentin ja Raumalla perusopintojen yhteenvetojaksoon liittyvän sivuaineopiskelijoiden kirjatentin. Vastaavasti välttävin tai tyydyttävin tiedoin suoritetut aineopinnot voi korottaa suorittamalla aineopintojen opintojaksoista kirjallisuutta 8 opintopisteen verran (lisätietoja opintopäälliköltä).

Opintokokonaisuuksien arvosanan muodostumisperiaatteet on esitetty kunkin koulutuksen opetussuunnitelman yhteydessä.


OPINTOSUORITUSTEN VANHENEMINEN

Opintokokonaisuudet eivät vanhene, tosin niitä voi joutua täydentämään, mikäli opintokokonaisuus on muuttunut laajemmaksi. Opintojaksojen vanhenemisesta ilmoitetaan opetussuunnitelmien yhteydessä. Opintojaksojen osasuoritukset vanhenevat, jos opiskelija ei suorita opintojaksoa suorittamislukukautta seuraavina neljänä lukukautena. Tällöin opintojakso on suoritettava kokonaan uudestaan kulloinkin voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti. Mikäli jokin opintokokonaisuus on jäänyt kesken, sitä on jatkettava aina voimassa olevan opetussuunnitelman mukaan, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä.


OPINTOSUORITUSTEN HYVÄKSILUKUMENETTELYT ELI AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)

Hyväksilukeminen tarkoittaa opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai osaamisen hyväksymistä osaksi suoritettavaa tutkintoa tai opintojaksoa, pakollisiin tai valinnaisiin opintoihin. Turun yliopiston ohjeistus hyväksilukumenettelyistä: https://intranet.utu.fi/fi/Yksikko/ohjaus-ja-koulutus/opiskeluohjeita/hyvaksilukumenettelyt.


Opintosuoritusten korvaaminen ja sisällyttäminen:

Korvaamisella tarkoitetaan opintojen korvaamista muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla saman alan opinnoilla. Sisällyttämisellä puolestaan tarkoitetaan muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa (esim. opintokokonaisuudet sivuaineina tai yksittäiset opintojaksot muina opintoina).

Yleissääntö korvaavuuksia anottaessa on, että suorituksen tulee olla yliopistotasoinen ja sen tulee vastata sekä sisällöltään että laajuudeltaan anottavaa opintojaksoa. Täydennyskoulutuksena suoritettuja opintoja ei hyväksytä korvaaviksi opinnoiksi. Täydennyskoulutuskeskukset järjestävät avointa yliopisto-opetusta ja vain nämä yliopisto-opinnoiksi hyväksytyt opinnot voivat olla korvaavia opintoja.

Opintojaksoilla, jotka sellaisenaan sisältyvät jo suoritettuun korkeakoulututkintoon, ei voi korvata opintojaksoja kieli- ja viestintäopintoja lukuun ottamatta. Poikkeuksen muodostaa tilanne, jossa vähintään samantasoiseen yliopistotutkintoon sisältyy opetussuunnitelmassa pakollisiksi määriteltyjä samansisältöisiä opintoja. Tällaisessa tilanteessa korvaavia opintoja voi olla enintään 30 op.


Tiedekunnan päättämiä korvaavuustapauksia:

- Kieli- ja viestintäopinnot:
Toisessa suomalaisessa korkeakoulussa suoritetut pakolliset suomen kielen, vieraan kielen ja ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavat opinnot korvataan kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon. Opintojen laajuudeksi merkitään suoritettu laajuus. Mikäli korvaavat opinnot sisältyvät toiseen tutkintoon, korvaavat opinnot kirjataan opintorekisteriin enintään tutkintoon vaadittavan laajuisina.

Ennen lukuvuotta 2014-2015 opintonsa aloittaneiden osalta englannin tekstinymmärtämisen opintojakso / English: Academic and Professional Skills for Education I voidaan korvata ylioppilastutkinnon englannin kielen pitkän oppimäärän kokeessa saadulla arvosanalla L tai E tai IB-tutkinnon englannin kokeesta saadulla korkeimmalla arvosanalla.

Kieliopinnoista voi hakea myös hyväksilukua muutoin kuin muodollisesta koulutuksesta hankitun osaamisen perusteella (ks. lisätietoja edempänä).

- Ammattikorkeakoulussa opintoja (ei tutkintoa) suorittanut opiskelija saa em. lisäksi sisällyttää yksittäisiä opintojaksoja kandidaatin tutkinnon muihin opintoihin.

- Kasvatustieteen perusopinnot vähintään 25 op korvaa kasvatustieteen perusopinnot 25 op kaikissa koulutuksissa, vaikka koulutusten opetussuunnitelmat eroavat merkittävästi toisistaan. Kasvatustieteen perusopintojen opintokokonaisuutta ei tarvitse täydentää. Opettajan pedagogisiin opintoihin sisältyvät kasvatustieteen perusopinnot 25 op vastaavat kasvatustieteen perusopintoja, joten niistä saa jatkaa opintoja täydentämättä kasvatustieteen aineopintoihin. Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnot vähintään 25 op korvaa joko kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot. Molempien oppiaineiden perusopinnoiksi ne eivät kelpaa, koska samoja opintoja ei voi käyttää kahteen kertaan. Opettajan pedagogisten opintojen opetussuunnitelmissa määrätään tarkemmin kasvatustieteen opintojen korvaavuuksista ja opintojen suorittamisesta.

- Kasvatustieteen perus- ja aineopinnot vähintään 60 op

Kasvatustieteiden laitos:
o Kasvatustieteen perus- ja aineopinnot vähintään 60 op korvaa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot 60 op kasvatustieteiden koulutuksessa huolimatta niiden mahdollisesta sisällöllisestä erosta.

Opettajankoulutuslaitos:
Syksyllä 2016 tai sen jälkeen aloittaneet opiskelijat:
o Luokanopettajan (KK- ja KM-tutkinto) tai lastentarhanopettajan (KK-tutkinto) koulutuksessa tutkintoa suorittava: Mikäli kasvatustieteen perus- ja aineopinnot vähintään 60 op eivät sisällä opetusharjoittelua, korvaa em. opinnot kasvatustieteen perus- ja aineopinnot 60 op

- luokanopettajan koulutuksessa Raumalla siten, että opiskelijan tulee suorittaa kasvatustieteen aineopinnoista opintojakso AO1 Orientoiva perusharjoittelu 4 op.
- luokanopettajan koulutuksessa Turussa siten, että opiskelijan tulee suorittaa kasvatustieteen aineopinnoista opintojakso AO1 Opettajana ja kasvattajana I 4 op.
- lastentarhanopettajan koulutuksessa siten, että opiskelijan tulee suorittaa kasvatustieteen aineopinnoista opintojakso AO1 Perusharjoittelu 1 7 op.

o Mikäli kasvatustieteen perus- ja aineopinnot vähintään 60 op sisältävät opetusharjoittelua, korvaa em. opinnot kasvatustieteen perus- ja aineopinnot 60 op luokanopettajan / lastentarhanopettajan koulutuksessa.

Ennen lukuvuotta 2016-2017 aloittaneet opiskelijat:
o Kasvatustieteen perus- ja aineopinnot vähintään 60 op korvaa kasvatustieteen perus- ja aineopinnot 60 op huolimatta niiden mahdollisesta sisällöllisestä erosta.

- Opettajan pedagogisten opintojen suorittamisesta on omat määräykset kunkin koulutuksen opetussuunnitelmassa.

- Aikuiskasvatustieteen perusopinnot vähintään 25 op sekä perus- ja aineopinnot vähintään 60 op korvaa aikuiskasvatustieteen perusopinnot 25 op sekä perus- ja aineopinnot 60 op huolimatta niiden sisällöllisestä erosta.

- Erityispedagogiikan perusopinnot vähintään 25 op sekä perus- ja aineopinnot vähintään 60 op korvaa erityispedagogiikan perusopinnot 25 op sekä perus- ja aineopinnot 60 op huolimatta niiden sisällöllisestä erosta.

Opintojaksojen korvaavuutta/sisällyttämistä anotaan tiedekunnan intranetsivuilta ja tiedekunnan opintoasioista saatavalla lomakkeella.


Muutoin kuin muodollisesta koulutuksesta hankitun osaamisen hyväksiluku:

Myös muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen perusteella voi hakea opintojen hyväksilukemista. Tällaista osaamista voi olla esimerkiksi epävirallinen oppiminen (esim. täydennyskoulutus) tai arkioppiminen (esim. työkokemus). Keskeisiä ovat opitut tiedot ja taidot, ei niinkään kokemus sinänsä. Osaamisen arvioimiseksi opiskelijan on todennettava osaamisensa.

Opiskelija hakee hyväksilukua yliopiston ohjeistuksen mukaisella lomakkeella https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/edu/opiskelu/korvaavuudet/informaali hyvissä ajoin ennen hyväksiluettavaksi haettavan opintojakson alkua. Opintoasioiden henkilökunta ja hops-ohjaajat ohjaavat opiskelijaa arvioimaan, millaista aikaisempaa osaamista hänellä on ja miten se voidaan ottaa huomioon henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Hyväksiluku tehdään suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Lomake palautetaan koulutussuunnittelijalle ja koulutusvaradekaani tekee tiedekunnassa hyväksilukupäätöksen. Opiskelijalta voidaan edellyttää lisänäyttönä esimerkiksi tenttiä, portfoliota, esseetä, työnäytettä tai haastattelua.


1.5 Opinnäytetyöt ja valmistuminen


PLAGIAATINTUNNISTUSOHJELMA

Turun yliopistossa käytetään sähköistä plagiaatintunnistusohjelmaa opinnäytetöiden tarkastus- ja hyväksymismenettelyssä. Sähköinen plagiaatintunnistus suoritetaan kaikille pääaineen kandidaatin tutkielmille (KK-tutkinto) ja pro gradu -tutkielmille (KM-tutkinto). Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmä toimii Turun yliopiston Moodle-oppimisalustaan integroituna lisätoimintona. Opiskelija vie opinnäytetyön sähköisen version plagiaatintunnistusohjelmaan ohjaajan antamien ohjeiden mukaisesti. Työt tarkastetaan osana opinnäytteiden ohjausta viimeistään ennen pro gradun kansitusluvan antamista tai kandidaatin tutkielman hyväksymistä. Ohjaaja vastaa tulosten tulkinnasta.

Tarkastusmenettelystä tehdään seuraava merkintä opinnäytteeseen:
Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-järjestelmällä.

Opiskelija lisää merkinnän työhönsä nimiösivun alalaitaan saatuaan ohjaajalta vahvistuksen hyväksytystä tarkastuksesta.

Lisätietoa sähköisen plagiaatintunnistusohjelman käytöstä: https://intranet.utu.fi/fi/Yksikko/opetuksen-kehittaminen/tieto-ja-viestintatekniikka/Sivut/Plagiaatin-tunnistaminen.aspx.


KANDIDAATIN TUTKIELMAA (= OPINNÄYTE/PROSEMINAARI) KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

Kasvatustieteiden tiedekunnassa aineopintojen yhteydessä laadittava opinnäytetyö/proseminaari vastaa kandidaatin tutkielmaa tiedekunnassa kandidaatin tutkintoa suorittavien osalta. Työn tulisi osoittaa tutkielman aihepiirin tuntemusta, kykyä tieteellisen kirjallisuuden soveltamiseen ja kykyä tieteelliseen viestintään. Opinnäytteen tarkemmat tavoitteet on esitetty koulutusten opetussuunnitelmissa. Työ voidaan tehdä myös parityönä. Ks. plagiaatintunnistusohjelmaa koskevat ohjeet yllä olevasta kappaleesta.


Kandidaatin tutkielman arviointi:

Kandidaatin tutkielma arvostellaan asteikolla 1-5, jolloin 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä ja 5=erinomainen. Kandidaatin tutkielman arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin kriteereihin. Tutkielman luonteen huomioiden eri osa-alueet voivat painottua hieman eri tavoin.

1) Tutkimusaiheen valinta ja rajaus
2) Teoreettinen perehtyneisyys ja kirjallisuuden käyttö
3) Tutkimuksen aineisto ja analyysitapa
4) Tulosten raportointi
5) Argumentointi ja pohdinta
6) Kirjallinen ilmaisu
Ks. myös pro gradujen arviointikriteerit.


PRO GRADU -TUTKIELMAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

Kasvatustieteen maisterin tutkintoon johtavissa koulutuksissa opiskelija laatii syventävissä opinnoissa kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen, erityispedagogiikan tai käsityökasvatuksen alalta pro gradu -tutkielman, jonka laitos arvostelee tarkastajien kirjallisen lausunnon perusteella. Pro gradun tulee osoittaa tieteellistä ajattelua, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, tutkielman aihepiirin tuntemusta sekä tieteellistä viestintää. Näihin seikkoihin kiinnitetään huomiota myös tutkielman arvostelussa. Tutkielma voidaan tehdä yksin tai parityönä. Lisätietoja gradun kirjoittamisesta englanniksi saa opintopalveluista.

Pro gradu -tutkielman teon voi pääsääntöisesti aloittaa vasta kun KK-tutkinto (tai KM-tutkinnon perustana oleva vastaava tutkinto) on suoritettu (ks. tarkemmin koulutusten opetussuunnitelmat).

Kasvatustieteiden laitoksen opiskelijat:

Ohjaajan luvalla opiskelija vie pro gradu -tutkielmansa sidottavaksi ja ilmoittautuu kypsyysnäytteeseen. Tiedekunnan opintoasioihin toimitetaan tutkielma pääsääntöisesti kahtena sidottuna kappaleena. Opiskelija maksaa tutkielman kopioimisesta ja kansituksesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi opiskelijan tulee toimittaa tutkielman tiivistelmä tekstitiedostona (doc-, rtf- tai txt-tiedosto) ja pro gradun kokoteksti pdf-tiedostona sähköpostitse liitetiedostoina opintoasioihin.

Tarkemmat ohjeet tutkielman muotoseikoista, kansituksesta ja valmistumisprosessista löytyvät tiedekunnan intranetin opiskelusivuilta. Plagiaatintunnistusjärjestelmästä löytyy lisätietoja edeltä ennen opinnäytteitä koskevia tekstejä.

Kasvatustieteiden tiedekunnassa pro gradu -tutkielma tulee arvostella 6 viikon kuluessa opintoasioihin jättämisestä. Kesäaikana (kesäkuu-elokuu) ja painavista syistä arvosteluaika voi olla pidempikin. Opettajankoulutuslaitoksen osalta pro gradu -tutkielmien arvosteluaikataulut ovat luettavissa laitoksen intranet-sivuilla.

Laitos määrää tutkielman kaksi tarkastajaa. Päätarkastaja on tavallisesti tutkielman ohjaaja. Tarkastajat lukevat tutkielman ja kypsyysnäytteen sekä antavat kirjallisen lausunnon tutkielmasta ja ehdottavat arvosanaa. Tarkastajat voivat myös käyttää arvostelulomaketta lausunnon antamiseen ja arvosanan ehdottamiseen. Lausunto ja arvosanaehdotus toimitetaan opintoasioihin, jossa asia valmistellaan päätöksentekoa varten. Tutkielmasta annettu lausunto toimitetaan opiskelijalle.

Pro gradu -tutkielma arvostellaan asteikolla 1-5, jolloin 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä ja 5=erinomainen. Arvioinnissa kiinnitetään soveltuvin osin huomiota seuraaviin kriteereihin. Tutkielman luonteen huomioiden eri osa-alueet voivat painottua hieman eri tavoin.

1) Tutkimusaiheen valinta
- aiheen merkityksellisyys, tieteellinen ja/tai käytännöllinen ajankohtaisuus, omaperäisyys, selkeys, tutkittavuus, tekijän itsenäisyys aiheen valinnassa
2) Teoreettinen perehtyneisyys ja kirjallisuuden käyttö
- tutkimuskirjallisuuden tuntemus: sen laajuus ja laatu (yleisteokset, oppikirjat, tieteelliset artikkelit, kansainvälisyys vs. kotimaisuus), kirjallisuuden käytön laatu (referaatinomaisuus vs. soveltava, yhdistelevä, kriittisyys)
- metodologinen kypsyys
3) Tutkimustehtävän, -asetelman ja tutkimusongelmien asettelu
- tutkimustehtävän ja ongelmien (mahdollisten hypoteesien) perustelu, rajauksen selkeys, loogisuus ja realistisuus
- liittyminen teoreettiseen kehykseen ja aikaisempaan tutkimukseen
4) Tutkimusmenetelmän valinta ja aineiston hankinta
- aineiston ja menetelmien sopivuus ja niiden perustelu suhteessa tutkimustehtävään ja ongelmiin
- aineiston laatu ja laajuus
- itsenäisyys aineistojen hankinnassa
- analyysimenetelmien hallinta
5) Tutkimusaineiston analyysi
- analyysimenetelmien tarkoituksenmukainen soveltaminen ja arvioiminen
6) Tulosten raportointi
- jäsentelyn loogisuus, tiiviys
- informatiivisuus, kielen oikeellisuus ja sujuvuus
- tulosanalyysit vastaavat tutkimusongelmaa
- tulosten esittämisen selkeys, loogisuus ja riittävyys
7) Johtopäätökset tulkinnat, argumentointi ja tutkimuseettinen arviointi
- tulosten tulkintojen uskottavuus, perusteltavuus
- tulosten kytkeminen teoriataustaan ja aikaisempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen
- tulkintojen luovuus ja omaperäisyys
- tulosten ja koko tutkimuksen kriittinen arviointi
8) Oma työpanos ja vastuunotto
- itsenäisyyden ja oma-aloitteisuuden kehittyminen prosessin aikana
- ohjauksen hakeminen ja sen hyödyntäminen
9) Tutkielman selkeys, johdonmukaisuus ja viimeistely
10) Tutkimusetiikka

Pro gradu -työ arvioidaan kasvatustieteiden tiedekunnassa edellä esitettyjen kriteerien mukaisesti.
Seuraavassa esitellään pro gradu -tutkielman eri arvosanoille tyypillisiä piirteitä. Esitetyt piirteet antavat yleiset suuntaviivat arvosanojen määräytymiselle. Tutkielmaa arvioitaessa työn ansioita ja heikkouksia katsotaan kokonaisuutena, esimerkiksi jokin tutkielman puute voi kompensoitua työn erityisillä ansioilla.

Arvosana 5 (erinomainen):
Tutkielma on toteutettu tavalla, joka muistuttaa toteutukseltaan ammattimaista tutkimusta. Aihe on merkittävä esimerkiksi yhteiskunnallisesti, tieteellisesti tai käytännön kannalta. Tutkimus perustuu vahvaan ja mielekkääseen tutkimusasetelmaan, jonka erityisenä vahvuutena voi olla omaperäisyys. Luova replikointikin voi olla erinomainen. Työssä osoitetaan tieteenalan erittäin syvällistä tuntemusta. Tutkimuksessa on hankittu laaja ja monitasoinen tutkimusaineisto, jonka varassa on mahdollista vastata asetettuihin kysymyksiin. Tutkimus tuottaa kohteestaan merkityksellistä ja kiinnostavaa uutta tieteellistä tietoa. Tutkimus on kokonaisuutena taitavasti toteutettu, jonka osat täydentävät toisiaan ja muodostavat hyvin argumentoidun kokonaisuuden. Tutkielma voi olla itsenäinen työ tai toteutettu osana laajempaa akateemista tutkimusprojektia. Työ täyttää tutkimuseettiset vaatimukset. Työ on kokonaisuudessaan poikkeuksellisen korkeatasoinen. Tutkimus on pienin muutoksin mahdollista julkaista jossakin tieteellisessä aikakauslehdessä.

Arvosana 4 (kiitettävä):
Tutkielmasta välittyy tekijän syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalueeseen. Tutkimusaihe on merkittävä tieteenalan näkökulmasta. Tutkimusongelmat on kuvattu perusteellisesti ja ne on kytketty taidokkaasti teoriataustaan. Tutkimus kohdistuu olennaiseen ja jossakin suhteessa uudella tavalla hahmotettuun ongelmaan. Lähteitä käytetään monipuolisesti ja tutkimus on kytketty vahvasti teoriaan. Aineisto on hyvin valittu ja edustava sekä tutkimusmenetelmien käyttö on asiantuntevaa. Tulosten kuvaus on loogista ja yhteys aikaisempaan tutkimukseen on hyvin selkeää. Tulosten tulkinta on korkeatasoista. Tutkimusprosessin luotettavuutta arvioidaan asianmukaisesti. Tutkimuseettisiä kysymyksiä on käsitelty. Tutkielma osoittaa itsenäistä, kriittistä ja innovatiivista tutkimusotetta. Työ on johdonmukainen kokonaisuus ja sen kieliasu on korkeatasoinen. Tutkimus on mahdollista olennaisin muutoksin julkaista tieteellisessä aikakauslehdessä.

Arvosana 3 (hyvä):
Tutkielma muodostaa hyvän ja toimivan kokonaisuuden. Tutkimusaiheen merkitys on selkeästi osoitettu. Tutkimusongelmat on selkeästi määriteltyjä ja monipuolisesti perusteltuja. Aikaisemman aiheeseen liittyvän tutkimuksen tuntemus tuodaan työssä hyvin esiin. Käytetyt lähteet ovat relevantteja. Tutkimusaineisto on hyvin valittu ja riittävä. Tutkimusmenetelmät ovat tutkimustehtävän kannalta järkevästi valittuja ja perusteltuja. Tutkimuksen toteutus on asianmukaista. Työssä päädytään selkeisiin tuloksiin ja siinä esitetään teorian ja empirian hyväntasoista vuoropuhelua. Pohdinnasta välittyy kyky tarkastella tutkimuskohdetta eri näkökulmista käsin. Tutkimuseettisistä kysymyksistä on keskusteltu. Työ on rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasu on hyvätasoinen.

Arvosana 2 (tyydyttävä):
Tutkimusaihe on tavanomainen. Tutkimusongelmien määrittelyssä on puutteita. Käytetyt teoriat ja aikaisemmat tutkimukset liittyvät löyhästi tutkimusongelmaan. Tutkimusaineisto on suppea. Tutkimusmenetelmien käytössä on horjuvuutta, mutta ei vakavia puutteita. Tulokset ovat pintapuolisia ja ne on esitetty referoivasti. Tulosten tulkinnassa on osittain nähtävissä yhteys työn lähtökohtiin ja aikaisempaan tutkimukseen. Työn kieliasu on osittain viimeistelemätön, työn rakenteen johdonmukaisuudessa ei ole suuria ongelmia.

Arvosana 1 (välttävä):
Tutkimusaiheen valinta on perusteltu erittäin niukasti. Työssä käytetyt käsitteet on määritelty epätarkasti. Tutkimusongelma on epäselvästi muotoiltu. Lähteitä on käytetty niukasti, referoidut teoriat ja tutkimukset jäävät irralliseksi ja liittyvät vain joiltakin osin omaan tutkimusongelmaan. Työssä käytetty aineisto on heikko ja sen käsittely on kuvattu hajanaisesti. Tutkimusmenetelmien käyttöä ei ole perusteltu. Analyysi on keskeneräinen ja tulosten raportointi luettelomaista ja epäloogista. Työtä leimaa vähäinen pohdinta, työn yhteys aikaisempaan tutkimukseen jää määrittelemättä. Tutkielma on viimeistelemätön, kieliasussa on puutteita.

Syventävien opintojen sivuainetutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Kun opinnäytetyö on hyväksytty, ja opiskelija suostuu sen sähköiseen julkaisemiseen, opiskelija hyväksyy verkkoon saattamisen allekirjoittamalla kirjallisen suostumuksen asiasta. Tätä varten opiskelijan tulee tehdä sopimus opinnäytetyön digitaalisesta julkaisemisesta Turun yliopiston julkaisuarkistossa (pdf) ja toimittaa se ao. laitoksen yhteyshenkilölle (ks. edellä) allekirjoitettavaksi. Opiskelija saa alkuperäisen sopimuksen ja opintoasiat toimittaa sopimuksen kopion kirjastoon. Opiskelijan tulee ennen sopimuksen allekirjoittamista tutustua sopimuksen ehtoihin. Tiivistelmät ja - jos opiskelija on tehnyt sopimuksen sähköisestä julkaisusta - kokotekstit linkitetään Volter-kirjastotietokantaan ja Doria-julkaisuarkistoon ja ne löytyvät sieltä kyseisen pro gradu -tutkielman tietojen kautta.


Opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat:

Opettajankoulutuslaitos osallistuu UTUGradu-pilotointiin 1.9. alkaen. Uudistus yhdistää opinnäytetöitä koskevan prosessin sähköiseksi kokonaisuudeksi, joka pitää sisällään plagiaatintunnistuksen, arviointi- ja hyväksymisprosessin, sähköisen julkaisemisen ja sähköisen arkistoinnin. UTUGradun eli sähköisen opinnäytetyöprosessin ohjesivusto löytyy osoitteesta http://libguides.utu.fi/opinnayte/utugradu. Ohjesivusto täydentää itse UTUGradu-järjestelmän antamia ohjeita eli ohjesivustolta löytyy prosessin vaiheista tarkemmat tiedot. Yhteiset ohjeet on suunniteltu siten, että kullekin toimijalle olennainen tieto ja tarvittavat linkit löytyvät hänelle suunnatun otsikon alta prosessin etenemisjärjestyksessä.

Tutkielma arvioidaan rehtorin päätöksessä esitetyin kriteerein. Päätös on luettavissa tiedekunnan intranet-sivulla https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/edu/opiskelu/valmistuminen/Sivut/gradu.aspx.


KYPSYYSNÄYTE

KK-tutkinnon (alempi) kypsyysnäyte:

KK-tutkintoa varten on kirjoitettava kypsyysnäyte, jossa on osoitettava perehtyneisyyttä opinnäytteen aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Hyväksytyllä, koulusivistyskielellä kirjoittamallaan kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa sellaisen erinomaisen suomen tai ruotsin kielen taidon, josta säädetään laissa julkisyhteisöjen henkilöstön kielitaidosta (424/2003) ja sen nojalla annetussa asetuksessa (valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 481/2003).

KK-tutkinnon kypsyysnäytteen voi kirjoittaa joko tiedekunnan tenttipäivänä tai ohjaajan suostumuksella sähköisessä tenttijärjestelmässä. Tiedekunnan tenttipäivänä suoritettavaan kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää Nettiopsussa. Suoritettaessa kypsyysnäyte sähköisessä tenttijärjestelmässä, ohjaaja sopii opiskelijan kanssa kypsyysnäytteen suorittamisen ajankohdan. Ohjaaja toimittaa tiedon opintosihteerille, joka tilaa kypsyysnäytteen. Opiskelija saa opintosihteeriltä sähköpostin, jonka jälkeen opiskelija voi varata ajan kypsyysnäytteen suorittamista varten (ks. tarkemmin www.utu.fi/fi/yksikko/yliopistopalvelut/opintohallinto/ohjauksen-ja-koulutuksen-tukipalvelut/ok/etentti.). Tenttijärjestelmässä kypsyysnäyte löytyy oppiaineen alta opiskelijanumerolla. Kun kypsyysnäyte on arvioitu, opiskelija saa sähköpostiin tiedon arvioinnista ja palautteesta.

Kypsyysnäytteen ottaa vastaan työn ohjaaja tai laitoksen nimeämä opettaja, ellei työn ohjaaja työskentele ao. laitoksella. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen varattu aika on neljä tuntia. Opiskelija saa tavallisesti valita yhden kolmesta aiheesta, jotka liittyvät työhön. Näyte kirjoitetaan konseptipaperille joka toiselle riville. Näytteen pituus on 3-5 sivua. Sähköisessä tentissä näytteen pituus on 400-600 sanaa.Näytteen tulee osoittaa, että opiskelija hallitsee täydellisesti suomen kielen ja että opiskelija on perehtynyt työn alaan. Kypsyysnäyte arvioidaan kieliasun ja sisällön osalta. Näyte arvioidaan arvosanalla hyväksytty/hylätty tarkastajien ehdotuksen mukaisesti. Hylätty näyte on uusittava.


KM-tutkinnon (ylempi) kypsyysnäyte:

Tiedekunnassa on tullut 1.8.2017 voimaan johtokunnan päätöksen mukaisesti muutos KM-kypsyysnäytettä koskevaan käytäntöön: Mikäli opiskelija on kirjoittanut kypsyysnäytteen alempaan yliopistotutkintoon ja kypsyysnäyte on silloin tarkastettu sekä kielitaidon että alaan perehtyneisyyden osalta, ylempään yliopistotutkintoon ei tehdä erillistä kypsyysnäytettä, vaan kypsyysnäytteenä toimii tällöin opinnäytetyön tiivistelmäsivu.

Mikäli opiskelijan tulee kirjoittaa KM-tutkinnon kypsyysnäyte, voidaan se tehdä joko tiedekunnan tenttipäivänä tai ohjaajan suostumuksella sähköisessä tenttijärjestelmässä. Tiedekunnan tenttipäivänä suoritettavaan kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen tenttipäivää Nettiopsussa. Suoritettaessa kypsyysnäyte sähköisessä tenttijärjestelmässä, ohjaaja sopii opiskelijan kanssa kypsyysnäytteen suorittamisen ajankohdan. Ohjaaja toimittaa tiedon opintosihteerille, joka tilaa kypsyysnäytteen. Opiskelija saa opintosihteeriltä sähköpostin, jonka jälkeen opiskelija voi varata ajan kypsyysnäytteen suorittamista varten (ks. tarkemmin www.utu.fi/fi/yksikko/yliopistopalvelut/opintohallinto/ohjauksen-ja-koulutuksen-tukipalvelut/ok/etentti.). Tenttijärjestelmässä kypsyysnäyte löytyy oppiaineen alta opiskelijanumerolla. Kun kypsyysnäyte on arvioitu, opiskelija saa sähköpostiin tiedon arvioinnista ja palautteesta.

Kypsyysnäytteen ottaa vastaan tutkielman ohjaaja. Kypsyysnäytteen sisällön arvioivat ao. laitoksen määräämät tarkastajat. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen varattu aika on neljä tuntia. Opiskelija saa tavallisesti valita yhden kolmesta aiheesta, jotka liittyvät pro gradu -tutkielmaan. Näyte kirjoitetaan konseptipaperille joka toiselle riville ja näytteen pituus on 3-5 sivua. Sähköisessä tentissä näytteen pituus on 400-600 sanaa. Näytteen tulee osoittaa, että opiskelija hallitsee täydellisesti suomen kielen ja että opiskelija on perehtynyt opinnäytteen alaan.

Näyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Hyväksytty näyte otetaan huomioon arvioitaessa tutkielmasta annettavaa arvosanaa. Hylätty näyte on uusittava.


VALMISTUMINEN

Kun opiskelija on suorittanut kaikki KK-tutkintoon tai KM-tutkintoon kuuluvat opinnot, hänen tulee pyytää opintorekisteriin puuttuvat opintokokonaisuuksien merkinnät. Kokonaisuusmerkinnät pyydetään lomakkeella sen laitoksen opintosihteeriltä, jossa opinnot on suoritettu. Tämän jälkeen opiskelija voi anoa tutkintotodistusta tiedekunnan intranet-sivuilta saatavalla lomakkeella. Lomake jätetään opintoasioihin, jossa tutkintotodistus kirjoitetaan. Tutkintotodistus myönnetään varadekaanin päätöksellä. Opiskelijan tulee varautua siihen, että ainakin ruuhka-aikoina (joulukuu ja touko-kesäkuu) tarvittavien asiakirjojen tulee olla hyvissä ajoin opintoasioissa, jotta aikaa tutkintotodistuksen kirjoittamiseen jää riittävästi. Tutkintojen / opintojen tuottama opettajankelpoisuus on mainittu tutkintotodistuksessa.


DIPLOMA SUPPLEMENT

Diploma Supplement (DS) on kansainväliseen käyttöön tarkoitettu englanninkielinen tutkintotodistuksen liite. Se on Euroopan komission, Euroopan neuvoston ja UNESCOn kehittämä asiakirja, jonka avulla helpotetaan tutkintojen kansainvälistä tunnistamista ja vertailua. Liite antaa tietoja tutkinnon myöntäneestä yliopistosta, tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista ja opintojen tuottamasta kelpoisuudesta sekä tutkinnon tasosta ja asemasta kansallisessa koulutusjärjestelmässä. Kasvatustieteiden tiedekunta antaa Diploma Supplementin tiedekunnassa tutkinnon suorittaneille.


1.6 Kansainvälistyminen osana opintoja


OPISKELU ULKOMAILLA

Osa opinnoista on mahdollista suorittaa ulkomailla. Opiskelijavaihtoon voi lähteä joko oman tiedekunnan, jonkin toisen tiedekunnan tai yliopiston tasolla solmittujen sopimusten mahdollistamiin kohteisiin. Opiskelijat suorittavat ulkomaisia opintoja pääasiassa pohjoismaisissa yliopistoissa Nordplus-ohjelman kautta tai muissa eurooppalaisissa yliopistoissa Erasmus-ohjelman kautta. Muita opiskelijavaihto-ohjelmia ovat mm. FIRST (Finnish-Russian Student Exchange Programme), IUTÅ-Australia (International University of Turku/Åbo) ja ISEP (International Student Exchange Program). Lisäksi Turun yliopistolla on kahdenvälisiä sopimuksia monien ulkomaisten yliopistojen kanssa. Opiskelijan on myös mahdollista hakeutua ulkomaiseen yliopistoon tai korkeakouluun omatoimisesti hankkimalla opiskelupaikkansa itse.

Tietoa opiskelusta ulkomailla: https://intranet.utu.fi/fi/Yksikko/kv ja https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/edu/opiskelu/kansainvalisyys
Lisätietoja antaa Kansainväliset palvelut outgoing@utu.fi. Kulloinkin haettavana olevista kohteista ja apurahoista tiedotetaan em. sivujen lisäksi myös ilmoitustauluilla ja opiskelijoiden sähköpostilistoilla.


ECTS-järjestelmän (European Credit Transfer System) käyttö opiskelijavaihtopaikkoja haettaessa:

Opiskelijavaihdossa suoritetut opinnot sisällytetään opiskelijan tutkintoon Turun yliopistossa. Euroopan unionin Erasmus-koulutusohjelman osaksi on perustettu ECTS-järjestelmä, jonka tarkoituksena on helpottaa kotimaassa ja ulkomailla suoritettujen opintojen vertailemista ja siirtämistä. ECTS-järjestelmässä 60 ECTS-pistettä vastaa yhden opintovuoden työmäärää, jolloin 1 ECTS-piste vastaa 1 opintopistettä. ECTS-järjestelmää varten suunniteltuja asiakirjoja voidaan käyttää soveltaen myös muissa kuin Erasmus-vaihto-ohjelmissa.

Ulkomaille opiskelemaan hakevat opiskelijat tekevät ECTS-järjestelmän mukaisen opintosuunnitelman (learning agreement) vastaanottavan korkeakoulun laatiman ECTS-oppaan tietojen perusteella. ECTS-oppaat löytyvät pääasiassa yliopistojen verkkosivuilta. Opintosuunnitelman laatimisessa avustaa oman laitoksen ECTS-yhdyshenkilö. Hakuvaiheessa opiskelijan ja oman laitoksen edustajan tulee hyväksyä opintosuunnitelma ja myös vastaanottavan korkeakoulun tulee hyväksyä suunnitelma ennen opiskelijan lähtöä ulkomaille.


HARJOITTELU ULKOMAILLA

Kansainvälinen harjoittelu on määräaikaista työskentelyä ulkomailla. Harjoitteluun voi lähteä joko opintojen aikana tai valmistumisen jälkeen. Tutkintoon sisältyvä harjoittelu tehdään omaa koulutusta vastaavissa tehtävissä. Harjoittelupaikkamahdollisuuksista tiedottavat esimerkiksi Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO (www.maailmalle.net) tai Turun yliopiston työelämäpalvelut (https://intranet.utu.fi/fi/Yksikko/rekry).

Jotta ulkomailla suoritettava työharjoittelu voidaan hyväksyä kasvatustieteiden laitoksella suoritettavaan tutkintoon pakollisena kuuluvaksi harjoitteluksi, tulee harjoittelupaikalle anoa kasvatustieteiden laitoksen hyväksyntä ennen harjoittelun aloittamista. Lisätietoja osoitteesta eduopo@utu.fi.

Mikäli luokanopettajaopiskelija (Turku) haluaa suorittaa KM-tutkintoon pakollisena kuuluvan teemaharjoittelun ulkomailla, tulee harjoittelupaikalle anoa hyväksyntä ennen harjoittelun aloittamista. Lisätietoja osoitteesta eduopo@utu.fi.


KOTIKANSAINVÄLISTYMINEN

Kansainvälistyä voi kotimaassakin. Opintojen aikana voi osallistua esimerkiksi Turun yliopiston järjestämään englanninkieliseen opetukseen (ks. kunkin tiedekunnan verkkosivut tai www.utu.fi/en/studying) tai osallistua kielikeskuksen opetukseen tai kieli-iltoihin (www.utu.fi/fi/yksikot/kielikeskus). Kansainvälistyä voi myös Turun yliopiston ylioppilaskunnan Erasmus Student Network -jaoksen (ESN: www.esnuniturku.fi) toiminnan parissa tai tuutoroimalla kansainvälisiä vaihto- tai perustutkinto-opiskelijoita (ks. seuraava kappale).


Kv-tuutorointi

Kansainvälisten opiskelijoiden tuutori eli kv-tuutori toimii Turkuun saapuvan vaihto- tai tutkinto-opiskelijan ensimmäisenä suomalaisena kontaktina ja ystävänä. Kv-tuutorin tehtäviin kuuluu auttaa opiskelijaa ensimmäisten päivien käytännön asioiden hoitamisessa. Kv-tuutori tapaa opiskelijaa myös lukukausien aikana, tukee ja on ystävä, joka tutustuttaa opiskeluun ja opiskelijaelämään Suomessa.
Lisätietoa vaihto-opiskelijoiden tuutoroinnista: https://intranet.utu.fi/fi/Yksikko/kv/kotikansainvalisyys-kampuksella/kv-tuutorointi
Lisätietoa tutkinto-opiskelijoiden tuutoroinnista: https://intranet.utu.fi/en/unit/student-services/admission/Pages/tutoring.aspx

Tiedekunnan Learning, Learning Environments and Educational Systems -maisteriohjelman opiskelijoiden tuutoroinnista voi tiedustella osoitteesta education@utu.fi.


1.7 Kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettavat jatkotutkinnot

Kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettava tieteellinen jatkotutkinto on yleensä kasvatustieteen tohtorin tutkinto. Kasvatustieteiden tiedekunnalla on mahdollisuus myöntää myös filosofian tohtorin tutkintoja. Kasvatustieteen tohtorin ja lisensiaatin tutkinnon sekä filosofian tohtorin tutkinnon pääaineena voi olla kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka tai käsityökasvatus. Jatko-opinto-opas on luettavissa tiedekunnan verkkosivulla www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus ja lisätietoja jatko-opinnoista saa osoitteesta edupostgraduate@utu.fi.

avaa kaikki
Kasvatustieteiden tiedekunta
Opintokokonaisuudet
Tieteelliset jatkotutkinnot, kasv.