Opinto-oppaat

Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2016–2018
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Hammaslääketieteen koulutusohjelman pysyväismääräykset

Sisältö

Turun yliopiston opintojohtosääntö:
https://intranet.utu.fi/index/johtosaannot/Documents/opintojohtosaanto.pdf

Lääketieteellisen tiedekunnan Opiskelu-sivut:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/opiskelu/Sivut/home.aspx

Opiskelu hammaslääketieteen laitoksella:
http://utu.fi/hammas

Lääketieteellinen tiedekunta intranetissä:
https://intranet.utu.fi/fi/Yksikot/med

Lisätiedot

OPINNOT

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto ja se koostuu asetuksen 794/2004 mukaan
1. perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista;
2. kieli- ja viestintäopinnoista;
3. monitieteisistä opintokokonaisuuksista;
4. muista opinnoista;
5. asiantuntijuutta syventävästä harjoittelusta.

Koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen 5,5 vuodessa. Tutkinnon laajuus on 330 op. Ennen vuotta 2011 aloittaneilla tutkinnon laajuus on 300 opintopistettä ja koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen 5 vuodessa.

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa.

Tutkinnon opinnot jakautuvat keskeisiin opintoihin, hoitoharjoitteluun ja syventäviin opintoihin. Keskeisiin opintoihin sisältyy tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perus- ja aineopintoja. Perus- ja aineopinnot ovat kaikille opiskelijoille pakollisia opintokokonaisuuksia ja -jaksoja. Syventäviin opintoihin kuuluu opinnäytetyön ja opetussuunnitelmassa nimetyn Tieteellisen ajattelun lähtökohdat -opintokokonaisuuden lisäksi kieli- ja viestintäopinnot sekä valinnaisopintoja siten kuin syventävistä opinnoista erikseen määrätään. Syventäviin opintoihin kuuluvat valinnaiset opinnot ja syventävien opintojen opinnäytteen aihepiirin opiskelija voi valita kiinnostuksensa mukaan.

Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmassa n. 75 % ensimmäisen ja toisen lukuvuoden opinnoista on yhteisiä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijoiden kanssa. Loput 25 % on suun ja leukojen rakenteen, toiminnan, kehityshäiriöiden ja sairauksien perusteiden opiskelua. Kliinisen lääketieteen opetusta hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmassa on myös myöhemmässä opiskeluvaiheessa.

Kliininen hoitoharjoittelu kuuluu asetuksen 794/2004 mukaan pakollisena hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Kliininen hoitoharjoittelu alkaa kolmantena lukuvuotena ja tapahtuu pääosin Turun kaupungin hyvinvointitoimialan Opetushammashoitolassa ja muissa sen yksiköissä. Opiskelijat tutustuvat myös erikoissairaanhoitoon Turun yliopistollisen keskussairaalan suusairauksien klinikalla.

Opetus koostuu mm. luennoista, seminaareista, harjoitustöistä, potilastöistä, demonstraatioista sekä omatoimisesta opiskelusta. Ryhmätöihin, harjoitustöihin ja osalle luennoista osallistuminen on pakollista, muuten luennoille osallistuminen suositeltavaa.

ILMOITTAUTUMINEN OPINTOIHIN

Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi yliopistopalveluiden määräämällä tavalla. Vain läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua tenttiin, saada suorituksensa opintorekisteriin tai tutkintotodistuksen tiedekunnalta. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopistopalveluiden määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava Opiskelija- ja hakijapalveluilta kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

Ensimmäisen vuoden opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi lukuvuodelle ainoastaan seuraavista syistä:
1.suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;
2.on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai
3.on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan.

Lukujärjestyksen laatimista ja opetusjärjestelyjä varten hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijakurssien isännät laativat nimilistan niistä kurssin opiskelijoista, jotka jatkavat opintojaan opetussuunnitelman mukaisesti seuraavalla lukukaudella. Isäntien tulee toimittaa nimilistat tulevan lukukauden lukukausi- tai lukuvuosijohtajalle, opetushoitajalle ja hammaslääketieteen laitokselle osastosihteeri Annukka Walleniukselle, etunimi.sukunimi@utu.fi tai puh. (02) 333 8222. Syyslukukauden opetusta varten nimilistat on toimitettava maaliskuun loppuun mennessä ja kevätlukukauden opetusta varten lokakuun loppuun mennessä.

Opintojen jatkamiseksi ns. kurssittomien opiskelijoiden tulee ilmoittautua em. määräaikoihin mennessä opintoneuvojalle opintojen poikkeavan etenemissuunnitelman laatimiseksi ja kurssiaseman määrittämiseksi.
Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevien sijoittuminen vuosikursseille määritellään vaihto-opiskelua koskevan opintosuunnitelman yhteydessä. Vaihdon aikana toteutuneet opintosuoritukset vaikuttavat kurssille sijoittumiseen.

Mikäli ylemmälle vuosikurssille siirtyminen edellyttää joidenkin tiettyjen opintojaksojen kuulustelujen suorittamista, on tästä maininta sen opintojakson kurssikuvauksessa, joka edellyttää suorituksia.
Voidakseen osallistua hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutusohjelman kolmantena lukuvuotena alkavaan kliiniseen hoitoharjoitteluun opiskelijalla on oltava hyväksytysti suoritettuna lukukausien D1-D4 opinnot.

OPETUKSEN HAJAUTUS

Osa kliinisestä hoitoharjoittelusta voidaan suorittaa hajautettuna kliinisenä hoitoharjoitteluna opiskelupaikkakunnan ulkopuolisessa terveydenhuollon yksikössä D8-D9 opiskeluvuoden aikana. Tiedekunnassa on luotu systemaattiset käytännöt peruskoulutuksen hajauttamiselle Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueille sekä hammaslääketieteessä myös Forssaan, Lahteen ja Tampereelle. Hammaslääketieteen opiskelijat voivat suorittaa kliinistä hoitoharjoittelua Forssassa, Lahdessa, Porissa, Salossa, Tampereella, ja Vaasassa.

Tiedekunta korvaa opiskelijoiden matkat hajautuspaikkakunnille hajautuksen matkustusohjeiden mukaisesti. Matkustusohjeet löytyvät intrasta hajautetun opetuksen sivuilta kohdasta Ohjeita opiskelijoille -sivustolta:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/perustutkintoopiskelu/opintopalvelut/hajautettu-opetus/ohjeita-opiskelijoille/Sivut/home.aspx. Matka-asioissa tiedekunnassa toimii yhteyshenkilönä hajautetun koulutuksen suunnittelija Heidi Hautamäki. Opiskelijoille on järjestetty maksuton majoitus hajautusjakson aikana Forssassa, Lahdessa, Porissa, Tampereella ja Vaasassa. Majoitusasioissa yhteyshenkilönä toimii hajautusyksikön yhteyshenkilö.

Hajautuspaikkakunnilla hammaslääketieteen opiskelijoilla on oikeus käyttää Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palveluja (poikkeuksena Vaasan Pietarsaaren YTHS:n sivutoimipiste, joka ei ole opiskelijoiden käytettävissä). Hajautuspaikkakunnille on järjestetty mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus KELA:n korvaamaan opiskelijahintaiseen ruokailuun.

Kurssi-isännät laativat ryhmäjaot hajautettuun opetukseen. Kuvaus hajautetun opetuksen määrästä ja tavoitteista löytyy opinto-oppaasta kliinisen vaiheen opintokokonaisuuksien kuvailuista. Opetushoitaja Anne Kokkariin (anne.kokkari(a)utu.fi) tai hajautuksen suunnittelijaan Heidi Hautamäkeen voi ottaa yhteyttä hajautettuun opetukseen liittyvissä kysymyksissä.

Ohjesääntö hajautetun opetuksen järjestämisestä HLL-tutkintoon johtavassa koulutuksessa löytyy Intrasta Tietoa opiskelijalle > Muita ohjeita -kohdasta:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/perustutkintoopiskelu/tietoa-opiskelijalle/Documents/HLL%20OHJESÄÄNTÖ%20HAJAUTETUN%20OPETUKSEN%20JÄRJESTÄMISESTÄ.pdf

Syventävä käytännön harjoittelu suoritetaan terveyskeskuksien tarjoamissa harjoittelupaikoissa. Tiedot löytyvät Hammaslääkäriliiton sivuilta: http://tkharjoittelu.hammaslaakariliitto.fi/.

KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT

Opiskelijan tulee osoittaa suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Lisäksi vaaditaan vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyy keskeisinä opintoina suomen kielen, ruotsin kielen ja englannin kielen opinnot ao. kielitaidon osoittamiseksi.

Äidinkielen (koulusivistyskielen) taito osoitetaan kypsyysnäytteellä. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte laaditaan syventävien opintojen aihealueelta ohjaajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäyte suoritetaan sähköisenä tenttinä. Kypsyysnäytteen tarkastavat äidinkielen tarkastaja sekä aiheen antanut syventävien opintojen vastuuhenkilö. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä ruotsin kielellä, hänen tulee suorittaa kypsyysnäyte ruotsin kielellä.

Opiskelijoiden, joiden koulusivistyskieli on ruotsi, tulee osoittaa hyvä/tyydyttävä suomenkielen taito valtion kielitutkinnolla. Tiedekunta korvaa opiskelijalle hyvää/tyydyttävää suomen kielen taitoa osoittavan valtionhallinnon kielitutkinnon tutkintomaksun. Opiskelija huolehtii kielitutkintojärjestely itse Opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/valtionhallinnon_kielitutkinnot.

Hammaslääketieteellisen englannin kielen taidon osoittamiseksi opiskelijoille järjestetään ensimmäisen lukuvuoden syyslukukauden alussa tasokoe, jonka hyväksytysti suorittaneet saavat vapautuksen englannin kielen opintojaksosta (1 op). Kielikoe voidaan suorittaa valinnaisesti englannin, espanjan, ranskan, saksan tai venäjän kielessä.

Opiskelija voi sisällyttää kieliopintoja myös valinnaisiin opintoihin.

Mahdollisen korvaavuuden kieliopinnoissa tekee Kielikeskus.
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/kielikeskus/opiskelu/nayttokokeet-ja-ahot/Sivut/ahot-laak-tdk.aspx

OPINTOJEN MITOITUS

Opintokokonaisuuksien ja -jaksojen mitoituksessa käytetään European Credit Transfer System (ECTS) -opintopistejärjestelmää. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan lähtökohtana keskimääräinen opiskelijan ajantarve. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen opiskelija tarvitsee keskimäärin 1600 tunnin työn, mikä vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää.

Opintojen kuormittavuuden laskemisessa käytetään opintopistemitoitustaulukkoa, joka löytyy tiedekunnan intrasivuilta: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/ > Perustutkinto-opiskelu > Tietoa opiskelijalle > Lomakepankki.

OPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYS JA KURSSIASEMAN MÄÄRITTÄMINEN

Hammaslääketieteen lisensiaatin (HLL) tutkinnon opiskelu on Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jaettu kuuteen lukuvuoteen, joista kaksi ensimmäistä on jaettu neljään lukukauteen. Vuosikurssi valitsee ryhmällensä nimen ensimmäisen lukukauden aikana.

Opinnot etenevät opetussuunnitelmassa esitetyssä järjestyksessä lukuvuosittain lukujärjestyksen mukaisesti. Suoritusjärjestyksestä voi poiketa perustelluista syistä varadekaanin päätöksellä hyväksyttyyn poikkeavaan etenemissuunnitelmaan perustuen. Opintojen poikkeavan etenemissuunnitelman opiskelija laatii yhteistyössä tiedekunnan opintoneuvojan (opo-hammas@utu.fi) kanssa.

Opiskelijan omaksi alkuperäiseksi vuosikurssiksi määritellään se vuosikurssi, jonka mukana hän on suorittanut ensimmäisen syyslukukauden opintoja. Opiskelijan, joka etenee opinnoissaan tavalliseen tapaan, kurssiasema määräytyy sen lukukauden mukaan, jota hän parhaillaan suorittaa tai jonka hän on jo suorittanut. Kansainvälisestä vaihdosta palaavan opiskelijan kurssiaseman määrittelyyn vaikuttaa vaihto-opiskelun opintosuunnitelma.

Jos opiskelija jää opinnoistaan tauolle, määritellään hänen kurssiasemansa viimeisimmän opiskellun lukukauden mukaan. Hänen kurssiasemansa muuttuu vasta, kun hän palaa jatkamaan opintojaan aloittaen seuraavan lukukauden.

Jos opiskelija henkilökohtaisen opetussuunnitelman ja hyväksytyn opintojen poikkeavan etenemissuunnitelman nojalla suorittaa jonkun lukukauden osion etukäteen suorittaessaan samalla pääasiallisen vuosikurssinsa mukaisia keskeisiä opintoja, eivät etukäteen suoritettavat opinnot muuta hänen kurssiasemaansa vielä tässä vaiheessa.

Siirto-opiskelijoiden kurssiasemaan otetaan kantaa opintoneuvojan heille siirron yhteydessä laatimassa opintojen poikkeavassa etenemissuunnitelmassa, ja suunnitelman hyväksyessään varadekaani vahvistaa tarvittaessa myös kurssiaseman.

Kurssittomaksi määritellään opiskelija, joka täyttää kolme
ehtoa:
1. opiskelijan oma alkuperäinen vuosikurssi on jo valmistunut
2. opiskelijan opintojen aloittamisesta on kulunut 5 vuotta
3. opiskelija ei jatka opintojaan edeten selkeästi jonkin vuosikurssin mukana

Opiskelupaikan saanut, mutta opintonsa vasta myöhemmin aloittanut, opiskelija ei voi olla kurssiton, ennen kuin se vuosikurssi, jonka mukana hän tosiasiallisesti D1-lukukauden opintoja suoritti, on valmistunut.
Jos kaksi ensimmäistä ehtoa täyttävä opiskelija suorittaa opintoja edeten selkeästi jonkin alemman vuosikurssin mukana, määritellään hänen kurssiasemansa tavalliseen tapaan eikä hän siis ole kurssiton.
Epäselvässä tilanteessa kurssiaseman ratkaisee perusopinnoista vastaava varadekaani.

Lukujärjestykset voi tilata omaan mobiililaitteeseen
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med -> Perustutkinto-opiskelu -> Lukujärjestykset

KUULUSTELUT

Kuulusteluissa noudatetaan Turun yliopiston opintojohtosääntöä. Kuulusteluihin, jotka järjestetään opintojakson aikana tai heti opintojakson päätyttyä, ei tarvitse ilmoittautua erikseen. Tarkemmat ohjeet annetaan opetuksen yhteydessä. Osa tenteistä voidaan toteuttaa sähköisinä tentteinä. Tämä tuo joustavuutta tentin suorittamisajankohtaan, mutta ei lisää tenttikertojen määrää. Sähköisen tentin käyttämisestä tiedotetaan opiskelijoille erikseen.

Tiedekunnan yleisiin tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen kuulustelutilaisuutta.

https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/ > Perustutkinto-opiskelu > Tietoa opiskelijalle > Tenttiminen ja kypsyysnäytteet

OPINTOSUORITUSTEN ARVOSTELU JA REKISTERÖINTI

Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa: hylätty/hyväksytty tai asteikkoa 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä) ja 0 (hylätty). Arvostelussa käytetään vain kokonaislukuja.

Opintokokonaisuuksien arvosanoja määrättäessä pyöristykset tehdään seuraavasti:
4,50-5,00 > 5
3,50-4,49 > 4
2,50-3,49 > 3
1,50-2,49 > 2
1,00-1,49 > 1

Opintokokonaisuuksien arvosanan muodostumisesta määrätään opetussuunnitelmassa.

Syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty, hylätty. Ohjaajan/ohjaajien ja asiantuntijatarkastajan ehdotuksesta voidaan syventävälle opinnäytetyölle antaa kunniamaininta erinomainen.

Opintosuoritusten tulokset on julkistettava ja toimitettava opiskelijatietojärjestelmään kahden viikon kuluessa suorituksesta. Tulosten julkistamisen määräajasta voidaan poiketa Turun yliopiston opintojohtosäännön mukaisesti.

Opiskelija voi pyytää oikaisua opintosuorituksensa arvosteluun 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelusta opiskelija voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opintosuoritukset tallennetaan opiskelijapalveluiden ylläpitämään opiskelijatietojärjestelmään. Omat opintosuoritukset ovat katsottavissa Nettiopsussa https://nettiopsu.utu.fi. Opiskelija on velvollinen tarkistamaan, että opiskelijatietojärjestelmässä on kaikki suoritusmerkinnät. Opiskelijalla on oikeus saada suorituksistaan maksuton opintorekisteriote (suomeksi tai englanniksi). Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon kanssa yhteisten opintojen tallentaminen tapahtuu pääsääntöisesti vastuuoppiaineen toimesta myös hammaslääketieteen opiskelijoiden osalta. Hammaslääketieteen laitoksen järjestämän opetuksen suoritukset tallentaa osastosihteeri Annukka Wallenius.

OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN

Opiskelija voi hyväksilukea tutkintoon aikaisempia opintojaan joko korvaamalla saman sisältöisillä opinnoilla HLL-tutkinnon keskeisiä opintoja taikka sisällyttämällä tutkintoon tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja opintoja. Opetussuunnitelmassa mainittujen keskeisten ja valinnaisten opintojen korvaamista tiedekunnan ulkopuolella suoritetuilla saman alan opinnoilla haetaan ao. opetuksen vastuuhenkilöiltä. Tämä koskee myös tiedekunnan hyväksymien kansainvälisten vaihto-ohjelmien puitteissa suoritettuja opintoja. Opintojen korvaamisesta päättää ao. oppiaineen professori tai muu opetuksen vastuuhenkilö. Valinnaisten opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää opintopäällikkö.

OPINTO-OHJAUS

Opinto-ohjausta antavat opintoneuvoja (opo-hammas@utu.fi), opetushoitajat ja lukukausi/-vuosijohtajat.

Tiedekunnan opintoneuvoja on opiskelijoiden käytettävissä kaikissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Opintoneuvoja järjestää tarvittaessa ohjaustilaisuuksia, tiedottaa opintoasioista sekä osallistuu opiskelijavalinta-asioista tiedottamiseen ja tiedekunnan opintohallintoon. Opintoneuvoja koordinoi opiskelijatuutoritoimintaa. Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opintoneuvojaan aina, jos hänellä on tarvetta suorittaa opintoja HLL-opetussuunnitelmaan kirjatusta tavallisesta suoritusjärjestyksestä poikkeavalla tavalla. Tällöin opintoneuvoja laatii yhteistyössä opiskelijan kanssa opintojen poikkeavan etenemissuunnitelman, joka hyväksytetään tiedekunnan opintopäälliköllä ja koulutusvaradekaanilla. Etenemissuunnitelman laatimistarpeen arvioi opintoneuvoja, ja aloitteen suunnitelman tekemiseksi voi tehdä opiskelija itse, opintoneuvoja, mentori tai kuka tahansa opetushenkilökunnan jäsen. Etenemissuunnitelma laaditaan aina seuraavissa tapauksissa:
- opiskelija aikoo suorittaa tietyn keskeisen opintokokonaisuuden, kurssin tai kokonaisen lukukauden opetussuunnitelmasta poikkeavassa opintovaiheessa tai useita eri keskeisten opintojen osia tavallisesta poikkeavassa järjestyksessä
- opiskelija saapuu siirto-opiskelijana Turun lääketieteelliseen tiedekuntaan
- opiskelija vaihtaa koulutusohjelmaa pääsykokeen kautta
- opiskelijan opintojen alusta on kulunut 10 vuotta tai enemmän
- opiskelija pyrkii korvaamaan merkittävän osan opinnoistaan

Opintoihin liittyvissä hallinnollisissa asioista saa neuvontaa ja lisätietoa tiedekunnan opintopäälliköltä, opintosihteereiltä ja muulta opintohallintotiimiltä. Tietyn opintokokonaisuuden käytännön järjestelyistä kannattaa ensisijaisesti tiedustella opiskelijan oman vuosikurssin isännältä, joka tekee yhteistyötä opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöiden ja opetushoitajien kanssa ja toissijaisesti suoraan kyseisestä oppiaineesta.

KANSAINVÄLINEN OPISKELU

https://intranet.utu.fi/index/vaihtoon-hakeminen/Sivut/default.aspx

Opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla toisesta lukuvuodesta alkaen. Opiskelijavaihdon kesto on vähintään kolme kuukautta ja enintään yksi lukuvuosi. Ulkomailla suoritetut opinnot pyritään kokonaisuudessaan hyväksilukemaan tutkintoon, jotta opiskelijan valmistuminen ei viivästyisi. Ensimmäisen vuoden opiskelija ei voi lähteä vaihtoon. Kolmannen vuosikurssin syksyllä ei suositella vaihtoon lähtemistä.

Tavallisimpia vaihto-ohjelmia vaihtoon lähtemiseksi ovat Erasmus- ja Nordplus-vaihdot. Vaihto-ohjelmien ulkopuolelta opiskelija voi myös itse hankkia vaihtopaikan. Suurin osa apurahoista ja vaihtopaikoista ulkomaisiin yhteistyöyliopistoihin on haettavissa helmi-maaliskuussa seuraavalle lukuvuodelle. Tietoa eri vaihtomahdollisuuksista ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon löytyy yliopiston intranetistä.

Vaihdossa tehtävien opintojen opintosuunnitelman hyväksymisestä opiskelijan on oltava yhteydessä laitoksen ECTS-yhdyshenkilöön. Jos vaihdon aikaiset opinnot aiheuttavat muutoksia opintojen etenemisjärjestykseen, opiskelijan on otettava yhteyttä opintoneuvojaan, jonka kanssa hän laatii opintojen poikkeavan etenemissuunnitelman.

Vaihdosta palaamisen jälkeen opiskelijan on haettava vaihdossa suoritettujen opintojen korvaavuutta oppiaineista. Korvaavuuksien hakemiseen tarvitaan vaihtoyliopistosta saatu opintorekisteriote sekä ECTS-Learning agreement -lomakkeet (ennen vaihtoa oppiaineessa ECTS-yhdyshenkilöllä hyväksytetyt opintosuunnitelmalomakkeet).

Hammaslääketieteen laitoksen ECTS -yhdyshenkilö on Arzu Tezvergil-Mutluay (arztez@utu.fi).

HAMMASLÄÄKETIETEEN KANDIDAATTI, HLK / DEGREE FOR BACHELOR OF ODONTOLOGY

Opiskelijalla on oikeus käyttää hammaslääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista keskeisistä opinnoista vähintään kahden vuoden (neljän lukukauden) opinnot. Kliinisen hoitoharjoittelun aloittaminen edellyttää hammaslääketieteen kandidaatin arvoa.

OIKEUS TOIMIA TILAPÄISESTI HAMMASLÄÄKÄRIN TEHTÄVISSÄ
Hammaslääketieteen opiskelijan oikeudesta toimia tilapäisesti hammaslääkärin tehtävissä on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta (377/2011).
Hammaslääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti hammaslääkärin tehtävissä laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena terveydenhuollon toimintayksikössä sen jälkeen, kun hän on suorittanut vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat hammaslääketieteen opinnot, joihin sisältyy hyväksytysti suoritetut kuntatentti (DENT0371) ja OSCE-tentti (DENT0372) sekä vähintään 27 opintopistettä kliinistä hoitoharjoittelua, jossa hän on saavuttanut kliinisissä osaamistavoitteissa vähintään tason 3 soveltuvin osin.
Oikeuteen toimia tilapäisesti hammaslääkärin tehtävissä vaaditaan syventävien opintojen pakollisista opintojaksoista vain ne opintojaksot, jotka vaaditaan hammaslääketieteen kandidaatin arvoon.

Asetus edellyttää, että
Terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön on nimettävä kirjallisesti opiskelijalle ohjaaja. Ohjaajan on toimittava samassa toimintayksikössä kuin opiskelija. Ohjaajan on oltava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan kyseistä ammattia. Ohjaajalla on oltava riittävä käytännön kokemus. Hänen on seurattava, ohjattava ja valvottava opiskelijan toimintaa ja puututtava viipymättä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin sekä keskeytettävä toiminta, jos potilasturvallisuus vaarantuu.

Lisätiedot
http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/opiskelijat

REKISTERÖINTI TERHIKKIIN JA YKSILÖINTITUNNUS

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lakimuutoksen (46/2009) edellyttämällä tavalla Valvira merkitsee hammaslääketieteen opiskelijat terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Hammaslääkärin tehtävissä toimiminen vaatii yksilöintitunnuksen, jonka opiskelijat saavat Valviralta sen jälkeen kun opiskelijat on merkitty em. keskusrekisteriin.

Tiedekunta ilmoittaa opiskelijoiden tiedot suoraan Valviralle sen jälkeen kun vaadittavat opintosuoritukset on suoritettu. Kun tieto vaadittavien opintojen suorittamisesta on tullut yliopistolta Terhikki-rekisteriin, Valvira lähettää opiskelijoille maksutta rekisteröintitodistuksen, jossa on myös yksilöintitunnus ja rekisteröintinumero. Opiskelijan osoite on sama kuin opintorekisterissä ilmoitettu osoite.

OPINTOSUORITUSTEN VANHENEMINEN (10-V SÄÄNTÖ)

Valtioneuvoston asetus (104/2008 §3e) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta määrää, että hammaslääketieteen opiskelijalla ei ole oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävässä enää sen jälkeen kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Tutkintoon johtavan koulutuksen aloittamisen aloitusajankohta on sen lukukauden alku (1. elokuuta tai 1. tammikuuta), jolloin opiskelija on ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevana opiskelijana aloittaakseen kyseiset opinnot Suomessa tai vastaavaan tutkintoon johtavan koulutusohjelman ulkomailla.

POISSAOLOT

Tiedekunnan ohje opetuksesta poissaolojen käytännöiksi ja korvaamismenettelyiksi (tiedekunnan johtokunnan päätös 26.5.2010, päivitetty 14.10.2010)

Suositukset menettelytavoiksi
1. Poissaolojen hyväksymisessä ja niiden korvaavuuksissa opiskelijoita tulee saman opintojakson sisällä kohdella tasapuolisesti. Poissaolojen hyväksymisestä ja niiden korvaamisesta päättää opintojakson vastuuhenkilö tai hänen nimeämänsä muu opettaja siten, että opintojaksolle asetut oppimistavoitteet täyttyvät kunkin opiskelijan osalta. Tiedot korvaavuuksissa noudatettavista oppiaine- tai opintojaksokohtaisista periaatteista suositellaan säilyttämään niin, ettei periaatteissa tapahdu opettajien vaihtumisesta tai muusta vastaavasta syystä johtuen hallitsemattomia muutoksia.
2. Opettajan hyväksyttävän syyn perusteella antamalla luvalla tapahtuva poissaolo pakollisesta opetuksesta korvataan mahdollisuuksien mukaan samansisältöisellä ja saman laajuisella suorituksella kuin alun perin muilta läsnä olleilta opiskelijoilta edellytetty suoritus. Opettajan antaman korvaavan tehtävän suoritusmuoto voi poiketa alun perin edellytetystä suorituksesta eikä opiskelija voi edellyttää hänelle järjestettävän erikseen täysin vastaavaa opetusta.
Hyväksyttäviä poissaolon syitä ovat mm. oma tai lapsen sairaus, raskauteen liittyvät syyt, kertausharjoitukset, oma tutkimustoiminta ellei sitä voida toteuttaa muuna aikana (ei kuitenkaan toistuvana syynä) sekä osallistuminen tutkimustoimintaan liittyvään kokoukseen tai koulutustilaisuuteen, erityisesti silloin kun opiskelijalla on niissä aktiivinen rooli, esim. oma esitys/posteri. Lupa tulee sairaustapauksia lukuun ottamatta pyytää etukäteen. Äkillisissä sairaustapauksissa ilmoitus tehdään mahdollisimman nopeasti opettajalle tai opetushoitajalle. Mikäli sairaus kestää enintään kolme päivää riittää opiskelijan oma ilmoitus, yli kolme päivää jatkuneessa sairauspoissaolossa edellytetään terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta ja yli viikon kestävissä sairauspoissaoloissa lääkärintodistusta.
Harkinnanvaraisia luvallisia poissaolon syitä ovat esimerkiksi perhesyyt kuten läheisen vakava sairastuminen tai lapsen hoitoa koskeva poikkeustilanne. Toimiminen yliopisto- tai opiskelijayhteisön edustajana ja niihin verrattavissa tilanteissa on niin ikään hyväksyttävä poissaolon syy. Lomamatkat eivät ole hyväksyttäviä syitä, poikkeuksena oma häämatka. Näistä syistä on aina esitettävä näyttö.
3. Opiskelijan ollessa ilman lupaa poissa pakollisesta opetuksesta voi vaadittavan korvaavan suorituksen laajuus olla läsnä olleilta opiskelijoilta edellytettyä laajempi; kuitenkin enintään 1,5-2 kertainen alkuperäiseen verrattuna. Korotuksen suuruutta määriteltäessä on noudatettava kohtuullisuutta. Laajuutta määriteltäessä on huomioitava myös poissaolon määrä ja opiskelijan esittämät poissaolon perusteet. Opiskelijan tulee tarvittaessa esittää näyttö poissaoloperusteen olemassaolosta.

TUUTOROINTI, MENTOROINTI JA HOPS

Opintojen alkuvaiheessa uusien opiskelijoiden uuteen opiskelupaikkaan perehdyttäjinä toimivat tehtävään koulutetut opiskelijatuutorit.

Opiskeluun ja hammaslääkäriksi/lääkäriksi kasvamiseen perehdyttää opetushenkilökuntaan kuuluva mentori. Mentorointi on lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE) alaista toimintaa ja kaikilla uusilla lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoilla on oma mentori koko opiskelun ajan. Mentori järjestää sekä ryhmä- että henkilökohtaisia tapaamisia. Mentori on opiskelijan tukihenkilö ja opastaa ryhmäänsä mm. HOPS:n (henkilökohtaisen opintosuunnitelman) laatimisessa. Jokaisella 1.8.2005 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) avulla opiskelija seuraa omia opintosuorituksiaan ja tekee vuosittain suunnitelman tulevista opinnoista. HOPS:iin kuuluvan itsearviointikaavakkeen avulla hän seuraa omaa ammatillista kasvuaan. HOPS:n merkinnät ja suunnitelmat käydään vuosittain läpi ja opiskelija saa palautetta etenemisestään. Opiskelijaa rohkaistaan kokoamaan portfoliota suorituksistaan ja opintojensa etenemisestä.

https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/unit/tutke/opettajatuutorointi

VALMISTUMINEN, TUTKINTOTODISTUS JA PUBLIIKKI

Yliopiston opintojohtosäännön mukaan tiedekunta myöntää opiskelijalle suoritetusta tutkinnosta tutkintotodistuksen. Tutkintotodistuksesta tulee käydä ilmi mm.
1) tutkintonimike ja koulutusala
2) tutkinnon keskeinen sisältö
3) opiskelijan osoittama kielitaito

Todistuksen liitteenä on opiskelijan opintorekisteriote suomeksi ja englanniksi. Tiedekunta antaa tutkintotodistuksen yhteydessä erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, Diploma Supplementin, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Suoritettuaan vaaditut opintosuoritukset ja saatuaan näistä merkinnät opiskelijatietojärjestelmään, opiskelijan tulee ilmoittautua hammaslääketieteen laitoksen kansliaan osastosihteeri Annukka Walleniukselle todistuksen anomista varten. Tutkintotodistuksen toimitusaika on lukukausien aikana kaksi viikkoa.

Tiedekunta järjestää vuosittain publiikki/hammaslääkärinvalatilaisuuden tutkinnon suorittaneille. Tilaisuudessa jaetaan tutkintotodistukset ja annetaan hammaslääkärinvala. Todistus on mahdollista saada myös ilman osallistumista publiikkiin.

LAILLISTAMINEN ITSENÄISEKSI AMMATINHARJOITTAJAKSI

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) laillistaa hammaslääketieteen lisensiaatit itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi.

Ennen vuotta 2011 aloittaneet

Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneen henkilön tulee suorittaa 9 kuukauden käytännön palvelu virka- tai työsuhteessa taikka erillisellä määräyksellä hammaslääkärin tehtävissä itsenäisesti hammaslääkärin ammattia harjoittamaan oikeutetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Tästä ajasta vähintään 6 kk tulee olla käytännön palvelua terveyskeskushammaslääkärin tehtävissä. Enintään 3 kk voi toteutua erillisillä määräyksillä sairaalapalveluna keskussairaaloiden suusairauksien yksikössä tai työskentelynä hammaslääkärin yksityisvastaanotolla.

Käytännön palvelun suorittamisen jälkeen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (VALVIRA) myöntää hänelle hakemuksesta oikeuden toimia itsenäisenä ammatin harjoittajana. "Opas hammaslääkärin käytännön palvelusta peruskoulutuksen jälkeen" (STM Oppaita 2004:1) sisältää tietoa käytännön palvelun lakiperustasta ja tavoitteista.

Vuonna 2011 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneet

Hammaslääketieteen lisensiaatin laillistaminen itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi tapahtuu välittömästi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Muutos koskee opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2011 tai sen jälkeen ja sitä voidaan soveltaa 1.8.2013 jälkeen opiskelijoihin, jotka asetuksen voimaan tullessa eivät vielä ole aloittaneet kliinistä hoitoharjoittelua.

Hammaslääkärin koulutukseen sisältyvä syventävä käytännön harjoittelu ja harjoittelupaikat: http://tkharjoittelu.hammaslaakariliitto.fi/

Laillistamisen hakeminen Valviralta, http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet

OPISKELIJAT YHTEISTYÖKUMPPANEINA

Yliopisto-opiskelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, joilla on opettajien ohella keskeinen rooli koulutuksen kehittämisessä. Yliopisto-opiskelussa on kyse osapuolten välisestä yhteistyöstä, jossa opiskelijat tuovat opetustilanteisiin oman panoksensa. Opiskelijoiden näkeminen koulutuksen asiakkaina, joille tarjotaan heidän mielensä mukaisia koulutuspalveluja, vähättelisi heidän asemaansa yliopistoyhteisön jäseninä. Opiskelijoiden "akateemiseen vastuuseen" sisältyy vastuu osallistua oman oppimisympäristönsä kehittämiseen mm. antamalla palautetta sekä osallistumalla yliopiston hallintoelinten ja erilaisten työryhmien työskentelyyn. Yksittäisen opiskelijan ohella tärkeitä toimijoita ovat ainejärjestöt ja ylioppilaskunta. Ainejärjestöillä ja yliopiston yksiköillä on usein vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä, joiden myötä opiskelijat vaikuttavat opiskeluympäristönsä kehittämiseen.

LAADUNHALLINTA

Yliopiston laatupolitiikka
Turun yliopiston laadunhallinnan tavoitteena on
- tukea ja varmistaa yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja vision toteutumista
- ohjata toimintaa riittävän tarkan ja reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varassa
- kehittää yliopiston toimintaprosessien laatua ja vapauttaa akateemisen henkilöstön työaikaa perustehtäviin
- tehdä yliopiston toiminnan keskeiset periaatteet ja korkea laatu näkyväksi.

Laadunhallinnan keskeiset osa-alueet ovat
- toiminnan suunnittelu
- toiminta ja sen jatkuva seuranta
- tulosten seuranta, palautteen keruu ja toiminnan raportointi
- kehittäminen palautteen ja tulosten analysoinnin perusteella

Näitä menettelytapoja noudatetaan kaikkialla yliopistossa niin koulutuksessa, tutkimuksessa, yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa kuin hallinto- ja tukipalveluissakin.

Laadunhallinta on Turun yliopistossa sulautettu osaksi kaikkea toimintaa ja laadunhallinnassa noudatetaan samaa vastuunjakorakennetta kuin muussakin toiminnassa. Laatutyön organisointi on tiedekunnissa dekaanin, laitoksissa laitoksen johtajan sekä yliopiston yhteisissä palveluissa kunkin yksikön johtajan vastuulla. Hänen tukenaan laatuasioissa toimii kunkin yksikön laatuyhdyshenkilö.

RIKOSTERISTERI JA PÄIHTEET

Yliopistolain ns. sora-lainsäädäntö on tullut voimaan 1.1.2012 alkaen ja sen tavoitteena on edistää alaikäisten turvallisuutta ja edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta. Lainsäädäntö koskee hammaslääketieteen opetusta, kun opinnot etenevät siinä määrin, että niihin liittyy työharjoittelu ja harjoitteluun osana olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Elokuussa 2012 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden tulee esittää nähtäväksi rikosrekisteriote ennen kliinisen työn aloittamista D5-lukukaudella.

Turun yliopistossa on soratyöryhmä, joka käsittelee mahdolliset esille tulevat harkinnanvaraiset tapaukset, jolloin käynnistyy pohdinta opiskeluoikeuden peruuttamisesta turvallisuusnäkökohtien vuoksi. Päätökset opiskeluoikeuden peruuttamisesta tällaisissa tilanteissa tekee yliopiston hallitus. Päätösperusteina voivat olla törkeät rikokset (lapseen kohdistuvat rikokset, seksuaalirikokset, väkivaltarikokset ja huumausainerikokset).

Lisätiedot:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/perustutkintoopiskelu/tietoa-opiskelijalle/Sivut/rikosrekisteriote.aspx

Lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden päihdeohjelma on otettu käyttöön syyslukukaudella 2010, ensimmäisenä tiedekorkeakouluna Suomessa. Opiskelijan päihdeongelma voi näkyä esimerkiksi toistuvina poissaoloina, myöhästelyinä, tehottomuutena tai opintojen viivästymisenä. Päihdeongelmaan liittyy usein myös muita psykososiaalisia ongelmia, jotka voivat haitata opintoja ja myöhemmin töissä suoriutumista.

Ohjelman tavoitteena on helpottaa puuttumista opiskelijan mahdolliseen päihdeongelmaan ja parantaa hoitoonohjausta. Lisäksi päihdeohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on vaikuttaa opiskelijoiden päihdekäyttökulttuuriin. Päihdeohjelma sisältää ohjeistoa päihteiden käytön aiheuttamiin tilanteisiin opiskelijan ja opetushenkilökunnan kannalta. Ohjelma jakautuu kolmen teeman käsittelyyn: ennaltaehkäisevä toiminta, päihdeongelman tunnistaminen ja päihdeongelmaan puuttuminen.
Se sisältää myös luonnoksen hoitoonohjaussopimuksesta ja päihdeongelmaiselle opiskelijalle tarjolla olevan hoitopolun, jossa keskeisinä toimijoina ovat mentorit, opetushoitajat, sekä päihdeyhdyshenkilö.

Päihdetyöryhmä koordinoi päihdeohjelman toteutumista.

Päihdeohjelma on luettavissa intrassa: https://intranet.utu.fi/fi/Yksikot/med > Perustutkinto-opiskelu > Tietoa opiskelijalle > Muita ohjeita

THLKS

THLKS, Turun Hammaslääketieteenkandidaattiseura r.y. on Turun lääketieteellisen tiedekunnan hammaslääketieteen opiskelijoiden ainejärjestö. Seura pyrkii edistämään jäsenistönsä koulutuksellisia ja ammatillisia oloja sekä toimii sosiaalisena yhdyssiteenä paitsi jäsentensä kesken myös suhteessa muihin kotimaisiin ja ulkomaisiin hammaslääketieteen opiskelijoihin sekä Suomen Hammaslääketieteen Opiskelijain Liittoon.

avaa kaikki
Hammaslääketieteen laitos
Hammaslääketieteen koulutusohjelma
Opintokokonaisuudet