Opinto-oppaat
Lääketieteen koulutusohjelman pysyväismääräykset

Sisältö

Turun yliopiston opintojohtosääntö:
https://intranet.utu.fi/index/johtosaannot/Documents/opintojohtosaanto.pdf

Lääketieteellisen tiedekunnan Opiskelu-sivut:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/opiskelu/Sivut/home.aspx

Lääketieteellinen tiedekunta intranetissä:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med

Lisätiedot

OPINNOT

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto on paitsi akateeminen myös selkeästi ammattiin johtava tutkinto, jonka laajuus on 360 opintopistettä. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Suurin osa opinnoista on kaikille yhteisiä ja pakollisia. Tutkinnon opinnot jakautuvat keskeisiin ja syventäviin opintoihin sekä harjoitteluun. Keskeisiin opintoihin sisältyy tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perus- ja aineopintoja. Perus- ja aineopinnot ovat integroituina opintokokonaisuuksien sisältöihin. Syventäviin opintoihin kuuluvat tutkielma, Tieteellisen ajattelun lähtökohdat -opintokokonaisuus, kieli- ja viestintäopinnot, opintojaksot MEDI0441 Valmistuva lääkäri ja MEDI0461 Sotilaslääketiede: kenttä- ja katastrofilääkinnän perusteet sekä valinnaisopintoja siten kuin syventävistä opinnoista erikseen määrätään. Lisäksi tutkintoon kuuluu terveyskeskus- ja sairaalaharjoittelua siten kuin harjoitteluohjesäännössä määrätään.

Lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa.

ILMOITTAUTUMINEN OPINTOIHIN

Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi yliopistopalveluiden määräämällä tavalla. Vain läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua tenttiin, saada suorituksensa opintorekisteriin tai tutkintotodistuksen tiedekunnalta. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopistopalveluiden määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava Opiskelija- ja hakijapalveluilta kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

Ensimmäisen vuoden opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi lukuvuodelle ainoastaan seuraavista syistä:
1.suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua;
2.on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla; tai
3.on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan.

C1-C4 -lukukausien opinnot suorittaneiden opiskelijoiden katsotaan ilmoittautuneen C5-lukukautta varten. Mikäli C1- C4 -lukukausien opinnot suorittanut opiskelija ei ole halukas aloittamaan C5-lukukauden opintoja, tulee hänen ilmoittaa peruutuksesta kirjallisesti ja viipymättä C5-lukukautta koordinoivalle opetushoitajalle viimeistään C5-lukukauden alkamispäivämäärään mennessä.

Lukujärjestysten laatimista ja opetusjärjestelyjä varten lääketieteen opiskelijakurssien isännät laativat nimilistan niistä kurssin opiskelijoista, jotka jatkavat opintojaan opetussuunnitelman mukaisesti seuraavalla lukukaudella. Isäntien tulee toimittaa nimilistat tulevan lukukauden lukukausijohtajalle ja opetushoitajalle. Syyslukukauden opetusta varten nimilistat on toimitettava huhtikuun loppuun mennessä ja kevätlukukauden opetusta varten marraskuun loppuun mennessä. Nimilistojen laatimisen jälkeen tapahtuneista opiskelutilanteen mahdollisista muutoksista tulee välittömästi ilmoittaa ao. tahoille. Opintojen jatkamiseksi ns. kurssittomien opiskelijoiden tulee ilmoittautua em. määräaikoihin mennessä opintoneuvojalle henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja kurssiaseman määrittämiseksi.

KLIINISEN OPETUKSEN HAJAUTUS

Tiedekunnassa on luotu systemaattiset käytännöt peruskoulutuksen hajauttamiselle Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueille. Näiden lisäksi hajautusta on myös Hämeenlinnassa. Hajautettua opetusta järjestetään kliinisen vaiheen opinnoissa, mutta myös juonneopetuksena biolääketieteen vaiheen opinnoissa. Opintojaksojen alkuinfoissa kerrotaan myös tarkemmin opintojakson sisällöstä ja mahdollisesta opetuksen hajauttamisjaksosta. Kurssi-isännät laativat yhteistyössä oppiaineen opetushoitajan kanssa ryhmäjaot hajautettuun opetukseen. Hajautuspaikkakunnalla opetus järjestetään siellä toimivan opetushenkilökunnan toimesta.

Tiedekunta korvaa opiskelijoiden matkat hajautuspaikkakunnille hajautuksen matkustusohjeiden mukaisesti. Matkustusohjeet löytyvät Intrasta Hajautetun opetuksen sivuilta kohdasta Ohjeita opiskelijoille:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/perustutkintoopiskelu/opintopalvelut/hajautettu-opetus/ohjeita-opiskelijoille/Sivut/home.aspx.

Opiskelijoille on järjestetty maksuton majoitus hajautusjakson aikana Porissa, Vaasassa, Raumalla, Uudessakaupungissa, Somerolla ja Hämeenlinnassa. Majoitusasioissa yhteyshenkilönä toimii hajautusyksikön opetushoitaja/yhteyshenkilö. Hajautuspaikkakunnilla lääketieteen opiskelijoilla on oikeus käyttää Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palveluja (poikkeuksena Vaasan Pietarsaaren YTHS:n sivutoimipiste, joka ei ole opiskelijoiden käytettävissä). Hajautuspaikkakunnille on järjestetty mahdollisuuksien mukaan mahdollisuus KELA:n korvaamaan opiskelijahintaiseen ruokailuun.

Opiskelijoiden on mahdollista osallistua tiedekunnan yhteisiin tentteihin myös Porista ja Vaasasta käsin sekä lisäksi Porissa on mahdollisuus tenttiä sähköisesti Porin Yliopistokeskuksen tiloissa. Tällaisessa tilanteessa opiskelijan on ajoissa ilmoitettava tentin järjestämisen tarpeesta sekä oppiaineen opetushoitajalle että hajautetun opetusyksikön opetushoitajalle/ yhteyshenkilölle. Sähköisen tenttimisen ohjeet löytyvät myös Intrasta. Hajautetussa opetuksessa luennot välitetään videoneuvotteluyhteyksien avulla hajautusyksiköihin. Opetushoitajiin voi ottaa yhteyttä hajautettuun opetukseen liittyviin kysymyksiin liittyen.

Ohjesääntö hajautetun opetuksen järjestämisestä LL-tutkintoon johtavassa koulutuksessa löytyy Intrasta Lääketieteellinen tiedekunta > Perustutkinto-opiskelu >Tietoa opiskelijalle > Muita Ohjeita https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/perustutkintoopiskelu/Documents/Ohjesääntö%20hajautetun%20opetuksen%20järjestämisestä.pdf.

KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT

Opiskelijan tulee osoittaa suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Lisäksi vaaditaan vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyy suomen kielen, ruotsin kielen ja englannin kielen opinnot ao. kielitaidon osoittamiseksi.

Lääketieteen englannin kielen taidon osoittamiseksi opiskelijoille järjestetään ensimmäisen vuoden syyslukukauden alussa koe, jonka hyväksytysti suorittaneet saavat vapautuksen lääketieteellisen englannin kielen kurssista.

Äidinkielen (koulusivistyskielen) taito osoitetaan kypsyysnäytteellä. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte laaditaan syventävien opintojen aihealueelta ohjaajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäyte suoritetaan sähköisenä tenttinä. Kypsyysnäytteen tarkastavat äidinkielen tarkastaja sekä aiheen antanut syventävien opintojen vastuuhenkilö. Kypsyysnäyte tallennetaan opintorekisteriin tiedekunnan hallintopalveluyksikössä syventävien ohjaajan todettua opinnot suoritetuiksi. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä ruotsin kielellä, hänen tulee suorittaa kypsyysnäyte ruotsin kielellä.

Mahdollisen korvaavuuden kieliopinnoissa tekee Kielikeskus.
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/kielikeskus/opiskelu/nayttokokeet-ja-ahot/Sivut/ahot-laak-tdk.aspx

Opiskelijoiden, joiden koulusivistyskieli on ruotsi, tulee osoittaa hyvä/tyydyttävä suomen kielen taito valtion kielitutkinnolla. Tiedekunta korvaa opiskelijalle hyvää/tyydyttävää suomen kielen taitoa osoittavan valtionhallinnon kielitutkinnon tutkintomaksun. Opiskelija huolehtii kielitutkintojärjestely itse Opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/valtionhallinnon_kielitutkinnot.

OPINTOJEN MITOITUS

Opintokokonaisuuksien ja -jaksojen mitoituksessa käytetään European Credit Transfer System (ECTS) -opintopistejärjestelmää. Opinnot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan lähtökohtana keskimääräinen opiskelijan ajantarve. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen opiskelija tarvitsee keskimäärin 1600 tunnin työn, mikä vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää.

Opintojen kuormittavuuden laskemisessa käytetään opintopistemitoitustaulukkoa, joka löytyy tiedekunnan intrasivuilta:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/ > Perustutkinto-opiskelu > Tietoa opiskelijalle > Lomakepankki.

OPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYS JA KURSSIASEMAN MÄÄRITTÄMINEN

LL-tutkinto on Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jaettu kahteentoista lukukauteen. Jokaisella lukukaudella on oma kirjain- ja numerosymbolinsa, jolla merkitään myös kurssiasemaa (esimerkiksi C3). LL-tutkinto suoritetaan siten, että lukukaudet opiskellaan numerojärjestyksessä lukuun ottamatta C9- ja C10-lukukausia joiden keskinäinen järjestys vaihtelee yksittäisten opiskelijoiden kohdalla.

Oppiaineiden keskeiset opinnot sekä syventävien opintojen pakolliset opintojaksot sijoittuvat opetussuunnitelmaan lukukausille C1-C12. Valinnaiset opinnot muodostuvat useammille lukukausille sijoittuvista valinnaispolun opintojaksoista taikka yksittäisistä erillisistä valinnaisopintojaksoista. Opetukseen kuuluu mm. luentoja, seminaareja, pienryhmäopetusta, laboratoriotyöskentelyä, työskentelyä eri klinikoilla sekä harjoittelua sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Syventäviin opintoihin kuuluvat valinnaiset opinnot sekä syventävien opintojen tutkielman aihepiirin opiskelija voi valita kiinnostuksensa mukaan.

Biolääketieteen opetus jakaantuu opintokokonaisuuksiin lukukausilla C1-C5, joista kustakin esitetään opintokokonaisuuden nimi, tavoitteet, sisältö ja suoritustavat sekä oppiaine ja vastuuhenkilö(t). Opintokokonaisuus voi muodostua opintojaksoista. Kliinisen vaiheen opetus lukukausilla C6-C12 jakaantuu opintokokonaisuuksiin ja opintojaksoihin. Jos kliinisen vaiheen oppiaineen opetusta annetaan useammalla lukukaudella, esitetään oppiaineen opetus pääsääntöisesti kokonaisuudessaan sillä lukukaudella, jolloin opetusta annetaan ensimmäisen kerran.

Opetus annetaan opiskelijoille lukukausien alussa jaettavan yksityiskohtaisen työjärjestyksen mukaisesti. Lukukausien C1-C12 opetukseen tulee osallistua siinä järjestyksessä kuin lukukaudet on sijoitettu tutkinnon opetussuunnitelmaan.

Voidakseen aloittaa C6-lukukauden opinnot, opiskelijalla on oltava hyväksytysti suoritettuna neljän ensimmäisen lukukauden (C1-C4) keskeiset opinnot, mukaan lukien syventävien opintojen opintojaksot, 30.9. mennessä C5-lukukaudella. Lisäksi Kliinisen lääketieteen perusteet -opintokokonaisuus (C5) on oltava kokonaisuudessaan hyväksytysti suoritettuna ennen C6-lukukaudelle siirtymistä.

Kurssiasema
Kurssiasemalla tarkoitetaan opiskelijan opintovaihetta. Kurssiasemalla on merkitystä erityisesti TLKS ry:n toimeksi annettujen amanuenssipalvelujaksojen jaossa sekä opinto-ohjauksessa. Opiskelijan kurssiasema noudattaa lukukausijakoa C1-C12 siten, että hänen kurssiasemansa määritellään suoritettavien opintojen eikä vuodenajan mukaan. Täten esimerkiksi naistentautien ja IKA-opintokokonaisuuksien keskeisten opintojen yhdessä muodostamaa lukukautta opiskeleva on aina kurssiasemaltaan C9 riippumatta siitä onko suoritusajankohtana kevät- vai syyslukukausi. C10-lukukautta opiskeleva ei amanuenssijaossa ole etusijalla C9-lukukautta opiskelevaan nähden, vaan heitä kohdellaan amanuenssipaikkoja jakaessa saman vuosikurssin opiskelijoina. Opiskelijan omaksi, alkuperäiseksi vuosikurssiksi määritellään se vuosikurssi, jonka mukana hän on suorittanut C1-lukukauden opintoja ensimmäisen kerran.

Kurssiasemia on kahdenlaisia: joko opiskelijan kurssiasema merkitään numero- ja kirjainmerkinnällä tai hän on kurssiton. Opiskelijan kurssiasema määräytyy sen lukukauden mukaan, jota hän parhaillaan suorittaa tai jonka hän on jo suorittanut. Loma-aikoina tai opiskelijan ollessa tauolla opinnoistaan hänen kurssiasemansa on täten viimeisimmän opiskellun lukukauden mukainen.

Kurssittomaksi määritellään ainoastaan sellainen opiskelija, joka täyttää kolme ehtoa:
1. opiskelijan oma alkuperäinen vuosikurssi on jo valmistunut
2. opiskelijan opintojen aloittamisesta on kulunut 6 vuotta
3. opiskelija ei jatka opintojaan edeten selkeästi jonkin C11 tai C12 alemman vuosikurssin mukana Opiskelupaikan saanut, mutta opintonsa vasta vuotta myöhemmin aloittanut ei voi olla kurssiton, ennen kuin se vuosikurssi, jonka mukana hän tosiasiallisesti C1-opintoja suoritti, on valmistunut.
Jos kaksi ensimmäistä ehtoa täyttävä opiskelija suorittaa opintoja edeten selkeästi jonkin alemman vuosikurssin mukana määritellään hänen kurssiasemansa tavalliseen tapaan eikä hän siis ole kurssiton.

Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevän kurssiasema määritellään vaihto-opiskelua koskevan opintosuunnitelman yhteydessä. Mikäli vaihdossa suoritetut opinnot aiheuttavat tarvetta opintojen suoritusjärjestyksen muutoksiin, niin opiskelijan tulee hyväksyttää opintojen poikkeava etenemissuunnitelma. Määritellyn kurssiaseman toteutuminen edellyttää, että opinnot on suoritettu vaihdon aikana opintosuunnitelman mukaisesti. C5-lukukaudella ei suositella kansainväliseen opiskelijavaihtoon hakeutumista.

Lukukausien suoritusjärjestyksestä voi poiketa vain perustellusta syystä varadekaanin päätöksellä hyväksyttyyn opintojen poikkeavaan etemissuunnitelmaan perustuen. Etenemissuunnitelma laaditaan yhteistyössä tiedekunnan opintoneuvojan kanssa.

Jos opiskelija jää opinnoistaan tauolle, määritellään hänen kurssiasemansa viimeisimmän opiskellun lukukauden mukaan. Hänen kurssiasemansa muuttuu vasta, kun hän palaa jatkamaan opintojaan aloittaen seuraavan lukukauden.

Jos opiskelija henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja hyväksytyn opintojen etenemissuunnitelman nojalla suorittaa jonkin lukukauden osia etukäteen suorittaessaan samalla pääasiallisen vuosikurssinsa mukaisia keskeisiä opintoja, ei etukäteen suoritettava kurssi vaikuta hänen kurssiasemaansa.

Siirto-opiskelijoiden kurssiasemaan otetaan kantaa opintoneuvojan heille siirron yhteydessä laatimassa opintojen etenemissuunnitelmassa, ja suunnitelman hyväksyessään varadekaani vahvistaa tarvittaessa myös kurssiaseman. Päätöksestä toimitetaan tieto TLKS ry:n paikanvälittäjälle. Vuosikurssin sisäisessä amanuenssijärjestyksessä siirto-opiskelijat sijoittuvat viimeisiksi ja heidän keskinäinen paremmuusjärjestyksensä määräytyy siten, että hän, kenen siirtymisestä Turkuun on kulunut pisin aika, on etusijalla vähemmän aikaa Turussa opiskelleisiin.

Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee peruskoulutuksesta vastaava varadekaani.

Työnantaja voi edellä mainituista syistä vaatia nähtäväkseen virallisen opintorekisteriotteen ja kurssiasematodistuksen. Todistukset annetaan tiedekunnan perustutkintokoulutuksen kansliasta. Opiskelija on etukäteen täyttänyt ao. lomakkeen todistuksen kirjoittamista varten
- Selvitys viransijaisuuskelpoisuutta varten 4 v.
- Selvitys viransijaisuuskelpoisuutta varten 5 v.

Lukujärjestykset on tilattavissa omaan mobiililaitteeseen:
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/ > Perustutkinto-opiskelu > Tietoa opiskelijalle > Lukujärjestykset.

KUULUSTELUT

Kuulusteluissa noudatetaan Turun yliopiston opintojohtosääntöä. Keskeisten opintojen opintokokonaisuuksiin liittyy loppukuulustelu, näyttökokeita sekä tavallisimmin välikuulusteluja. Mikäli ylemmälle lukukaudelle siirtyminen edellyttää joidenkin tiettyjen opintokokonaisuuksien väli- tai loppukuulustelujen suorittamista, on tästä maininta ao. opintokokonaisuuden opetussuunnitelmassa. Sisäänpääsytentit ja propedeuttisten kurssien kuulustelut tulee suorittaa ennen varsinaisen opintojakson tai opintokokonaisuuden opetuksen alkua.

Osa tenteistä voidaan toteuttaa sähköisinä tentteinä. Tämä tuo joustavuutta tentin suorittamisajankohtaan, mutta ei lisää tenttikertojen määrää. Sähköisen tentin käyttämisestä tiedotetaan opiskelijoille erikseen.

Kurssitentteihin, jotka järjestetään opintojakson aikana tai heti opintojakson päätyttyä, ei ilmoittauduta erikseen. Muihin kuulusteluihin on ilmoittauduttava viimeistään viikkoa ennen kuulustelutilaisuutta Nettiopsussa. Tenteistä, jotka suoritetaan kliinisen opetuksen hajautuspaikkakunnilla pyritään järjestämään tenttimahdollisuudet.

https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/ > Perustutkinto-opiskelu > Tietoa opiskelijalle > Tenttiminen ja kypsyysnäytteet

Niissä kliinisen laitoksen oppiaineissa, joihin liittyy kliininen palvelu, edellytyksenä lopputenttiin osallistumiselle on kliinisen palvelun hyväksytty suorittaminen.

OPINTOSUORITUSTEN ARVOSTELU JA REKISTERÖINTI

Opintosuoritusten arvostelussa käytetään 1.8.2005 lukien asteikkoa hylätty, hyväksytty tai asteikkoa 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä), 0 (hylätty).
Opintokokonaisuuksien arvosanan muodostumisesta määrätään opetussuunnitelmassa. Syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty, hylätty.

Opintosuoritusten tulokset on julkistettava ja toimitettava opiskelijatietojärjestelmään kahden viikon kuluessa suorituksesta. Tulosten julkistamisen määräajasta voidaan poiketa Turun yliopiston opintojohtosäännön mukaisesti.

Opiskelija voi pyytää oikaisua opintosuorituksensa arvosteluun 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelusta opiskelija voi tehdä kirjallisesti oikaisupyynnön tutkintolautakunnalle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opintokokonaisuuden opinnot ja valinnaiset opinnot tallennetaan opintorekisteriin vastuuoppiaineen kansliassa. Kielikeskuksen ja avoimen yliopiston nk. tiedekunnan ulkopuoliset valinnaisopinnot tallennetaan ko. tahon toimesta. Syventävät opinnot, amanuenssipalvelu ja opintopäällikön päätöksellä hyväksytyt valinnaisopinnot tallennetaan opintorekisteriin tiedekunnan hallintopalveluyksikössä. Omat opintosuoritukset ovat katsottavissa Nettiopsussa https://nettiopsu.utu.fi

OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN

Opiskelija voi hyväksilukea tutkintoon aikaisempia opintojaan joko korvaamalla saman sisältöisillä opinnoilla LL-tutkinnon keskeisiä opintoja taikka sisällyttämällä tutkintoon tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja opintoja. Opetussuunnitelmassa mainittujen keskeisten ja valinnaisten opintojen korvaamista tiedekunnan ulkopuolella suoritetuilla saman alan opinnoilla haetaan ao. opetuksen vastuuhenkilöiltä. Tämä koskee myös tiedekunnan hyväksymien kansainvälisten vaihto-ohjelmien puitteissa suoritettuja opintoja. Opintojen korvaamisesta päättää ao. oppiaineen professori tai muu opetuksen vastuuhenkilö. Valinnaisten opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää opintopäällikkö.

Opintosuoritukset lääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten on suoritettava 10 vuoden kuluessa tiedekuntaan ilmoittautumisesta. Tähän aikaan ei lasketa varusmiespalvelun suorittamiseen tai äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaan käytettyä aikaa.

OPINTO-OHJAUS

Opinto-ohjausta antavat opintoneuvoja (opo-laak@utu.fi), opetushoitajat ja lukukausijohtajat.

Tiedekunnan opintoneuvoja on opiskelijoiden käytettävissä kaikissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Opintoneuvoja järjestää tarvittaessa ohjaustilaisuuksia, tiedottaa opintoasioista sekä osallistuu opiskelijavalinta-asioista tiedottamiseen ja tiedekunnan opintohallintoon. Opintoneuvoja koordinoi opiskelijatuutoritoimintaa. Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opintoneuvojaan aina, jos hänellä on tarvetta suorittaa opintoja LL-opetussuunnitelmaan kirjatusta tavallisesta suoritusjärjestyksestä poikkeavalla tavalla. Tällöin opintoneuvoja laatii yhteistyössä opiskelijan kanssa opintojen poikkeavan etenemissuunnitelman, joka hyväksytetään tiedekunnan opintopäälliköllä ja koulutusvaradekaanilla. Etenemissuunnitelman laatimistarpeen arvioi opintoneuvoja, ja aloitteen suunnitelman tekemiseksi voi tehdä opiskelija itse, opintoneuvoja, mentori tai kuka tahansa opetushenkilökunnan jäsen. Etenemissuunnitelma laaditaan aina seuraavissa tapauksissa:
- opiskelija aikoo suorittaa tietyn keskeisen opintokokonaisuuden, kurssin tai kokonaisen lukukauden opetussuunnitelmasta poikkeavassa opintovaiheessa tai useita eri keskeisten opintojen osia tavallisesta poikkeavassa järjestyksessä
- opiskelija saapuu siirto-opiskelijana Turun lääketieteelliseen tiedekuntaan
- opiskelija vaihtaa koulutusohjelmaa pääsykokeen kautta
- opiskelijan opintojen alusta on kulunut 10 vuotta tai enemmän
- opiskelija pyrkii korvaamaan merkittävän osan opinnoistaan

Opintoihin liittyvissä hallinnollisissa asioista saa neuvontaa ja lisätietoa tiedekunnan opintopäälliköltä, opintosihteereiltä ja muulta opintohallintotiimiltä. Tietyn opintokokonaisuuden käytännön järjestelyistä kannattaa ensisijaisesti tiedustella opiskelijan oman vuosikurssin isännältä, joka tekee yhteistyötä opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöiden ja opetushoitajien kanssa ja toissijaisesti suoraan kyseisestä oppiaineesta.

KANSAINVÄLINEN OPISKELU

https://intranet.utu.fi/index/vaihtoon-hakeminen/Sivut/default.aspx

Opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla toisesta lukuvuodesta alkaen. Opiskelijavaihdon kesto on vähintään kolme kuukautta ja enintään yksi lukuvuosi. Ulkomailla suoritetut opinnot pyritään kokonaisuudessaan hyväksilukemaan tutkintoon, jotta opiskelijan valmistuminen ei viivästyisi. Ensimmäisen vuoden opiskelija ei voi päästä vaihtoon. C5-kurssin aikana ei suositella vaihtoon lähtemistä.

Tavallisimpia vaihto-ohjelmia vaihtoon lähtemiseksi ovat Erasmus- ja Nordplus-vaihdot. Vaihto-ohjelmien ulkopuolelta on myös mahdollisuus hankkia itse vaihtopaikka. Suurin osa apurahoista ja vaihtopaikoista ulkomaisiin yhteistyöyliopistoihin on haettavissa helmi-maaliskuussa seuraavalle lukuvuodelle. Tietoa eri vaihtomahdollisuuksista ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon löytyy yliopiston intranetistä.

Vaihdossa tehtävien opintojen opintosuunnitelman hyväksymisestä opiskelijan on oltava yhteydessä oppiaineen ECTS-yhdyshenkilöön. Jos vaihdon aikaiset opinnot aiheuttavat muutoksia opintojen etenemisjärjestykseen, opiskelijan on otettava yhteyttä opintoneuvojaan, jonka kanssa laaditaan opintojen poikkeava etenemissuunnitelma.

Vaihdosta palaamisen jälkeen opiskelijan on itse haettava vaihdossa tehtyjen opintojen korvaavuutta oppiaineista. Jos opiskelija haluaa hyväksilukea vaihdossa suorittamansa opinnot valinnaisiin opintoihin, tulee hänen olla yhteydessä tiedekunnan opintopäällikköön. Korvaavuuksien hakemiseen tarvitaan vaihtoyliopistosta saatu opintorekisteriote sekä ECTS-Learning agreement -lomakkeet (ennen vaihtoa oppiaineessa ECTS-yhdyshenkilöllä hyväksytetyt opintosuunnitelmalomakeet).

LÄÄKETIETEEN KANDIDAATTI, LK / DEGREE FOR BACHELOR OF MEDICINE

Opiskelijalla on oikeus käyttää lääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot. Arvonimeä saa käyttää sen jälkeen, kun amanuenssijärjestyslista on julkaistu ja omaan opintorekisteriotteeseen ilmestyy maininta arvonimestä.

VIRANSIJAISUUSKELPOISUUS

Lääketieteen opiskelijan viransijaisuuskelpoisuus on määritelty Valtioneuvoston asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta (377/2011).

Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti vähintään viiteen ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi tilapäisesti toimia lääkärin tehtävässä, mukaan lukien päivystys, laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena terveydenhuollon toimintayksikössä tai laitoshuoltoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä.

Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hyväksytysti vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja ne lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat sen erikoisalan opintojaksot, johon kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia, ja jolla on suoritettujen opintojen perusteella riittävät edellytykset kyseisen tehtävän hoitamiseen, voi toimia lääkärin tehtävässä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Päivystävän lääkärin tehtävässä toimimisen edellytyksenä on lisäksi, että hänellä on laillistetun lääkärin välitön johto ja valvonta.

Lisäksi asetus edellyttää, että
Terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön on nimettävä kirjallisesti opiskelijalle ohjaaja. Ohjaajan on toimittava samassa toimintayksikössä kuin opiskelija. Ohjaajan on oltava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan kyseistä ammattia. Ohjaajalla on oltava riittävä käytännön kokemus. Hänen on seurattava, ohjattava ja valvottava opiskelijan toimintaa ja puututtava viipymättä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin sekä keskeytettävä toiminta, jos potilasturvallisuus vaarantuu. Toimintayksikön on huolehdittava siitä, että päivystäjänä toimivalla opiskelijalla on aina tavoitettavissa kyseistä ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu ammattihenkilö, jonka on tarvittaessa saavuttava toimintayksikköön.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto antaa ohjeita viransijaisuuskelpoisuudesta http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/opiskelijat

REKISTERÖINTI TERHIKKIIN JA YKSILÖINTITUNNUS

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lakimuutoksen (46/2009) edellyttämällä tavalla Valvira ylläpitää ja merkitsee lääketieteen 4. ja 5. vuoden opinnot suorittaneet opiskelijat 1.3.2009 lukien terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Lääkärin sijaisena toimiminen vaatii yksilöintitunnuksen, jonka opiskelijat saavat Valviralta sen jälkeen kun opiskelijat on merkitty em. keskusrekisteriin.

Tiedekunta ilmoittaa 4. ja 5. vuoden opinnot suorittaneiden opiskelijoiden tiedot suoraan Valviralle sen jälkeen kun neljän (C1-C8 -lukukaudet) ja viiden (C1-C10 -lukukaudet) vuoden opinnot on suoritettu ja tallennettu yliopiston opintorekisteriin. Tietojen ilmoittamisen nopeuttamiseksi opiskelijan tulee huolehtia, että vaadittavat opinnot on suoritettu ja tallennettu opintorekisteriin. Valvira lähettää opiskelijan ilmoittamaan osoitteeseen rekisteröintitodistuksen (maksuton) jossa on myös yksilöintitunnus ja rekisteröintinumero. Opiskelijan osoite on sama kuin opintorekisterissä ilmoitettu osoite. Opiskelijan rekisteröinnin käsittely kestää arviolta yhteensä noin kaksi viikkoa.

Miten lääketieteen opiskelija toimii lääkärin sijaisena yksilöintitunnuksen saatuaan:
Kun lääketieteen opiskelija saa yksilöintitunnuksen, tulee hänen käyttää sitä heti lääkärin sijaisena toimiessaan lääkemääräyksissä sekä muissa Kelan toimeenpanemiin etuuksiin liittyvissä asiakirjoissa. Opiskelija merkitsee tällöin lääkemääräykseen oman nimensä, LK, sijaistamansa tehtävänimikkeen ja yksilöintitunnuksen.

10-v SÄÄNTÖ

Valtioneuvoston asetus (104/2008 §3e) terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta määrää, että lääketieteen opiskelijalla ei ole oikeutta toimia tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön tehtävässä enää sen jälkeen kun opintojen aloittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutuksen aloittamisen aloitusajankohta on sen lukukauden alku (1. elokuuta tai 1. tammikuuta), jolloin opiskelija on ilmoittautunut ensimmäisen kerran läsnä olevana opiskelijana lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelmaan aloittaakseen kyseiset opinnot Suomessa tai vastaavaan tutkintoon johtavan koulutusohjelman ulkomailla.

POISSAOLOT

Tiedekunnan ohje opetuksesta poissaolojen käytännöiksi ja korvaamismenettelyiksi (tiedekunnan johtokunnan päätös 26.5.2010, päivitetty 14.10.2010)

Suositukset menettelytavoiksi
1. Poissaolojen hyväksymisessä ja niiden korvaavuuksissa opiskelijoita tulee saman opintojakson sisällä kohdella tasapuolisesti. Poissaolojen hyväksymisestä ja niiden korvaamisesta päättää opintojakson vastuuhenkilö tai hänen nimeämänsä muu opettaja siten, että opintojaksolle asetut oppimistavoitteet täyttyvät kunkin opiskelijan osalta. Tiedot korvaavuuksissa noudatettavista oppiaine- tai opintojaksokohtaisista periaatteista suositellaan säilyttämään niin, ettei periaatteissa tapahdu opettajien vaihtumisesta tai muusta vastaavasta syystä johtuen hallitsemattomia muutoksia.
2. Opettajan hyväksyttävän syyn perusteella antamalla luvalla tapahtuva poissaolo pakollisesta opetuksesta korvataan mahdollisuuksien mukaan samansisältöisellä ja saman laajuisella suorituksella kuin alun perin muilta läsnä olleilta opiskelijoilta edellytetty suoritus. Opettajan antaman korvaavan tehtävän suoritusmuoto voi poiketa alun perin edellytetystä suorituksesta eikä opiskelija voi edellyttää hänelle järjestettävän erikseen täysin vastaavaa opetusta.
Hyväksyttäviä poissaolon syitä ovat mm. oma tai lapsen sairaus, raskauteen liittyvät syyt, kertausharjoitukset, oma tutkimustoiminta ellei sitä voida toteuttaa muuna aikana (ei kuitenkaan toistuvana syynä) sekä osallistuminen tutkimustoimintaan liittyvään kokoukseen tai koulutustilaisuuteen, erityisesti silloin kun opiskelijalla on niissä aktiivinen rooli, esim. oma esitys/posteri. Lupa tulee sairaustapauksia lukuun ottamatta pyytää etukäteen. Äkillisissä sairaustapauksissa ilmoitus tehdään mahdollisimman nopeasti opettajalle tai opetushoitajalle. Mikäli sairaus kestää enintään kolme päivää riittää opiskelijan oma ilmoitus, yli kolme päivää jatkuneessa sairauspoissaolossa edellytetään terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta ja yli viikon kestävissä sairauspoissaoloissa lääkärintodistusta.
Harkinnanvaraisia luvallisia poissaolon syitä ovat esimerkiksi perhesyyt kuten läheisen vakava sairastuminen tai lapsen hoitoa koskeva poikkeustilanne. Toimiminen yliopisto- tai opiskelijayhteisön edustajana ja niihin verrattavissa tilanteissa on niin ikään hyväksyttävä poissaolon syy. Lomamatkat eivät ole hyväksyttäviä syitä, poikkeuksena oma häämatka. Näistä syistä on aina esitettävä näyttö.
3. Opiskelijan ollessa ilman lupaa poissa pakollisesta opetuksesta voi vaadittavan korvaavan suorituksen laajuus olla läsnä olleilta opiskelijoilta edellytettyä laajempi; kuitenkin enintään 1,5-2 kertainen alkuperäiseen verrattuna. Korotuksen suuruutta määriteltäessä on noudatettava kohtuullisuutta. Laajuutta määriteltäessä on huomioitava myös poissaolon määrä ja opiskelijan esittämät poissaolon perusteet. Opiskelijan tulee tarvittaessa esittää näyttö poissaoloperusteen olemassaolosta.

TUUTOROINTI, MENTOROINTI, HOPS JA PORTFOLIO
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/unit/tutke/opettajatuutorointi

Opintojen alkuvaiheessa uusien opiskelijoiden uuteen opiskelupaikkaan perehdyttäjinä toimivat tehtävään koulutetut opiskelijatuutorit.

Mentoroinnissa keskeistä on mentorin ja opiskelijan väliset tapaamiset, joiden avulla pyritään syventämään oppimisprosessia ja tukemaan opiskelijan ammatillista kasvua kohti asiantuntijuutta. Mentorit järjestävät sekä henkilökohtaisia että ryhmätapaamisia, jotka ovat kukin teemallisia ja tavoitteellisia ammatillisen kasvun opintoihin sidottuja kokonaisuuksia. Mentoroinnista annetaan opintopisteitä ja opinnot sisältyvät keskeiseen opetukseen. Portfolioon kuuluvien reflektiivisten tehtävien ja esseiden (Matkalla lääkäriksi/hammaslääkäriksi/asiantuntijaksi) avulla opiskelijat saavat näkyvämmäksi omaa ammatillista kasvuaan. Essee on tarkoitettu opiskelijalle hänen oman ammatillisen kasvunsa ja kehityksensä syvällisempään ymmärtämiseen koulutuksen aikana.

Jokaisella 1.8.2005 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) avulla opiskelija seuraa omia opintosuorituksiaan ja tekee vuosittain suunnitelman tulevista opinnoista. HOPS:in merkinnät, suunnitelmat ja portfolio käydään vuosittain mentorin kanssa läpi ja opiskelija saa palautetta etenemisestään.

VALMISTUMINEN, TUTKINTOTODISTUS JA PUBLIIKKI

Yliopiston opintojohtosäännön mukaan tiedekunta myöntää opiskelijalle suoritetusta tutkinnosta tutkintotodistuksen. Tutkintotodistuksesta tulee käydä ilmi mm.
1) tutkintonimike ja koulutusala
2) tutkinnon keskeinen sisältö
3) opiskelijan osoittama kielitaito

Tiedekunta antaa tutkintotodistuksen yhteydessä erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, Diploma Supplementin, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Valmistumisajankohtaa suunnitellessasi tarkista hyvissä ajoin Nettiopsusta, että kaikki tutkintoosi kuuluvat opinnot on suoritettuina ja suoritusmerkinnät oikein. Opintorekisteristä on löydyttävä merkinnät lopputenteistä, harjoittelusta, kieliopinnoista, syventävistä opinnoista, ja kypsyysnäytteestä. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että kaikki osasuoritukset löytyvät.

Tutkintotodistuksen toimitusaika on lukukausien aikana kaksi viikkoa.

Tiedekunta järjestää vuosittain publiikki/lääkärinvalatilaisuuden tutkinnon suorittaneille. Tilaisuudessa jaetaan tutkintotodistukset ja annetaan lääkärinvala. Tutkintotodistusten valmistelua ja kirjoittamista varten opiskelijoiden on ilmoittauduttava viimeistään kaksi viikkoa ennen publiikkitilaisuutta tiedekunnan hallintopalveluyksikköön. Valmistumiseen liittyvistä järjestelyistä pidetään keväällä informaatiotilaisuus valmistuvan vuosikurssin opiskelijoille.

OPISKELIJAT YHTEISTYÖKUMPPANEINA

Yliopisto-opiskelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, joilla on opettajien ohella keskeinen rooli koulutuksen kehittämisessä. Yliopisto-opiskelussa on kyse osapuolten välisestä yhteistyöstä, jossa opiskelijat tuovat opetustilanteisiin oman panoksensa. Opiskelijoiden näkeminen koulutuksen asiakkaina, joille tarjotaan heidän mielensä mukaisia koulutuspalveluja, vähättelisi heidän asemaansa yliopistoyhteisön jäseninä. Opiskelijoiden "akateemiseen vastuuseen" sisältyy vastuu osallistua oman oppimisympäristönsä kehittämiseen mm. antamalla palautetta sekä osallistumalla yliopiston hallintoelinten ja erilaisten työryhmien työskentelyyn. Yksittäisen opiskelijan ohella tärkeitä toimijoita ovat ainejärjestöt ja ylioppilaskunta. Ainejärjestöillä ja yliopiston yksiköillä on usein vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä, joiden myötä opiskelijat vaikuttavat opiskeluympäristönsä kehittämiseen.

LAADUNHALLINTA

Turun yliopiston laadunhallinnan tavoitteena on
- tukea ja varmistaa yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja vision toteutumista
- ohjata toimintaa riittävän tarkan ja reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varassa
- kehittää yliopiston toimintaprosessien laatua ja vapauttaa akateemisen henkilöstön työaikaa perustehtäviin
- tehdä yliopiston toiminnan keskeiset periaatteet ja korkea laatu näkyväksi.

Laadunhallinnan keskeiset osa-alueet ovat
- toiminnan suunnittelu
- toiminta ja sen jatkuva seuranta
- tulosten seuranta, palautteen keruu ja toiminnan raportointi
- kehittäminen palautteen ja tulosten analysoinnin perusteella
Näitä menettelytapoja noudatetaan kaikkialla yliopistossa niin koulutuksessa, tutkimuksessa, yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa kuin hallinto- ja tukipalveluissakin.
Laadunhallinta on Turun yliopistossa sulautettu osaksi kaikkea toimintaa ja laadunhallinnassa noudatetaan samaa vastuunjakorakennetta kuin muussakin toiminnassa. Laatutyön organisointi on tiedekunnissa dekaanin, laitoksissa laitoksen johtajan sekä yliopiston yhteisissä palveluissa kunkin yksikön johtajan vastuulla. Hänen tukenaan laatuasioissa toimii kunkin yksikön laatuyhdyshenkilö.

RIKOSTERISTERI JA PÄIHTEET
https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/med/perustutkintoopiskelu/tietoa-opiskelijalle/Sivut/rikosrekisteriote.aspx

Yliopistolain ns. sora-lainsäädäntö on tullut voimaan 1.1.2012 alkaen ja sen tavoitteena on edistää alaikäisten turvallisuutta ja edistää potilas- ja asiakasturvallisuutta. Lainsäädäntö koskee lääketieteen opetusta, kun opinnot etenevät siinä määrin, että niihin liittyy työharjoittelu ja harjoitteluun osana olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Elokuussa 2012 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden tulee esittää nähtäväksi rikosrekisteriote C8 tai C9-lukukaudella riippuen siitä milloin opiskelija siirtyy opiskelemaan lastentauteja.

Turun yliopistossa on soratyöryhmä, joka käsittelee mahdolliset esille tulevat harkinnanvaraiset tapaukset, jolloin käynnistyy pohdinta opiskeluoikeuden peruuttamisesta turvallisuusnäkökohtien vuoksi. Päätökset opiskeluoikeuden peruuttamisesta tällaisissa tilanteissa tekee yliopiston hallitus. Päätösperusteina voivat olla törkeät rikokset (lapseen kohdistuvat rikokset, seksuaalirikokset, väkivaltarikokset ja huumausainerikokset).

Lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden päihdeohjelma on otettu käyttöön syyslukukaudella 2010, ensimmäisenä tiedekorkeakouluna Suomessa. Opiskelijan päihdeongelma voi näkyä esimerkiksi toistuvina poissaoloina, myöhästelyinä, tehottomuutena tai opintojen viivästymisenä. Päihdeongelmaan liittyy usein myös muita psykososiaalisia ongelmia, jotka voivat haitata opintoja ja myöhemmin töissä suoriutumista.

Ohjelman tavoitteena on helpottaa puuttumista opiskelijan mahdolliseen päihdeongelmaan ja parantaa hoitoonohjausta. Lisäksi päihdeohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on vaikuttaa opiskelijoiden päihdekäyttökulttuuriin. Päihdeohjelma sisältää ohjeistoa päihteiden käytön aiheuttamiin tilanteisiin opiskelijan ja opetushenkilökunnan kannalta. Ohjelma jakautuu kolmen teeman käsittelyyn: ennaltaehkäisevä toiminta, päihdeongelman tunnistaminen ja päihdeongelmaan puuttuminen.
Se sisältää myös luonnoksen hoitoonohjaussopimuksesta ja päihdeongelmaiselle opiskelijalle tarjolla olevan hoitopolun, jossa keskeisinä toimijoina ovat opettajatuutorit, opetushoitajat, sekä päihdeyhdyshenkilö.

Päihdetyöryhmä koordinoi päihdeohjelman toteutumista.

Päihdeohjelma on luettavissa intrassa: https://intranet.utu.fi/fi/Yksikot/med > Perustutkinto-opiskelu > Tietoa opiskelijalle > Muita ohjeita

TLKS:N ISÄNTÄJÄRJESTELMÄ
http://www.tlks.fi/

Isäntä on kurssin luottamusmies, jonka kurssilaiset valitsevat keskuudestaan opintojen alussa. Isäntä toimii kurssin yhteyshenkilönä opettajien ja kurssin sekä tiedekunnan hallinnon ja kurssin välillä. Lisäksi isännällä on erilaisia kurssin sosiaaliseen toimintaan liittyviä tehtäviä. Isännällä ei kuitenkaan ole muodollista asemaa tiedekunnassa, vaan toiminta perustuu keskinäiseen yhteistyöhön. Kurssien opiskelijoista julkaisee Turun Lääketieteenkandidaattiseura -osoiteluetteloa, josta löytyy myös jokaisen kurssin isännän nimi ja osoite.

avaa kaikki
Lääketieteelliset oppiaineet
Lääketieteen koulutusohjelma
Opintokokonaisuudet
Tieteelliset jatkotutkinnot, lääk.