Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2013–2014
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
OTMU2231 Perus- ja ihmisoikeudet lainsäädäntö- ja oikeuskäytännössä 60 op
Vastuutaho
Oikeustiede, OTM-tutkinto
Vastuuhenkilö
VASTAAVA OPETTAJA: Professori Veli-Pekka Viljanen, 3335504, veli-pekka.viljanen (at) utu.fi, ma 15-16, h. 311 MUUT OPETTAJAT: tohtorikoulutettava Johannes Heikkonen KUULUSTELIJAT: Professori Veli-Pekka Viljanen
Edeltävät opinnot
Yleisten määräysten mukaisesti

Osaamistavoitteet

Perustuslain perusoikeussäännösten uudistaminen vuonna 1995 ja Suomen liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen vuonna 1990 ovat olennaisesti muuttaneet suomalaista oikeusajattelua ja -kulttuuria. Perusoikeuksilla ja ihmisoikeuksilla on kasvava merkitys oikeusjärjestyksen kehittymisen kannalta. Vuonna 2000 voimaan tullut Suomen perustuslaki on edelleen lisännyt perusoikeuksien soveltamismahdollisuuksia oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa.

Tavoitteena on antaa osallistujille syvällinen kuva perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien luonteesta, merkityksestä ja soveltamismahdollisuuksista. Tavoitteena on myös antaa aineksia ymmärtää oikeusjärjestyksen kehitystendenssejä ja perusoikeuksien merkitystä tässä kehityksessä.

Sisältö

Asiakokonaisuudessa tarkastellaan perustuslain perusoikeussäännösten ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten asemaa ja merkitystä Suomen oikeusjärjestyksessä. Tarkastelun kohteena on perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien merkitys sekä lainsäädäntömenettelyssä että oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Perusoikeuksien lisääntyvä merkitys eri oikeudenaloilla on niin ikään huomion kohteena.

Toteutustavat

Seminaariin kuuluu kaksi osaa: I osa kevätlukukaudella ja II osa syyslukukaudella 2014. Kumpaankin osaan sisältyy luentoja, keskusteluja ja kirjallisia töitä. Ensimmäinen kokoontuminen on tammikuussa 2014, jolloin tarkennetaan aikataulu ja ohjelma.

Kevätlukukaudella 2014: Seminaarin I osa aloitetaan luennoilla ja keskusteluilla (helmi-maaliskuu 2014; n. 10 tuntia), joilla johdatetaan asiakokonaisuuden aihepiiriin ja selvitetään tutkielman tekemiseen liittyviä kysymyksiä. I osan aikana kukin osallistuja laatii asiakokonaisuuden aihepiiristä 15-20 sivuisen esseen tai oikeustapausanalyysin. I osan aikana sovitaan tutkielman aiheesta.

Syyslukukaudella 2014: Seminaarin II osa alkaa syyskuussa 2014 ja sen aluksi tarkastetaan kunkin osallistuvan tutkimussuunnitelma, jollei sitä ole tarkastettu jo I osan aikana. II osan päätteeksi (marras-joulukuu) osallistujat esittävät seminaarissa keskusteltavaksi joko luonnoksen joksikin jaksoksi tai valmiin tutkielman.

Vaadittavat opintosuoritukset

Suoritusvaihtoehto 1
Kohderyhmät:
  • Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat
  • Muut opiskelijat
  • Tohtoriopiskelijat
  • Vaihto-opiskelijat
Kirjallinen tentti
  • suomeksi
Tutkielma / opinnäytetyö
  • suomeksi
Seminaari
  • suomeksi
suomeksi:
Kirjallinen tentti ja Tutkielma / opinnäytetyö ja Seminaari

Tenttikirjallisuus suoritetaan syventävien opintojen tenttipäivinä yhdessä osassa. Ensimmäisen lukukauden aikana opiskelija laatii 10-20 sivuisen esseen ja/tai oikeustapausanalyysin asiakokonaisuuden aihepiiristä. Toisen lukukauden aikana opiskelija esittää seminaarissa tutkimussuunnitelman sekä tutkielmansa teemaan liittyvän kirjoituksen, joka voi olla myös tutkielman osa tai valmis tutkielma. Lopuksi opiskelija laatii ohjepituudeltaan 70-90 sivuisen tutkielman.

Arviointi ja arviointiperusteet

Approbatur-laudatur.
Numeerinen asteikko 3-5 Seminaarityöt: hyväksytty - hylätty Tutkielma: yleisten määräysten mukaisesti

Kirjallisuus/Oppimateriaali

Viljanen, Veli-Pekka: Perusoikeuksien rajoitusedellytykset (2001)
Länsineva, Pekka: Perusoikeudet ja varallisuussuhteet (2002) tai Mikko Hoikka, Sananvapaus Euroopan unionin oikeudessa (2009) tai Juha Lavapuro, Uusi perustuslakikontrolli (2010) tai jokin muu perusoikeuksia koskeva kotimainen monografia. Yksi tai kaksi kansainvälisiä ihmisoikeuksia, EU:n perusoikeusulottuvuutta tai ulkomaista perusoikeusjärjestelmää koskevaa teosta niin, että tentin kokonaislaajuudeksi muodostuu n 1200 s., esim.
Alexy, Robert: Theory of Constitutional Rights (2002),
van Dijk, P. – van Hoof, G.J.H., Theory and Practise of the European Convention on Human Rights (2006, sovittavin osin),
Clapham, Andrew: Human Rights Obligations of Non-State Actors (2006),
Gearty, Conor: Principles of Human Rights Adjudication (2004),
Greer, Steven: The European Convention on Human Rights (2006),
Letsas, George: A Theory of Interpretation of the European Convention on Human Rights (2007),
Lindfelt, Mats: Fundamental Rights in the European Union – Towards Higher Law of the Land? (2007)
Mowbray, Alastair: The Development of Positive Obligations under the European Convention on Human Rights by the European Court of Human Rights (2004),
Trechsel, Stefan: Human Rights in Criminal Proceedings (2005),
Viljanen, Jukka: The European Court of Human Rights as a Developer of General Doctrines of Human Rights Law (2003) tai
Zucca, Lorenzo: Constitutional Dilemmas (2007).

Lisätietoja

AJANKOHTA: KL 2014 - SL 2014

Katso yleiset määräykset: Syventäviin opintoihin ilmoittautuminen.

Kevätlukukaudella 2014 alkaviin syventävien opintojen asiakokonaisuuksiin ilmoittaudutaan NettiOpsun kautta. Ilmoittautumisaika alkaa 17.12.2013 (klo: 8.00) ja päättyy 3.1.2014 (klo. 15.00).

Kokonaisuudet, joihin opintojakso kuuluu

Oikeustieteellinen tiedekunta
2013–2014
Opintojakso opetusohjelmassa
Opetusohjelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetusohjelmasta.
Oikeustieteellinen tiedekunta
Opintokokonaisuudet
Oikeustieteen maisterin tutkinto
Oikeustiede, ON/OTM-tutkinto