Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2014–2016
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
OTMU1067 Johdatus islamilaisen oikeus- ja yhteiskunta-ajattelun perusteisiin 12 op
Vastuutaho
Oikeustiede, OTM-tutkinto
Vastuuhenkilö
Dosentti Juha-Pekka Rentto
Edeltävien opintojen vähimmäismäärä
110 op.
Edeltävät opinnot
Suositellaan:
Suositeltavat aikaisemmat opinnot: yleisen oikeustieteen, perhe- ja jäämistöoikeuden, velvoiteoikeuden ja rikosoikeuden perusteiden suorittaminen.

Osaamistavoitteet

Kurssilla opitaan perustiedot islamilaisen oikeus- ja yhteiskunta-ajattelun historiallisista ja nykyisistä virtauksista. Tavoitteena on ennen kaikkea oppia ymmärtämään, miten ja miksi islamilainen käsitys laista ja yhteiskunnasta poikkeaa perusteiltaan siitä, mihin länsimaissa on totuttu; millaisia käsitteitä ja argumentteja sitä koskevassa islamin sisäisessä keskustelussa käytetään ja on mahdollista käyttää; sekä millaisia lähentymisen mahdollisuuksia länsimaisen ja islamilaisen oikeusperinteen välillä kenties on olemassa.
Aineellisiin normeihin ja niiden soveltamisperiaatteisiin tutustutaan pääpiirteittäin erityisesti sitä silmällä pitäen, miten ne eroavat meillä totutusta. Kurssin käyneiden pitäisi osata tulkita esimerkiksi ajankohtaisia Lähi-Idän tapahtumia islamilaisen ajattelun näkökulmasta sekä ymmärtää, millaisia ongelmia länsimaiseen yhteiskuntaan ja oikeusjärjestykseen sopeutuminen voi muslimille tuottaa. Asiaa pyritään valottamaan sekä traditionaalisen opin että uusimpien reformiaatteiden näkökulmasta, ja erityistä huomiota kiinnitetään siihen, millä tavalla länsimaissa asuva muslimi voi islamilaisen oikeuden mukaan olla yhtäältä islamilaisen, toisaalta asuinmaansa ei-islamilaisen oikeuden alainen.

Sisältö

Kurssi koostuu kolmesta seminaarijaksosta:
1) Ensimmäisessä seminaarijaksossa (10 t) tarkastellaan kurssikirjallisuuden avulla islamilainen oikeus- ja yhteiskunta-ajattelun historiallista ja teologista taustaa sekä islamilaisen oikeuden rakennetta, oikeuslähdeoppia, peruskäsitteitä, koulukuntia ja yleisiä ajattelutapoja.
2) Toisessa seminaarijaksossa (10t) tarkastellaan kurssikirjallisuuden ja seminaarialustusten avulla yksityiskohtaisemmin mm., rituaalinormeja, avioliitto-, perintö-, sopimus- ja rikosoikeudellisia sääntöjä, islamin suhdetta nykyaikaiseen kansallisvaltioon, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. sekä kansainvälistä kanssakäymistä koskevia islamin normeja.
3) Kolmannessa seminaarijaksossa (12 t) tarkastellaan aihepiiriin kuuluvia asioita syvemmin osanottajien laatimien kirjallisten töiden pohjalta. Kirjalliset työt laaditaan pääsääntöisesti oppimateriaalin (ks. alla) kohdissa 5–9 mainitun kirjallisuuden pohjalta.

Toteutustavat

Opetustapa Paikalla Verkossa
Ryhmäopetus 32 t 0 t
Itsenäinen työskentely

- pienryhmäopetus 32 tuntia
- itsenäinen työskentely: lukutehtävät, seminaaripäiväkirja, suullinen alustus ja kirjoitelma
Kurssi jakautuu tammikuussa pidettävien avajaisten jälkeen kahteen periodiin: tammi-helmikuun kaksiosaisessa alkuseminaarissa käsitellään yllä mainittuihin kohtiin 1 ja 2 kuuluvat asiat kurssikirjallisuuteen liittyvien lukutehtävien ja seminaarialustusten avulla sekä laaditaan seminaaripäiväkirjat. Loppuseminaari (12 t), jossa laaditut kirjoitelmat tarkastetaan, järjestetään maaliskuussa.

Vaadittavat opintosuoritukset

Suoritusvaihtoehto 1
Kohderyhmät:
  • Tutkinto-ohjelman omat opiskelijat
  • Muut opiskelijat
  • Tohtoriopiskelijat
  • Vaihto-opiskelijat
Kirjallinen tentti
  • suomeksi
Seminaari
  • suomeksi
Osallistuminen opetukseen
  • suomeksi

- kotitentti
- kirjoitelma
- seminaaripäiväkirja
- osallistuminen opetukseen
- seminaari suullisine alustuksineen
Kirjallisuus kuulustellaan kotitentissä kolmannen seminaarijakson lopussa.
Yhden sivun mittaisia seminaaripäiväkirjan lehtiä laaditaan ensimmäisellä seminaarijaksolla neljä kappaletta. 10-12 sivun mittainen kirjoitelma loppuseminaaria varten laaditaan aiheesta, josta sovitaan erikseen alkuseminaarin aikana. Se voi olla myös notaarityö, jonka pituus on 25-30 sivua.

Arviointi ja arviointiperusteet

Numerolla 0-5.
Kirjoitelma, kotitentti ja aktiivinen osallistuminen opetukseen (eli seminaarikeskusteluista, alustuksista, kotitehtävistä ja seminaaripäiväkirjoista suoriutuminen) vastaavat kukin kolmannesta suorituksesta ja arvosanasta.

Kirjallisuus/Oppimateriaali

 (A) kaikille yhteinen kirjallisuus

1) Wael B. Hallaq: Shari'a. Theory, Practice, Transformations, Cambridge UP,Cambridge 2009, ss. 225-353 (muilta osin kursorisesti)

2) H.M. Kamali: Principles of Islamic Jurisprudence, Islamic Texts Society 2001

3) Tariq Ramadan: To Be a European Muslim, Islamic Foundation 2003

(B) valinnainen kirjallisuus (valittava sopimuksen mukaan kaksi teosta: yksi kohdista 4-5 ja yksi kohdista 6-8):

4) islamilaista valtio-oppia tarkasteleva teos, kuten esimerkiksi

W. Montgomery Watt: Islamic Political Thought. Basic Concepts, Edinburgh UP 1968;  L. Carl Brown: Religion And State. The Muslim Approach To Politics, Cambridge UP 2000; Ahmad Vaezi: Shia Political Thought, Islamic Centre of England 2004; tai S. Khatab – G. D. Bouma: Democracy in Islam, Routledge 2007

tai islamilaisen valtio-opin vanha tai moderni klassikko, kuten esimerkiksi

Ibn Taimiyya on Public and Private Law in Islam, or Public Policy in Islamic Jurisprudence (transl. by Omar A. Farrukh), Khayats 1966; Al-Mawardi: The Ordinances of Government (transl. Wafaa H. Wahba), Garnet Publishing 2000; Muhammad Asad: The Principles of State and Government in Islam, Islamic Book Trust 1999; tai Sayyid Abu a’la Maududi: The Islamic Law and Constitution, Islamic Publications Ltd. (painov. tuntematon)

5) islamilaista oikeulähdeoppia syvällisemmin tarkasteleva teos, kuten esimerkiksi

Waël B. Hallaq: A History of Islamic Legal Theories. An Introduction to Sunni usul al-fiqh, Cambridge UP 1997; tai Jasser Auda: Maqasid Al-Shariah as Philosophy of Islamic Law. A systems Approach, The International Institute of Islamic Thought 2007

tai jokin islamilaisen oikeuslähdeopin klassikko, kuten esimerkiksi

Al-Shafi’i's Risala. Treatise on the Foundations of Islamic Jurisprudence (transl. by Majid Khadduri), The Islamic Texts Society 1987; tai Ibn al-Salah al-Shahrazuri: An Introduction to the Science of Hadith, Garnet Publishing 2006

6) shiilaisuutta tai suufilaisuutta tarkasteleva teos, kuten esimerkiksi

Heinz Halm: Die Schia, Wissenschaftliche Buchgesellschaft  1988 (tai engl. Shi’ism, Edinburgh UP); Allamah Sayyed Muhammad Husayn Tabataba’i: Shi’ite Islam, The State University of N.Y. Press 1975; Farhad Daftary: The Isma’ilis. Their History and Doctrines, Cambridge UP 2007; tai Seyyed Hossein Nasr: The Garden of Truth. The Vision and Promise of Sufism, Harpercollins 2008

7) jonkun reformistin, traditionalistin tai ns. vähemmistölainopin edustajan teos, kuten esimerkiksi

Tariq Ramadan: Radical Reform. Islamic Ethics and Liberation, Oxford UP 2009; Muhammad Iqbal: The Reconstruction of Religious Thought in Islam (useita laitoksia); Abdullahi Ahmed An-Nacim: Toward an Islamic Reformation. Civil Liberties, Human Rights, and International Law, Syracuse UP 1990; Muhammad Qutb: Islam the Misunderstood Religion, Ministry of Awqaf & Islamic Affairs, State of Kuwait (painov. tuntematon); Sayyid Qutb: Milestones, Maktabah Publishers 2006; tai Yusuf Al-Qaradawi: The Lawful and the Prohibited in Islam (myös nimellä Halal and Haram in Islam, lukuisia laitoksia)

8) jotakin erityistä oikeudenalaa tarkasteleva teos, kuten esimerkiksi

Mosa Sayed: Islam och arvsrätt i det mångkulturella Sverige. En internationellt privaträttslig och jämförande studie, Justus Förlag 2009;  Shaheen Sardar Ali: Gender an Human Rights in Islam and International Law, Kluwer 2000; Majid Khadduri: The Islamic Law of Nations. Shaybani’s Siyar, The Johns Hopkins Press 1966; Mustafa R.K. Baig: Islamic Jurisprudence in Non-Muslim Jurisdictions (Manchester University, väitöskirja 2013); Tahir Wasti: Islamic Criminal Law in Pakistan. Sharia in Practice, Brill 2009; Abdullah Saeed: Islamic Banking and Interest, Brill 1996; Mahmoud A. El-Gamal: Islamic Finance, Cambridge UP 2006; tai erikseen sovittava osa jostakin klassisesta fiqh-käsikirjasta

Lisätietoja

AJANKOHTA: III periodi. Opintojakso järjestetään lukuvuonna 2015-2016.
Erikoistumisjaksolle otetaan enintään 20 opiskelijaa.
Katso yleiset määräykset: Ilmoittautuminen erikoistumisjaksoille.
ON-seminaaria suorittava opiskelija voi laatia ON-opinnäytteen erikoistumisjakson seminaarityöskentelyn, kirjallisen seminaarityön ja henkilökohtaisen palautteen pohjalta.
Ks. myös ON-seminaarivaiheen yleiset määräykset.

Kokonaisuudet, joihin opintojakso kuuluu

Oikeustieteellinen tiedekunta
2014–2015
Opintojakso opetusohjelmassa
Opetusohjelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetusohjelmasta.
Toteutustietoja ei ole taltioitu.
Oikeustieteellinen tiedekunta
Opintokokonaisuudet
MDP in Law and Information Society
Turku Law School
Oikeustieteen opinnot
Oikeustieteen tohtorin tutkinto