Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2014–2016
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
LPSY0012 Varhaislapsuuden vuorovaikutus 2 op
Vastuutaho
Lastenpsykiatria
Vastuuhenkilö
Professori Jorma Piha, Lastenpsykiatria, Kliininen laitos.

Osaamistavoitteet

Tavoitteena on antaa käsitys pienen lapsen psyykkisestä kehityksestä sekä varhaisen äitilapsisuhteen
ominaispiirteistä ja häiriöistä.

Opetuksen jälkeen opiskelija
-- ymmärtää varhaisten vuorovaikutussuhteitten keskeisen merkityksen psyykkiselle
kehitykselle
-- osaa alustavasti arvioida pienen lapsen ja tämän hoivaajan varhaisen vuorovaikutuksen
laatua

Sisältö

Varhaisen vuorovaikutuksen normaalitilanteet
Varhaisen vuorovaikutuksen vinoutumat ja häiriöt sekä riskiolosuhteet

Edellytysten ja suositusten lisätiedot

Yllä mainittu kurssiasema.

Toteutustavat

Pienryhmäopetus (8 h, kaksi neljän opetustunnin mittaista PBL-seminaaria ja niihin valmistautuminen,
yhteensä 40 t opiskelijan työtä, 2 op)
-- kaksi ensimmäistä tuntia keskustelua opiskelijoiden tekemien kirjallisuusreferaattien
ja esitysten pohjalta (Perehtyminen johonkin alla esitetyistä aiheista ja noin 20 min
yhteenvedon esittäminen) (1-2 opiskelija aihetta kohden)
-- kolmas tunti tapausselostus/demonstraatio/videoharjoitus Kirjallisuuteen perehtyminen
(1 op)

Vaadittavat opintosuoritukset

Oppimisen arviointi: Tapausselostusten arviointi ja seminaarien välitön palaute

Arviointi

Numerolla 0-5.

Kirjallisuus/Oppimateriaali

Seminaarin 1 kirjallisuus
-- Siltala: Varhainen vuorovaikutus kokemuksen ja tutkimuksen valossa (ss.16-43)
-- Sinkkonen: Lapsen kiintymyssuhteen syntyminen ja sen häiriöt (ss. 92-106)
--Mäkelä: Piirteitä aivojen varhaisesta kehityksestä (ss. 107-124)
-- Niemelä: Äitiyden tunteen syntyminen (ss. 237-251)
-- Kivijärvi: Äidin sensitiivisyys varhaisessa vuorovaikutuksessa (ss. 252-260)
-- Sinkkonen: Lapsen varhainen isäsuhde (ss. 261-267)
edellä mainitut kirjassa Niemelä ym (toim): Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus,
WSOY (lainattavissa TY:n kurssikirjastosta)
--Mäntymaa (2006). Review of the litterature (ss. 16-37), kirjassa Mäntymaa: Early
mother-infant interaction, Acta Univ Tamperensis 1144 (internet)
Seminaarin 2 kirjallisuus
-- Schulman: Keskosvauvan ja vanhempien vuorovaikutuksen hoito (ss. 151-169)
--Mäkelä: Vauvojen unihäiriöt (ss. 170-183)
-- Räihä: Itkuinen vauva (ss. 184-190)
-- Kalland: Varhainen adoptio (ss. 104-219)
-- Siltala: Traumatisoitunut vanhemmuus (ss. 268-282)
-- Sarkkinen: Masentunut äiti (ss. 283-305)
-- Savonlahti, Pajulo, Piha: Äidin päihdeongelma ja vauva (ss. 327-338)
-- Ahlqvist, Kanninen: Varhaisen vuorovaikutuksen arviointi (ss. 339-363)
--Mäkelä: Vanhempi-vauva -ja pikkulapsipsykoterapiat (ss. 364-379)
edellä mainitut kirjassa Niemelä ym (toim): Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus,
WSOY (lainattavissa TY:n kurssikirjastosta)
Seminaarin 1 referoitava kirjallisuus
1. Siegel (2001). Towards an interpersonal neurobiology of the developing mind: attachment
relationships, “mindsight” and neural integration. Infant Mental Health Journal,
22, 1-2, 67-94 (internet)

2. M äntymaa, Luoma, Puura, Tamminen (2003). Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen
toiminnallinen kehitys. Duodecim 119;459-65 (internet)
3. Fitzgerald, Mann, Barratt (1999). Fathers and infants. Infant Mental Health Journal,
20(3):213-221 (internet)
4. von Klitzing, Simoni, Amsler, Burgin (1999). The role of the father in early family interactions.
Infant Mental Health Journal, 20(3):222-237 (internet)
5. Fonagy, Steele, Steele (1991). Maternal representations of attachment during pregnancy
predict the organization of infant-mother attachment at one year of age. Child
Development, 62:891-905 (internet)
6. Schore AN. (2001). Effect of a secure attachment relationship on right brain development,
affect regulation and infant mental health. Infant Mental Health Journal, 22(1–
2):7–66
7. Hari Riitta (2007) Ihmisaivojen peilautumisjärjestelmät. Duodecim, 123:1565–73
8. Laanterä et al (2010). Breastfeeding attitudes of Finnish parents during pregnancy
BMC Pregnancy and Childbirth 10:79 http://www.biomedcentral.com/1471-2393/10/79
Seminaarin 2 referoitava kirjallisuus
1. Seifer, Dickstein: Parental mental illness and infant development (ss. 145-160)
2. Minde: Prematurity and serious medical conditions in infancy: implications for development,
behaviour and intervention (176-194)
3. Anders, Goodlin-Jones, Sadeh: Sleep disorders (ss. 326-338)
4. Benoit: Feeding disorders, failure to thrive and obesity (ss. 339-352)
5. Zeanah C, Boris N: Disturbances and disorders of attachment in early childhood (ss.
353-368)
edellä mainitut kirjassa Zeanah (toim): Handbook of Infant Mental Health, 2nd ed,
1999
6. Nylen, Moran, Franklin, O’Hara (2006). Maternal depression: a review of relevant treatment
approaches for mothers and infants. Infant Mental Health Journal, 27(4):327-
343 (internet)

 

Lisätietoja

C10-lukukausi tai myöhemmin.

Kokonaisuudet, joihin opintojakso kuuluu

Lääketieteelliset oppiaineet
2015–2016
Opintojakso opetusohjelmassa
Opetusohjelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetusohjelmasta.
Toteutustietoja ei ole taltioitu.
Kliininen laitos
Psykiatria