Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2012–2013
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Opinto-oppaat » Lääketieteellinen tiedekunta » Hoitotieteen laitos » Hoitotiede
Hoitotiede

1 YLEISTÄ

1.1. TUTKINTOJÄRJESTELMÄN TAUSTA

Hoitotieteellinen tutkimus alkoi Turun yliopistossa syksyllä 1986. Koulutustä säätelevät valtioneuvoston antama asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) ja yliopistolaki (558/2009).

Tutkintojen kaksiportaisuus tarkoittaa sitä, että opiskelija suorittaa kaksi erillistä tutkintoa. Opiskelijat suorittavat ensin terveystieteiden kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) ja sen jälkeen terveystieteiden maisterin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto).

Opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Opintopisteet perustuvat Eurooppalaiseen ECTS-järjestelmään (European Credit Transfer System). Opintojen mitoituksen lähtökohtana on päätoimisesti opiskelevan opiskelijan vuosittainen 1600 tunnin työpanos, joka vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa opiskelijan noin 27 tunnin työpanosta opinnoille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

1.2 LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ

Yliopiston laatupolitiikka

Turun yliopiston laadunhallinnan tavoitteena on tukea ja varmistaa yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja vision toteutumista, ohjata toimintaa riittävän tarkan ja reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varassa, kehittää yliopiston toimintaprosessien laatua ja vapauttaa akateemisen henkilöstön työaikaa perustehtäviin sekä tehdä yliopiston toiminnan keskeiset periaatteet ja korkea laatu näkyväksi.
Yliopiston laadunhallinnan välineenä toimii laatujärjestelmä, jonka keskeiset periaatteet esitetään kootusti rehtorin hyväksymässä yliopiston laatukäsikirjassa http://www.utu.fi/faktat/suunnittelu/laatu/laatukk.html ja sen liitteissä. Lisäksi hoitotieteen laitoksen toimintakäsikirjassa on esitetty tarkemmat ohjeet ja menetelmäkuvaukset. http://wm.utu.fi/Public/Laatu/Tiedekunnat/Laaketieteellinen_tiedekunta/Hoitotieteen_laitosLaatukk/

Laadunhallinta on osa yliopiston normaalia toimintaa, ja laatujärjestelmän organisointi on yliopistossa rehtorin ja toimintayksiköissä niiden johdon vastuulla. Yliopiston toiminnan laatu syntyy kuitenkin viime kädessä yliopistoyhteisön jäsenten asiantuntevasta, vastuullisesta ja eettisestä toiminnasta.

Opiskelijat yhteistyökumppaneina

Yliopisto-opiskelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, joilla on opettajien ohella keskeinen rooli koulutuksen kehittämisessä. Yliopisto-opiskelussa on kyse osapuolten välisestä yhteistyöstä, jossa opiskelijat tuovat opetustilanteisiin oman panoksensa.

Opiskelijoiden ”akateemiseen vastuuseen” sisältyy vastuu osallistua oman oppimisympäristönsä kehittämiseen mm. antamalla palautetta sekä osallistumalla yliopiston hallintoelinten ja erilaisten työryhmien työskentelyyn. Hoitotieteen opiskelijoilla on aikaisempi terveysalan tutkinto ja monella myös työkokemusta eri terveydenhuollon sektoreilla. Näiden valmiuksien myötä hoitotieteen opiskelijoilla on hyvät edellytykset aktiivisesti osallistua yliopiston eri työryhmien toimintaan. Yksittäisen opiskelijan ohella tärkeitä toimijoita ovat ainejärjestöt ja ylioppilaskunta. Ainejärjestöillä ja yliopiston yksiköillä on usein vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä, joiden myötä opiskelijat vaikuttavat opiskeluympäristönsä kehittämiseen.


2 TERVEYSTIETEIDEN TUTKINNOT JA TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa seuraavat terveystieteiden perus- ja jatkotutkinnot, joissa kaikissa pääaineena on hoitotiede:
- terveystieteiden kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto)
- terveystieteiden maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto)
- terveystieteiden lisensiaatin tutkinto (terveystieteiden jatkotutkinto)
- terveystieteiden tohtorin tutkinto (terveystieteiden jatkotutkinto)

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen sivuaineena opiskelijalla voi olla joko gerontologinen hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen, kliininen hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen, tai hoitotieteen didaktiikka sekä kasvatus- tai aikuiskasvatustiede.

Tutkinnot ja opinnot suunnitellaan, järjestetään ja suoritetaan, kuten yliopistolaissa (558/2009), valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004), Turun yliopiston opintojohtosäännössä (15.4.2010) sekä terveystieteiden koulutusalan pysyväismääräyksissä määrätään.

Perustutkintoihin johtavan koulutuksen tavoitteet perustuvat tutkintoasetuksessa (794/2004) säädettyihin tavoitteisiin. Koulutuksen tehtävänä on tuottaa hoitotieteellisesti perusteltua osaamistayksilön ja yhteiskunnan terveyden edistämiseen ja hoitamiseen. Koulutuksesta valmistuneilla terveystieteiden kandidaateilla ja maistereilla on valmiudet tieteellisesti perusteltuun, luovaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan toimintaan sosiaali- ja terveysalan eri tehtävissä. Koulutus perustuu hoitotieteelliseen tutkimukseen ja kytkeytyy hoitotyön käytäntöihin. Tutkintotavoitteet vastaavat tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24).

Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija

• hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet hoitotieteelliset tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen
• ymmärtää hoitotieteen ja lähitieteiden kysymyksiä
• hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, soveltamiskykyä sekä kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan sosiaali- ja terveysalalla sekä hoitotieteessä monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi
• kykenee johtamaan, suunnittelemaan ja kehittämään monimutkaista terveysalan toimintaa sekä työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä
• kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä
• omaa perusedellytykset toimia alan sosiaali- ja terveysalan itsenäisenä yrittäjänä
• kykenee edistämään oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksilöiden ja ryhmien kehitystä
• osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti sekä oman alansa että sen ulkopuoliselle yleisölle
• kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
• omaa valmiudet terveystieteiden maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen

Terveystieteiden maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija

• hallitsee laaja-alaisesti erityisosaamista vastaavat hoitotieteen teoreettiset käsitteet, tiedot ja menetelmät sekä osaa käyttää niitä itsenäisen ajattelun ja alansa tutkimuksen perustana
• ymmärtää hoitotieteen ja sen lähitieteiden alojen kysymyksiä ja tarkastelee niitä kriittisesti
• kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uutta tietoa, menetelmiä sekä sovelluksia
• kykenee työskentelemään itsenäisesti sosiaali- ja terveysalan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä
• kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja
• kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä
• kykenee arvioimaan yksilöiden ja ryhmien toimintaa
• kykenee kartuttamaan hoitotieteen ja -työn tietoja ja käytäntöjä sekä vastaamaan niiden kehityksestä
• osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti oman alansa ja sen ulkopuoliselle yleisölle sekä
• kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
• omaa valmiudet hoitotieteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen

Terveystieteiden jatkotutkintoihin johtavan koulutuksen tavoitteet perustuvat tutkintoasetuksessa (794/2004) säädettyihin tavoitteisiin. Jatkokoulutuksen tavoitteena on perehtyminen syvällisesti
omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen, oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin, sekä saavuttaa sellainen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden kehityksen
seuraamisen. Terveystieteiden lisensiaatin ja terveystieteiden tohtorin tutkinnot kuvataan Turun yliopiston hoitotieteen tutkijakoulun opinto-oppaassa (http://www.med.utu.fi/hoitotiede/jatko-opiskelu/).

3 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOJEN RAKENNE JA LAAJUUS

Rakenteellisesti opinnot jakautuvat opintokokonaisuuksiksi, jotka muodostuvat yksittäisistä opintojaksoista.Opintokokonaisuuksia ovat hoitotieteeseen orientoivat opinnot, hoitotieteen opinnot, terveydenhuollon hallinto ja johtaminen, gerontologinen hoitotiede, kliininen hoitotiede, hoitotieteen didaktiikka ja kasvatus- tai aikuiskasvatustiede. Pääaineen opintokokonaisuudet kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa jakautuvat hoidon ja hoitotieteen filosofian, hoitotieteen teorian ja hoitotieteen tutkimusmetodiikan opintojaksoihin.

Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon vähimmäislaajuus on 180 opintopistettä. Tutkinto muodostuu seuraavista opinnoista: pääaineen vähintään 60 opintopisteen laajuiset perusopintoja vastaavat opinnot ja aineopinnot, 35 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot, 10 opintopisteen
laajuiset orientoivat opinnot sekä aikaisemman, koulutukseen valinnan edellytyksenä olevan tutkinnon perusteella hyväksi luettavat opinnot. Kandidaatin tutkinto on edellytyksenä maisterin tutkinnon suorittamiseen.

Terveystieteiden maisterin tutkinnon vähimmäislaajuus on 120 opintopistettä. Tutkinto muodostuu seuraavista opinnoista: pääaineen vähintään 60 opintopisteen laajuiset syventävät opinnot, 35 opintopisteen laajuiset sivuaineopinnot sekä 25 opintopisteen laajuiset valinnaiset opinnot.

4 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN OHJEELLINEN AJOITTUMINEN

Opetus perustuu opetussuunnitelmaan, jonka lääketieteellisen tiedekunnan johtokunta hyväksyy yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Opinnot on järjestetty siten, että terveystieteiden kandidaatin tutkinto on mahdollista suorittaa, aikaisemman tutkinnon perusteella hyväksi luettavien opintojen jälkeen, 1–1,5 vuodessa. Terveystieteiden maisterin tutkinto on mahdollista suorittaa kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen 2 vuodessa. (Ks. Opintojen ohjeellinen ajoittuminen.)

Opiskelijan oletetaan etenevän opinnoissaan opinto-oppaassa esitetyn ohjeellisen ajoitussuunnitelman mukaisesti. Opinto-oppaan mukaisesti etenevillä opiskelijoilla on ensisijainen osallistumisoikeus sellaisiin opintojaksoihin, joissa osallistujien lukumäärä on rajattu.

4.1 OPISKELIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN

Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissaolevaksi yliopistopalveluiden määräämällä tavalla. (http://www.utu.fi/opiskelu/oppaat/yleisopas/ilmoittautuminen.html) Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopistopalveluiden määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus toimitetaan keskushallinnon opiskelijapalveluihin, ja päätökset tehdään yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi keskitetysti.

4.2 OPINTOSUORITUSTEN ARVIOIMINEN

Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty, tai asteikolla 0–5. Numeeriset arvosanat määräytyvät seuraavasti:
4,50–5     5 Erinomainen A
3,50–4,49 4 Kiitettävä B
2,50–3,49 3 Hyvä C
1,50–2,49 2 Tyydyttävä D
1–1,49     1 Välttävä E
<1           0 Hylätty F
Opintojakson hyväksymisen edellytyksenä on sen kaikkien osien suorittaminen opetussuunnitelmassa edellytetyllä tavalla. Pienryhmä- ja verkkotyöskentelyn arviointiin vaikuttaa opiskelijan aktiivinen osallistuminen. Merkintä opintorekisteriin tehdään, kun opintojakso on kokonaisuudessaan hyväksyttävästi suoritettu.

4.3 KUULUSTELUKÄYTÄNTÖ

Kuulusteluissa noudatetaan, mitä Turun yliopiston opintojohtosäännössä (15.4.2010) on säädetty ja tässä opetussuunnitelmassa on määrätty.

Opintojakson suorittamiseksi pidettävä kuulustelu järjestetään vähintään kolme kertaa yhden vuoden aikana opintojakson päättymisestä. Ensimmäinen kuulustelukerta järjestetään opintojakson aikana tai heti sen päätyttyä lukujärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Jokaiseen kuulustelukertaan ilmoittaudutaan NettiOpsun kautta (http://www.utu.fi/opiskelu/)

Hoitotieteen laitoksen uusintakuulusteluajankohdat, uusintakuulustelujen paikat sekä kuulustelijat lukuvuonna 2012–2013 ilmoitetaan lukuvuoden alussa hoitotieteen laitoksen ilmoitustaululla ja hoitotieteen laitoksen kotisivuilla (http://www.med.utu.fi/hoitotiede/perusopiskelu/).

Elokuussa järjestettävässä uusintakuulustelutilaisuudessa voi suorittaa edellisenä lukuvuotena järjestettyjä opintojaksoja. Joulukuussa järjestettävässä kuulustelutilaisuudessa voi suorittaa edeltävän syyslukukauden opintojaksoja ja kesäkuun kuulustelutilaisuudessa puolestaan edeltävän kevätlukukauden opintojaksoja. Näihin elokuun, joulukuun ja kesäkuun uusintakuulusteluihin on tulostettavissa ilmoittautumislomake laitoksen kotisivuilta.

4.4 TUTKINTOTODISTUS

Lääketieteellinen tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen. Tiedekunta antaa tutkintotodistuksen lisäksi valmistuvalle opiskelijalle englanninkielisen, tutkinnon sisältöä kuvaavan liitteen (Diploma Supplement). Tiedekunta järjestää valmistuville terveystieteiden maistereille publiikkitilaisuuden lukukausien lopussa. Tilaisuudessa jaetaan tutkintotodistukset.

4.5 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN HYVÄKSI LUKEMINEN

Terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle opiskelijalle luetaan hyväksi kandidaatin tutkintoon kuuluvaksi yhteensä 100 opintopistettä. Hyväksi luettaviin opintoihin kuuluvat ammattikorkeakoulututkintoa varten suoritetut hoitotieteen perusopintoja vastaavat teoreettiset opinnot,äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen opinnot sekä kliinisiä ja palvelujärjestelmäopintoja. Terveysalan ammattikorkeakoulua vastaavan, aikaisemman tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle hyväksi luetaan kandidaatin tutkintoon kuuluvaksi 80 opintopistettä. Hyväksi luettaviin opintoihin kuuluvat tutkintoa varten suoritettuja kliinisiä ja palvelujärjestelmä opintoja. Opiskelijan, jolla ei ole ammattikorkeakoulututkintoa, tulee suorittaa täydentävinä opintoina hoidon ja hoitotieteen filosofian, hoitotieteen teorian ja hoitotieteen tutkimusmetodiikan perusopintojen tasoisia opintoja sekä kieliopintoja tässä opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla.

Muiden opintosuoritusten mahdollisesta hyväksi lukemisesta hoitotieteen laitoksen opintoja korvaaviksi opinnoiksi päättää hoitotieteen laitoksen johtaja. Opintojen hyväksi lukemista anotaan kirjallisesti tätä tarkoitusta varten olevilla lomakkeilla. Lomake on tulostettavissa hoitotieteen laitoksen kotisivuilta (http://www.med.utu.fi/hoitotiede/perusopiskelu/). Muiden laitosten vastuulla olevien opintojen korvaamiseksi aikaisemmilla opintosuorituksilla opiskelija hakee ko. opinnoista vastaavan opettajan hyväksynnän noudattaen kunkin laitoksen käytäntöjä korvaavien opintosuoritusten hakumenettelyissä.

4.6 OPINTOSUORITUSTEN VANHENEMINEN

Opintojen suorittaminen perustuu kulloisenakin lukuvuonna voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan vuosittain elokuun alussa. Jos opiskelija on suorittanut osan opintojaksosta edellisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti, hänellä on oikeus suorittaa opintojakso loppuun vanhassa opetussuunnitelmassa määritellyillä vaatimuksilla elokuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen opintojakson suorittamisvaatimukset määräytyvät uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti.
Tutkintoa varten suoritetut opintojaksot, kypsyysnäyte ja kieliopinnot eivät vanhene tutkinnon suorittamisen aikana, ja ne hyväksytään alkuperäisen laajuisina hyväksi tutkintoon. Opintojen hyväksi lukemisen edellytyksenä on, ettei niiden suorittamisesta ole kulunut yli 10 vuotta.

4.7 OPINTOJEN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA (HOPS)

Opintojen alkuvaiheessa uusien opiskelijoiden opiskelupaikkaan perehdyttäjinä toimivat tehtävään koulutetut opiskelijatutorit. Ohjausta perustutkintoihin liittyvissä kysymyksissä saa hoitotieteen laitoksen opinto-ohjaajalta ja perusopiskelijoiden asioita hoitavalta tohtorikoulutettavalta heidän vastaanottoaikoinaan. Opiskelijat laativat sähköisen henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) opintojensa etenemisen tueksi. Opintojen ohjaus perustuu opiskelijan laatimaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opinto-ohjaajan ja tohtorikoulutettavan vastaanottoajat ovat pääsääntöisesti tiistaisin ja torstaisin kello 10–12.

5 KANSAINVÄLISYYS OPINNOISSA

Korkeakoulujen kansainvälinen toiminta ja kansainvälinen yhteistyö ovat viime vuosina korostuneet Euroopan yhdentyessä. Myös Bolognan julistuksen mukainen tutkintojen uudistaminen on asettanut omat vaatimuksensa ja mahdollisuutensa yhteistyölle. Yliopisto tukee opiskelijoiden mahdollisuuksia määräaikaisiin opintoihin ulkomailla pääasiassa osallistumalla kansainvälisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin, solmimalla kahdenvälisiä opiskelijavaihtosopimuksia ulkomaisten korkeakoulujen kanssa sekä myöntämällä vuosittain apurahoja muulla tavoin järjestettyihin ulkomailla suoritettaviin, Turun yliopiston tutkintoon hyväksi luettaviin opintoihin.

Tutkintoihin ja opintoihin sisältyvän kansainvälistymisen keinoja ovat esimerkiksi opintojen suorittaminen ulkomaisessa korkeakoulussa (opiskelijavaihto, harjoittelun suorittaminen ulkomailla, kansainvälisten verkkokurssien suorittaminen, harjoittelun suorittaminen onikulttuurisessa
ympäristössä Suomessa, yliopiston kansainvälisten ohjelmien ja opintojaksojen sisällyttäminen osaksi tutkintoa, pakollisten tai ylimääräisten vieraiden kielten opinnot, kulttuurienvälisen kommunikaation taidot, kansainvälisten tutkinto- tai vaihto-opiskelijoiden opiskelijatutorina toimiminen, kansainvälisiin konferensseihin tai opetukseen osallistuminen ja kansainvälisissä (tieteellisissä) konferensseissa avustajana toimiminen

Ulkomailla suoritettujen opintojen siirtämisessä osaksi tutkintoa käytetään ECTS-siirtojärjestelmää (European Credit Transfer System), joka on perustettu osaksi Euroopan unionin Erasmus vaihto-ohjelmaa. ECTS:n tarkoituksena on helpottaa kotimaassa ja ulkomailla suoritettujen opintojen vertailua, jolloin myös opintojen siirtäminen yliopistosta toiseen yksinkertaistuu. Hoitotieteen laitoksen henkilökunta tukee kansainvälistä opiskelua. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään täysimääräisinä osaksi tutkintoa.

Opiskelijavaihto tapahtuu Erasmus -ohjelman, hoitotieteen laitoksen kahdenvälisten sopimusten kautta tai opiskelijan itse hankkimassa opiskelupaikassa. Tietoa TY vaihto-ohjelmista on wwwsivuilla (http://www.utu.fi/opiskelu/kv/vaihdot/) Euroopan alueella Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on vakiintunutta opiskelijaharjoittelua ja Erasmus -vaihto-ohjelman kautta sopimus yhteistyöstä mm. seuraavien korkeakoulujen kanssa.

Espanja           Universitat Internacional de Catalunya
Hollanti           University of Maastricht
Iso-Britannia    University College London
Iso-Britannia    King’s College London
Itävalta           Medical University of Graz
Kreikka            University of Athens
Liettua            University of Klaipeda
Puola              The Medical University of Gdańsk
Saksa              University of Humbolt (Berlin)/Charité

Lisätietoja Erasmus- ja muista vaihto-ohjelmista: http://www.med.utu.fi/opiskelu/kv/ tai kansainvälisten asioiden suunnittelija Kaija Kangasjärvi (puh. 333 8405, intmedi@utu.fi). Opiskelijat voivat kansainväliseen opiskeluun liittyen ottaa yhteyttä myös Turun yliopiston, hoitotieteen laitoksen kansainvälisyydestä vastaavaan ryhmään (intnurse@lists.utu.fi).

6 HALLINTO

6.1 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Turun yliopiston johtosäännön mukaan tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekunnan johtokunta ja dekaani. Tiedekunnan johtokunnan toimikausi on 4 vuotta, kuitenkin siten, että opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Rehtori määrää tiedekunnan dekaanin omaksi toimikaudekseen tiedekunnan johtokuntaa kuultuaan. Dekaani valitsee toimikaudekseen yhden tai useamman varadekaanin tiedekunnan professorien joukosta rehtoria kuultuaan.
Lääketieteellisen tiedekunnan johtokuntaan kuuluu 15 jäsentä ja dekaani. Dekaani toimii tiedekunnan johtokunnan puheenjohtajana.
Lääketieteellisen tiedekunnan johtokunta 1.4.2010 – 31.12.2013
Dekaani: Tapani Rönnemaa, puheenjohtaja
Varadekaani: Sirpa Jalkanen, professori
Varadekaani: Risto Huupponen, professori
Varadekaani Pentti Huovinen, professori

Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet on listattu osoitteessa:
http://www.med.utu.fi/hallinto/johtokunta/

Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia ja henkilökunta:

Postiosoite:Turun yliopisto
Lääketieteellinen tiedekunta
20014 Turun yliopisto
Fax: (02) 333 8413
Internet-osoite: http://www.med.utu.fi/
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@utu.fi

Kansliat:
Varia (tiedekunnan hallinto, jatkokoulutus, kansainväliset asiat) Varia, Itäinen Pitkäkatu 1, avoinna ma-pe 8–11 ja 12–15.45

Villa Joukahainen (peruskoulutus, opiskelijavalinta) Joukahaisenkatu 2,
opiskelijapalvelut avoinna ma-pe klo 12–15


6.2 LAITOSHALLINTO

Tiedekunnat voivat jakaantua yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamiin laitoksiin tai muihin yksiköihin. Laitosjaosta päättää yliopiston hallitus tiedekunnan johtokuntaa kuultuaan.

Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ovat seuraavat laitokset: biolääketieteen, kliinis-teoreettinen, hammaslääketieteen, hoitotieteen ja kliininen laitos.
Laitoksen hallintoa hoitavat sen johtaja sekä yksi tai useampi varajohtaja. Tiedekunnan esityksestä laitoksessa voi olla laitosneuvosto. Päätöksen tästä tekee rehtori. Lääketieteellisen tiedekunnan laitoksissa ei ole laitosneuvostoja.

Laitoksen johtajan tehtävänä on:
1. johtaa ja valvoa laitoksen toimintaa;

2. vastata laitoksen kehittämisestä sekä yliopiston strategian toteutuksesta laitoksessa;

3. vastata laitoksen tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;

4. tehdä tiedekunnalle tai kauppakorkeakoululle ehdotukset laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuotuiseksi talousarvioksi;

5. päättää laitokselle myönnetyistä voimavaroista;

6. tehdä esitys opetussuunnitelmiksi, ellei tiedekunnan tai kauppakorkeakoulun johtokunta osaltaan toisin päätä;

7. päättää syventävien opintojen tutkielman hyväksymisestä tarkastajien lausunnon perusteella, lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoihin kuuluvien syventävien opintojen tutkielman hyväksyy kuitenkin dekaani; ja

8. käsitellä ja ratkaista muut laitosta koskevat asiat, joista ei toisin määrätä.

6.3 HOITOTIETEENLAITOS

Postiosoite: Hoitotieteen laitos, 20014 TURUN YLIOPISTO
Käyntiosoite: Lemminkäisenkatu 1
Internet-osoite: http://www.med.utu.fi/hoitotiede/
Johtaja: professori Helena Leino-Kilpi
Varajohtaja: professori Sanna Salanterä
Valmistelija: laitoshallintopäällikkö Päivi Salonen
Kanslia: avoinna ma pe klo 8–11 ja 13–15.45
puh. (02) 333 8401, 333 8409, fax. 333 8400

6.4 TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN HENKILÖKUNTA

Henkilökunnan vastaanottoaika tiistaisin klo 10–11 ja sopimuksen mukaan. Poikkeuksena tohtorikoulutettavien ja opintoneuvojan vastaanottoaika tiistaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 10–12.
Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@utu.fi

Tarkemmat yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.med.utu.fi/hoitotiede/henkilokunta/

7 OPISKELIJAYHDISTYS ADAPTUS RY

Adaptus ry on hoitotieteen opiskelijoiden ainejärjestö, jonka tehtävänä on yhteishengen luominen ja opiskelun tukeminen.

Yhdistyksen tarkoituksena on Turun yliopiston hoitotieteen opiskelijoiden edunvalvonta. Tätä tarkoitusta varten yhdistys järjestää kokouksia, tiedotus ja virkistystilaisuuksia ja antaa neuvoja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Ainejärjestön kautta valitaan opiskelijaedustajat laitoksen ja tiedekunnan eri yhteistyöelimiin.

Oman ainejärjestösi jäsenenä sinulla on mahdollisuus vaikuttaa opiskelusi kehittämiseen ja opiskelijoiden asemaan. Jäsenenä hyödyt myös ainejärjestösi hankkimista eduista. Jäseneksi liitytään maksamalla jäsenmaksu. Ainejärjestöösi saat yhteyden sähköpostilla: adaptus@utu.fi
Ainejärjestön asioita hoitaa hallitus, joka valitaan syys-kokouksessa marraskuussa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 4–8 jäsentä. Adaptus ry:n hallituksessa toimimisesta on mahdollisuus saada opintopisteitä (1 op/lukukausi, max. 4 op) vapaasti valittaviin opintoihin.
Adaptus ry toimii aktiivisesti yhteistyössä opinto-ohjaajan ja laitoksemme työntekijöiden kanssa pyrkien kehittämään opiskelua hoitotieteen laitoksella. Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) alajärjestönä Adaptus ry tekee yhteistyötä myös muiden yliopiston ainejärjestöjen kanssa pyrkien
ottamaan kantaa koko yliopisto-opiskelua koskeviin kysymyksiin.

Lisätietoja Adaptuksesta saat osoitteesta www.adaptusry.net

8 TERVEYSTIETEIDEN TUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

8.1 VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794

8.2 TURUN YLIOPISTON OPINTOJOHTOSÄÄNTÖ (15.4.2010)

8.3 TERVEYSTIETEIDEN KOULUTUSALAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT TERVEYSTIETEIDEN TUTKINNOT

Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa seuraavat terveystieteiden perustutkinnot:

terveystieteiden kandidaatin tutkinto (TtK) ja
terveystieteiden maisterin tutkinto (TtM)
Tieteellisinä jatkotutkintoina voidaan suorittaa seuraavat tutkinnot:
terveystieteiden lisensiaatin tutkinto (TtL) ja
terveystieteiden tohtorin tutkinto (TtT)


TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINNOT

1 Opiskelijaksi valinta ja opiskeluoikeus

Opiskelijat valitaan terveystieteiden kandidaatin ja terveystieteiden maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen yhdellä valinnalla siten, että kaikilla koulutukseen valituilla pääaineena on hoitotiede ja sivuaineena joko hoitotieteen didaktiikka sekä kasvatus- tai aikuiskasvatustiede (opettajankoulutus), gerontologinen hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen tai kliininen hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen.

Opiskelijaksi valittavalta edellytetään, että opiskelijalla on soveltuva terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi vastaava opistoasteen tutkinto, jonka perusteella opiskelijalle hyväksi luetaan kandidaatin tutkintoon 80–100 opintopistettä.

2 Koulutuksen tavoitteet

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen perustutkintoihin johtavan koulutuksen tavoitteiden määrittely perustuu tutkintoasetuksessa (794/2004) säädettyihin tavoitteisiin. Koulutuksen tehtävänä on tuottaa hoitotieteellisesti perusteltua osaamista yksilön ja yhteiskunnan terveyden edistämiseen ja hoitamiseen. Koulutuksesta valmistuneilla terveystieteiden kandidaateilla ja terveystieteiden maistereilla on valmiudet tieteellisesti perusteltuun, luovaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan toimintaan sosiaali- ja terveysalan eri tehtävissä. Terveystieteiden maisterin tutkintoon kuuluva opettajankoulutus tuottaa lisäksi muodollisen pätevyyden opettajana toimimiselle terveysalan ammattikorkeakouluissa sekä alan muissa oppilaitoksissa.

3 Tutkintojen yleisrakenne ja vaadittavat opinnot

Terveystieteiden kandidaatin ja terveystieteiden maisterin tutkinnot ovat kaksi erillistä tutkintoa, joiden pääaineena on hoitotiede. Tutkintoihin sisältyy pakollisena yksi seuraavista sivuainekokonaisuuksista:
hoitotieteen didaktiikka sekä kasvatus-/aikuiskasvatustiede,
gerontologinen hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen tai
kliininen hoitotiede sekä terveydenhuollon hallinto ja johtaminen.

3.1 Terveystieteiden kandidaatin tutkinto

Terveystieteiden kandidaatin tutkinto on alempi tiedekorkeakoulututkinto, jonka laajuus on vähintään 180 opintopistettä. Pääaineen perusopintoja vastaavien opintojen ja aineopintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Pääaineen aineopintoihin sisältyvät kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kandidaatin tutkintoon kuuluvan sivuaineen laajuus on 35 opintopistettä. Muista tutkintoon kuuluvista opinnoista määrätään lääketieteellisen tiedekunnan johtokunnan vahvistamassa opetussuunnitelmassa. Kasvatustieteiden tiedekunnan tuottamista terveystieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvista opinnoista määrätään kasvatustieteiden tiedekunnan vahvistamassa opetussuunnitelmassa. Terveystieteiden kandidaatin tutkinto on edellytyksenä terveystieteiden maisterin tutkinnon suorittamiselle.

3.2 Terveystieteiden maisterin tutkinto

Terveystieteiden maisterin tutkinto on ylempi tiedekorkeakoulututkinto, jonka laajuus on vähintään
120 opintopistettä. Pääaineen syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Syventäviin opintoihin kuuluu 30 opintopisteen laajuinen pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte. Jos maisterin tutkintoon kuuluva pro gradu -tutkielma kirjoitetaan samalla kielellä kuin kandidaatin tutkintoon annettu kypsyysnäyte, kielitaitoa ei tarvitse uudestaan kypsyysnäytteessä osoittaa, vaan kypsyysnäyte maisterin tutkintoon annetaan osoituksena perehtyneisyydestä opinnäytteen alaan. Tutkintoon sisältyvän sivuaineen laajuus on 35 opintopistettä. Maisterin tutkintoon sisältyy lisäksi valinnaisia opintoja, joiden laajuus on 25 opintopistettä. Terveystieteiden maisterin tutkintoon ei voi sisällyttää terveystieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintosuorituksia. Terveystieteiden maisterin tutkintoon kuuluvia opintoja voi suorittaan pääsääntöisesti vasta sitten kun kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu. Terveystieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen antaa valmiuden hakeutua terveystieteiden jatkotutkintoihin johtavaan koulutukseen.

4 Opintojen hyväksi lukeminen

Terveystieteiden kandidaatin ja terveystieteiden maisterin koulutukseen valinnan edellytyksenä on, että opiskelijalla on soveltuva terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi vastaava opistoasteen tutkinto, jonka perusteella opiskelijalle hyväksi luetaan kandidaatin tutkintoon 80–100 opintopistettä. Kieliopintojen osalta opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavoin osoittaa saavuttaneensa tutkintoasetuksen 6 § määrittämä äidinkielen,
toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen kielitaito. Äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen opinnot, jotka on suoritettu osana ammattikorkeakoulututkintoa, hyväksytään sellaisenaan osaksi terveystieteiden kandidaatin tutkintoa.

Opiskelijan, jolla ei ole ammattikorkeakoulututkinnossa suoritettuja kieliopintoja, tulee osoittaa saavuttaneensa tutkintoasetuksen määrittämän kielitaidon muulla tavoin.

5 Opintojen mitoitus ja järjestäminen
Opintojen mitoitus perustuu opiskelijan 1600 tunnin vuotuiseen työaikaan. Opintojen mitoituksen yksikkö on opintopiste. Yksi lukuvuosi muodostuu noin 60 opintopisteen opinnoista. Yksi opintopiste vastaa opiskelijan noin 27 tunnin työpanosta opinnoille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Opinnot järjestetään opintojaksoina. Opintokokonaisuudet muodostuvat tiettyyn aihepiiriin liittyvistä opintojaksoista. Opinnot järjestetään opetussuunnitelmassa kuvatun opintojen ohjeellisen ajoittumisen mukaan siten, että terveystieteiden kandidaatin tutkinto on mahdollista suorittaa 1–1,5 vuodessa ja terveystieteiden maisterin tutkinto kahdessa vuodessa. Mikäli opiskelija suorittaa opintojaan opintosuunnitelmasta poikkeavalla tavalla, hänen on otettava huomioon, että ensisijainen osallistumisoikeus opintojaksoille on ohjeellisen ajoitussuunnitelman mukaisesti opintojaan suorittavilla opiskelijoilla.

Pääaineessa hoitotieteen aineopinnot on pääsääntöisesti suoritettava ennen syventäviä opintoja. Ennen pääaineen aineopintojen opintojaksoja (hoidon ja hoitotieteen filosofia, hoitotieteen teoria ja hoitotieteen tutkimusmetodiikka) opiskelijan, jolla ei ole edeltävää ammattikorkeakoulututkintoa, tulee suorittaa hoitotieteen täydentävät opinnot opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Opiskelija voi aloittaa aineopintojen opintojakson suorittamisen täydentävien opintojen suorituksen ollessa keskeneräinen, mutta aineopintoihin kuuluvasta opintojaksosta ei anneta hyväksymismerkintää ennen täydentävien opintojen hyväksyttyä suoritusta.

Opettajan pedagogiset opinnot koostuvat kasvatus- tai aikuiskasvatustieteen perusopinnoista,
hoitotieteen didaktiikan opinnoista sekä harjoittelusta. Maisterin tutkintoon kuuluvan harjoittelun
voi aloittaa kasvatus- tai aikuiskasvatustieteen opintojen suorittamisen jälkeen.

Muista pakollisista opintojaksoja edeltävistä suorituksista mainitaan opetussuunnitelmassa.

6 Opintojaksojen kuulustelu ja opintosuoritusten arvioiminen

Opintojaksojen suorittamista varten järjestetään kirjallisia ja muita kuulusteluja, joiden järjestämisestä ja joihin osallistumisesta on voimassa, mitä yliopistolaissa ja Turun yliopiston opintojohtosäännössä
sekä sen tiedekuntakohtaisissa soveltamisohjeissa ja opetussuunnitelmassa on säädetty.

Opintosuoritukset arvostellaan käyttäen asteikkoa hyväksytty–hylätty tai asteikkoa 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä), 0 (hylätty). Arvostelussa käytetään vain kokonaislukuja.
Kirjallisten kuulustelujen tulokset julkistetaan ja toimitetaan opiskelijatietojärjestelmään kahden viikon kuluessa suorituksesta. Mikäli määräaikaa jostakin syystä joudutaan pidentämään, määräajan pidentämisestä ja sen kestosta ilmoitetaan kuulustelutilaisuudessa.

Terveystieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluva kandidaatintutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty–hylätty. Kandidaatintutkielman arvioi vähintään kaksi tutkielman sisältöalueeseen perehtynyttä, ylemmän tiedekorkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Laitoksen johtaja määrää tutkielman arvioijat tutkielman ohjaajan ehdotuksen perusteella. Kandidaatintutkielman hyväksyy hoitotieteen laitoksen johtaja arvioijien kirjallisten lausuntojen perusteella. Kandidaatintutkielma arvostellaan yhden kuukauden kuluessa tutkielman arvioitavaksi jättämisestä (lukuun ottamatta kesäkuukausia).

Terveystieteiden maisteriin tutkintoon kuuluva pro gradu -tutkielma arvioidaan asteikolla 0–5. Pro gradu -tutkielmasta antaa kirjallisen lausuntonsa vähintään kaksi laitosjohtajan määräämää tarkastajaa. Pro gradu -tutkielman arvosanan määrää laitosjohtaja tarkastajien lausunnon perusteella. Ryhmätyönä laadittavan pro gradu -tutkielman arvostelussa tarkastajat antavat kirjallisen lausunnon, jossa on arvioitu kunkin opiskelijan osuus erikseen ja ehdotettu kullekin opiskelijalle arvosana, joka voi olla opiskelijoiden osalta erilainen. Pro gradu -tutkielma arvioidaan kuukauden kuluessa työn arvioitavaksi jättämisestä (lukuun ottamatta kesäkuukausia).
Maisterin tutkinnon sivuaineopintoihin sisältyvä harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty–hylätty. Harjoittelun arvioinnin suorittavat harjoittelun ohjaajat yhdessä opiskelijan kanssa. Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää kaikkien osatehtävien hyväksyttyä suorittamista. Opintojakson hyväksymisen edellytyksenä on sen kaikkien osien suorittaminen opetussuunnitelmassa edellytetyllä tavalla. Merkintä opintorekisteriin suoritetusta opintojaksosta tehdään silloin, kun opintojakson kokonaisuus on suoritettu.

7 Opintosuoritusten vanheneminen

Tutkintoa varten suoritetut opintojaksot, kypsyysnäytteet ja kieliopinnot eivät vanhene tutkinnon suorittamisen aikana ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina hyväksi tutkintoon .Opintojen hyväksi lukemisen edellytyksenä on, ettei niiden suorittamista ole kulunut yli 10 vuotta. Opintosuoritusten vanhenemisesta määrätään opetussuunnitelmassa.

8 Opintosuoritusten kirjaaminen
Opiskelijan hyväksytysti suoritettu opintosuoritus tallennetaan yliopiston opiskelijatietojärjestelmään pääsääntöisesti kahden viikon kuluessa suorituksesta. Opiskelijan vastuulla on tarkistaa säännöllisin ajoin, että suoritukset ovat asianmukaisesti kirjattu rekisteriin ja ottaa yhteys asianomaisesta suorituksesta vastaavaan opettajaan, mikäli suoritus ei ole asianmukaisesti tallennettu.

9 Tutkintotodistus
Lääketieteellinen tiedekunta myöntää opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Kandidaatin tutkintotodistuksessa mainitaan pääaineopintojen laajuus ja arvosana, kandidaatintutkielma, sivuaine sekä kielitaito. Maisterin tutkintotodistuksessa mainitaan pääaineopintojen laajuus ja arvosana, pro gradu -tutkielman nimi ja arvosana, sivuaine sekä valinnaiset opinnot. Kieliopintojen osalta maisterin tutkintotodistuksessa mainitaan kandidaatin tutkintoa varten osoitettu kielitaito.

Tiedekunta antaa terveystieteiden kandidaatin ja terveystieteiden maisterin tutkintotodistuksiin erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (Diploma Supplement), jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta, tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

HOITOTIETEEN OPISKELU SIVUAINEENA


Turun yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella sivuaineena hoitotieteen perus- ja aineopintoja. Hoitotieteen perusopetukseen otetaan vuosittain uusia sivuaineopiskelijoita enintään viisi (5). Hakulomake (http://www.med.utu.fi/opiskelu/lomakkeet/lomake24.pdf) toimitetaan tiedekunnan kansliaan 24.8.2012 mennessä.

Hoitotieteen perusopinnot (25 op) suoritetaan kirjallisina kuulusteluina hoitotieteen laitoksen uusintakuulustelupäivinä seuraavalla tavalla:

1) Hoidon ja hoitotieteen filosofia (9 op)
- Edwards S. 2001. Philosophy of Nursing. An Introduction. Pallgarve Macmillan. Hampshire
- Leino-Kilpi H & Välimäki M. 2009, 2010, 2012. Etiikka hoitotyössä. 5.-7. uudistettu painos. WSOY Oppimateriaalit Oy, Helsinki.
- Pietarinen J & Poutanen S. 2005, 2010. Etiikan teorioita. 4.-5. painos. Gaudeamus, Tampere.

2) Hoitotieteen teoria: (8 op)
- Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U Å, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S, Vehviläinen-Julkunen K & Åstedt-Kurki P. 2007, 2008. Hoitotiede. 4. uudistettu painos. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
- Kim H.S. 2010. The nature of theoretical thinking in nursing. 3rd edition. Springer Publishing Company, New York.
- McKenna H, Cutliffe J & Slevin O. 2008. Nursing Models, Theories and Practice. Blackwell, Oxford.

3) Hoitotieteen tutkimusmetodiikka: (8 op)
- Burns N & Grove S. 2009. The practice of nursing research. Appraisal, Synthesis, and Generation of Evidence. 6th edition. W.B. Saunders Comp., Philadelphia, s. 1–342.
- Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2009, 2010. Tutkimus hoitotieteessä. 1.–2. painos, WSOYpro Oy, Helsinki.


Hoitotieteen aineopinnot 35 op
Suoritettuaan hoitotieteen perusopinnot (approbatur) vähintään hyvin tiedoin, opiskelija voi jatkaa hoitotieteen aineopintoja sivuaineopintoinaan. Opiskelemaan otetaan vuosittain enintään viisi (5) opiskelijaa. Hoitotieteen aineopintojen sisällöt ja suoritustavat kuvataan hoitotieteen laitoksen opinto-oppaassa 2012–2013.

Hoitotieteessä voi suorittaa täydentävinä tai erillisopintoina hoitotieteen didaktiikan opintoja (35–45 op). Opiskelemaan otetaan vuosittain enintään kolme (3) opiskelijaa. Hakijalta edellytetään terveystieteiden maisterin/terveydenhuollon kandidaatin tutkintoa. Lisäksi edellytetään kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen perusopintojen (25 op) suorittamista. Hakemukseen tulee liittää vapaamuotoiset perustelut opintojen tarpeellisuudesta ja tieto harjoittelupaikasta. Jos hakijoita on
enemmän kuin kiintiö on, valinnan perusteina käytetään esitettyjä perusteluita ja harjoittelupaikkaa. Erillisopintoihin haetaan hakulomakkeella (http://www.utu.fi/opiskelu/oppaat/erillisopas/),
joka toimitetaan tiedekunnan kansliaan 24.8.2012 mennessä.
Yhdyshenkilönä on hoitotieteen opinnoissa hoitotieteen tohtorikoulutettava (puh. 02-333 8499) ja hoitotieteen didaktiikan opintojen osalta lehtori Leena Salminen (puh. 02-333 8576).

Hoitotieteen laitos
Opintokokonaisuudet