Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2013–2014
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Sosiologia
Kuvaukseen liitetty tiedosto:
Opintojen eteneminen (pdf 189 kB.)

Koulutuksen tavoitteet

Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede. Sosiologiassa perehdytään sosiaaliseen toimintaan ja vuorovaikutukseen sekä niissä muodostuviin instituutioihin, järjestelmiin ja rakenteisiin. Sosiologialla on myös yhteiskuntakriittinen tehtävä: tutkimus käsittelee epäkohtia ja ristiriitoja sekä niiden tulkintoja. Sosiologinen tutkimus palvelee käytännön päätöksentekoa ja suunnittelua. Sosiologisen tiedon merkitys ulottuukin kaikille yhteiskuntaelämän alueille.

Sosiologisissa tutkimuksissa yhdistyvät toisiinsa teoria, empiria ja metodologia. Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi asuminen ja kaupunki, yhteiskuntaluokat ja niiden periytyminen, perheet, koulutus, sukupuolijärjestelmä, yhteiskunnan ja kulttuurin muutos, sosiaalinen kontrolli ja sosiaaliset ongelmat, tieteen sosiologia, monikulttuurisuus, työelämän kysymykset, valta ja poliittinen päätöksenteko, terveys, yhteiskunnalliset liikkeet ja yhteiskuntateoria.

Sosiologian koulutuksen tavoitteet ovat seuraavat:

  1. Opiskelija ymmärtää yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutusta sekä yhteiskunnan instituutioiden ja ryhmien rakennetta ja toimintaa.
  2. Opiskelija hallitsee tietoja ja taitoja yhteiskuntatutkimuksen tekemiseen ja soveltamiseen käytännössä.
  3. Opiskelijalla on käsitys sosiologiasta tieteenä sekä tiedot sosiologian historiasta, käsitteistöstä, teorioista ja niiden sovelluksista.

Opiskelijat voivat suuntautua johonkin sosiologian erityisalaan jo kandidaatin tutkinnon opinnoissa. Vielä vahvemmin maisterin opinnoissa, joissa opintojen painopiste siirtyy vapaasti valittaviin teemoihin.

Valmiudet eri ammattialoille

Sosiologian opinnoissa hankittu yhteiskunnan tuntemus, taidot sen tutkimiseen ja teoreettinen osaaminen luovat perustan varsinaisen ammatin oppimiseen. Opiskelijan tulisi jo opintojensa aikana suunnitella omaa suuntautumistaan huolella muun muassa kiinnittämällä huomiota erikoistumisalan ja sopivien sivuaineiden valintaan.

Sosiologian opiskelu antaa valmiudet toimia yhteiskunnallista asiantuntemusta edellyttävissä valtion, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen tehtävissä. Työtehtävät ovat suunnittelu-, tutkimus-, koulutus-, viestintä- ja henkilöstöhallintotehtäviä. Sosiologiasta valmistuneet toimivat esimerkiksi erikoissuunnittelijan, koordinaattorin, henkilöstökonsultin, projektipäällikön, tiedottajan, toiminnanjohtajan tai kouluttajan tehtävissä. Merkittäviä työnantajia sosiologiasta valmistuneiden kannalta ovat kaupungit ja kunnat, ministeriöt, Kansaneläkelaitos (KELA), yliopistot, järjestöt, suuryritykset sekä tutkimuslaitokset kuten Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitos (THL). Myös monet kansainväliset tehtävät edellyttävät yhä enemmän sosiologista asiantuntemusta.

Opetusohjelma ja opinto-ohjaus

Sosiologian opetusohjelma julkaistaan syksyllä 15.8. mennessä ja keväällä 15.12. mennessä sähköisen opinto-oppaan kautta. Opetusohjelmasta selviävät järjestettävä opetus sekä kunkin opintojakson vastuullinen opettaja. Siitä löytyvät myös tarkat luentokurssien ja opetusseminaarien alkamisajankohdat, aikataulut, paikat ja muut tärkeät tiedot. Sosiologian verkkosivuilta löytyvät lisäksi oppiaineen opetushenkilökunnan yhteystiedot ja vastaanottoajat, tenttien vastaanottajat ym. ajankohtaiset ja ajantasaiset tiedot.

Kaikissa sosiologian opintoihin liittyvissä kysymyksissä avustavat sosiologian neuvontavastaava sekä tiedekunnan opintoneuvoja ja opintopäällikkö.

HOPS

Jokaisen uuden opiskelijan tulee tehdä henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS oppiaineesta saatavien ohjeiden mukaan. Ohjeet HOPS:in tekemiseen löytyvät oppiaineen verkkosivuilta. Opintosuunnitelmat palautetaan ohjeiden mukaisesti ja käsitellään yhteisessä tilaisuudessa. Sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa varten laaditaan oma HOPS. Kandidaatin tutkinnon HOPS laaditaan ensimmäisen opintovuoden syyslukukaudella, maisterin tutkinnon HOPS kolmannen opintovuoden kevätlukukaudella. HOPS:ia voi halutessaan päivittää muulloinkin.

Opintojen eteneminen

Sosiologian opinnoissa suoritetaan ensin valtiotieteiden kandidaatin ja sitten valtiotieteiden maisterin tutkinto. Jälkimmäinen katsotaan sosiologian alan perustutkinnoksi.

Mahdollisia opintojen suoritustapoja ovat yleisimmin seminaarit, luennot, harjoituskurssit, itsenäiset harjoitustyöt, esseet ja kirjatentit. Kunkin opintojakson kohdalla on mainittu erikseen suositeltu suoritusajankohta, josta selviää, milloin kyseisen jakson voi suorittaa. Kurssien suoritusaika määrittyy lukuvuoden opetustarjonnan perusteella. Kirjatentit suoritetaan tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä tai luentokurssin yhteydessä, jos niin mainitaan opintojakson kohdalla. Kirjatentit tentitään tiedekunnan tenttipäivinä opintojaksojen mukaisina, kokonaisina kirjapaketteina. Useampia kirjapaketteja voi tenttiä samalla kertaa. Kirjatentin osin korvaavat suoritukset tai erikoissopimukset on ehdottomasti mainittava tentti-ilmoittautumisessa. Kirjatentit on mahdollista korvata esseesuorituksin. Suorituksesta pitää sopia etukäteen opintojakson vastuuhenkilön kanssa.

Kun opintokokonaisuus (esim. perusopinnot) on suoritettu, on se rekisteröitävä sosiologian oppiaineessa. Opintokokonaisuuksien rekisteröimisen hoitaa pyynnöstä opintorekisteriasioista vastaava toimistosihteeri.

Suositeltava suoritusjärjestys

Perus- ja aineopintojen opintojaksot suositellaan suoritettavaksi pääsääntöisesti esitetyssä numerojärjestyksessä. Perusopinnot on mahdollista suorittaa yhdessä vuodessa ja aineopinnot kahdessa vuodessa. Myös maisteritason opinnoissa numerokoodi kertoo suositellun suoritusjärjestyksen. Suoritusjärjestys on perus- ja aineopintoihin verrattuna kuitenkin vapaampi.

Aineopinnoissa tulee suorittaa ainakin yksi tutkimusmenetelmäkokonaisuus (K.6. tai K.7.) ennen praktikumkurssia (K.8.) ja kandidaatin seminaaria (K.10.).

Kandidaatin tutkinnon tulee olla valmis ennen maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamista.

Opintojen ajoitussuunnitelma

Sosiologian opinnot on suunniteltu niin, että kandidaatin- ja maisterintutkinnon voi suorittaa tiedekunnan ohjeistuksen mukaisessa ajassa eli VTK-tutkinnon kolmessa vuodessa ja VTM-tutkinnon kahdessa. Opiskelija voi kuitenkin halutessaan suorittaa tutkinnot nopeammassakin tahdissa eli yhteensä neljässä vuodessa. Liitteenä olevissa kaavioissa on esitetty opintojen ohjeellinen ajoitussuunnitelma VTK- ja VTM-tutkintojen suorittamiseen neljässä vuodessa.

Sivuaineiden opinnot sosiologian opiskelijoille

Valtiotieteiden kandidaatin tutkintoon vaaditaan kahdesta sivuaineesta perusopinnot. Tämän lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa kolmannesta sivuaineesta perusopinnot tai yhdestä sivuaineesta myös aineopinnot. Sivuaineiden opiskelu on mahdollista myös valtiotieteiden maisterin tutkinnossa. Käytännössä maisteriopinnoissa voi suorittaa yhdessä sivuaineessa perusopinnot tai aineopinnot.

Opiskelija valitsee sivuaineet oman harkintansa mukaan. Vaihtoehtoina ovat kaikki tiedekunnassa edustettuina olevat tieteenalat, mutta aineyhdistelmään voi ottaa sivuaineopintoja myös muiden tiedekuntien oppiaineista. Lisäksi suositellaan tiedekunnan yhteisten opintojen suorittamista.

Sosiologian opinnoissa menestymisen ja tulevissa ammattitehtävissä suoriutumisen kannalta on opiskelijan hyvä huomioida seuraavia asioita, esimerkiksi:

  • Kaikki yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppiaineet sopivat hyvin sivuaineiksi.
  • Tilastotieteen opinnot tukevat pääaineen metodiopintoja.
  • Taloustieteelliset opinnot auttavat taloudellisen tiedon hyödyntämistä ja helpottavat sijoittumista yksityisen sektorin tehtäviin ja yrittäjäksi.
  • Muitakin pääaineopintoja tukevia sekä opiskelijan oman suuntautumisen ja kiinnostuksen mukaisia opintojaksoja on mahdollista liittää sivuaineopintoihin.

Sivuaineopintoja suositellaan lisäksi muiden tiedekuntien tarjonnasta esimerkiksi ympäristötieteen, kestävän kehityksen tai sukupuolentutkimuksen opintoja ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tarjonnasta monikulttuurisuuden, kaupunkitutkimuksen tai oikeussosiologian ja kriminologian opintoja.

Sosiologiasta valmistuneita työskentelee myös ammattikorkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa yhteiskunnallisten aineiden opettajina. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoille onkin tarjolla tutkinnon sivuaineena opettajakoulutuksen pedagogisia opintoja (60 op), jotka antavat kelpoisuuden toimia opettajana. Pedagogisiin opintoihin on haettava erikseen. Lisätietoja asiasta saa tiedekunnan opintoneuvojalta.

Kansainväliset opinnot ja opiskelijavaihto

Tulevan sosiologin kannattaa hankkia kansainvälistä kokemusta jo opiskeluaikana. Laitos suosittelee pääaineopiskelijoilleen kansainvälisten opintojen sisällyttämistä osaksi tutkintoa. Pääaineopiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan ulkomaisessa yhteistyöyliopistossa. Sosiologian omat vaihtopaikat, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteiset vaihtopaikat sekä muutkin yliopiston vaihtopaikat ovat sosiologian opiskelijoiden haettavissa. Lisäksi on mahdollista hakea pohjoismaiseen Nordlys-verkostoon kuuluvia opiskelupaikkoja tai päästä opiskelemaan erillisillä sopimuksilla myös muihin yliopistoihin.

Haku vaihto-ohjelmiin järjestetään keväisin. Ulkomaille opiskelemaan kannattaa hakea aikaisintaan toisena opiskeluvuotena, jolloin opiskelijalle on jo ehtinyt muodostua käsitys oppiaineestaan ja yliopisto-opiskelusta. Vaihto-opiskelu sisällytetään yleensä täysimääräisesti osaksi kotiyliopiston tutkintoa opiskelijalle hyväksytyn opintosuunnitelman (learning agreement) mukaisesti. Myös harjoittelun voi suorittaa ulkomailla. Lisätietoa opiskelijavaihto-asioista saa oppiaineen kv-vastaavalta ja kansainvälisistä palveluista sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta.

Jatkokoulutus

Sosiologiassa voi suorittaa valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Useimmat jatko-opiskelijat tähtäävät tohtorin tutkintoon. Tohtorin tutkinnon keskeinen opintovaatimus on väitöskirjan kirjoittaminen ja julkinen puolustaminen. Sen ohella tutkintoon kuuluu muita väitöskirjatyötä ja uralla etenemistä tukevia opintoja. Jatkokoulutettavat osallistuvat laitoksen tutkijaseminaareihin ja suorittavat sekä sosiologian opetusohjelmassa olevia, tiedekunnan tohtoriohjelman ja/tai yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) tarjoamia että vapaasti sovittavia muita väitöskirjatyötä tukevia opintoja. Tarjolla olevista jatkokoulutuskursseista tiedotetaan sosiologian opetusohjelmassa ja tiedekunnan tohtoriohjelman verkkosivuilla. Jatkotutkintojen vaatimuksista kerrotaan tarkemmin yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaan yleisessä osassa sekä tiedekunnan verkkosivuilla.

Sosiologia sivuaineena

Sosiologian perus- ja aineopinnot ovat kaikille sosiologiasta kiinnostuneille vapaasti valittavia sivuaineopintoja. Sosiologian perusopintojen opintojaksoissa K.2. Suomalainen yhteiskunta ja K.4. Sosiologian tutkimusseminaari on eriytetty sivu- ja pääaineopiskelijoiden suoritustavat toisistaan. Opintojakson kohdalla on suoritustavat merkitty selvästi erikseen pää- ja sivuaineopiskelijoiden osalta.

Mikäli sivuaineopiskelija haluaa sosiologiasta pitkän sivuaineen, hän suorittaa aineopinnoista 35 opintopisteen laajuisen sivuaineopiskelijan aineopintokokonaisuuden, joka koostuu seuraavista opintojaksoista:

  • K.5. Sosiologian teoriat, 6 op
  • K.6. Laadulliset tutkimusmenetelmät, sivuaineopiskelijan kirjatentti, 8 op
  • K.7. Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät, sivuaineopiskelijan kirjatentti, 8 op
  • K.8. Praktikum, sivuaineopiskelijan suoritus, 5 op
  • K.9. Sosiologian erityisalat 2, 8 op

Mikäli sivuaineopiskelija harkitsee pääaineen vaihtoa sosiologiaan, tulisi hänen kuitenkin suorittaa opintojaksot K.6. Laadulliset tutkimusmenetelmät sekä K.7. Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät pääaineopiskelijan suoritusvaihtoehtojen mukaan. Jos pääaineen vaihtaja on jo suorittanut opintojaksot K.6. ja K.7. sivuaineopiskelijan vaatimusten mukaan, pitää hänen pääaineopiskelijaksi siirryttyään suorittaa ne uudestaan pääaineopiskelijoiden vaatimusten mukaisesti.


Sosiaalitieteiden laitos
Opintokokonaisuudet
Sosiaalitieteiden laitoksen yhteiset opinnot