Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2013–2014
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Sosiaalityö

Koulutuksen tavoitteet

Sosiaalityön koulutus antaa valmiudet ymmärtää ja selvittää ihmisten ja väestöryhmien monitasoisten elämäntilanteiden syntyprosesseja, ilmenemismuotoja ja vaikutuksia. Sosiaalityö kiinnittää huomiota ihmisten selviytymiseen jokapäiväisessä elämässä sekä hyvinvoinnin ehtoihin ja jakautumiseen. Sosiaalityössä tarvittavat valmiudet liittyvät yhteiskuntatieteellisiin ongelmanratkaisu-, päättely- ja argumentointitaitoihin. Kyse on tutkimukseen perustuvasta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatason ammatillisesta toiminnasta sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Tutkimuksen kohteena ovat mm. sosiaalityön asiakkaat, menetelmät, toimintakulttuurit ja käytännön työprosessit. Sosiaalityö tutkii myös tiede- ja arvoperustaansa, historiaansa sekä sosiaalityön organisaatioiden ja hallinnon kehittämistä.

Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää ja antaa valmiudet:
1) sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen, niiden ennalta ehkäisemiseen ja kohtaamiseen sosiaalityön eri toimintatasoilla
2) asiakastyön menetelmiin ja niiden eettisiin lähtökohtiin
3) sosiaalityön tutkimukseen ja tieteelliseen päättelyyn sekä niiden hyödyntämiseen sosiaalityön käytännöissä
4) tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen

Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet

Opetuksen tavoitteena on sosiaalityön teoreettinen, käytäntöorientoitunut ja tutkimuksellinen asiantuntijuus. Vaikka sosiaalityön opetus antaa sosiaalityön professionaaliset valmiudet, sisältyy koulutukseen myös vahva tutkimusmenetelmien opetus sekä perehdyttäminen tieteelliseen työskentelyyn.

Sosiaalityön tutkimuksessa ja opetuksessa painopistealueina korostuvat sosiaalityön yhteiskunnallinen vaikuttamistyö, köyhyys ja syrjäytyminen, sosiaalinen raportointi, lastensuojelu, vertaileva sosiaalipalvelututkimus sekä monikulttuurinen sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimukseen liittyy myös monipuolista kansainvälistä yhteistyötä.

Sosiaalityön käytännönopetus

Sosiaalityön käytännönopetus tapahtuu moniammatillisessa klinikkaympäristössä. Kouluttajina toimivat sosiaalityön, psykologian ja logopedian opettajat, Oppimistutkimuskeskuksen ja Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskuksen työntekijät sekä muut kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat. Turun yliopiston moniammatillisen klinikkaopetuksen tavoitteena on luoda aitoon asiakastyöhön pohjautuva oppimis- ja opetusympäristö, joka keskittyy lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden tutkimukseen, neuvontaan ja kuntoutukseen. Kaikilla asiakastyötä ohjaavilla opettajilla on vankka kokemus käytännön työstä. Klinikkajaksot suoritettuaan opiskelijat suorittavat ns. käytännön kenttäharjoittelun oppiaineen hyväksymässä sosiaalialan toimintayksikössä. Kenttäjakso toimii hyvänä väylänä työelämään.

Valmiudet eri ammattialoille

Sosiaalityö pääaineena johtaa valtiotieteen maisterin tutkintoon. Sosiaalityön pääaineopinnot vastaavat 1.8.2005 voimaan tulleen asetuksen mukaista sosiaalityön koulutusta. Sosiaalityötä opiskelleet ovat sijoittuneet viime vuosina työmarkkinoille hyvin. Työtehtäviä ovat tarjonneet mm. valtion hallinto, kuntien sosiaalitoimi, kasvatus- ja perheneuvonta, koulutoimi, mielenterveystoimi, sairaaloiden sosiaalityö, päihdehuolto, vankeinhoito ja kriminaalihuolto, kuntoutus- ja erityishuollon yksiköt, sekä yksityiset järjestöt ja organisaatiot. Valmistuneet työllistyvät myös sosiaalityön alueellisiin ja valtakunnallisiin projekteihin sekä tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Sosiaalityön koulutus antaa hyvät valmiudet toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä sekä valtakunnallisella että kansainvälisellä tasolla. Viime vuosina sosiaalityöoppiaineesta valmistuneet ovat sijoittuneet laajasti myös sosiaali- ja terveydenhuollon opetustehtäviin. Laitoksen kansainvälisestä vuorovaikutuksesta johtuen opiskelijat saavat laajan näkemyksen myös sosiaalityön kansainvälisiin kysymyksiin, mikä mahdollistaa osallistumisen sosiaalityön kansainvälisiin tehtäviin ja kehittämisprojekteihin.

Jatkokoulutus

Sosiaalityöstä valmistuneilla on mahdollisuus suorittaa valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. Lisätietoa jatkotutkinnoista saa tiedekunnan sivulta http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/tutkimus-ja-jatko-opiskelu/jatko-opiskelu/Sivut/home.aspx
SOSNETin lisensiaatin ja tohtorin koulutuksesta lisätietoa saa osoitteesta http://www.sosnet.fi/

Sosiaalityön pääaineopinnot

Pääaineena sosiaalityötä opiskelevan on hyödyllistä sisällyttää tutkintoonsa sivuaineena opintoja sosiaalipolitiikasta. Sosiaalityön opiskelua tukevina muita sivuaineita ovat mm. psykologia, sosiologia, kasvatustiede, tiedotusoppi, oikeustieteellisen tiedekunnan opinnot ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sivuainekokonaisuudet (25 op). Lisäksi sosiaalityön opiskelijoilla on mahdollisuus hakea yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tarjoamiin opettajan pedagogisiin opintoihin. Johtamiseen ja hallintoon liittyviä opintoja voi suorittaa taloustieteessä ja SOSNETin tarjonnan kautta. Opinto-oppaan lopusta löytyy myös muita sivuainekokonaisuuksia.

Sosiaalityö sivuaineena

Turun yliopiston opiskelijoilla on oikeus opiskella sosiaalityötä sivuaineena 60 opintopistettä. Sivuaineopiskelijoilla ei ole mahdollisuutta osallistua sosiaalityön ammattikäytäntöjen opetukseen. Sosiaalityön opintoja ei voi myöskään suorittaa syventävien opintojen tasoisina sivuaineopintoina.
Sosiaalityön sivuaineopinnot eivät anna sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain (L272/2005) mukaista sosiaalityöntekijän koulutusta eivätkä ammatillista pätevyyttä.

Sosiaalityön opintoja voidaan suorittaa sivuaineena seuraavina opintokokonaisuuksina:

SUPPEAT SIVUAINEET 25 op
- sosiaalityön perusopinnot
LAAJAT SIVUAINEET 60 op
- sosiaalityön perusopintojen lisäksi seuraavat opintojaksot:

  • A.1.1 Sosiaalityön traditiot ja teoriaperusteet (4 op)
  • A.1.2 Ihmiskäsitys ja etiikka sosiaalityössä (2 op)
  • A.3.1 Yksilö- ja perhekeskeinen sosiaalityö (4 op)
  • A.3.2 Lapsi, nuori ja vanhemmuus, kirjat (2 op)
  • A.4 C:n kohdan sosiaalioikuetta ja halintomenettelyä koskeva kirjallisuus (3 op)
  • A.5.1 Erilaisia näkökulmia perheeseen (2op)
  • A.5.2 Lähisuhdenäkökulma traumanäkökulmasta (3op)
  • A.5.3 Monikulttuurinen sosiaalityö (3op)
  • A.5.4 Vapaavalintainen erityisalue (5op)
  • A.5.5 Sosiaalityön erityisteemat (3op)
  • A.6.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen, luennot (2 op)
  • A.6.5 Sosiaalisten interventioiden vaikuttavuuden arviointi, kirjat (2 op)

Mikäli sosiaalipolitiikan opiskelija suorittaa sivuaineena sosiaalityöstä ns. toisen sivuainekokonaisuuden, suorittaa hän seuraavat sosiaalityön opintojaksot (yht. 25op): A.1.1 (4op), A.1.2 (2op), A.3.1 (4op), A.3.2 (2op) ja A.5 (13 op).

HOPS opiskelijan ohjauksen välineenä

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. HOPSin lähtökohtana on sosiaalityön tutkintovaatimukset, joiden pohjalta opiskelija suunnittelee opintojensa etenemistä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan HOPS-keskusteluun neuvonta-assistentin kanssa ensimmäisen opintovuoden aikana. Opintojen myöhemmissä vaiheissa HOPS-ohjausta annetaan opiskelijan omien tarpeiden mukaan. HOPS-keskustelun pohjana toimii HOPS-lomake, joka löytyy oheisen linkin kautta http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/sospol_ja_sostyo/opiskelu/opintojen-ohjaus/Sivut/home.aspx


Sosiaalitieteiden laitos
Opintokokonaisuudet
Sosiaalitieteiden laitoksen yhteiset opinnot