Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2013–2014
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Filosofia

Filosofian koulutuksen tavoitteena on

1) antaa perusteelliset tiedot teoreettisen ja käytännöllisen filosofian perusteista ja tutkimusmenetelmistä,

2) harjaannuttaa filosofiseen erittelyyn ja argumentaatioon sekä omakohtaisen tutkimustyön tekemiseen ja

3) antaa valmius jatkokoulutukseen filosofiassa.

Oppiaineena filosofia poikkeaa muista tiedekunnan aineista. Se käsittelee periaatteellisia kysymyksiä, joista useimmat liittyvät inhimilliseen toimintaan, jota useat tieteetkin tutkivat. Filosofia jatkaa usein yleisellä teoreettisella tasolla niiden samojen kysymysten pohtimista, joita yhteiskuntatieteet tutkivat empiirisellä tasolla.

Opetuksen päätavoitteena on perehdyttää opiskelija filosofiseen ajatteluun niin, että hän pystyy ymmärtä­mään erilaisia tapoja käsitellä filosofian perusongelmia. Erityisen tärkeää on oppia filosofista argumentaa­tiota. Tämän vuoksi formaaliset menetelmät kuuluvat filosofian opintoihin. Useilla filosofian aloilla formaalinen analyysi on muodostunut keskeiseksi välineeksi.

Filosofian opetuksellisiin tavoitteisiin kuuluu myös opiskelijan perehdyttäminen johonkin tai joihinkin erityistieteisiin (sivuaineopinnoissa) ja niiden filosofisiin erityisongelmiin (pääaineopinnoissa). Filosofian oppiaine sisältää teoreettisen filosofian ja käytännöllisen filosofian linjat. Kandidaatintutkinnon suoritettuaan opiskelija erikoistuu oman valintansa mukaan toiselle näistä aloista.

Pääaineena filosofia antaa pätevyyden lähinnä tutkijan ja korkeakoulunopettajan tehtäviin, pedagogisten opintojen kanssa lukion filosofian opettajan virkoihin ja antaa muodollisen pätevyyden moniin valtiohallinnon virkoihin. Sivuaineeksi se sopii kaikille, jotka tuntevat kiinnostusta periaatteellisiin kysymyksiin.

Työllisyystilanteesta on vaikea esittää mitään yleistyksiä. Filosofiaa pääaineenaan lukeneet ovat sijoittuneet paitsi korkeakouluihin myös monenlaisiin muihin työtehtäviin. Kouluissa tarvitaan jonkin verran filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajia. Turun yliopistossa elämänkatsomustietoa voi opiskella humanistisessa tiedekunnassa. (Ks. humanistisen tiedekunnan opinto-opas.)

TUTKINTOJEN RAKENNE

Kandidaatin tutkinto 180 opintopistettä (VTK)

Filosofian pääaineopinnot
-perusopinnot 25 op
-aineopinnot 45 op

Kieli- ja viestintäopinnot 16 op

Sivuaineopinnot 50 op
-vähintään kahden sivuaineen perusopinnot tai vastaavat opintojaksot

Vapaasti valittavat muut opinnot 45 op
-vapaavalintaisia aineopintoja, sivuaineopintoja, tiedekunnan yhteisiä opintoja, kieliopintoja.

Maisterin tutkinto 120 opintopistettä (VTM)

Pääaineen opinnot
-Pro gradu –tutkielma 40 op
-muut syventävät opinnot 45 op

Muut opinnot 35 op
-hops:ssa sovittavia sivuaineopintoja, yhteisiä opintoja, opettajan pedagogisia opintoja tai ylimääräisiä pääaineopintoja.

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

Oppiaineessa on käytössä sähköinen HOPS.

SIVUAINEOPINNOISTA

Oppiaine ei rajoita pääaineopiskelijoiden sivuainevalintoja.

 

FILOSOFIA SIVUAINEENA

Filosofia tarjoaa sivuaineopintoina muille oppiaineille seuraavat vaihtoehdot: Perusopinnot 25 op

Perusopinnot ja aineopinnot, yhteensä 64 op

Perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, yhteensä 149 op.

OPETUSOHJELMA

Opetusohjelman saa oppiaineen toimistosta tai WWW-sivulta http://www.soc.utu.fi/laitokset/filosofia/opiskelu/opetusohjelma/


Psykologian ja logopedian laitos
Opintokokonaisuudet