Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2013–2014
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Historia

HISTORIA-AINEET (Kulttuurihistoria, Suomen historia ja yleinen historia)

Historian oppiaineryhmä muodostuu kulttuurihistorian, Suomen historian ja yleisen historian oppiaineista, joilla on yhteiset perusopinnot ja kullakin omat aine- ja syventävät opinnot. Kulttuurihistorialla on lisäksi myös omat perusopinnot, jotka oikeuttavat suorittamaan vain kulttuurihistorian aine- ja syventävät opinnot.  Historia-aineiden opiskelu tarjoaa opiskelijalle runsaasti vaihtoehtoja ja valinnan vapautta. Jo perus­opinnot sisältävät pakollisten osien lisäksi vaihtoehtoisia opintoja. Varsinkin aineopin­noissa ja syventävissä opinnoissa opiskelija valitsee opiskeltavia sisältöjä paljolti oman kiinnostuksensa mukaisesti. Halutessaan opiskelija voi suunnitella opintojensa sisältöä siten, että suoritetut jaksot muodostavat yhtenäisen temaattisen kokonaisuuden.

Opintojen suunnittelu ja HOPS

Jotta opinnot muodostavat opiskelijan omien tavoitteiden kannalta mielekkään kokonaisuu­den, niitä kannattaa suunnitella myös yhdessä opettajatuutorin kanssa. Historia-aineissa on kuusi opettajatuutoria, jotka huolehtivat, että jokainen uusi opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta opintojensa suunnitteluun erityisesti niiden alkuvaiheessa.

Ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat heti opintojen alussa P1 Johdatus opintoihin ja opiskelutaitoihin -kurssin, jonka alussa opiskelijat ilmoittautuvat opettajatuutorin ohjaukseen. Jokainen Turun yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman, ja historia-aineissa se tehdään yhdessä opettajatuutorin kanssa. Tämä ensimmäinen HOPS koskee alempaa HuK-tutkintoa (180 op). Pääaineen syventävien opintojen alussa tehdään toinen HOPS FM-tutkintoa (120 op) varten.

Pääaineen valinta ja vaihtaminen

Opiskelijat suorittavat aluksi Historian perus­opinnot (25 op). Heillä ei tällöin ole vielä varsinaista pääainetta. Opintojen edetessä he kuitenkin valitsevat pääaineekseen yhden kolmesta historia-aineesta. Pääaine voi olla kulttuurihistoria, Suomen historia tai yleinen historia. Valinta tehdään aineopintovaiheessa ja ilmoitetaan opiskelijapalveluihin sähköpostitse (ilmoittautuminen@utu.fi) tai käymällä opiskelijapalveluissa (päärakennus, pohjakerros, auki arkisin 10–14).

Jos opiskelija on suorittanut jo yliopistoon tullessaan esimerkiksi kulttuurihistorian perusopinnot ja jos hän haluaa opiskella Suomen tai yleistä historiaa sivuaineena, hänen tulee suorittaa sitä ennen myös historian perusopinnot.

Pääsääntöisesti kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma tehdään vain pääaineen aineopintoihin (45 op). Jos jokin toinen historia-aine on sivuaine, sen laajuudeksi riittää 35 op. HuK-tutkinnon jälkeen opiskelija voi halutessaan vaihtaa pääainetta historia-aineiden sisällä ja ottaa FM-tutkintonsa pääaineeksi toisen historia-aineen kuin joka on hänen HuK-tutkintonsa pääaine. Edellytys on, että hän on suorittanut uuteen pääaineeseensa aineopinnot (vähintään 35 op). Näitä opintoja ei tarvitse laajentaa 45 opintopisteeseen, eikä opiskelijan siten tarvitse tehdä kandidaattiseminaaria ja kandidaatintutkielmaa uuteen pääaineeseen. Pääaineen vaihto tehdään täyttämällä humanistisen tiedekunnan pääaineenvaihtolomake, joka toimitetaan siihen oppiaineeseen, johon ollaan vaihtamassa.

Historia-aineet sivuaineena

Historia-aineissa on kaksi sivuainekoetta. Suomen historian ja yleisen historian sivuaineopiskelijoita valitaan vuosittain enintään 30. Historian sivuainekokeen läpäiseminen oikeuttaa suorittamaan historian perusopinnot ja Suomen historian ja yleisen historian aine- ja syventävät opinnot.

Kulttuurihistorialla on oma sivuainekokeensa, joka oikeuttaa suorittamaan ainoastaan kult­tuurihistorian perus-, aine- ja syventävät opin­not. Kulttuurihistorian sivuaineopiskelijoita valitaan vuo­sittain enintään 20. Lisätietoja sivuainekokeista löytyy historia-aineiden kotisivuilta.

Opettajankoulutus

Opettajankoulutuslaitoksen järjestämiin pedagogisiin opintoihin voivat hakea kaikki Suomen historian, kulttuurihistorian tai yleisen historian pää­aineopiskelijat, joilla on vähintään historian tai kulttuurihistorian perusopinnot (25 op) suoritettuna ja kokonaisuusmerkintä opintorekisterissä sekä yhteensä 50 opintopistettä historia-aineiden opintoja. Haku on vuosittain tammikuussa. Hakijat valitaan soveltuvuuden arvioinnin perusteella kasvatustieteellisen tiedekunnan järjestämässä soveltuvuuskokeessa.

Opettajankoulutukseen valitulla on historian opinnoissa kaksi vaihtoeh­toa:

1. Opiskelija voi suorittaa historian perusopinnot sekä vähintään yhdestä historia‑aineesta aine- ja syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielman.

2. Kulttuurihistorian oman pääsykokeen kautta tulleen opiskelijan historian opinnot koostu­vat kulttuurihistorian perus‑, aine‑ ja syventävistä opinnoista ja pro gradu ‑tutkielmasta sekä Historian perusopintojen P3 Näkökulmia historiaan -kurssista (9 op)

Työllistymisen ja opettajan viran saannin kannalta on erittäin suositeltavaa suorittaa sivuai­neena yhteiskuntatieteelliset opinnot (60 op). Katso tarkemmin yhteiskuntatieteellisen tiede­kunnan opinto-oppaasta.

Historian opintokokonaisuudet

Historian opinnot on suunniteltu etenemään kolmipor­taisesti laaja‑alaisesta koko historian kentän kattavasta koko­naiskuvasta yhden historia‑aineen ja siinä edelleen yhden ongelma­kokonaisuuden syvällisempää tuntemusta kohti. Samalla siirrytään metodisten opintojen avulla tiedon kriittiseen arviointiin, käyttöön ja itsenäiseen tuottami­seen. Tätä periaatetta noudattaen historia-aineiden opinnot jäsentyvät kolmeksi opintoko­konai­suudeksi: kandidaatintut­kintoon sisältyviksi perus- ja aineopinnoiksi (25 op + 45 op) sekä maisteritut­kintoon sisältyviksi syventäviksi opinnoiksi (80 op).

Opintokokonaisuudet eivät synny automaattisesti vaan kokonaisuusmerkintä suoritetusta kokonaisuudesta haetaan täyttämällä siihen tarkoitettu lomake. Kokonaisuudesta saa oman erillisen arvosanan, joka näkyy tutkintotodistuksessa. Kokonaisuusmerkintöjen pitääkin olla kunnossa tutkintotodistuksia anottaessa.

Kokonaisuusmerkinnän saaminen aineopin­noista edellyttää vähintään hyvin tiedoin (3) suoritettuja perusopintoja ja kokonaisuusmerkinnän saaminen syventävistä opinnoista edel­lyttää vähintään hyvin tiedoin (3) suoritettuja aineopin­toja. Huom! Seuraavan opintokokonaisuuden suorittamisen voi aloittaa, vaikka edellisestä kokonaisuudesta olisi vielä joitain kohtia suo­rittamatta.

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Opintokokonaisuudet
Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma
Historian, kultt.ja taiteiden tutk.laitoksen yht.