Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2014–2016
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Sosiologia
Kuvaukseen liitetty tiedosto:
Opintojen ohjeellinen ajoitussuunnitelma (pdf 36 kB.)

SOSIOLOGIA

Koulutuksen tavoitteet

Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede, jonka tehtävä on tutkia yksilön ja yhteiskunnan välistä suhdetta. Se tarkastelee sosiaalisia suhteita ja instituutioita, yhteiskunnan yksilöille tarjoamia toimintaedellytyksiä sekä näiden muutosta. Sosiologialla on myös yhteiskuntakriittinen tehtävä: tutkimus käsittelee epäkohtia ja ristiriitoja sekä niiden tulkintoja. Sosiologinen tutkimus palvelee käytännön päätöksentekoa ja suunnittelua. Sosiologisen tiedon merkitys ulottuukin kaikille yhteiskuntaelämän alueille.

 

Sosiologisessa tutkimuksessa yhdistyy toisiinsa teoria, empiria ja metodologia. Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi asuminen ja kaupunki, yhteiskuntaluokat ja niiden periytyminen, väestö ja perheet, koulutus, sukupuolijärjestelmä, yhteiskunnan ja kulttuurin muutos, sosiaalinen kontrolli ja sosiaaliset ongelmat, monikulttuurisuus, työelämän, valta ja poliittinen päätöksenteko, terveys, yhteiskunnalliset liikkeet ja yhteiskuntateoria.

 

Sosiologian koulutuksen tavoitteena on, että opintojen jälkeen opiskelija

-       ymmärtää yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutusta sekä yhteiskunnan instituutioiden ja ryhmien rakennetta, muutosta ja toimintaa,

-       hallitsee tietoja ja taitoja yhteiskuntatutkimuksen tekemiseen ja soveltamiseen käytännössä.

-       on saanut käsityksen sosiologiasta tieteenä ja tuntee sosiologian historiaa sekä käsitteistöä, teorioita ja niiden sovelluksia.

Opiskelijat voivat suuntautua johonkin sosiologian erityisalaan jo kandidaattivaiheen opinnoissa. Vielä vahvemmin erikoistutaan maisterin opinnoissa, joissa opintojen painopiste siirtyy vapaasti valittaviin teemoihin.

 

Valmiudet eri ammattialoille

Sosiologian opinnoissa hankittu yhteiskunnan tuntemus, taidot yhteiskunnan tutkimiseen ja teoreettinen osaaminen luovat perustan erityisemmän ammattitaidon hankkimiseen, Opiskelijan tulisi jo opintojensa aikana suunnitella omaa suuntautumistaan muun muassa harkitsemalla tarkkaan erikoistumisalan ja sopivien sivuaineiden valintaa.

Sosiologian opiskelu antaa valmiudet toimia yhteiskunnallista asiantuntemusta edellyttävissä valtion, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen tehtävissä. Työtehtävät ovat suunnittelu-, tutkimus-, koulutus-, viestintä- ja henkilöstöhallintotehtäviä. Sosiologiasta valmistuneet toimivat esimerkiksi erikoissuunnittelijan, koordinaattorin, henkilöstökonsultin, projektipäällikön, tiedottajan, toiminnanjohtajan tai kouluttajan tehtävissä. Merkittäviä työnantajia sosiologiasta valmistuneiden kannalta ovat kaupungit ja kunnat, ministeriöt, Kansaneläkelaitos (KELA), yliopistot, järjestöt, suuryritykset sekä tutkimuslaitokset kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Myös monet kansainväliset tehtävät edellyttävät sosiologista asiantuntemusta.

 

Opetusohjelma ja opinto-ohjaus

Sosiologian opetusohjelma julkaistaan syyslukukaudelle 15.8. mennessä ja kevätlukukaudelle 15.12. mennessä sähköisessä opinto-oppaassa. Opetusohjelmasta selviävät järjestettävä opetus sekä kunkin opintojakson vastaava opettaja. Siitä löytyvät myös luentokurssien ja opetusseminaarien alkamisajankohdat, aikataulut, paikat ja muut tärkeät tiedot. Sosiologian verkkosivuilta löytyvät oppiaineen opetushenkilökunnan yhteystiedot ja vastaanottoajat, opintoihin liittyviä ohjeita ja tietoja erilaisista ajankohtaisista asioista.

Kaikissa sosiologian opintoihin liittyvissä kysymyksissä avustavat sosiologian neuvontavastaava sekä tiedekunnan opintoneuvoja ja opintopäällikkö.

 

Opintojen eteneminen

Sosiologian opinnoissa suoritetaan ensin valtiotieteiden kandidaatin ja sitten valtiotieteiden maisterin tutkinto. Jälkimmäinen katsotaan sosiologian alan perustutkinnoksi.

Mahdollisia opintojen suoritustapoja ovat seminaarit, luentokurssit ja harjoituskurssit sekä itsenäisesti tehtävät harjoitustyöt, esseet ja kirjatentit. Opinto-oppaassa on opintojaksojen kohdalla ilmoitettu, milloin kyseisen jakson voi suorittaa ja missä vaiheessa opintoja se suositellaan suoritettavaksi. Kirjatentit suoritetaan sähköisenä tenttinä tenttiakvaariossa tai luentokurssin yhteydessä, jos niin mainitaan opintojakson kohdalla. Kirjatentin osittain korvaavat suoritukset tai erityissopimukset on ehdottomasti mainittava tentti-ilmoittautumisessa. Kirjatentit on mahdollisesta suorittaa esseellä. Esseesuorituksesta on sovittava etukäteen opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa.

Kun opintokokonaisuus (esim. perus-, aine- tai syventävät opinnot) on suoritettu, on se rekisteröitävä sosiologian oppiaineessa. Opintokokonaisuuksien rekisteröimisen hoitaa pyynnöstä opintorekisteriasioista vastaava toimistosihteeri.

 

Suositeltava suoritusjärjestys

Perus- ja aineopintojen opintojaksot suositellaan suoritettavaksi pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Perusopinnot on mahdollista suorittaa yhdessä vuodessa ja aineopinnot kahdessa vuodessa. Aineopinnoissa on suoritettava ainakin yksi tutkimusmenetelmäkokonaisuus (A.3. tai A.4.) ennen praktikumkurssia (A.5.) ja kandidaatin seminaaria (A.6.). Kandidaatin tutkinnon tulee olla valmis ennen maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen suorittamista. Myös maisteritason opinnoissa numerokoodi kertoo suositellun suoritusjärjestyksen, mutta suoritusjärjestys on perus- ja aineopintoihin verrattuna vapaampi.

 

Opintojen ajoitussuunnitelma

Sosiologian opinnot on suunniteltu niin, että kandidaatin- ja maisterintutkinnon voi suorittaa tiedekunnan ohjeistuksen mukaisessa ajassa eli VTK-tutkinnon kolmessa vuodessa ja VTM-tutkinnon kahdessa. Tutkinnot voi kuitenkin halutessaan suorittaa nopeammassakin tahdissa. Liitteenä olevissa kaavioissa on esitetty opintojen ohjeellinen ajoitussuunnitelma VTK- ja VTM-tutkintojen suorittamiseen yhteensä neljässä vuodessa.

 

HOPS

Jokaisen opiskelijan tulee tehdä ja hyväksyttää henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS erikseen kandidaatin ja maisterin tutkintoja varten. Kandidaatin tutkinnon HOPS laaditaan ensimmäisen opintovuoden syyslukukaudella, maisterin tutkinnon HOPS kolmannen opintovuoden kevätlukukaudella. HOPS:ia voi halutessaan päivittää muulloinkin. HOPSit tehdään ja toimitetaan hyväksyttäväksi oppiaineen verkkosivuilta löytyvien ohjeiden mukaan, ja ne käsitellään yhteisessä tilaisuudessa.

 

Sivuaineiden opinnot sosiologian pääaineopiskelijoille

Valtiotieteiden kandidaatin tutkintoon vaaditaan kahdesta sivuaineesta perusopinnot. Tämän lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa kolmannesta sivuaineesta perusopinnot tai yhdestä sivuaineesta myös aineopinnot. Sivuaineiden opiskelu on mahdollista myös valtiotieteiden maisterin tutkinnossa. Käytännössä maisteriopinnoissa voi suorittaa yhdessä sivuaineessa perusopinnot tai aineopinnot.

Opiskelija valitsee sivuaineet oman harkintansa mukaan. Vaihtoehtoina ovat kaikki oman tiedekunnan tieteenalat, mutta aineyhdistelmään voi ottaa sivuaineopintoja myös muiden tiedekuntien oppiaineista.

Sosiologian opinnoissa ja tulevissa ammattitehtävissä menestymisen kannalta on hyvä huomioida esimerkiksi seuraavia asioita:

-       Kaikki yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan oppiaineet sopivat hyvin sivuaineiksi.

-       Tilastotieteen opinnot tukevat pääaineen metodiopintoja.

-       Taloustieteen opinnot palvelevat sijoittumista myös yksityisen sektorin tehtäviin ja yrittäjäksi.

-       Sivuaineopintoihin voi sisällyttää muitakin opintoja, jotka tukevat pääaineopintoja ja vastaavat omaa kiinnostusta ja suuntautumista.

Suositeltavia sivuaineopintoja muiden tiedekuntien tarjonnassa ovat esimerkiksi ympäristötieteen, kestävän kehityksen ja sukupuolentutkimuksen opinnot ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tarjonnassa monikulttuurisuuden, kaupunkitutkimuksen sekä oikeussosiologian ja kriminologian opinnot.

Sosiologiasta valmistuneita työskentelee ammattikorkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa yhteiskunnallisten aineiden opettajina. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoille onkin tarjolla tutkinnon sivuaineeksi opettajakoulutuksen pedagogiset opinnot (60 op), jotka antavat kelpoisuuden toimia opettajana. Pedagogisiin opintoihin on haettava erikseen. Lisätietoja asiasta saa tiedekunnan opintoneuvojalta.

 

Kansainväliset opinnot ja opiskelijavaihto

Tulevan sosiologin kannattaa hankkia kansainvälistä kokemusta jo opiskeluaikana. Laitos suosittelee pääaineopiskelijoilleen kansainvälisten opintojen sisällyttämistä osaksi tutkintoa. Pääaineopiskelijalla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan ulkomaisessa yhteistyöyliopistossa. Sosiologian omat vaihtopaikat, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteiset vaihtopaikat sekä muutkin yliopiston vaihtopaikat ovat sosiologian opiskelijoiden haettavissa. Lisäksi on mahdollista hakea pohjoismaiseen Nordlys-verkostoon kuuluvia opiskelupaikkoja tai päästä opiskelemaan erillisillä sopimuksilla myös muihin yliopistoihin.

Haku vaihto-ohjelmiin järjestetään keväisin. Ulkomaille opiskelemaan kannattaa hakea aikaisintaan toisena opiskeluvuotena, jolloin on ehtinyt muodostaa käsityksen oppiaineestaan ja yliopisto-opiskelusta. Vaihto-opinnot voidaan yleensä sisällyttää kokonaisuudessaan kotiyliopiston tutkintoon erikseen hyväksytyn opintosuunnitelman (learning agreement) mukaisesti. Myös harjoittelun voi suorittaa ulkomailla. Lisätietoa opiskelijavaihto-asioista saa oppiaineen kv-vastaavalta ja kansainvälisistä palveluista sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta.

 

Jatkokoulutus

Sosiologiassa voi suorittaa valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Useimmat jatko-opiskelijat tähtäävät tohtorin tutkintoon. Tohtorin tutkinnon keskeinen opintovaatimus on väitöskirjan kirjoittaminen ja julkinen puolustaminen. Sen ohella tutkintoon kuuluu muita väitöskirjatyötä ja uralla etenemistä tukevia opintoja. Jatkokoulutettavat osallistuvat laitoksen tutkijaseminaareihin ja suorittavat sekä sosiologian opetusohjelmassa olevia, tiedekunnan tohtoriohjelman ja/tai yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) tarjoamia että vapaasti sovittavia muita väitöskirjatyötä tukevia opintoja. Tarjolla olevista jatkokoulutuskursseista tiedotetaan sosiologian opetusohjelmassa ja tiedekunnan tohtoriohjelman verkkosivuilla. Jatkotutkintojen vaatimuksista kerrotaan tarkemmin yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opinto-oppaan yleisessä osassa sekä tiedekunnan verkkosivuilla.

 

Sosiologia sivuaineena

Sivuaineopiskelijalla on valittavana suppea (25 op) tai laaja (60 op) sivuaineopintokokonaisuus. Näiden lisäksi sosiaalitieteiden pääaineopiskelijoille on tarjolla 22 op:een sivuaineopintokokonaisuus.

 

Sivuaineopintokokonaisuus (25 op):

  • P.1. Sosiologian perusteet, 4 op + P.1 Sosiologian perusteet, kirjallisuus Eriksen: Toista maata (s.1-129), 1 op
  • P.2. Suomalainen yhteiskunta, 6 op
  • A.2. Sosiologian teoriat, 5 op
  • A.1. Vapaavalintaiset opinnot, 9 op

 

Laaja sivuaineopintokokonaisuus (suppea kokonaisuus + 35 op)

  • P.3. Sosiaalitieteellinen tutkimus, 2 op
  • A.5. Praktikum, sivuaineopiskelijoiden suoritus, 6 op
  • A.5. Praktikum, tieteellinen kirjoittaminen, 2 op
  • A.4. Laadulliset tutkimusmenetelmät, 8 op
  • A.3. Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät, 8 op
  • A.1. Vapaavalintaiset opinnot, 9 op

 

Sivuaineopinnot sosiaalitieteiden pääaineopiskelijoille (22 op)

  • A.2. Sosiologian teoriat, 5 op
  • A.5. Praktikum, tieteellinen kirjoittaminen, 2 op
  • A.5. Praktikum, sivuaineopiskelijan suoritus, 6 op
  • A.1. Vapaavalintaiset opinnot, 9 op

 

Ohjeellinen opintojen ajoitussuunnitelma liitteessä.

Sosiologian kurssivastaavuudet

Perusopinnot

K.1 Sosiologian peruskurssi, 5 op  =>  P.1 Sosiologian perusteet, 4 op

K.2 Suomalainen yhteiskunta, 5 op  =>  P.2 Suomalainen yhteiskunta, 6 op

K.3 Sosiologian erityisalat, 6 op  =>  P.4 Sosiaalitieteiden erityisalat, 3 op + A.1 Sosiologian erityisalaopinnot, 3 op

K.4 Tutkimusseminaari, Sosiologinen tutkimus -luennot, 2 op =>  P.3 Sosiaalitieteellinen tutkimus, 2 op

K.4 Tutkimusseminaari, Tieteellinen kirjoittaminen –luennot, 2 op  =>  P.5 Praktikum, tieteellinen kirjoittaminen, 2 op

Aineopinnot

K.5 Sosiologian teoriat, 6 op  =>  A.2 Sosiologian teoriat, 5 op

K.6 Laadulliset tutkimusmenetelmät, 8 op  =>  A.4 Laadulliset tutkimusmenetelmät, 8 op

K.7 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät, 8 op  =>  A.3 Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät, 8 op

K.8 Praktikum, 10 op  =>  A.5 Praktikum, 10 op

K.9 Sosiologian erityisalat 2, 8 op  =>  A.1 Sosiologian erityisalaopinnot, 9 op

K.10 Kandidaatin seminaari ja tutkielma, 10 op  =>  A.6 Kandidaatin seminaari ja tutkielma, 10 op

Syventävät opinnot

M.1 Maisteriseminaari, 12 op  =>  S.1 Maisteriseminaari, 12 op

M.2 Yhteiskuntatutkimus, 10 op  =>  S.2 Yhteiskuntatutkimus, 10 op

M.3 Sosiologian historia ja klassikot, 8 op  =>  S.3 Sosiologian historia ja klassikot, 8 op

M.4 Sosiologian tutkimusmenetelmät, 10 op  =>  S.4 Sosiologian tutkimusmenetelmät, 10 op

M.5 Harjoittelu, 10 op  =>  S.5 Harjoittelu, 10 op


Sosiaalitieteiden laitos
Opintokokonaisuudet