Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2014–2016
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Sosiaalipolitiikka

Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet

Sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet sosiaalipoliittista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä tieteellisiin jatko-opintoihin. Tavoitteena on ammattitaitoisen henkilökunnan kouluttaminen julkisyhteisöjen, yritysten ja järjestöjen hallinnon, suunnittelun, koulutuksen ja tutkimuksen tehtäviin. Opetuksessa tämä merkitsee itsenäisen, kriittisen ajattelun, ongelmien ratkaisukyvyn ja yhteistyökyvyn korostamista.

Kaikissa moderneissa yhteiskunnissa sairaus, työttömyys, vanhuus ja muut elämään liittyvät riskit aiheuttavat toimeentulon epävarmuutta. Niin riskit kuin ihmisten tarpeetkin muuttuvat yhteiskunnan muutoksen myötä. Globalisoitumisen ja Euroopan yhdentymiskehityksen kansallisvaltioille aiheuttamat haasteet, työelämän ongelmat ja työttömyys, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen sekä väestön vanheneminen ovat esimerkkejä ajankohtaisista kysymyksistä, joihin sosiaalipolitiikka niin tieteenä kuin käytännön toimintanakin etsii ratkaisuja. Kysymysten ratkaisussa sekä taloudelliset että moraaliset tekijät ovat tärkeitä. Yleisellä tasolla sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettiset valmiudet ymmärtää yhteiskunnan rakenteita, toimintaa, muutoksia ja muutosten syitä perehdyttämällä opiskelijat

  1. keskeisiin yhteiskuntateorioihin
  2. yhteiskunnallisten instituutioiden kehittymiseen ja toimintaan eri maissa
  3. hyvinvointivaltiomalleihin, niiden kehitykseen ja kehityssyihin

Yleisvalmiuksien ohella opetusta järjestetään erityisesti niillä sosiaalipolitiikan erityisaloilla, joille Turun yliopiston sosiaalipolitiikka oppiaineen oma tutkimus ja opettajien asiantuntemus ovat suuntautuneet. Sosiaaliturvajärjestelmät ja niiden yhteiskuntapoliittisten vaikutusten arviointi muodostaa oppiaineen koulutuksen ja tutkimuksen painopistealueen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten eri sosiaalipoliittiset ratkaisut vaikuttavat palveluiden saatavuuteen, tulonjakoon, köyhyyteen ja hyvinvointivaltion kannatusperustaan. Sosiaalipoliittiset ratkaisut ovat yhä enenevässä määrin kansainvälisiä. Siksi kansainväliset vertailut ja niihin liittyvät metodiset valmiudet ovat keskeisellä sijalla sekä laitoksen tutkimustoiminnassa että opetuksessa.

Ammatilliset valmiudet

Sosiaalipolitiikan antamia valmiuksia voidaan soveltaa hyvin monilla yhteiskunnallisen toiminnan alueilla niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Hankitut valmiudet soveltuvat julkisen hallinnon ja muiden organisaatioiden mm. järjestöjen ja yritysten hallinto, suunnittelu, tutkimus- ja koulutustehtäviin. Sosiaali-, työvoima ja henkilöstöhallinto ovat tyypillisiä sosiaalipolitiikan hallinnollisia sovelluksia. Suunnittelua ja päätöksentekoa koskevia valmiuksia tarvitaan nykyisin yhä useammilla aloilla. Sosiaalipolitiikan opiskelijoita on sijoittunut tutkimustehtäviin korkeakouluihin ja eri tutkimuslaitoksiin sekä hallinnollisiin asiantuntijatehtäviin. Yliopiston ohella sosiaalipolitiikkaoppiaineesta valmistuneita on sijoittunut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulujen sekä erilaisten keskiasteen oppilaistosten opetustehtäviin.

Työllisyystilanne

Tutkimukset ja korkeakoulutilastot Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista osoittavat, että sosiaalipolitiikkaa pääaineenaan opiskelleet ovat sijoittuneet työmarkkinoille hyvin. Lisäksi lähivuosina tapahtuva nopea eläkkeelle siirtyminen entisestään parantaa työllisyystilannetta. Sosiaalipolitiikasta valmistuneita työskentelee paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä, niin julkishallinnossa, yrityksissä kuin sosiaalialan järjestöissäkin. Merkittäviä työllistäjiä ovat kunnat, järjestöt, vakuutusyhtiöt, kansaneläkelaitos, valtion keskushallinto sekä tutkimuslaitokset ja yliopistot.

Jatkokoulutus

Sosiaalipolitiikasta valmistuneilla on mahdollisuus suorittaa valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. Lisätietoa jatkotutkinnoista saa tiedekunnan sivulta http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/jatko-opiskelu/Sivut/home.aspx TOPSOS sosiaalivakuutuksen huippuasiantuntijoiden jatkokoulutuksesta lisätietoa saa osoitteesta http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/sosiaalitieteet/topsos/Sivut/home.aspx

HOPS opiskelijan ohjauksen välineenä sosiaalipolitiikan laitoksella

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan HOPS-keskusteluun neuvonta-assistentin kanssa ensimmäisen opintovuoden aikana. Opintojen myöhemmissä vaiheissa HOPS-ohjausta annetaan opiskelijan omien tarpeiden mukaan. HOPS-keskustelun pohjana toimii HOPS-lomake, joka löytyy oheisen linkin kautta http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/sospol_ja_sostyo/opiskelu/opintojen-ohjaus/Sivut/home.aspx



Sivuaineiden opinnot

Sivuaineiden opintoja on yhteensä vähintään 99 opintopistettä. Sivuaineet voidaan valita vapaasti, suositeltavimpia ovat yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan aineet. Sivuaineiksi on suoritettava kahdet perusopinnot (25 op) tai vastaavat opintokokonaisuudet (25 op) (ks. tiedekunnan ohjeet). Vaihtoehtoisia sivuaineita voivat olla myös oikeustieteellisen tiedekunnan opinnot, kasvatustiede, erityispedagogiikka, aikuiskasvatus, kulttuurimaantiede, hoitotiede, mediatutkimus, Åbo Akademin valtiotieteellisen tiedekunnan aineet tai anomuksesta jokin muu tieteenala. Opinto-oppaan lopusta löytyy myös muita sivuainekokonaisuuksia.

Kansainväliset opinnot ja opiskelijavaihto

Opiskelija ja -opettajavaihto ja opiskelu ulkomailla sekä osallistuminen kansainvälisiin koulutusohjelmiin, kursseihin ja projekteihin on oleellinen osa sosiaalipolitiikan opiskelua. Tavoitteena on, että opiskelijat saavat mahdollisimman paljon kansainvälistä kokemusta opintojensa aikana. Suosituksena on, että jokaisen opiskelijan opintoihin sisältyy kansainvälisiä opintoja. Erillisillä sopimuksilla on mahdollista päästä myös EU-maiden ulkopuolelle.

Vaihto-opiskelu kestää yleensä 3-9 kuukautta, mutta myös lyhytkursseja mm. kansainvälisten kesäkoulujen muodossa on tarjolla. Lisätietoa saa Kansainväliet palvelut -yksiköstä. Vaihtoa suositellaan toisen opiskeluvuoden jälkeen. Myös pro gradu -vaiheen opintoja voi suorittaa ulkomailla. Vaihto-opiskelusta laaditaan erillinen opintosuunnitelma, jonka mukaan ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi kotiyliopiston tutkintoon. Myös harjoittelu on mahdollista suorittaa ulkomailla.

Kansainväliset opinnot kuuluvat myös jatko-opiskelijoille. Kansainvälisyyttä on myös osallistuminen tiedekunnan muiden laitosten ja turkulaisten korkeakoulujen tarjoamaan kansainväliseen opetukseen ja ulkomaisten vaihto-opettajien ja asiantuntijoiden pitämille kursseille ja luennoille. Sosiaalipolitiikka oppiaineessa on käytössä ns. vierailuluentojen opintosuorituspassi, johon koottujen merkintöjen ja mahdollisesti vaadittavien luentopäiväkirjojen perusteella saa korvaavuuksia erikseen sovittavista opintojaksoista. Lisätietoa kansainvälisistä opinnoista saa oppiaineen kansainvälisten asioiden yhdyshenkilöltä ja Kansainväliset palvelut -yksiköstä.

Sosiaalipolitiikka sivuaineena

Sosiaalipolitiikan opintoja voidaan suorittaa sivuaineena sekä suppeina että laajoina opintokokonaisuuksina. Huom! Koska kyse on aineopintotasoisista kursseista, on ennen sosiaalipolitiikan sivuaineopintojen aloittamista oltava suoritettuna sosiaalitieteiden perusopinnot/sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot.

SUPPEAT SIVUAINEET 25 op

- A.1.1 Riskit, instituutiot ja hyvinvointi (5 op)
- A.1.2 Sosiaalipolitiikan klassikot (2 op)
- A.1.3 Sosiaalipolitiikan kannatusperusta (4 op)
- A.1.4 Hyvinvointivaltio ja talous II (4 op) sekä 
- A.1.5 Sosiaalipoltiikkaa koskeva päätöksenteko (3 op) tai
- A.1.6 Työmarkkinat ja työpolitiikka (3 op) sekä
- A.2.6 Ajankohtaista sosiaalitutkimuksesta (4 op) ja
- A.3 C Sosiaalioikeus (3 op)

LAAJAT SIVUAINEET 60 op

sosiaalitieteiden perusopintojen lisäksi seuraavat opintojaksot:
- A.1.1 Riskit, instituutiot ja hyvinvointi (5 op)
- A.1.2 Sosiaalipolitiikan klassikot (2 op)
- A.1.3 Sosiaalipolitiikan kannatusperusta (4 op)
- A.1.4 Hyvinvointivaltio ja talous II (4 op) sekä
- A.1.5 Sosiaalipoltiikkaa koskeva päätöksenteko (3 op) tai
- A.1.6 Työmarkkinat ja työpolitiikka (3 op)
- A.2 Sosiaalitieteiden erityisalat (6 op)
- A.3 C Sosiaalioikeus (3 op)
- A.4.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen (2 op)
- A.4.5 Vaikuttavuuden arviointi sosiaalialalla (2 op)
- S.3 Sosiaalipolitiikan eritysalat (4 op)

SYVENTÄVIIN OPINTOIHIN jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat kaikki aineopintoihin kuuluvat opintojaksot pääainevaatimusten mukaan.

Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opintojen muuntotaulukko

P1. Johdatus sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusteisiin (7 op)                =>      P1. Johdatus sosiaalitieteisiin (14 op / 50%)
P2. Suomalainen yhteiskunta (6 op)                                                            =>      P2. Suomalainen yhteiskunta (6 op)
P3. Sosiaalipolitiikka ja talous (5 op)                                                           =>      P3. Sosiaalitieteiden tutkimus (2 op) + Hyvinvointi ja talous I (3 op)
P4. Sosiaalipolitiikan paikalliset, kansalliset ja alueelliset haasteet (7 op)  =>      P1. Johdatus sosiaalitieteisiin (14 op / 50%)


Sosiaalitieteiden laitos
Opintokokonaisuudet