Sosiaalipolitiikka
Kuvaukseen liitetty tiedosto:
Opintojen ohjeellinen ajoitussuunnitelma (pdf 303 kB.)

Sosiaalipolitiikka

Sosiaalipolitiikka on yhteiskuntatieteisiin kuuluva oppiaine. Se poikkeaa lähitieteenaloistaan, kuten sosiologiasta, taloustieteistä ja politiikantutkimuksesta siten, että sen lähtökohtana on erityinen empiirisen kiinnostuksen kohde: hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan tuottaminen sosiaalisin ja poliittisin toimenpitein.

Sosiaalipolitiikassa opetus ja tutkimus keskittyy (1) sosiaalisiin riskeihin (kuten esimerkiksi sairaus, avioero, työttömyys ja vanhuus), (2) hyvinvointi-instituutioihin (etuudet ja hyvinvointipalvelut), joiden avulla turvataan yksilöiden ja perheiden hyvinvointi erilaisissa elämän muutostilanteissa, sekä (3) sosiaaliturvajärjestelmien hyvinvointivaikutusten tarkasteluun. Kaikki sosiaalisten riskien kohtaamat yksilöt ja perheet eivät selviytyisi ongelmatilanteiden yli ilman sosiaaliturvaa. Niin riskit kuin ihmisten tarpeetkin muuttuvat yhteiskunnan muutoksen myötä. Globalisoitumisen (ml. Euroopan yhdentymiskehityksen) kansallisvaltioille aiheuttamat haasteet, työelämän ongelmat, työn ja perheen yhteensovittaminen, työttömyys, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen sekä väestön vanheneminen ovat esimerkkejä yhteiskunnallisista kysymyksistä, joihin sosiaalipolitiikka niin tieteenä kuin käytännön toimintanakin etsii ratkaisuja. Tässä työssä sekä taloudelliset että moraaliset tekijät ovat tärkeitä.

Eri maissa ja eri aikoina toimeenpannut sosiaaliturvajärjestelmät toimivat periaatteiltaan toisistaan hyvinkin poikkeavin tavoin. Kiinnostava tutkimuskohde onkin se, millaisia hyvinvointivaikutuksia eri periaattein toteutetut sosiaaliturvajärjestelmät saavat aikaan. Kaikille tutun pohjoismaisen hyvinvointimallin ohella perehdytään myös muihin hyvinvointimalleihin, kuten keskieurooppalaiseen korporatistis-konservatiiviseen malliin ja angloamerikkalaiseen liberaaliin hyvinvointimalliin.

Yleisellä tasolla sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettiset valmiudet ymmärtää yhteiskunnan rakenteita, toimintaa, muutoksia ja muutosten rakenteellis-poliittisia syitä perehdyttämällä opiskelijat

1. keskeisiin yhteiskuntateorioihin

2. yhteiskunnallisten instituutioiden kehittymiseen ja toimintaan eri maissa

3. hyvinvointivaltiomalleihin, niiden kehitykseen ja kehityssyihin 

Sosiaalipolitiikka on käytännönläheinen tieteenala, jolle on ominaista, että se on samaan aikaan myös yhteiskunnallinen käytäntö. Yhteiskunnallisena käytäntönä sosiaalipolitiikka kattaa merkittävän osan kaikesta yhteiskunnallisesta toiminnasta. Kansantaloudesta, samoin kuin valtion budjetista, sosiaali- ja terveysmenot kattavat useimmissa länsimaissa nykyisin noin kolmanneksen. Sosiaalipolitiikan tutkimuksessa perinteisten sosiaaliseen kestävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvien teemojen ohella arvioidaan eri periaattein toimivia sosiaaliturvajärjestelmiä myös niiden kansantaloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Muun muassa kysymykset sosiaaliturvan kannustinvaikutuksista ja kohtelun tasa-arvoisuudesta ovat olleet ajankohtaisia niin pitkään kuin sosiaaliturvaa on toimeenpantu julkisin poliittisin toimin.

Sosiaaliturvajärjestelmät ja niiden yhteiskuntapoliittisten vaikutusten arviointi muodostavat oppiaineen koulutuksen ja tutkimuksen painopistealueen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten eri sosiaalipoliittiset ratkaisut vaikuttavat palveluiden saatavuuteen, tulonjakoon, köyhyyteen ja hyvinvointivaltion kannatusperustaan. Sosiaalipoliittiset ratkaisut ovat yhä enenevässä määrin kansainvälisiä. Siksi kansainväliset vertailut ja niihin liittyvät metodiset valmiudet ovat keskeisellä sijalla sekä oppiaineen tutkimustoiminnassa että opetuksessa. Sosiaalipolitiikan opetuksessa korostetaan itsenäistä, kriittistä ajattelua sekä ongelmien ratkaisukykyä tiimityöskentelynä.

Ammatilliset valmiudet, työllistyminen ja työllisyys

Sosiaalipolitiikkaoppiaineessa koulutetaan asiantuntijoita hallinnoimaan, suunnittelemaan, kehittämään ja ylläpitämään sosiaaliturvan, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalipalvelujen toimeenpanojärjestelmiä. Oppiaineesta valmistuneita henkilöitä työskentelee erityisesti julkisella sektorilla valtion ja kuntien palveluksessa, yliopistoissa ja muissa tutkimuslaitoksissa, politiikassa sekä järjestöissä ja yrityksissä. Merkittäviä työnantajia sosiaalipolitiikasta valmistuneille ovat kaupungit, kunnat, maakuntaliitot ja valtion alue- ja keskushallinto, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä ammattikorkeakoulut, keskiasteen oppilaitokset, sosiaalivakuutuslaitokset, ammatilliset järjestöt, työnantajajärjestöt, sosiaalialan vapaaehtoisjärjestöt, seurakunnat ja yritykset.

Sosiaali-, työvoima- ja koulutushallinnon ohella henkilöstöhallinto on sosiaalipolitiikan tyypillinen sovellus. Seuraavassa on esimerkinomaisesti lista yksittäisistä työnantajista, joiden palveluksessa sosiaalipolitiikasta valmistuneita työskentelee: työeläkevakuutuslaitokset (kuten Ilmarinen, Kuntien eläkevakuutus (Keva) ja Varma), Eläketurvakeskus (ETK), Työeläkevakuuttajat (TELA), SAK, EK, sosiaali- ja terveysministeriö (STM), opetushallitus, verohallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), KELA, Veikkaus, Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE), Suomen Punainen Risti (SPR) sekä vakuutusyhtiöt (kuten IF ja LähiTapiola). Oppiaineesta valmistuneiden työllistyminen koulutusta vastaaviin asiantuntijatehtäviin on perinteisesti ollut erinomainen. Sosiaalipolitiikka on ala, jolla työllisyys ei ole riippuvainen kansantalouden heilahduksista.

Tutkintoon kuuluvat sivuaine- ja muut opinnot

Sosiaalipolitiikan pääaineopintojen lisäksi sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon kuuluu tietty määrä sivuaine- ja muita opintoja. Sivuaine- ja tutkintorakenteen muut opinnot opiskelija saa valita vapaasti. Suositeltavia sivuaineita ovat yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan aineet sekä sosiaali- ja terveyshallinnon perusteet -kokonaisuus. Kandidaatin tutkintoon sivuaineiksi on suoritettava kahdet perusopinnot (25 op) tai vastaavat opintokokonaisuudet (ks. tiedekunnan ohjeet). Vaihtoehtoisia sivuaineita voivat olla myös esimerkiksi oikeustieteellisen tiedekunnan opinnot, kasvatustiede, erityispedagogiikka, aikuiskasvatus, kulttuurimaantiede, hoitotiede, mediatutkimus, Åbo Akademin valtiotieteellisen tiedekunnan aineet. Tietoa vaadittavista sivuaineista ja muista opinnoista löytyy opinto-oppaasta sivulta http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/sospol_ja_sostyo/opiskelu/opinnot/opetus/Sivut/home.aspx

Jatkokoulutus

Sosiaalipolitiikasta valmistuneilla on mahdollisuus suorittaa valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkinto. Useimmat jatko-opiskelijat tähtäävät tohtorin tutkintoon. Tohtorin tutkinnon keskeinen opintovaatimus on väitöskirjan kirjoittaminen ja julkinen puolustaminen. Sen ohella tutkintoon kuuluu muita väitöskirjatyötä ja uralla etenemistä tukevia opintoja. Jatkokoulutettavat osallistuvat tutkijaseminaareihin ja suorittavat sekä sosiaalipolitiikan opetusohjelmassa olevia, tiedekunnan tohtoriohjelman ja/tai yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) tarjoamia että vapaasti sovittavia muita väitöskirjatyötä tukevia opintoja. Lisätietoa jatkotutkinnoista saa tiedekunnan sivulta http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/jatko-opiskelu/Sivut/home.aspx

 

Sosiaalipolitiikan syventävien opintojen opintovaatimusten 2017-2018 vastaavuus vuosien 2016-2017 opintovaatimuksiin:

S.1 Hyvinvointivaltio ja talous II 4 op -> S.1 Sosiaalipolitiikan teoreettisia kysymyksiä, 5 op
S.2 Sosiaalipolitiikan tutkimuksen kansainväliset klassikot 3 op -> S.7 Sosiaalipolitiikan tutkimuksen kansainväliset klassikot, 5 op
S.3 Sosiaalipolitiikka ja globalisaatio 4 op -> S.1 Sosiaalipolitiikan teoreettisia kysymyksiä, 5 op
S.4 Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen 3 op -> S.5 Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, 4 op
S.5 Eläkepolitiikka  3op -> S.2 Eläkepolitiikka, 4 op
S.6 Terveyden eriarvoisuus ja terveyspolitiikka 3op -> S.6 Terveyspolitiikka ja terveyserot, 4 op
S.7 The role of policy analysis and evaluation under adverse economic conditions 3op -> Ei korvaavaa suoritusta
S.8 Vaikuttavuuden arviointi sosiaalialalla  3op -> Ei korvaavaa suoritusta
S.9/10 Monimuuttujamenetelmät 6 op -> Monimuuttujamenetelmät, 6 op
S.10/11 Kansainvälinen vertaileva tutkimus 5op -> Kansainvälinen vertaileva tutkimus, 5 op
S.11/12 Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät 5op -> Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät, 5 op
S.12 Pro gradu -seminaari 6 op -> S.9 Pro gradu -seminaari, 6 op
Harjoittelu 10 op -> Harjoittelu, 10 op

Sosiaalipolitiikan aineopintojen 2016-2017 opintovaatimusten vastaavuus sosiaalitieteiden VTK-tutkinnon 2017-2018 opintovaatimuksissa:
A.1 Riskit, instituutiot ja hyvinvointi, 5 op -> A.1 Riskit, instituutiot ja hyvinvointi, 5 op
A.2 Suomalaisen sosiaalipolitiikan tutkimuksen historia, 2 op -> A.4 Sosiaalipolitiikan tutkimuksen historia ja nykysuuntaukset, 5 op (huom! kurssista suoritetaan vain 2 op:n laajuinen osa)
A.3 Sosiaalipolitiikan haasteet, 6 op -> A.4 Hyvinvointivaltio ja talous, 5 op
A.4 Sosiaalipolitiikan kannatusperusta, 4 op -> A.4 Sosiaalipolitiikan kannatusperusta, päätöksenteko ja toimeenpano, 5 op (huom! kurssista suoritetaan vain 4 op:n laajuinen osa)
A.5 Sosiaalipolitiikkaa koskeva päätöksenteko ja toimeenpano, 3 op -> A.4 Sosiaalipolitiikan kannatusperusta, päätöksenteko ja toimeenpano, 5 op (huom! kurssista suoritetaan vain 3 op:n laajuinen osa)
A.6 Sosiaalipolitiikan tutkimuksen suuntauksia, 3 op -> A.4 Sosiaalipolitiikan tutkimuksen historia ja nykysuuntaukset, 5 op (huom! kurssista suoritetaan vain 3 op:n laajuinen osa)
A.7 Sosiaalioikeus, 6 op -> Sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikkaa soveltajille
A.8 Elämänkulku, siirtymät ja sosiaaliset riskit, 4 op siirtyy VTM-tutkintoon (ei korvaavaa suoritustapaa kandidaattitutkinnossa)
A.9 Työmarkkinat ja työpolitiikka, 3 op siirtyy VTM-tutkintoon (ei korvaavaa suoritustapaa kandidaattitutkinnossa)
A.10 Perhepolitiikka, 3 op siirtyy VTM-tutkintoon (ei korvaavaa suoritustapaa kandidaattitutkinnossa)
A.11 Tutkimuksen tekoon orientoituminen, 4 op -> ei korvaavaa suoritusta
A.12 Sosiaalitilastollinen tutkimus, 4 op A.5 -> Määrälliset menetelmät osa 1 ja 2, 7 op (HUOM! lukuvuonna 2017-2018 sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijat suorittavat jakson Sosiaalitilastollinen tutkimus).
A.13 Laadulliset tutkimusmenetelmät, luennot 2 op + harjoitukset 3 op -> A.5 Laadulliset menetelmät osa 1 ja 2, 7 op
A.14 Kandidaatin seminaari, tutkielma ja kypsyysnäyte, 10 op -> A.6 Kandidaatin seminaari, tutkielma ja kypsyysnäyte, 10 op

Huom! Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijat suorittavat lisäksi Kuvailevat tilastomenetelmät -jakson osaksi Tilastotieteen peruskurssi soveltajille -jaksoa kevätlukukaudella 2018. Tämän jälkeen kaikki sosiaalitieteiden laitoksen pääaineopiskelijat suorittavat jakson laitoksen yhteisissä ryhmissä.


Sosiaalitieteiden laitos
Opintokokonaisuudet