Sosiaalityö
Kuvaukseen liitetty tiedosto:
Opintojen ohjeellinen ajoitussuunnitelma (pdf 33 kB.)

Koulutuksen tavoitteet

Sosiaalityön koulutus antaa valmiudet ymmärtää ja selvittää ihmisten ja väestöryhmien monitasoisten elämäntilanteiden syntyprosesseja, ilmenemismuotoja ja vaikutuksia. Sosiaalityö kiinnittää huomiota ihmisten selviytymiseen jokapäiväisessä elämässä sekä hyvinvoinnin ehtoihin ja jakautumiseen. Sosiaalityössä tarvittavat valmiudet liittyvät yhteiskuntatieteellisiin ongelmanratkaisu-, päättely- ja argumentointitaitoihin. Kyse on tutkimukseen perustuvasta yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatason ammatillisesta toiminnasta sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Tutkimuksen kohteena ovat mm. sosiaalityön asiakkaat, menetelmät, toimintakulttuurit ja käytännön työprosessit. Sosiaalityö tutkii myös tiede- ja arvoperustaansa, historiaansa sekä sosiaalityön organisaatioiden ja hallinnon kehittämistä.

Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää ja antaa valmiudet:
1) sosiaalisten ongelmien tunnistamiseen, niiden ennalta ehkäisemiseen ja kohtaamiseen sosiaalityön eri toimintatasoilla
2) asiakastyön menetelmiin ja niiden eettisiin lähtökohtiin
3) sosiaalityön tutkimukseen ja tieteelliseen päättelyyn sekä niiden hyödyntämiseen sosiaalityön käytännöissä
4) tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen

Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet

Opetuksen tavoitteena on sosiaalityön teoreettinen, käytäntöorientoitunut ja tutkimuksellinen asiantuntijuus. Koulutukseen sisältyy vahva tutkimusmenetelmien opetus sekä perehdyttäminen tieteelliseen työskentelyyn.

Sosiaalityön tutkimuksessa ja opetuksessa painopistealueina korostuvat sosiaalityön yhteiskunnallinen vaikuttamistyö, köyhyys, eriarvoisuus ja syrjäytyminen, sosiaalinen raportointi, lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja lastensuojelu, vertaileva sosiaalipalvelututkimus sekä monikulttuurinen sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimukseen liittyy myös monipuolista kansainvälistä yhteistyötä.

Sosiaalityön käytännönopetus

Käytännönopetusta tarjotaan sekä kandidaatin että maisterin tutkinnoissa. Sosiaalityön käytännönopetusta toteutetaan työmenetelmien ja –käytäntöjen opetuksena sekä moniammatillisena klinikkaopetuksena. Turun yliopiston moniammatillisen klinikkaopetuksen tavoitteena on luoda aitoon asiakastyöhön pohjautuva oppimis- ja opetusympäristö, joka keskittyy lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden tutkimukseen, neuvontaan ja kuntoutukseen. Kouluttajina toimivat sosiaalityön, psykologian ja logopedian opettajat, sekä muut kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat. Klinikkajaksot opiskelijat suorittavat ns. käytännön kenttäharjoittelun oppiaineen hyväksymässä sosiaalialan toimintayksikössä. Kenttäjakso toimii hyvänä väylänä työelämään.

Valmiudet eri ammattialoille

Sosiaalityö pääaineena johtaa valtiotieteen maisterin tutkintoon. Sosiaalityön pääaineopinnot vastaavat 1.3.2016 voimaan tulleen lain mukaista sosiaalityön koulutusta. Sosiaalityöntekijän ammatillisesta kelpoisuudesta säädetään laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015). Sosiaalityötä opiskelleet ovat sijoittuneet viime vuosina työmarkkinoille hyvin. Työtehtäviä ovat tarjonneet mm. valtion hallinto, kuntien sosiaalitoimi, kasvatus- ja perheneuvonta, koulutoimi, mielenterveystoimi, sairaaloiden sosiaalityö, päihdehuolto, vankeinhoito ja kriminaalihuolto, kuntoutus- ja erityishuollon yksiköt, sekä yksityiset järjestöt ja organisaatiot. Valmistuneet työllistyvät myös sosiaalityön alueellisiin ja valtakunnallisiin projekteihin sekä tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Sosiaalityön koulutus antaa hyvät valmiudet toimia erilaisissa asiantuntijatehtävissä sekä valtakunnallisella että kansainvälisellä tasolla. Viime vuosina sosiaalityöoppiaineesta valmistuneet ovat sijoittuneet laajasti myös sosiaali- ja terveydenhuollon opetustehtäviin. Laitoksen kansainvälisestä vuorovaikutuksesta johtuen opiskelijat saavat laajan näkemyksen myös sosiaalityön kansainvälisiin kysymyksiin, mikä mahdollistaa osallistumisen sosiaalityön kansainvälisiin tehtäviin ja kehittämisprojekteihin.

Jatkokoulutus

Sosiaalityöstä valmistuneilla on mahdollisuus suorittaa valtiotieteiden lisensiaatinjatai tohtorin tutkinto sekä sosiaalityön erikoistumiskoulutus. Tohtorin tutkinnon keskeinen opintovaatimus on väitöskirjan kirjoittaminen ja julkinen puolustaminen. Jatkokoulutettavat osallistuvat tutkijaseminaareihin ja suorittavat sekä sosiaalityön opetusohjelmassa olevia, tiedekunnan tohtoriohjelman ja/tai yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) tarjoamia että vapaasti sovittavia muita väitöskirjatyötä tukevia opintoja. Lisätietoa jatkotutkinnoista saa tiedekunnan sivulta http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/jatko-opiskelu/Sivut/home.aspx.

Sosiaalityön erikoistumiskoulutus on sosiaalityöntekijänkelpoisuuden tuottaneen maisteritutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painotettu koulutus nimetyllä sosiaalityön erikoisalalla. Koulutukset sijoittuvat tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle omaksi koulutusmuodokseen. Erikoistumiskoulutukset ovat jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä pitkäkestoisia koulutuksia. Erikoistumiskoulutus on opiskelijalle maksullista. Koulutusta koordinoi yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodostama valtakunnallinen yliopistoverkosto (SOSNET). Lisätietoa sosiaalityön erikoistumiskoulutuksesta saa SOSNETin sivuilta: http://www.sosnet.fi/Suomeksi/Koulutus/Erikoistumiskoulutus/Uusimuotoinen-erikoistumiskoulutus.

Sosiaalityön pääaineopinnot

Pääaineena sosiaalityötä opiskelevan on hyödyllistä sisällyttää tutkintoonsa sivuaineena opintoja sosiaalipolitiikasta. Sosiaalityön opiskelua tukevina muita sivuaineita ovat mm. psykologia, sosiologia, kasvatustiede, oikeustieteellisen tiedekunnan opinnot ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan sivuainekokonaisuudet (25 op). Lisäksi sosiaalityön opiskelijoilla on mahdollisuus hakea yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tarjoamiin opettajan pedagogisiin opintoihin. Johtamiseen ja hallintoon liittyviä opintoja voi suorittaa taloustieteessä ja SOSNETin tarjonnan kautta. Opinto-oppaan lopusta löytyy myös muita sivuainekokonaisuuksia.

Sosiaalityö sivuaineena

Turun yliopiston opiskelijoilla on oikeus opiskella sosiaalityötä sivuaineena 60 opintopistettä. Sivuaineopiskelijoilla ei ole mahdollisuutta osallistua sosiaalityön ammattikäytäntöjen opetukseen. Sosiaalityön opintoja ei voi myöskään suorittaa syventävien opintojen tasoisina sivuaineopintoina.
Sosiaalityön sivuaineopinnot eivät anna sosiaalihuollon ammattihenkilöistä säädetyn lain (817/2015) mukaista sosiaalityöntekijän koulutusta eivätkä ammatillista pätevyyttä.



SUPPEAT SIVUAINEET 26 op

- sosiaalitieteiden perusopintojen lisäksi seuraavat opintojaksot:
- A.2 Sosiaalityön traditiot ja teoriaperusteet (4 op)
- A.3 Arvot ja etiikka sosiaalityössä (2 op)
- A.4 Aikuissosiaalityö (5 op)

- A.5 Perhesosiaalityö, (5 op)
- A.6 Lapsi- ja nuorisososiaalityö (5 op) ja
- A.10 Vapaavalintainen erityisalue (5 op)

LAAJAT SIVUAINEET 35 op

- sosiaalitieteiden perusopintojen lisäksi seuraavat opintojaksot:

  • A.2 Sosiaalityön traditiot ja teoriaperusteet (4 op)
  • A.3 Arvot ja etiikka sosiaalityössä (2 op)
  • A.4 Aikuissosiaalityö (5 op)
  • A.5 Perhesosiaalityö, (5 op)
  • A.6 Lapsi- ja nuorisososiaalityö (5 op)
  • A.8 Monikulttuurinen sosiaalityö (3op)
  • A.10 Vapaavalintainen erityisalue (5op)
  • A.11 Lähisuhdeväkivalta traumanäkökulmasta (3op)
  • Sosiaalipolitiikan tutkimuksen suuntauksia (3op)

Koska sosiaalityön sivuaineopinnoissa kyse on aineopintotasoisista kursseista, vaadittavat edeltävät opinnot ovat:

Sosiaalitieteiden perusopinnot tai
Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön perusopinnot

HOPS opiskelijan ohjauksen välineenä

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. HOPSin lähtökohtana on sosiaalityön tutkintovaatimukset, joiden pohjalta opiskelija suunnittelee opintojensa etenemistä.


Sosiaalityön opintovaatimusten 2016-2018 vastaavuus vuosien 2014-2016 vaatimuksiin:

Sosiaalityön aineopinnot (vuosien 2014-2016 suoritus -> vuosien 2016-2018 suoritus)

A.1.1 Sosiaalityön traditiot ja teoriaperusteet (4 op) -> A.1 Sosiaalityön traditiot ja teoriaperusteet (4 op)

A.1.2 Ihmiskäsitys ja etiikka sosiaalityössä (2 op) -> A.2 Arvot ja etiikka sosiaalityössä (2 op)

A.2 Sosiaalitieteiden erityisalue (3 op) -> A.6 Sosiaalitieteiden erityisalue (3 op)

A.3.1 Yksilö- ja perhekeskeinen sosiaalityö (4 op) -> A.4 Perhesosiaalityö (5 op)

A.3.2 Lapsi ja vanhemmuus (3 op) -> A.5 Lapsi- ja nuorisososiaalityö (5 op)

A.3.3 Vuorovaikutteinen asiakastyö (1 op) -> Siirretty osaksi syventävien opintojen Ammatillisuus sosiaalityössä (5 op) -opintojaksoa

A.3/ A.4 Sosiaalioikeus, oikeusjärjestys (2 op) -> A.7 Sosiaalioikeus a) Oikeusjärjestys (2 op)

A.3/ A.4 Sosiaalioikeus, toimeentuloturvaan liittyvä lainsäädäntö (1 op) -> A.7 Sosiaalioikeus b) Toimeentuloturvalainsäädäntö (1 op)

A.3/A.4 Sosiaalioikeus, sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskeva lainsäädäntö (3 op) -> A.7 Sosiaalioikeus c) Sosiaalioikeus, hallintomenettely ja lastensuojeluoikeus, kirjallisuus (3 op)

A.4.1/ A.6.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen (5 op) -> A.14 Tutkimuksen tekoon orientoituminen (4 op)

A.4.2/ A.6.2 Kuvailevat tilastomenetelmät sosiaalitieteilijöille -> Kuvailevat tilastomenetelmät (4 op, kuuluu tilastotieteen opintoihin)

A.4.3/ A.6.3 Sosiaalitilastollinen tutkimus (4 op) -> A.15 Sosiaalitilastollinen tutkimus (4 op)

A.4.4/ A.6.4 Laadullinen tutkimus (5 op) -> A.16 Laadulliset tutkimusmenetelmät (5 op)

A.4.5/ A.6.5 Vaikuttavuuden arviointi sosiaalialalla (3 op) -> Ei korvaava suoritusta

A.4.6/ A.6.6 Kandidaattiseminaari ja kandidaatin tutkielma (10 op) -> A.17 Kandidaattiseminaari ja kandidaatin tutkielma (10 op)

A.5.1 Vanhuus ja sosiaalityö (2 op) -> A.8 Gerontologinen sosiaalityö (2 op)

A.5.2 Lähisuhdeväkivalta traumanäkökulmasta (3 op) -> A.9 Lähisuhdeväkivalta traumanäkökulmasta (3 op)

A.5.3 Monikulttuurinen sosiaalityö (3 op) -> A.10 Monikulttuurinen sosiaalityö (3 op)

A.5.4 Vapaavalintainen erityisalue (5 op) -> A.12 Vapaavalintainen erityisalue (5 op)

A.5.5 Riippuvuus- ja mielenterveyden ongelmat (2 op) -> Siirretty osaksi Aikuissosiaalityön (5 op) opintojaksoa

A.7.1 Ammatillisuus sosiaalityössä (3 op) -> Siirretty osaksi Ammatillisuus sosiaalityössä (5 op) -opintojaksoa

Sosiaalityön syventävät opinnot

S.1 Sosiaalityön erityisalue (10 op) -> S.1 Sosiaalityön erityisalue (10 op)

S.2 Sosiaalityön teoriaperusteiden laajentaminen (3 op) -> S.3 Sosiaalityön teoriaperusteiden laajentaminen (3 op)

S.3 Perhe- ja lapsilainsäädäntö (4 op) -> S.4 Perhe- ja lapsilainsäädäntö (4 op)

S.4.1 Klinikkakurssi I (8 op) -> S.6 Klinikkakurssi I (7 op)

S.4.2 Klinikkakurssi II (8 op) -> S.7 Klinikkakurssi II (7 op)

S.4.3 Sosiaalityön harjoittelu (10 op) -> S.8 Sosiaalityön harjoittelu (10 op)

S.4.4 Teorian ja käytännön yhteensovittaminen (2 op) -> S.9 Teorian ja käytännön yhteensovittaminen (2 op)

S.5.1.1 Monimuuttujamenetelmät (5 op) -> S.10 Monimuuttujamenetelmät (6 op)

S.5.1.2 Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät (5 op) -> S.12 Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät (5 op)

S.5.1.3 Vertaileva tutkimus (5 op) -> S.11 Kansainvälisesti vertailevan tutkimuksen asetelmat ja menetelmät (5 op)

S.5.1.4 Laadullisten tutkimuksen analyysimenetelmien syventäminen (5 op) -> S.13 Laadullisten analyysimenetelmien syventäminen (5 op)

S.5.3 Pro gradu -seminaari (6 op) -> S.14 Pro gradu -seminaari (6 op)

S.5.4 Pro gradu -tutkielma (40 op) -> Pro gradu -tutkielma (40 op)

Mikäli jostain kurssista on suorittamatta vain osa, korvaavasta suorituksesta sovittaan sen opettajan kanssa, joka on kurssin vastuuopettaja ko. lukuvuonna.


SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUS
Sosiaalityön erikoistumiskoulutus on sosiaalityöntekijänkelpoisuuden tuottaneen maisteritutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painotettu koulutus nimetyllä sosiaalityön erikoisalalla. Koulutukset sijoittuvat tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle omaksi koulutusmuodokseen. Erikoistumiskoulutukset ovat jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä pitkäkestoisia koulutuksia.
Tavoitteena on parantaa työelämässä toimivien asiantuntijoiden osaamista tarjoamalla vaihtoehto tutkinnon jälkeiseen osaamisen täydentämiseen.
Koulutuksen erikoisaloja ovat hyvinvointipalvelut, lapsi-, nuoriso- ja perhesosiaalityö, kuntouttava sosiaalityö sekä rakenteellinen sosiaalityö. Turun yliopisto on lapsi-, nuoriso ja perhesosiaalityön erikoisalan vastuuyliopisto ja toteuttamassa kuntouttavan sosiaalityön erikoisalan opintoja. Erikoistumiskoulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena. Se sisältää lähiopetusjaksot, työssäoppimista tukevat oppimistehtävät, verkko-opinnot, vertaisohjauksen ja -arvioinnin sekä lopputyön ja sen ohjauksen.
Erikoistumiskoulutus on opiskelijalle maksullista. Koulutusta koordinoi yliopistojen sosiaalityön yksiköiden muodostama valtakunnallinen yliopistoverkosto (SOSNET).

ERIKOISTUMISKOULUTUKSEN TAVOITTEET JA RAKENNE
Erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on vahvistaa koulutettavien ammatti-identiteettiä, lisätä heidän professionaalisia valmiuksiaan sekä kehittää kykyä tarkastella analyyttisesti omaa työtä ja sen suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan. Erikoistumiskoulutuksen suoritettuaan sosiaalityöntekijä kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä valitulla sosiaalityön erikoisalalla. Erikoissosiaalityöntekijä hallitsee erikoisalalla vaadittavan tieteellis-ammatillisen erikoisosaamisen ja pystyy käyttämään tieteellistä tutkimustietoa erikoisalansa ammatillisten käytäntöjen analysoinnissa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Lisäksi koulutuksessa vahvistetaan taitoa toimia asiantuntijana yhteisöissä ja verkostoissa.
Erikoistumiskoulutuksen yhteydessä toteutetaan työelämään kiinnittyvä kehittämistehtävä. Seitsemänkymmenen opintopisteen (70 op) koulutus rakentuu erikoisalaopinnoista, tutkimus- ja kehittämismenetelmäopinnoista sekä tieteellis-käytännöllisestä lopputyöstä.

1. ERIKOISALAOPINNOT 40 OP
Erikoisalaopinnot perehdyttävät erikoisalan teoriaan, käytäntöön ja uusimpaan tutkimustietoon ja syventävät opiskelijan tietoja, taitoja ja valmiuksia valitulla erikoisalalla.  
2. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISOPINNOT 20 OP
Tutkimus- ja kehittämisopinnot edistävät valmiuksia tutkivan ja analyyttisen työotteen omaksumiseen ja oman työn kehittämiseen. Perehtymällä tutkimus- ja kehittämismenetelmiin omaksutaan välineitä käytännön työssä tapahtuvaan tutkimukseen ja kehittämistyöhön. Opintojaksot integroidaan mahdollisimman pitkälle tukemaan myös opintoihin sisältyvän lopputyön laatimista.

3. TIETEELLIS-KÄYTÄNNÖLLINEN LOPPUTYÖ 10 OP
Opintojen aikana laaditaan tieteellis-käytännöllinen lopputyö, jonka tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia oman erikoisalansa ja sen ammattikäytännön tutkivaan kehittämiseen ja raportointiin. Opiskelija sopii lopputyönsä aiheen ja toteutuksen erikoisalan vastuuopettajien kanssa. Lopputyön aihepiirin valinnan ja kehittämistehtävän edellytetään olevan sosiaalityön ja oman erikoisalan kannalta relevantteja. Lopputyö voi olla työpaikalla toteutettava kehittämistehtävä ja sen raportointi, artikkeli vertaisarvioidussa tai muussa asiantuntijajulkaisussa tai vaativa tutkimus ja/tai kehittämishankkeen suunnitelma tai meneillään olevan hankkeen raportointi. Lopputyö tarkastetaan yliopiston ohjeiden mukaisesti plagiaatintunnistusjärjestelmällä
Vastuulliset opettajat: Merja Anis ja Riitta Granfelt.


Sosiaalitieteiden laitos
Opintokokonaisuudet