Psykologia

 

Psykologia tutkii ihmisen toimintaa ja sen lainalaisuuksia. Psykologian koulutus on ensisijaisesti psykologin ammattiin johtavaa koulutusta. Toisaalta se on yleiskoulutusta, joka soveltuu monenlaisiin tehtäviin työmarkkinoilla. Psykologinen tutkimus liikkuu monien tieteenalojen rajamaastossa. Psykologia yhdistyy luontevasti muun muassa lääke- ja luonnontieteellisiin aloihin, humanistisiin tieteisiin sekä kasvatus- ja yhteiskuntatutkimukseen.

 

KOULUTUKSEN TAVOITTEET

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

Psykologian kandidaatin tutkinnossa 1) psykologian sekä sivuaineiden perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen, 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä 4) riittävä viestintä- ja kielitaito. Tutkinto ei tuota oikeutta toimia laillistettuna psykologina.

Psykologian maisterin tutkinnossa 1) psykologian tieteenalan tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus, 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, 3) valmiudet toimia työelämässä alan asiantuntijana ja kehittäjänä, tuottaa kelpoisuuden toimia laillistettuna psykologina, 4) valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä 5) hyvä viestintä- ja kielitaito.

Filosofian maisterin tutkinnon tavoitteena on soveltuvin osin edellä esitetty. Tutkinto soveltuu psykologian alan aineenopettajakoulutukseen sekä joissakin tapauksissa myös tutkijakoulutuksen pohjaksi. Koulutus painottuu kuitenkin siten, että tutkinto ei tuota oikeutta toimia laillistettuna psykologina.

 

Koulutus perustuu tutkimukseen sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

 

TUTKIMUKSEN TAVOITTEET

Psykologian oppiaineessa on pitkä perinne kognitiivisten prosessien (erityisesti tarkkaavaisuus, kieli, työmuisti) ja oppimisen (OTUK) tutkimuksessa; näihin liittyviä ilmiöitä tutkitaan sekä psykologisella että neuraalisella tasolla (KNT). Toisena keskeisenä painopistealueena on koulukiusaamisen ja sen ennaltaehkäisemisen tutkimus (KiVa Koulu –hanke). Kolmantena vahvuusalueena on tajunnan ja erilaisten tietoisuudentilojen (kuten unet) tutkimus. Oppiaineessa tehdään myös kehityspsykologista tutkimusta liittyen lasten varhaiskehitykseen.

 

OPETUKSEN TAVOITTEET

Koulutus on suunniteltu tieteellis-ammatilliseksi tutkinnoksi niitä varten, jotka aikovat psykologin ammattiin tai alan tutkijoiksi. Opetuksen erityistavoitteena on antaa tietoa olemassa olevista ammattikäytännöistä ja uusista sovellusaloista. Koska psykologian sovellus pohjautuu useimmiten edeltävään tutkimustyöhön, koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota psykologisen ja yhteiskuntatieteellisen metodiikan opettamiseen.

Psykologian koulutus sisältää kaikille yhteisiä pakollisia opintoja, jotta varmistettaisiin sekä monipuoliset perusvalmiudet että tieteellisen asiantuntemuksen kehittyminen. Muu osa opinnoista on opiskelijan kiinnostuksen mukaan valinnaista. Valinnaisten opintojen tavoitteena on luoda perustaa psykologin ammatissa vaadittavien erityistaitojen kehittämiselle. Opiskelijalla on mahdollisuus laajempiin syventäviin opintoihin jollakin psykologian alalla, jolloin myös vaativien taitojen ja korkeatasoisen tiedon soveltamista voidaan harjoitella. Opetusta järjestetään niiltä psykologian erityisaloilta, joille Turun yliopiston psykologian oppiaineen oma tutkimus ja opettajien asiantuntemus on suuntautunut ja jotka voidaan helposti kytkeä myöhempään ammatilliseen erikoistumiseen. Opetussuunnitelma sisältää viisivalinnaisten opintojen vaihtoehtoa 1) Kehityspsykologian jatkumo, 2) Kognitiivisen ja neuropsykologian jatkumo, 3) Persoonallisuus- ja sosiaalipsykologian jatkumo, 4) Kliinisen psykologian jatkumo sekä 5) Menetelmäopintojen jatkumo.

Maan kuudella psykologian oppiaineella (Psykonet) on runsaasti opetuksen vaihtoa ja muuta yhteistoimintaa. Oppiaineet tuottavat yhteisiä opintojaksoja psykologian keskeisiltä alueilta (mm. psykologian perusopinnot 25 op). Psykologian opiskelijat voivat varsin vapaasti käyttää hyväkseen toisten psykologian oppiaineiden tarjoamaa opetusta erityisesti syventävissä opinnoissa. Näin pyritään saavuttamaan sekä paras asiantuntemus että varmistamaan mahdollisimman laaja valinnaisuus koulutuksessa.

 

VALMIUDET ERI AMMATTIALOILLE

Koulutuksessa opiskelija hankkii perusvalmiudet psykologisen tiedon ammatilliseen sovellukseen eri alueilla. Tällaisia alueita ovat mm. kliininen psykologia, neuropsykologia, kehitys- ja kasvatuspsykologia, työ- ja organisaatiopsykologia sekä informaatioteknologian suunnittelu-, kehitys- ja tutkimustehtävät.

Tutkinnon suorittaneilla opiskelijoilla on monia ammatillisia tehtäväalueita valittavanaan. Tehtäväalueesta riippuen sopivia sivuaineita tutkinnossa ovat sosiologia, sosiaalipolitiikka, filosofia sekä monet lääketieteellisen tiedekunnan ja humanistisen tiedekunnan oppiaineet. Kasvatustiede ja erityispedagogiikka ovat tarpeellisia lasten- ja nuorisonhuoltoon aikoville. Kliinisestä työstä, psykoterapiasta ja neuropsykologiasta kiinnostuneille on hyödyksi opiskella psykiatriaa ja neurologiaa. Matematiikan, tilastotieteen, filosofian ja neurotieteiden opinnot ovat hyödyllisiä tutkijoiksi aikoville. Informaatioteknologian kehitys-, suunnittelu- ja tutkimustehtävistä kiinnostuneille suositellaan tietojenkäsittelytieteen tai tietojärjestelmätieteen, kognitiotieteen sekä työ- ja organisaatiopsykologian opintoja. Työ- ja organisaatiopsykologian alalle aikoville kaupallisen ja hallinnollisen alan opinnot ovat hyödyksi.

 

PSYKOLOGIAN AINEENOPETTAJANKOULUTUS

Lukion psykologian aineenopettajaksi voi opiskella suorittamalla FM-tutkinnon yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa psykologia pääaineena. Tutkintoon sisältyvät aineenopettajalta vaadittavat psykologian opinnot, toisen opetettavan aineen (60 opintopistettä esim. filosofian, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin tai biologian) opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Koska tutkinnon sisältö suunnataan opettajan tehtäviin, poikkeaa se psykologian maisterin tutkinnosta siten, ettei esim. harjoittelu eikä moniammatillinen klinikkaopetus sisälly tutkintoon. Tämä tutkinto ei tuota oikeutta toimia laillistettuna psykologina. Tällä hetkellä oppiaine ei ota erilliskiintiössä opiskelijoita suorittamaan FM-tutkintoa. PsM-tutkinto pedagogisilla opinnoilla täydennettynä antaa luonnollisesti myös kelpoisuuden toimia aineenopettajana. Katso myös kohta Opettajankoulutus yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta, erityisesti pedagogisten opintojen suorittaminen http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/opettajaksi/Sivut/home.aspx 

 

TYÖMARKKINATILANNE

Psykologien työmarkkinatilanne on hyvä. Merkittävä osa psykologeista työskentelee julkisen sektorin palveluksessa: esimerkiksi sairaanhoitopiireissä, terveyskeskuksissa, mielenterveystoimistoissa, sairaaloissa, kasvatus- ja perheneuvonnassa, kouluissa ja oppilaitoksissa, lastensuojelussa, vammaishuollossa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa. Yhä useampi psykologi on työssä yksityissektorilla palkansaajana tai itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä. Yksityissektorilla psykologit toimivat esimerkiksi työterveyshuollossa, terveyspalveluyrityksissä, kuntoutuslaitoksissa, tutkimus- ja kehittämisyksiköissä, psykoterapeutteina, neuropsykologeina sekä henkilöstötehtävissä konsultteina tai henkilöstöpäällikköinä. Yliopistoissa psykologit toimivat professoreina, lehtoreina, tutkijoina ja opintopsykologeina.

Uusia psykologian sovellusalueita ovat esimerkiksi ympäristöpsykologia, liikennepsykologia, oikeuspsykologia, käytettävyystutkimus ja urheilupsykologia.

 

PSYKOLOGIAN PÄÄAINEOPINNOT

Psykologian kandidaatti 180 op (3 vuotta)

Psykologian maisteri 150 op (2,5 vuotta)

Filosofian maisteri 120 op (2 vuotta)

Psykologian opinnoista saa tarkempaa tietoa oppiaineen verkkosivuilta http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/psykologia/opiskelu/Sivut/home.aspx.

 

PSYKOLOGIA SIVUAINEENA

Psykologian perusopinnot 25 op
Psykologian aineopinnot 35 op
Evoluutiopsykologian kokonaisuus 25 op

 

TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS

Psykologian alan tieteellisiä jatkotutkintoja ovat psykologian lisensiaatin, psykologian tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnot.
Jatkotutkintoja koskevat yleiset vaatimukset on esitetty tiedekunnan verkkosivulla https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/jatko-opiskelu/Sivut/home.aspx.
Jatko-opintoja voi harjoittaa joko päätoimisena tutkijana tai työn ohella. Psykologian alan jatkotutkinto-opetus järjestetään pääosin valtakunnallisen Psykonet-verkoston yhteistyönä, lisätietoa http://www.psykonet.fi/


Psykologian ja logopedian laitos