Yleinen valtio-oppi
Kuvaukseen liitetty tiedosto:
Opintojen ohjeellinen ajoitussuunnitelma (pdf 8 kB.)

POLITIIKAN TUTKIMUS: POLIITTINEN HISTORIA JA VALTIO-OPPI

Poliittisen historian ja valtio-opin oppiaineet muodostavat vuodesta 2014 lähtien yhteisen hakukohteen. Oppiaineilla on 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot, joiden suorittamisen jälkeen valitaan jompikumpi aine pääaineeksi. Perusopinnoista on 15 op molempien oppiaineiden yhteisiä opintoja, minkä lisäksi opiskelija valitsee 10 op joko poliittista historiaa tai valtio-oppia. Tästä valinnasta riippuen opiskelijalle merkitään opintorekisteriin joko poliittisen historian tai valtio-opin perusopinnot.

Halutessaan opiskelija voi lisäksi suorittaa perusopinnoista myös toisen oppiaineen 10 op ja saada siitä 10 op:n laajuisen sivuainekokonaisuuden.

Perusopintojen rakenne ja sisältö esitetään tässä opinto-oppaassa sekä poliittisen historian että valtio-opin sivuilla, jotta opiskelija saa kokonaiskuvan VTK-tutkinnon rakenteesta.


VALTIO-OPPI

OPETUKSEN TAVOITTEET

Valtio-opissa annettavan opetuksen tavoitteena on:
1) antaa opiskelijalle perusteelliset tiedot valtio-opin tieteenalasta, historiasta, käsitteistöstä, teorianmuodostuksesta, teorioista ja menetelmistä sekä niiden sovellutuksista ja merkityksestä yhteiskunnassa;
2) perehdyttää politiikkaan, poliittisiin instituutioihin ja kansainvälisiin suhteisiin;
3) antaa teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen edellyttämät valmiudet hankkia sekä eritellä itsenäisesti tietoa, soveltaa sitä sekä tehdä tutkimustyötä oppiaineen alalta;
4) antaa kandidaatin tutkinnon suorittaneille valmius maisteriopintoihin ja maisterin tutkinnon suorittaneille valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen valtio-opissa.

TUTKIMUKSELLISET TAVOITTEET

Valtio-oppi, josta tieteenalana käytetään myös nimityksiä politiikan tutkimus ja politologia, tutkii poliittisia järjestelmiä, kansainvälisiä suhteita ja hallintoa. Valtio-opin keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa ”politiikka”, ”valtio” ja ”valta”.

Yleisen politiikan tutkimuksen piiriin kuuluvat politiikan ja poliittisten järjestelmien kokonaisanalyysi niitä koskevine teorioineen ja filosofioineen, poliittisten järjestelmien keskeiset valtiolliset ja ei-valtiolliset rakenteet, toiminnot ja prosessit, politiikan tuotosten vaikutukset yhteiskuntaan sekä yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden poliittinen käyttäytyminen.
Kansainvälisten suhteiden tutkimus kohdistuu kansainvälisiin toimijoihin ja niiden politiikkaan, toimijoiden vuorovaikutukseen, kansainvälisen järjestelmän rakenteeseen ja prosesseihin, kansainvälisiin ongelmiin, niiden hallintaan ja ratkaisemiseen kansainvälisellä yhteistyöllä sekä alan filosofisiin, metodologisiin ja oppihistoriallisiin kysymyksiin.

OPISKELUTAVAT

Valtio-opin opiskelussa voidaan käyttää rinnakkain useita eri opiskelu- ja tenttimismuotoja. Perusopinnoissa, aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa on kirjatenttejä, luentokursseja, harjoituskursseja ja seminaareja. Esseitä kirjoittamalla on mahdollisuus korvata osa aine- ja syventävien opintojen kirjallisuudesta.

Kirjatenteistä P1 (vain sivuaineopiskelijat), P3, P4 ja P5 (vain sivuaineopiskelijat) sekä osa aineopinnoista tentitään sähköisinä tentteinä. Muut kirjatentit tentitään tiedekunnan kuulustelupäivinä (ks. opinto-oppaan kohta ”tiedekunnan tentit” sekä verkkosivu http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opetus/tenttiaikataulu/Sivut/home.aspx).

Opetusohjelmaan sisältyy vaihtoehtoisia kursseja. Vaihtoehtoisen kurssin hyväksytyllä suorituksella opiskelija voi korvata osan opintovaatimuksiin sisältyvistä kirjatenteistä. Yleensä yhdellä kurssilla voi korvata yhden opetussuunnitelmaan kuuluvan teoksen. Vaihtoehtoisilla kursseilla korvattavien opintojaksojen enimmäismäärää ei ole rajoitettu.

Kirjatentti-opintojakson voi suorittaa myös kokoamalla vähintään viiden opiskelijan opintopiirin. Opintopiirin ohjaajaksi tulee pääsääntöisesti väitöskirjan tekijöitä. Ehdotukset opintopiireistä tulee tehdä professoreille.

AMMATILLISET VALMIUDET

Valtio-oppi luetaan osaksi nk. generalisti-aloja, jotka eivät suoraan valmista ammattiin, mutta antavat valmiuksia monentyyppisiin tehtäviin yhteiskunnan eri osa-alueilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Valtio-opin opinnoissa hankitut valmiudet soveltuvat julkisen hallinnon ja muiden organisaatioiden tehtäviin, suunnittelu-, tutkimus- ja koulutustehtäviin sekä kansainvälisiin tehtäviin. Valtiotieteilijöitä on perinteisesti sijoittunut laajasti erilaisiin asiantuntijatehtäviin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla sellaisilla aloilla, joilla edellytetään politiikan eri osa-alueiden tuntemusta. Yhteiskuntatieteellisen koulutuksen antamat valmiudet ja analyyttiset taidot ovat nykyisin tarpeellisia useimmissa päätöksentekoon joko suoraan tai välillisesti liittyvissä tehtävissä. Valtio-opista valmistuneita on sijoittunut myös koulutustehtäviin koulutusjärjestelmän eri tasoilla aina perusopetuksesta korkea-asteen opetukseen. 

TYÖLLISYYSTILANNE

Tutkimukset ja korkeakoulutilastot Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista osoittavat, että valtio-oppia pääaineenaan opiskelleet ovat sijoittuneet työmarkkinoille vähintäänkin kohtuullisen hyvin. Valtio-opista valmistuneita työskentelee paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä sekä julkishallinnossa, yrityksissä että yhteiskunnallisissa järjestöissä. Merkittäviä työllistäjiä ovat kunnat, kotimaiset ja osin myös kansainväliset järjestöt, valtion keskushallinto, Euroopan unionin eri toimielimet sekä tutkimuslaitokset ja yliopistot.

KANSAINVÄLISET OPINNOT JA OPISKELIJAVAIHTO

Valtio-opin opiskelijoilla on monipuoliset mahdollisuudet suorittaa erilaisia kansainvälisiä opintoja. Monet opiskelijat lähtevät jossakin vaiheessa opintojaan ulkomaille opiskelijavaihtoon, mutta myös muita kansainvälisen opiskelun muotoja on tarjolla. Opiskelijat voivat esimerkiksi suorittaa harjoittelunsa ulkomailla tai osallistua ulkomaisten opettajien pitämään opetukseen valtio-opin oppiaineessa Turussa tai muualla Suomessa. Myös ulkomailla suoritettavia yksittäisiä kursseja tai kesäkouluja on mahdollista sisällyttää opintoihin.

Turun yliopiston kautta on mahdollista päästä esimerkiksi Erasmus-vaihtoon eri EU-maihin tai Nordplus-vaihtoon Pohjoismaihin. Lisäksi erillisillä sopimuksilla on mahdollista päästä vaihtoon myös muihin maihin. Vaihtoa suositellaan vasta toisen opiskeluvuoden jälkeen.

Lisätietoa vaihto-opiskelusta ja muista kansainvälisistä opinnoista saa yliopiston kansainvälisten asioiden palvelupisteestä. Myös oppiaineen omaan kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöön kannattaa ottaa yhteyttä.

Valtio-opin intranet löytyy osoitteesta: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/voppi/Sivut/home.aspx


Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos
MDP in East Asian Studies
Opintokokonaisuudet