Kulttuurihistoria

Kulttuurihistoria

Kulttuurihistoria on tieteenala, jota kiinnostavat menneisyyden ihmisten ajattelutavat, elämisen arki ja historian merkitys nykyajassa. Työsarka on rajaton, sillä tutkimuskohteena on se elämän kokonaisuus, jossa menneisyyden ihmiset elivät ja jota he käsityksillään, kuvitelmillaan ja toimillaan muuttivat. Kulttuurihistoria huomioi ihmisten väliset merkitykselliset vuorovaikutussuhteet, niiden ilmenemismuodot ja muuttumisen. Kulttuuri ei siis ole vain tapoja tai kulttuurituotteita: se on syvällisempi merkityksiä jatkuvasti luova maailma. Kulttuurihistoria onkin oma erityinen näkökulma ihmisen maailmaan.

Opiskelijan on jo perusopinnoista lähtien mahdollisuus erikoistua johonkin ainepiiriin, maahan tai aikakauteen ja kehittää asiantuntemustaan myös taiteen ja kulttuuriperinteen kysymyksissä. Kulttuurihistorioitsijat sijoittuvat opettajiksi, median palvelukseen, tutkijoiksi, museoihin, arkistoihin sekä julkisen ja yksityisen sektorin hallinnollisiin tehtäviin.

Kulttuurihistorian voivat ottaa pääaineeksi arkeologian, kulttuurihistorian, Suomen historian ja yleisen historianvalintakokeen läpäisseet opiskelijat. Kulttuurihistorian opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua aineenopettajan koulutukseen. Kulttuurihistoria on ollut perinteisesti suosittu sivuaine.

Arkeologian, kulttuurihistorian, Suomen historian ja yleisen historian valintakokeen kautta tulleet opiskelijat suorittavat arkeologian ja historian perusopinnot. Kulttuurihistorian sivuaineeksi ottaneet opiskelijat suorittavat kulttuurihistorian perusopinnot.


Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma
MDP in European Heritage, Digital Media and Infor.
Opintokokonaisuudet
Historian, kultt.ja taiteiden tutk.laitoksen yht.
Arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopinnot
Master's Degree Pathway in Popular Culture Studies
Asklepios-ohjelma
MDP in Gender Studies