Opinto-oppaat » Lääketieteellinen tiedekunta » Hoitotieteen laitos » Hoitotiede
Hoitotiede

1 YLEISTÄ

1.1. TUTKINTOJÄRJESTELMÄN TAUSTA

Hoitotieteellinen koulutus alkoi Turun yliopistossa syksyllä 1986. Koulutustä säätelevät valtioneuvoston antama asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004) ja yliopistolaki (558/2009).

Tutkintojen kaksiportaisuus tarkoittaa sitä, että opiskelija suorittaa kaksi erillistä tutkintoa. Opiskelijat suorittavat ensin terveystieteiden kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) ja sen jälkeen terveystieteiden maisterin tutkinnon (ylempi korkeakoulututkinto).

Opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Opintopisteet perustuvat Eurooppalaiseen ECTS-järjestelmään (European Credit Transfer System). Opintojen mitoituksen lähtökohtana on päätoimisesti opiskelevan opiskelijan vuosittainen 1600 tunnin työpanos, joka vastaa 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa opiskelijan noin 27 tunnin työpanosta opinnoille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

1.2 LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ

Yliopiston laatupolitiikka

Turun yliopiston laadunhallinnan tavoitteena on tukea ja varmistaa yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja vision toteutumista, ohjata toimintaa riittävän tarkan ja reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varassa, kehittää yliopiston toimintaprosessien laatua ja vapauttaa akateemisen henkilöstön työaikaa perustehtäviin sekä tehdä yliopiston toiminnan keskeiset periaatteet ja korkea laatu näkyväksi.
Yliopiston laadunhallinnan välineenä toimii laatujärjestelmä, jonka keskeiset periaatteet esitetään kootusti rehtorin hyväksymässä yliopiston laatukäsikirjassa http://www.utu.fi/faktat/suunnittelu/laatu/laatukk.html ja sen liitteissä. Lisäksi hoitotieteen laitoksen toimintakäsikirjassa on esitetty tarkemmat ohjeet ja menetelmäkuvaukset.

Laadunhallinta on osa yliopiston normaalia toimintaa, ja laatujärjestelmän organisointi on yliopistossa rehtorin ja toimintayksiköissä niiden johdon vastuulla. Yliopiston toiminnan laatu syntyy kuitenkin viime kädessä yliopistoyhteisön jäsenten asiantuntevasta, vastuullisesta ja eettisestä toiminnasta.

Opiskelijat yhteistyökumppaneina

Yliopisto-opiskelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, joilla on opettajien ohella keskeinen rooli koulutuksen kehittämisessä. Yliopisto-opiskelussa on kyse osapuolten välisestä yhteistyöstä, jossa opiskelijat tuovat opetustilanteisiin oman panoksensa.

Opiskelijoiden ”akateemiseen vastuuseen” sisältyy vastuu osallistua oman oppimisympäristönsä kehittämiseen mm. antamalla palautetta sekä osallistumalla yliopiston hallintoelinten ja erilaisten työryhmien työskentelyyn. Hoitotieteen opiskelijoilla on aikaisempi terveysalan tutkinto ja monella myös työkokemusta eri terveydenhuollon sektoreilla. Näiden valmiuksien myötä hoitotieteen opiskelijoilla on hyvät edellytykset aktiivisesti osallistua yliopiston eri työryhmien toimintaan. Yksittäisen opiskelijan ohella tärkeitä toimijoita ovat ainejärjestöt ja ylioppilaskunta. Ainejärjestöillä ja yliopiston yksiköillä on usein vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä, joiden myötä opiskelijat vaikuttavat opiskeluympäristönsä kehittämiseen.


2 TERVEYSTIETEIDEN TUTKINNOT JA TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa seuraavat terveystieteiden perus- ja jatkotutkinnot, joissa kaikissa pääaineena on hoitotiede:
- terveystieteiden kandidaatin tutkinto (alempi korkeakoulututkinto)
- terveystieteiden maisterin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto)
- terveystieteiden lisensiaatin tutkinto (terveystieteiden jatkotutkinto)
- terveystieteiden tohtorin tutkinto (terveystieteiden jatkotutkinto)

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen sivuaineena opiskelijalla voi olla joko ikääntyneisiin suuntautuva hoitotiede ja terveydenhuollon hallinto ja johtaminen, kliininen hoitotiede ja terveydenhuollon hallinto ja johtaminen, mielenterveyteen suuntautuva hoitotiede ja terveydenhuollon hallinto ja johtaminen, tai hoitotieteen didaktiikka ja kasvatus- tai aikuiskasvatustiede.

Tutkinnot ja opinnot suunnitellaan, järjestetään ja suoritetaan, kuten yliopistolaissa (558/2009), valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004), Turun yliopiston opintojohtosäännössä (15.4.2016) sekä terveystieteiden koulutusalan pysyväismääräyksissä määrätään.

Perustutkintoihin johtavan koulutuksen tavoitteet perustuvat tutkintoasetuksessa (794/2004) säädettyihin tavoitteisiin. Koulutuksen tehtävänä on tuottaa hoitotieteellisesti perusteltua osaamista yksilön ja yhteiskunnan terveyden edistämiseen ja hoitamiseen. Koulutuksesta valmistuneilla terveystieteiden kandidaateilla ja maistereilla on valmiudet tieteellisesti perusteltuun, luovaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan toimintaan sosiaali- ja terveysalan eri tehtävissä. Koulutus perustuu hoitotieteelliseen tutkimukseen ja kytkeytyy hoitotyön käytäntöihin. Tutkintotavoitteet vastaavat tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24).

Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija

• hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet hoitotieteelliset tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen
• ymmärtää hoitotieteen ja lähitieteiden kysymyksiä
• hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, soveltamiskykyä sekä kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan sosiaali- ja terveysalalla sekä hoitotieteessä monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi
• kykenee johtamaan, suunnittelemaan ja kehittämään monimutkaista terveysalan toimintaa sekä työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä
• kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä
• omaa perusedellytykset toimia alan sosiaali- ja terveysalan itsenäisenä yrittäjänä
• kykenee edistämään oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksilöiden ja ryhmien kehitystä
• osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti sekä oman alansa että sen ulkopuoliselle yleisölle
• kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
• omaa valmiudet terveystieteiden maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen

Terveystieteiden maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija

• hallitsee laaja-alaisesti erityisosaamista vastaavat hoitotieteen teoreettiset käsitteet, tiedot ja menetelmät sekä osaa käyttää niitä itsenäisen ajattelun ja alansa tutkimuksen perustana
• ymmärtää hoitotieteen ja sen lähitieteiden alojen kysymyksiä ja tarkastelee niitä kriittisesti
• kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uutta tietoa, menetelmiä sekä sovelluksia
• kykenee työskentelemään itsenäisesti sosiaali- ja terveysalan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä
• kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja
• kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä
• kykenee arvioimaan yksilöiden ja ryhmien toimintaa
• kykenee kartuttamaan hoitotieteen ja -työn tietoja ja käytäntöjä sekä vastaamaan niiden kehityksestä
• osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti oman alansa ja sen ulkopuoliselle yleisölle sekä
• kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
• omaa valmiudet hoitotieteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen

Terveystieteiden jatkotutkintoihin johtavan koulutuksen tavoitteet perustuvat tutkintoasetuksessa (794/2004) säädettyihin tavoitteisiin. Jatkokoulutuksen tavoitteena on perehtyminen syvällisesti
omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen, oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin, sekä saavuttaa sellainen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden kehityksen
seuraamisen. Terveystieteiden lisensiaatin ja terveystieteiden tohtorin tutkinnot kuvataan Turun yliopiston hoitotieteen tohtoriohjelman opinto-oppaassa.

3 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOJEN RAKENNE JA LAAJUUS

Rakenteellisesti opinnot jakautuvat opintokokonaisuuksiksi, jotka muodostuvat yksittäisistä opintojaksoista.Opintokokonaisuuksia ovat hoitotieteeseen orientoivat opinnot, hoitotieteen opinnot, terveydenhuollon hallinto ja johtaminen, ikääntyneisiin suuntautuva hoitotiede, kliininen hoitotiede, mielenterveyteen suuntautuva hoitotiede, hoitotieteen didaktiikka ja kasvatus- tai aikuiskasvatustiede. Pääaineen opintokokonaisuudet kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa jakautuvat hoidon ja hoitotieteen filosofian, hoitotieteen teorian ja hoitotieteen tutkimusmetodiikan opintojaksoihin.

Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon vähimmäislaajuus on 180 opintopistettä. Tutkinto muodostuu seuraavista opinnoista: pääaineen vähintään 60 opintopisteen laajuiset perusopintoja vastaavat opinnot ja aineopinnot, sivuaineopinnot, 5 opintopisteen
laajuiset orientoivat opinnot sekä aikaisemman, koulutukseen valinnan edellytyksenä olevan tutkinnon perusteella hyväksi luettavat opinnot. Kandidaatin tutkinto on edellytyksenä maisterin tutkinnon suorittamiseen.

Terveystieteiden maisterin tutkinnon vähimmäislaajuus on 120 opintopistettä. Tutkinto muodostuu seuraavista opinnoista: pääaineen vähintään 60 opintopisteen laajuiset syventävät opinnot, sivuaineopinnot sekä valinnaiset opinnot.

4 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN OHJEELLINEN AJOITTUMINEN

Opetus perustuu opetussuunnitelmaan, jonka lääketieteellisen tiedekunnan johtokunta hyväksyy kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Opinnot on järjestetty siten, että terveystieteiden kandidaatin tutkinto on mahdollista suorittaa, aikaisemman tutkinnon perusteella hyväksi luettavien opintojen jälkeen, 1–1,5 vuodessa. Terveystieteiden maisterin tutkinto on mahdollista suorittaa kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen 2 vuodessa. (Ks. Opintojen ohjeellinen ajoittuminen.)

Opiskelijan oletetaan etenevän opinnoissaan opinto-oppaassa esitetyn ohjeellisen ajoitussuunnitelman mukaisesti. Opinto-oppaan mukaisesti etenevillä opiskelijoilla on ensisijainen osallistumisoikeus sellaisiin opintojaksoihin, joissa osallistujien lukumäärä on rajattu.

4.1 OPISKELIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN

Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä olevaksi tai poissaolevaksi yliopistopalveluiden määräämällä tavalla. (http://www.utu.fi/fi/Opiskelu/ilmoittautuminen/Sivut/home.aspx) Opiskelijan, joka ei ole ilmoittautunut yliopistopalveluiden määräämällä tavalla, on haettava kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen ilmoittautumaan.

4.2 OPINTOSUORITUSTEN ARVIOIMINEN

Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty, tai asteikolla 0–5. Numeeriset arvosanat määräytyvät seuraavasti:
4,50–5     5 Erinomainen A
3,50–4,49 4 Kiitettävä B
2,50–3,49 3 Hyvä C
1,50–2,49 2 Tyydyttävä D
1–1,49     1 Välttävä E
Opintojakson hyväksymisen edellytyksenä on sen kaikkien osien suorittaminen opetussuunnitelmassa edellytetyllä tavalla. Pienryhmä- ja verkkotyöskentelyn arviointiin vaikuttaa opiskelijan aktiivinen osallistuminen. Merkintä opintorekisteriin tehdään, kun opintojakso on kokonaisuudessaan hyväksyttävästi suoritettu.

4.3 KUULUSTELUKÄYTÄNTÖ

Kuulusteluissa noudatetaan, mitä Turun yliopiston opintojohtosäännössä (15.4.2016) on säädetty ja tässä opetussuunnitelmassa on määrätty.

Opintojakson suorittamiseksi pidettävä kuulustelu järjestetään vähintään kolme kertaa yhden vuoden aikana opintojakson päättymisestä. Ensimmäinen kuulustelukerta järjestetään opintojakson aikana tai heti sen päätyttyä lukujärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Jokaiseen kuulustelukertaan ilmoittaudutaan NettiOpsun kautta (https://nettiopsu.utu.fi/).

Hoitotieteen laitoksen uusintakuulusteluajankohdat, uusintakuulustelujen paikat sekä kuulustelijat ilmoitetaan kuulusteluaikatauluissa hoitotieteen laitoksen kotisivuilla (opetusaikataulut, http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/hoitotiede/opiskelu/Perusopiskelu/).

Elokuussa järjestettävässä uusintakuulustelutilaisuudessa voi suorittaa edellisenä lukuvuotena järjestettyjä opintojaksoja.

4.4 TUTKINTOTODISTUS

Lääketieteellinen tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta tutkintotodistuksen. Tiedekunta antaa tutkintotodistuksen lisäksi valmistuvalle opiskelijalle englanninkielisen, tutkinnon sisältöä kuvaavan liitteen (Diploma Supplement). Tiedekunta järjestää valmistuville terveystieteiden maistereille publiikkitilaisuuden lukuvuoden lopussa. Tilaisuudessa jaetaan tutkintotodistukset.

4.5 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN HYVÄKSI LUKEMINEN

Terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelle opiskelijalle luetaan hyväksi kandidaatin tutkintoon kuuluvaksi yhteensä 120 opintopistettä. Hyväksi luettaviin opintoihin kuuluvat ammattikorkeakoulututkintoa varten suoritetut hoitotieteen perusopintoja vastaavat teoreettiset opinnot,äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen opinnot sekä kliinisiä ja palvelujärjestelmäopintoja. Terveysalan ammattikorkeakoulua vastaavan, aikaisemman opistotason tutkinnon suorittaneelle opiskelijalle hyväksi luetaan kandidaatin tutkintoon kuuluvaksi 100 opintopistettä. Hyväksi luettaviin opintoihin kuuluvat tutkintoa varten suoritettuja kliinisiä ja palvelujärjestelmä opintoja. Opiskelijan, jolla ei ole ammattikorkeakoulututkintoa, tulee suorittaa täydentävinä opintoina hoidon ja hoitotieteen filosofian, hoitotieteen teorian ja hoitotieteen tutkimusmetodiikan perusopintojen tasoisia opintoja sekä kieliopintoja tässä opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla.

Muiden opintosuoritusten mahdollisesta hyväksi lukemisesta hoitotieteen laitoksen opintoja korvaaviksi opinnoiksi päättää hoitotieteen laitoksen johtaja. Opintojen hyväksi lukemista anotaan kirjallisesti tätä tarkoitusta varten olevilla lomakkeilla. Lomake on tulostettavissa hoitotieteen laitoksen kotisivuilta (http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/hoitotiede/opiskelu/Perusopiskelu/). Muiden laitosten vastuulla olevien opintojen korvaamiseksi aikaisemmilla opintosuorituksilla opiskelija hakee ko. opinnoista vastaavan opettajan hyväksynnän noudattaen kunkin laitoksen käytäntöjä korvaavien opintosuoritusten hakumenettelyissä.

4.6 OPINTOSUORITUSTEN VANHENEMINEN

Opintojen suorittaminen perustuu kulloisenakin lukuvuonna voimassa olevaan opetussuunnitelmaan. Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan vuosittain elokuun alussa. Jos opiskelija on suorittanut osan opintojaksosta edellisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti, hänellä on oikeus suorittaa opintojakso loppuun vanhassa opetussuunnitelmassa määritellyillä vaatimuksilla elokuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen opintojakson suorittamisvaatimukset määräytyvät uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti.
Tutkintoa varten suoritetut opintojaksot, kypsyysnäyte ja kieliopinnot eivät vanhene tutkinnon suorittamisen aikana, ja ne hyväksytään alkuperäisen laajuisina hyväksi tutkintoon. Opintojen hyväksi lukemisen edellytyksenä on, ettei niiden suorittamisesta ole kulunut yli 10 vuotta.

4.7 OPINTOJEN OHJAUS JA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA (HOPS)

Opintojen alkuvaiheessa uusien opiskelijoiden opiskelupaikkaan perehdyttäjinä toimivat tehtävään koulutetut opiskelijatutorit. Ohjausta perustutkintoihin liittyvissä kysymyksissä saa hoitotieteen laitoksen opintoneuvojalta ja perusopiskelijoiden asioita hoitavalta yliopisto-opettajalta heidän vastaanottoaikoinaan. Opiskelijat laativat sähköisen henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) opintojensa etenemisen tueksi. Opintojen ohjaus perustuu opiskelijan laatimaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opintoneuvojan ja peruskoulutuksesta vastaavan yliopisto-opettajan vastaanottoajat ovat pääsääntöisesti tiistaisin ja torstaisin kello 10–12.

5 KANSAINVÄLISYYS OPINNOISSA

Korkeakoulujen kansainvälinen toiminta ja kansainvälinen yhteistyö ovat viime vuosina korostuneet Euroopan yhdentyessä. Myös Bolognan julistuksen mukainen tutkintojen uudistaminen on asettanut omat vaatimuksensa ja mahdollisuutensa yhteistyölle. Yliopisto tukee opiskelijoiden mahdollisuuksia määräaikaisiin opintoihin ulkomailla pääasiassa osallistumalla kansainvälisiin opiskelijavaihto-ohjelmiin, solmimalla kahdenvälisiä opiskelijavaihtosopimuksia ulkomaisten korkeakoulujen kanssa sekä myöntämällä vuosittain apurahoja muulla tavoin järjestettyihin ulkomailla suoritettaviin, Turun yliopiston tutkintoon hyväksi luettaviin opintoihin.

Tutkintoihin ja opintoihin sisältyvän kansainvälistymisen keinoja ovat esimerkiksi opintojen suorittaminen ulkomaisessa korkeakoulussa (opiskelijavaihto, harjoittelun suorittaminen ulkomailla, kansainvälisten verkkokurssien suorittaminen, harjoittelun suorittaminen monikulttuurisessa ympäristössä Suomessa, yliopiston kansainvälisten ohjelmien ja opintojaksojen sisällyttäminen osaksi tutkintoa, pakollisten tai ylimääräisten vieraiden kielten opinnot, kulttuurienvälisen kommunikaation taidot, kansainvälisten tutkinto- tai vaihto-opiskelijoiden opiskelijatutorina toimiminen, kansainvälisiin konferensseihin tai opetukseen osallistuminen ja kansainvälisissä (tieteellisissä) konferensseissa avustajana toimiminen.

Ulkomailla suoritettujen opintojen siirtämisessä osaksi tutkintoa käytetään ECTS-siirtojärjestelmää (European Credit Transfer System), joka on perustettu osaksi Euroopan unionin Erasmus vaihto-ohjelmaa. ECTS:n tarkoituksena on helpottaa kotimaassa ja ulkomailla suoritettujen opintojen vertailua, jolloin myös opintojen siirtäminen yliopistosta toiseen yksinkertaistuu. Hoitotieteen laitoksen henkilökunta tukee kansainvälistä opiskelua. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään täysimääräisinä osaksi tutkintoa.

Opiskelijavaihto tapahtuu Erasmus -ohjelman, hoitotieteen laitoksen kahdenvälisten sopimusten kautta tai opiskelijan itse hankkimassa opiskelupaikassa. Tietoa TY vaihto-ohjelmista on wwwsivuilla (http://www.utu.fi/fi/Opiskelu/kansainvalisyys/Sivut/home.aspx) Euroopan alueella Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella on vakiintunutta opiskelijaharjoittelua ja Erasmus -vaihto-ohjelman kautta sopimus yhteistyöstä mm. seuraavien korkeakoulujen kanssa.

Austria (MNSc -students) Medical University of Graz

Greece (MNSc and PhD -students) University of Athens

Lithuania (MNSc -students) University of Klaipeda

Netherlands (MNSc -students) University of Maastricht

Poland (MNSc -students) The Medical University of Gdansk

Spain (MNSc and PhD -students) Universidad de Castilla-La Mancha

Spain (MNSc and PhD -students) Universitat Internacional de Catalunya

Spain (MNSc -students) Universitat de Lleida

Sweden (PhD -students) Karolinska Institutet

Turkey (PhD -students) Hacettepe University

Lisätietoja Erasmus- ja muista vaihto-ohjelmista:http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/hoitotiede/opiskelu/Sivut/kv.aspx tai kansainvälisten asioiden suunnittelija Kaija Kangasjärvi (puh. 333 8405, intmedi@utu.fi). Opiskelijat voivat kansainväliseen opiskeluun liittyen ottaa yhteyttä myös Turun yliopiston, hoitotieteen laitoksen kansainvälisyydestä vastaavaan ryhmään (intnurse@lists.utu.fi).

6 HALLINTO

6.1 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Turun yliopiston johtosäännön mukaan tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekunnan johtokunta ja dekaani. Tiedekunnan johtokunnan toimikausi on 4 vuotta, kuitenkin siten, että opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Rehtori määrää tiedekunnan dekaanin omaksi toimikaudekseen tiedekunnan johtokuntaa kuultuaan. Dekaani valitsee toimikaudekseen yhden tai useamman varadekaanin tiedekunnan professorien joukosta rehtoria kuultuaan.
Lääketieteellisen tiedekunnan johtokuntaan kuuluu 15 jäsentä ja dekaani. Dekaani toimii tiedekunnan johtokunnan puheenjohtajana.
Lääketieteellisen tiedekunnan johtokunta 1.1.2014-31.7.2017
Dekaani: Pentti Huovinen, puheenjohtaja
Varadekaani: Veli-Matti Kähäri, professori
Varadekaani: Risto Huupponen, professori

Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet on listattu osoitteessa:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/tiedekunta/hallinto/johtokunta/Sivut/home.aspx

Lääketieteellisen tiedekunnan kanslia ja henkilökunta:

Postiosoite:Turun yliopisto
Lääketieteellinen tiedekunta
20014 Turun yliopisto
Fax: (02) 333 8413
Internet-osoite: www.utu.fi/med
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@utu.fi

Kansliat:
Medisiina (C7), Kiinamyllynkatu 10, 7 krs. Avoinna ma-pe 12-15

 


6.2 LAITOSHALLINTO

Tiedekunnat voivat jakaantua yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamiin laitoksiin tai muihin yksiköihin. Laitosjaosta päättää yliopiston hallitus tiedekunnan johtokuntaa kuultuaan.

Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa ovat seuraavat laitokset: biolääketieteen, hammaslääketieteen, hoitotieteen ja kliininen laitos.
Laitoksen hallintoa hoitavat sen johtaja sekä yksi tai useampi varajohtaja. Tiedekunnan esityksestä laitoksessa voi olla laitosneuvosto. Päätöksen tästä tekee rehtori. Lääketieteellisen tiedekunnan laitoksissa ei ole laitosneuvostoja.

Laitoksen johtajan tehtävänä on:
1. johtaa ja valvoa laitoksen toimintaa;

2. vastata laitoksen kehittämisestä sekä yliopiston strategian toteutuksesta laitoksessa;

3. vastata laitoksen tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;

4. tehdä tiedekunnalle tai kauppakorkeakoululle ehdotukset laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuotuiseksi talousarvioksi;

5. päättää laitokselle myönnetyistä voimavaroista;

6. tehdä esitys opetussuunnitelmiksi, ellei tiedekunnan tai kauppakorkeakoulun johtokunta osaltaan toisin päätä;

7. päättää syventävien opintojen tutkielman hyväksymisestä tarkastajien lausunnon perusteella, lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoihin kuuluvien syventävien opintojen tutkielman hyväksyy kuitenkin dekaani; ja

8. käsitellä ja ratkaista muut laitosta koskevat asiat, joista ei toisin määrätä.

6.3 HOITOTIETEEN LAITOS

Postiosoite: Hoitotieteen laitos, 20014 TURUN YLIOPISTO
Käyntiosoite:Joukahaisenkatu 3–5, A-siipi, 5. krs.
Internet-osoite: http://www.utu.fi/hoitotiede
Johtaja: professori Helena Leino-Kilpi
Varajohtaja: professori Sanna Salanterä
Valmistelija: laitoshallintopäällikkö Päivi Salonen
Kanslia: avoinna ma pe klo 8–11 ja 13–15.45
puh. (02) 333 8401, 333 8409, fax. 333 8400

6.4 TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN HENKILÖKUNTA

Henkilökunnan vastaanottoaika tiistaisin klo 10–11 ja sopimuksen mukaan. Poikkeuksena peruskoulutuksen kanslian vastaanottoaika tiistaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 10–12. Henkilökunnan yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/hoitotiede/henkilokunta/Sivut/home.aspx

7 OPISKELIJAYHDISTYS ADAPTUS RY

Adaptus ry on hoitotieteen opiskelijoiden ainejärjestö, jonka tehtävänä on yhteishengen luominen ja opiskelun tukeminen.

Tätä tarkoitusta varten yhdistys järjestää kokouksia, tiedotus ja virkistystilaisuuksia ja antaa neuvoja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Ainejärjestön kautta valitaan opiskelijaedustajat laitoksen ja tiedekunnan eri yhteistyöelimiin.

Oman ainejärjestösi jäsenenä sinulla on mahdollisuus vaikuttaa opiskelusi kehittämiseen ja opiskelijoiden asemaan. Jäsenenä hyödyt myös ainejärjestösi hankkimista eduista. Lisäksi pääset verkostoitumaan muiden vuosikurssien opiskelijoiden kanssa ja sinulla on todennäköisesti myös hauskaa. Jäseneksi liitytään maksamalla jäsenmaksu ja ilmoittamalla yhteystiedot taloudenhoitajalle.
Ainejärjestön asioita hoitaa hallitus, joka valitaan syyskokouksessa marraskuussa. Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi 4–8 jäsentä. Adaptus ry:n hallituksessa toimimisesta on mahdollisuus saada opintopisteitä (1 op/lukukausi, max. 4 op) vapaasti valittaviin opintoihin.
Adaptus ry toimii aktiivisesti yhteistyössä opintoneuvojan, laitoksemme työntekijöiden ja tiedekunnan kanssa pyrkien kehittämään opiskelua hoitotieteen laitoksella. Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) alajärjestönä Adaptus ry tekee yhteistyötä TYY:n, oman tiedekunnan ja yliopiston muiden ainejärjestöjen kanssa pyrkien ottamaan kantaa koko yliopisto-opiskelua koskeviin kysymyksiin. Ainejärjestöösi saat yhteyden sähköpostilla: adaptus@utu.fi ainejärjestön internetsivuilta: http://www.tyyala.utu.fi/adaptus/ tai Facebookissa ryhmässä: Adaptus ry.

8 TERVEYSTIETEIDEN TUTKINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

8.1 VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794

8.2 TURUN YLIOPISTON OPINTOJOHTOSÄÄNTÖ (15.4.2016)

8.3 TERVEYSTIETEIDEN KOULUTUSALAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET
TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT TERVEYSTIETEIDEN TUTKINNOT

Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa seuraavat terveystieteiden perustutkinnot:

terveystieteiden kandidaatin tutkinto (TtK) ja
terveystieteiden maisterin tutkinto (TtM)
Tieteellisinä jatkotutkintoina voidaan suorittaa seuraavat tutkinnot:
terveystieteiden lisensiaatin tutkinto (TtL) ja
terveystieteiden tohtorin tutkinto (TtT)


TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINNOT

1 Opiskelijaksi valinta ja opiskeluoikeus

Opiskelijat valitaan terveystieteiden kandidaatin ja terveystieteiden maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen yhdellä valinnalla siten, että kaikilla koulutukseen valituilla pääaineena on hoitotiede ja sivuaineena joko hoitotieteen didaktiikka sekä kasvatus- tai aikuiskasvatustiede (opettajankoulutus), ikääntyneisiin suuntautuva hoitotiede ja terveydenhuollon hallinto ja johtaminen tai kliininen hoitotiede ja terveydenhuollon hallinto ja johtaminen tai mielenterveyteen suuntautuva hoitotiede ja terveydenhuollon hallinto ja johtaminen.

Opiskelijaksi valittavalta edellytetään, että opiskelijalla on soveltuva terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi vastaava opistoasteen tutkinto, jonka perusteella opiskelijalle hyväksi luetaan kandidaatin tutkintoon 100-120 opintopistettä.

2 Koulutuksen tavoitteet

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen perustutkintoihin johtavan koulutuksen tavoitteiden määrittely perustuu tutkintoasetuksessa (794/2004) säädettyihin tavoitteisiin. Koulutuksen tehtävänä on tuottaa hoitotieteellisesti perusteltua osaamista yksilön ja yhteiskunnan terveyden edistämiseen ja hoitamiseen. Koulutuksesta valmistuneilla terveystieteiden kandidaateilla ja terveystieteiden maistereilla on valmiudet tieteellisesti perusteltuun, luovaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaan toimintaan sosiaali- ja terveysalan eri tehtävissä. Terveystieteiden maisterin tutkintoon kuuluva opettajankoulutus tuottaa lisäksi muodollisen pätevyyden opettajana toimimiselle terveysalan ammattikorkeakouluissa sekä alan muissa oppilaitoksissa.

3 Tutkintojen yleisrakenne ja vaadittavat opinnot

Terveystieteiden kandidaatin ja terveystieteiden maisterin tutkinnot ovat kaksi erillistä tutkintoa, joiden pääaineena on hoitotiede. Tutkintoihin sisältyy pakollisena yksi seuraavista sivuainekokonaisuuksista:
hoitotieteen didaktiikka sekä kasvatus-/aikuiskasvatustiede,
ikääntyneisiin suuntautuva hoitotiede ja terveydenhuollon hallinto ja johtaminen,kliininen hoitotiede ja terveydenhuollon hallinto ja johtaminen tai mielenterveyteen suuntautuva hoitotiede ja terveydenhuollon hallinto ja johtaminen.

3.1 Terveystieteiden kandidaatin tutkinto

Terveystieteiden kandidaatin tutkinto on alempi tiedekorkeakoulututkinto, jonka laajuus on vähintään 180 opintopistettä. Pääaineen perusopintoja vastaavien opintojen ja aineopintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Pääaineen aineopintoihin sisältyvät kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Muista tutkintoon kuuluvista opinnoista määrätään lääketieteellisen tiedekunnan johtokunnan vahvistamassa opetussuunnitelmassa. Kasvatustieteiden tiedekunnan tuottamista terveystieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvista opinnoista määrätään kasvatustieteiden tiedekunnan vahvistamassa opetussuunnitelmassa. Terveystieteiden kandidaatin tutkinto on edellytyksenä terveystieteiden maisterin tutkinnon suorittamiselle.

3.2 Terveystieteiden maisterin tutkinto

Terveystieteiden maisterin tutkinto on ylempi tiedekorkeakoulututkinto, jonka laajuus on vähintään 120 opintopistettä. Pääaineen syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä. Syventäviin opintoihin kuuluu 30 opintopisteen laajuinen pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte. Jos opiskelija on kirjoittanut kypsyysnäytteen alempaan korkeakoulututkintoon ja kypsyysnäyte on silloin tarkastettu sekä kielitaidon että alaan perehtyneisyyden osalta, ylempään korkeakoulututkintoon ei tehdä erillistä kypsyysnäytettä kirjoituskokeena, vaan kypsyysnäytteenä toimii tällöin opinnäytetyön tiivistelmäsivu. Terveystieteiden maisterin tutkintoon ei voi sisällyttää terveystieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintosuorituksia. Terveystieteiden maisterin tutkintoon kuuluvia opintoja voi suorittaan pääsääntöisesti vasta sitten, kun kandidaatin tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu. Terveystieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen antaa valmiuden hakeutua terveystieteiden jatkotutkintoihin johtavaan koulutukseen.

4 Opintojen hyväksi lukeminen

Terveystieteiden kandidaatin ja terveystieteiden maisterin koulutukseen valinnan edellytyksenä on, että opiskelijalla on soveltuva terveysalan ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi vastaava opistoasteen tutkinto, jonka perusteella opiskelijalle hyväksi luetaan kandidaatin tutkintoon 100-120 opintopistettä. Kieliopintojen osalta opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavoin osoittaa saavuttaneensa tutkintoasetuksen 6 § määrittämä äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen kielitaito. Äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen opinnot, jotka on suoritettu osana ammattikorkeakoulututkintoa, hyväksytään sellaisenaan osaksi terveystieteiden kandidaatin tutkintoa.

Opiskelijan, jolla ei ole ammattikorkeakoulututkinnossa suoritettuja kieliopintoja, tulee osoittaa saavuttaneensa tutkintoasetuksen määrittämän kielitaidon muulla tavoin.

5 Opintojen mitoitus ja järjestäminen
Opintojen mitoitus perustuu opiskelijan 1600 tunnin vuotuiseen työaikaan. Opintojen mitoituksen yksikkö on opintopiste. Yksi lukuvuosi muodostuu noin 60 opintopisteen opinnoista. Yksi opintopiste vastaa opiskelijan noin 27 tunnin työpanosta opinnoille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Opinnot järjestetään opintojaksoina. Opintokokonaisuudet muodostuvat tiettyyn aihepiiriin liittyvistä opintojaksoista. Opinnot järjestetään opetussuunnitelmassa kuvatun opintojen ohjeellisen ajoittumisen mukaan siten, että terveystieteiden kandidaatin tutkinto on mahdollista suorittaa 1–1,5 vuodessa ja terveystieteiden maisterin tutkinto kahdessa vuodessa. Mikäli opiskelija suorittaa opintojaan opintosuunnitelmasta poikkeavalla tavalla, hänen on otettava huomioon, että ensisijainen osallistumisoikeus opintojaksoille on ohjeellisen ajoitussuunnitelman mukaisesti opintojaan suorittavilla opiskelijoilla.

Pääaineessa hoitotieteen aineopinnot on pääsääntöisesti suoritettava ennen syventäviä opintoja. Ennen pääaineen aineopintojen opintojaksoja (hoidon ja hoitotieteen filosofia, hoitotieteen teoria ja hoitotieteen tutkimusmetodiikka) opiskelijan, jolla ei ole edeltävää ammattikorkeakoulututkintoa, tulee suorittaa hoitotieteen täydentävät opinnot opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Opiskelija voi aloittaa aineopintojen opintojakson suorittamisen täydentävien opintojen suorituksen ollessa keskeneräinen, mutta aineopintoihin kuuluvasta opintojaksosta ei anneta hyväksymismerkintää ennen täydentävien opintojen hyväksyttyä suoritusta.

Opettajan pedagogiset opinnot koostuvat kasvatus- tai aikuiskasvatustieteen perusopinnoista,
hoitotieteen didaktiikan opinnoista sekä harjoittelusta. Muista pakollisista opintojaksoja edeltävistä suorituksista mainitaan opetussuunnitelmassa.

6 Opintojaksojen kuulustelu ja opintosuoritusten arvioiminen

Opintojaksojen suorittamista varten järjestetään kirjallisia ja muita kuulusteluja, joiden järjestämisestä ja joihin osallistumisesta on voimassa, mitä yliopistolaissa ja Turun yliopiston opintojohtosäännössä
sekä sen tiedekuntakohtaisissa soveltamisohjeissa ja opetussuunnitelmassa on säädetty. Osa tenteistä voidaan toteuttaa sähköisinä tentteinä. Tämä tuo joustavuutta tentin suorittamisajankohtaan, mutta ei lisää tenttikertojen määrää. Sähköisen tentin käyttämisestä tiedotetaan opiskelijoille erikseen.

Opintosuoritukset arvostellaan käyttäen asteikkoa hyväksytty–hylätty tai asteikkoa 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä), 0 (hylätty). Arvostelussa käytetään vain kokonaislukuja.
Kirjallisten kuulustelujen tulokset julkistetaan ja toimitetaan opiskelijatietojärjestelmään kahden viikon kuluessa suorituksesta. Mikäli määräaikaa jostakin syystä joudutaan pidentämään, määräajan pidentämisestä ja sen kestosta ilmoitetaan kuulustelutilaisuudessa.

Terveystieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluva kandidaatintutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty–hylätty. Kandidaatintutkielman arvioi vähintään kaksi tutkielman sisältöalueeseen perehtynyttä, ylemmän tiedekorkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä. Laitoksen johtaja määrää tutkielman arvioijat tutkielman ohjaajan ehdotuksen perusteella. Kandidaatintutkielman hyväksyy hoitotieteen laitoksen johtaja arvioijien kirjallisten lausuntojen perusteella. Kandidaatintutkielma arvostellaan yhden kuukauden kuluessa tutkielman arvioitavaksi jättämisestä (lukuun ottamatta kesäkuukausia). Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti kandidaatintutkielma tarkistetaan Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä ennen hyväksymistä.

Terveystieteiden maisteriin tutkintoon kuuluva pro gradu -tutkielma arvioidaan asteikolla 0–5. Pro gradu -tutkielmasta antaa kirjallisen lausuntonsa vähintään kaksi laitosjohtajan määräämää tarkastajaa. Pro gradu -tutkielman arvosanan määrää laitosjohtaja tarkastajien lausunnon perusteella. Ryhmätyönä laadittavan pro gradu -tutkielman arvostelussa tarkastajat antavat kirjallisen lausunnon, jossa on arvioitu kunkin opiskelijan osuus erikseen ja ehdotettu kullekin opiskelijalle arvosana, joka voi olla opiskelijoiden osalta erilainen. Pro gradu -tutkielma arvioidaan kuukauden kuluessa työn arvioitavaksi jättämisestä (lukuun ottamatta kesäkuukausia). Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti pro gradu -tutkielma tarkistetaan Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä ennen hyväksymistä.

Maisterin tutkinnon sivuaineopintoihin sisältyvä harjoittelu arvioidaan asteikolla hyväksytty–hylätty. Harjoittelun arvioinnin suorittavat harjoittelun ohjaajat yhdessä opiskelijan kanssa. Harjoittelun hyväksytty suorittaminen edellyttää kaikkien osatehtävien hyväksyttyä suorittamista. Opintojakson hyväksymisen edellytyksenä on sen kaikkien osien suorittaminen opetussuunnitelmassa edellytetyllä tavalla. Merkintä opintorekisteriin suoritetusta opintojaksosta tehdään silloin, kun opintojakson kokonaisuus on suoritettu.

7 Opintosuoritusten vanheneminen

Tutkintoa varten suoritetut opintojaksot, kypsyysnäytteet ja kieliopinnot eivät vanhene tutkinnon suorittamisen aikana ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina hyväksi tutkintoon .Opintojen hyväksi lukemisen edellytyksenä on, ettei niiden suorittamista ole kulunut yli 10 vuotta. Opintosuoritusten vanhenemisesta määrätään opetussuunnitelmassa.

8 Opintosuoritusten kirjaaminen
Opiskelijan hyväksytysti suoritettu opintosuoritus tallennetaan yliopiston opiskelijatietojärjestelmään pääsääntöisesti kahden viikon kuluessa suorituksesta. Opiskelijan vastuulla on tarkistaa säännöllisin ajoin, että suoritukset ovat asianmukaisesti kirjattu rekisteriin ja ottaa yhteys asianomaisesta suorituksesta vastaavaan opettajaan, mikäli suoritus ei ole asianmukaisesti tallennettu.

9 Tutkintotodistus
Lääketieteellinen tiedekunta myöntää opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Kandidaatin tutkintotodistuksessa mainitaan pääaineopintojen laajuus ja arvosana, kandidaatintutkielma, sivuaine sekä kielitaito. Maisterin tutkintotodistuksessa mainitaan pääaineopintojen laajuus ja arvosana, pro gradu -tutkielman nimi ja arvosana, sivuaine sekä vapaavalintaiset opinnot. Kieliopintojen osalta maisterin tutkintotodistuksessa mainitaan kandidaatin tutkintoa varten osoitettu kielitaito.

Tiedekunta antaa terveystieteiden kandidaatin ja terveystieteiden maisterin tutkintotodistuksiin erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (Diploma Supplement), jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta, tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

HOITOTIETEEN OPISKELU SIVUAINEENA


Turun yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella sivuaineena hoitotieteen perus- ja aineopintoja. Hoitotieteen perusopetukseen otetaan vuosittain uusia sivuaineopiskelijoita enintään viisi (5). Hakulomake toimitetaan tiedekunnan kansliaan 15.8.2017 mennessä. (http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/opiskelu/koulutustarjonta/Sivut/sivuaineopinnot.aspx)

Hoitotieteen perusopinnot (25 op) suoritetaan kirjallisina kuulusteluina lääketieteellisen tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä seuraavalla tavalla:

1) Hoidon ja hoitotieteen filosofia (9 op)
Edwards S. 2001. Philosophy of Nursing. An Introduction. Pallgarve Macmillan. Hampshire
Leino-Kilpi H & Välimäki M. 2014. Etiikka hoitotyössä. 8.-9. painos. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Pietarinen J & Poutanen S. 2005, 2010. Etiikan teorioita. 4.-5. painos. Gaudeamus, Tampere.

2) Hoitotieteen teoria: (8 op)
Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U Å, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S, Vehviläinen-Julkunen K & Åstedt-Kurki P. 2012. Hoitotiede. 4.-5. painos tai 6. painos 2016. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Kim H.S. 2010. The nature of theoretical thinking in nursing. 3rd edition. Springer Publishing Company, New York.
McKenna H, Cutliffe J & Slevin O. 2008. Nursing Models, Theories and Practice. Blackwell, Oxford.

3) Hoitotieteen tutkimusmetodiikka: (8 op)
Grove S, Burns N & Gray J. 2013. The practice of nursing research. Appraisal, Synthesis, and Generation of Evidence. 7th edition. Elsevier/Saunders, St. Louis, Missouri, s. 1–450.
Ronkanen S, Pehkonen L, Lindblom-Ylänne S & Paavilainen E. 2013. Tutkimuksen voimasanat. SanomaPro Oy, Helsinki.


Hoitotieteen aineopinnot 35 op

Suoritettuaan hoitotieteen perusopinnot vähintään hyvin tiedoin, opiskelija voi jatkaa hoitotieteen aineopintoja sivuaineopintoinaan. Opiskelemaan otetaan vuosittain enintään viisi (5) opiskelijaa. Hoitotieteen aineopintojen sisällöt ja suoritustavat kuvataan hoitotieteen laitoksen opinto-oppaassa 2016–2018.

Hoitotieteessä voi suorittaa täydentävinä tai erillisopintoina hoitotieteen didaktiikan opintoja (35 op). Opiskelemaan otetaan vuosittain enintään kolme (3) opiskelijaa. Hakijalta edellytetään terveystieteiden maisterin/terveydenhuollon kandidaatin tutkintoa. Lisäksi edellytetään kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen perusopintojen (25 op) suorittamista. Hakemukseen tulee liittää vapaamuotoiset perustelut opintojen tarpeellisuudesta ja tieto harjoittelupaikasta. Jos hakijoita on enemmän kuin kiintiö on, valinnan perusteina käytetään esitettyjä perusteluita ja harjoittelupaikkaa. Erillisopintoihin haetaan hakulomakkeella ((http://www.utu.fi/fi/yksikot/med/opiskelu/koulutustarjonta/Sivut/erillisopinnot.aspx), joka toimitetaan tiedekunnan kansliaan 31.7.2017 mennessä.
Yhdyshenkilönä on hoitotieteen opinnoissa hoitotieteen laitoksen yliopisto-opettaja Jaana Koskenniemi (puh. 029 450 3151) ja hoitotieteen didaktiikan opintojen osalta yliopistonlehtori Leena Salminen (puh. 029 450 3150).


Hoitotieteen laitos
Opintokokonaisuudet