x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2013–2014
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

TUTKINNOT JA OPINNOT MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA LUKUVUONNA 2013-2014

YLEISTÄ

Matemaattisluonnon­tieteellisessä tiedekunnassa voidaan suorittaa perustutkintoina luonnontieteen kandidaatin (LuK), filosofian maisterin (FM), tekniikan kandidaatin (TkK) ja diplomi-insinöörin (DI) tutkinnot sekä jatkotutkintoina filosofian lisensiaatin (FL), tekniikan lisensiaatin (TkL), filosofian tohtorin (FT) ja tekniikan tohtorin (TkT) tutkinnot. Luonnontieteiden ja tekniikan kandidaatin tutkinnot ovat alempia korkeakoulututkintoja ja filosofian maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot ylempiä korkeakoulututkintoja. Perustutkinnot suoritetaan koulutusohjelmissa.

Tiedekunnassa on 11 koulutusohjelmaa, joissa opiskelijat suorittavat pääsääntöisesti sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon. Tiedekunnassa on myös neljä englanninkielistä maisteriohjelmaa, joissa opiskelija suorittaa jo aikaisemmin suoritetun soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon pohjalta ylemmän korkeakoulututkinnon. Lisäksi tiedekunnassa on alempaan korkeakoulututkintoon johtava ympäristötieteen koulutusohjelma.

Opintosuoritusten mittayksikkö on opintopiste (op). Opinnot on suunniteltu siten, että opiskelija suorittaa lukuvuoden aikana 60 opintopistettä. 60 opintopisteen suorittaminen vastaa keskimäärin 1600 tunnin työpanosta ja yhden opintopisteen suorittaminen noin 27 tunnin työpanosta.

Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää ohjeellisen aikataulun mukaan kolme lukuvuotta. Filosofian maisterin ja diplomi-insinöörin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja niiden ohjeellinen suoritusaika on kaksi lukuvuotta. Filosofian maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinto suoritetaan kandidaatin tutkinnon pohjalta. Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto ovat erillisiä tutkintoja ja opiskelija saa niistä erilliset todistukset. Ylempi korkeakoulututkinto ei voi sisältää alempaan korkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja. Opiskelija voi kuitenkin suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon opintoja, vaikka kandidaatin tutkinnon suorittaminen olisi vielä kesken, koska esimerkiksi joitakin syventäviä opintojaksoja ei järjestetä jokaisena lukuvuotena.

Opinnot jaetaan tason mukaan perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Perusopinnot sisältävät oppiaineen alan perustiedot. Perusopintojen laajuus tiedekunnassa on 25 op. Aineopinnot koostuvat oppiaineiden tietosisältöjen opiskelusta sekä tieteenalalle tyypillisten menetelmien harjoittelusta. Aineopintojen laajuus perusopinnot mukaan lukien on yhteensä vähintään 60 op. Perus- ja aineopinnot suoritetaan kandidaatin tutkintoon. Kandidaatin tutkintoon kuuluu myös sivuaineiden suorittaminen opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Kandidaatin tutkintoon voi sisältyä vain perus- ja aineopintotasoisia opintoja tai kieliopintoja.

Syventävät opinnot suoritetaan filosofian maisterin ja diplomi-insinöörin tutkintoon. Syventävät opinnot suoritetaan pääaineesta. Syventävät opinnot sisältävät tieteellistä erityistietoa ja valmentavat tieteelliseen tutkimustyöhön. Syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu –tutkielma tai DI-koulutuksessa diplomityö, joka on kirjallinen esitys jostakin rajatusta tieteen erityisongelmasta sekä sen ratkaisemiseksi tehdyistä kokeista, havainnoista ja päätelmistä. Ylempään korkeakoulututkintoon suoritettavat sivuaineopinnot määritellään opetussuunnitelmassa koulutusohjelmakohtaisesti.

Tiedekunnassa opiskeleva perehtyy tieteenaloihinsa kuuntelemalla luentoja, suorittamalla laskuharjoituksia ja muita demonstraatioita, lukemalla kurssikirjoja ja suorittamalla käytännön harjoitustöitä kotitehtävinä, laitoksilla tai luonnossa. Nämä opetuksen eri muodot täydentävät toisiaan. Opiskelijan on sen vuoksi säilytettävä niiden kesken mahdollisimman hyvä tasapaino. Opintojen ohjeellisen ajoituksen mukaan kunakin lukukautena varataan riittävästi aikaa sekä luennoille, harjoituksille että kurssikirjojen lukemiselle. Kursseista järjestetään erityyppisiä kuulusteluja.

TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE

Tiedekunnan perustutkintoja koskevassa pysyväismääräyksessä on määritelty seuraavassa esitetyn mukaiset rakenneraamit, joiden mukaisesti tutkinnot suoritetaan. Tutkintoihin edellytetään suoritettavan tietyn laajuiset pää- ja sivuaineiden opinnot. Rakenneraamit perustuvat luonnontieteellisellä ja teknistieteellisellä koulutusalalla vallitseviin yhtenäisiin tutkintorakenteisiin.

Luonnontieteellinen koulutusala

Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti:

- pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perus- ja aineopintoja vähintään 80 op,

- kandidaatintutkielma 6-10 op (sisältyy edellä esitettyyn pääaineen vähimmäislaajuuteen),

- sivuaineopintoina joko kahdesta aineesta 25 opintopisteen tai yhdestä aineesta 60 opintopisteen opinnot. Sivuaine voi olla myös opetussuunnitelmassa hyväksytty monitieteinen opintokokonaisuus.

- koulutusohjelmaan kuuluvat, tutkintoasetuksen mukaiset kieli- ja viestintäopinnot laajuudeltaan yhteensä vähintään 6 op

- muita sivuaine- tai kieliopintoja.

Aineenopettajakoulutuksessa luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti:

- pääaineen perus- ja aineopintoja opetussuunnitelman mukaisesti vähintään 70 op,

- kandidaatin tutkielma 6-10 op (sisältyy edellä esitettyyn pääaineen vähimmäislaajuuteen),

- sivuaineopintoina toisen opetettavan aineen opinnot 60 op,

- koulutusohjelmaan kuuluvat, tutkintoasetuksen mukaiset kieli- ja viestintäopinnot laajuudeltaan yhteensä vähintään 6 op,

- muita sivuaine- tai kieliopintoja.

Filosofian maisterin tutkintoa varten on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti:

- pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventäviä opintoja vähintään 60 op,

- pro gradu –tutkielma, jonka laajuus on 20-40 op (sisältyy edellä esitettyyn pääaineen vähimmäislaajuuteen),

- muita sivuaine- tai kieliopintoja.

Aineenopettajakoulutuksessa filosofian maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti:

- pääaineen syventäviä opintoja 60 op,

- sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot 60 op.

Teknillistieteellinen koulutusala

Tekniikan kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti:

- koulutusohjelmaan kuuluvat perusopinnot, ns. yhteiset opinnot, laajuudeltaan vähintään 100 op. Yhteiset opinnot sisältävät koulutusohjelmaan kuuluvat, tutkintoasetuksen mukaiset kieli- ja viestintäopinnot laajuudeltaan yhteensä vähintään 6 op.

- pääaineen opintoja vähintään 40 op,

- kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 8 op,

- sivuaineopintoja vähintään yhdestä aineesta 20 op,

- muita sivuaine- tai kieliopintoja.

Diplomi-insinöörin tutkintoa varten on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti:

- pääaineen syventäviä opintoja vähintään 70 op,

- diplomityö, jonka laajuus on 30 op (sisältyy edellä esitettyyn pääaineen vähimmäislaajuuteen),

- sivuaineen opintoja vähintään yhdestä aineesta 20 op

- muita sivuaine- tai kieliopintoja.

Pääaineen opintojen sisältö ilmoitetaan kunkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa. Opiskelija suorittaa tutkinnon opintojen aloitusvuoden tai jonkin myöhemmin hyväksyttävän opetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelmassa määritellään myös kuhunkin koulutusohjelmaan suoritettavat sivuaineopinnot. Sivuaineet ovat koulutusohjelmasta riippuen joko pakollisiksi määriteltyjä tai vapaasti valittavissa. Sivuaineopintojen sisältö vastaa useimmiten toisen koulutusohjelman tai linjan pääaineopintoja osittain suoritettuna. Luonnontieteiden tai tekniikan kandidaatin tutkintoon ei voi suorittaa pää- tai sivuaineiden syventäviä opintoja.

Koulutusohjelmien tutkintovaatimusten yhteydessä esitetään ohjeellinen opintojen suoritusjärjestys ja ajoitussuunnitelma, jota noudattaen kandidaatin tutkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa ja filosofian maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnon kahdessa vuodessa. Ohjeellisen suoritusaikataulun noudattaminen edellyttää päätoimista opiskelua. Opiskelijalla on oikeus suorittaa myös ylimääräisiä opintoja, mikä saattaa pidentää opiskeluaikaa.

Opetussuunnitelmat ovat luettavissa sähköisestä opetustietojärjestelmästä, joka löytyy mm. Nettiopsusta. Opas on tulostettavissa myös pdf-muodossa tiedekunnan www-sivujen kautta. Opetussuunnitelmissa on myös esitetty erikseen kunkin koulutusohjelman/laitoksen sivuaineopiskelijoille tarjoamat opintokokonaisuudet.

Pääaineet

Tutkinnon pääaine määräytyy koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Pääaine saattaa olla eri alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Useissa tapauksissa opiskelija valitsee koulutusohjelman sisältä jonkin erikoistumislinjan/suunnan vasta ylemmässä tutkinnossa ja pääaine määräytyy sen mukaisesti.

Pääaineet koulutusohjelmittain:

Biokemian koulutusohjelma

LuK: Biokemia

FM: Biokemia, Molekulaarinen biotekniikka ja diagnostiikka, Elintarvikekemia, Molekulaarinen kasvibiologia

Biologian koulutusohjelma

LuK: Ekologia, Fysiologia ja genetiikka, Biologia

FM: Ekologia, Fysiologia ja genetiikka

Biotekniikan koulutusohjelma

TkK: Biotekniikka

DI: Biotekniikka

Fysikaalisten tieteiden koulutusohjelma

LuK: Fysiikka, Teoreettinen fysiikka, Tähtitiede

FM: Fysiikka, Materiaalitiede, Teoreettinen fysiikka, Tähtitiede

Geologian koulutusohjelma

LuK: Geologia

FM: Geologia ja mineralogia, Maaperägeologia

Kemian koulutusohjelma

LuK: Kemia

FM: Kemia

Maantieteen koulutusohjelma

LuK: Maantiede

FM: Maantiede

Matematiikan koulutusohjelma

LuK: Matematiikka, Sovellettu matematiikka

FM: Matematiikka, Sovellettu matematiikka

Tietojenkäsittelytieteiden koulutusohjelma

LuK: Tietojenkäsittelytieteet

FM: Tietojenkäsittelytiede

Tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma

TkK: Tietotekniikka, Elektroniikka

DI: Ohjelmistotuotanto, Sulautetut tietokonejärjestelmät, Elektroniikan tuotteistaminen, Integroidut piirit ja järjestelmät, Tietoliikennetekniikka

Tilastotieteen koulutusohjelma

Luk: Tilastotiede

FM: Tilastotiede

Ympäristötieteen koulutusohjelma

LuK: Ympäristötiede

Linjan tai opintosuunnan valinta

Opetussuunnitelmassa on esitetty ne vaatimukset, joita tietylle opintolinjalle valinta edellyttää. Vaatimus voi olla esimerkiksi kandidaatin tutkinnon suorittaminen siten, että se sisältää tietyt opintojaksot tai että jo kandidaatin tutkinto on suoritettu jonkin linjan mukaisesti (esim. biologian ko). Opiskelijalta voidaan edellyttää täydentävien opintojen suorittamista, mikäli em. ehto ei täyty. Linjan tai opintosuunnan valintaan saattaa liittyä myös muita suorituskynnyksiä. Linjavalinta tehdään laitoksen antamien ohjeiden mukaisesti (ks. koulutusohjelmakohtaiset tekstit). Laitos vahvistaa linjavalinnat.

Opettajan linjalla opiskelu

Biologian, fysiikan, kemian, matematiikan ja maantieteen ja koulutusohjelmaan on määritelty aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opinnot. Opettajalinjalta voi valmistua vain, jos opettajan pedagogiset opinnot on suoritettu. Aineenopettajakoulutuksessa pääaineen laajuus kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa on muita linjoja suppeampi. Aineenopettajan pätevyys saavutetaan ainoastaan suorittamalla sekä kandidaatin että maisterin tutkinnot. Opetussuunnitelmat on laadittu siten, että opettajankoulutukseen kuuluvat opettajan pedagogiset opinnot suoritetaan filosofian maisterin tutkintoon. Opettajan linja valitaan kuitenkin jo kandidaatin tutkinnon aikana, koska tutkinnon pää- ja sivuaineet suoritetaan linjan vaatimusten mukaisesti. Opettajalinjalle voidaan vuosittain ottaa vain kiintiön mukainen määrä opiskelijoita. Lisäksi opettajan linjan tutkinnon suorittamista rajoittaa opettajan pedagogisten opintojen erillinen valinta. Useimmissa koulutusohjelmissa opiskelija voi suuntautua opettajan linjalle myös vasta kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon pedagogisiin pääsemisen kriteerit pää- ja sivuaineiden suorittamisen osalta.

Opiskelijan on haettava opettajan pedagogisten opintojen suoritusoikeutta kasvatustieteiden tiedekunnasta. Hakemiseen liittyy soveltuvuuden arviointi. Kasvatustieteiden tiedekunta päättää vuosittain valintakriteerit opettajan pedagogisiin opintoihin. Valintakriteereissä edellytetään mm. pää- ja sivuaineiden (=toinen opetettava aine) suorituksia tietty määrä. Hakuaika päättyy alkuvuodesta ja tätä seuraa kelpoisten hakijoiden arviointi. Aikataulut vaihtelevat vuosittain ja ajantasainen tieto on löydettävissä kasvatustieteiden tiedekunnan verkkosivuilta. Kullekin koulutusohjelmalle on varattu vuosittain oma kiintiönsä opettajan pedagogisiin opintoihin.

Ennen varsinaisen opinto-oikeuden saamista opettajan pedagogisiin opintoihin, opiskelija voi suorittaa osan opettajan pedagogisten opintojen perusopinnoista. Sivuaineena suoritetuilla kasvatustieteiden perusopinnoilla voi myös korvata opettajan pedagogisten opintojen perusopinnot. Opettajan pedagogisten opintojen opetussuunnitelma on luettavissa kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaassa ja kasvatustieteiden tiedekunnan www-sivuilla www.edu.utu.fi.

Kandidaatintutkielma

Kandidaatintutkielma on pääaineen aineopintoihin sisältyvä opinnäyte. Kandidaatintutkielma on suppea kirjallinen työ, jossa osoitetaan perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja kykyä tieteelliseen kielenkäyttöön. Kandidaatin tutkielman voi laatia suomen tai ruotsin kielellä tai laitoksen päätöksellä myös jollakin muulla kielellä. Kandidaatintutkielma tehdään usein seminaarin yhteydessä. Kandidaatintutkielman laajuus voi vaihdella 6–10 opintopisteeseen. Tutkielma arvostellaan koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla ja arvostelu otetaan huomioon kandidaatin tutkinnon pääaineen kokonaisarvosanassa. Opiskelijan pääaineen professori tai laitoksen johtaja päättää kandidaatin tutkielman hyväksymisestä.

Laadittuaan kandidaatintutkielman opiskelijan tulee suorittaa kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Pro gradu -tutkielma ja diplomityö

Filosofian maisterin tutkintoon suoritettava pro gradu -tutkielma ja diplomi-insinöörin tutkintoon suoritettava diplomityö ovat syventäviin opintoihin kuuluvia opinnäytteitä. Opinnäytteiden laajuus voi vaihdella 20-40 opintopisteeseen. Pro gradu –tutkielma ja diplomityö ovat laboratorio- tai kenttätöihin tai erikoiskirjallisuuteen perustuvia tutkielmia, joiden tekeminen vaatii keskittymistä.

Opinnäytteestä tulee ilmetä, että sen kirjoittaja pystyy oikealla tavalla käsittelemään aineistoa ja tieteellisiä menetelmiä, käyttämään hyväkseen kirjallisuutta ja esittämään asiansa kirjallisesti tieteellisen kielenkäytön periaatteiden mukaan. Opinnäytteen voi laatia suomen tai ruotsin kielellä tai laitoksen päätöksestä jollakin muulla kielellä. Opinnäyte on henkilökohtainen opintosuoritus, mutta se voidaan laatia osana laajempaa tutkimusta. Tutkielman tai diplomityön aiheesta sovitaan pääaineen professorin tai tällaiseen rinnastettavan opettajan kanssa.

Laadittuaan pro gradu –tutkielman tai diplomityön opiskelijan tulee suorittaa kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten, kun hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten annetussa kypsyysnäytteessä. Tällöin opiskelija kirjoittaa tutkielman alaan perehtyneisyyttä osoittavan kirjoituskokeen.

Tutkielmasta on laadittava mallin mukainen tiivistelmä, joka sijoitetaan tutkielman nimiölehden jälkeiseksi sivuksi. Tämän jälkeen tutkielma esitetään laitosjohtajan hyväksyttäväksi. Laitosjohtaja päättää tutkielman hyväksymisestä tarkastajien lausunnon perusteella.

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt on arvosteltava kuukauden kuluessa niiden luovuttamisesta arvosteltavaksi. Kesä-, heinä- ja elokuussa arvosteltavaksi jätetyt tutkielmat arvostellaan viimeistään seuraavan syyskuun aikana.

Tutkielmasta annetaan jokin seuraavista arvolauseista: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Diplomityö arvostellaan asteikolla 1-5.

Sivuaineet

Tutkintoon kuuluu pakollisia ja vaihtoehtoisia sivuaineopintoja. Kunkin koulutusohjelman tutkintovaatimusten mukaiset sivuaineopinnot mainitaan koulutusohjelmakohtaisissa teksteissä. Useimmissa koulutusohjelmissa on mahdollista ottaa sivuaineeksi myös sellaisten oppiaineiden opintokokonaisuuksia, joita oppaassa ei ole mainittu. Näistä on kuitenkin tehtävä erikseen anomus tiedekunnalle. Mikäli opiskelija haluaa suorittaa sivuaineen jonkin linjakohtaisen nimikkeen mukaisesti, tämä on mahdollista sopimuksen mukaan yhdistelemällä koulutusohjelman perusopintoja ja linjakohtaisia aineopintoja. Tiedekunnan www-sivuille on koottu tietoa mm. kaikille yliopiston opiskelijoille tarkoitetuista sivuaineopinnoista ja niihin hakeutumisesta.

Sivuaineoikeuden saaminen

Sivuaineoikeuden saamiseksi opiskelijan tulee tehdä anomus, mikäli vastaanottava laitos tai koulutusohjelma näin edellyttää. Useissa tapauksissa ilmoittautumismenettely on riittävä. Katso laitoskohtaiset tiedot sivulta www.sci.utu.fi/tdk/opiskelu/opiskelijalle/sivuaineopinnot.html. Opiskelijalle varataan paikka pakollisille sivuaineopintojaksoille, mutta vaihtoehtoisten tai ylimääräisten opintojen osalta voidaan joutua suorittamaan karsintaa. Yleisesti edellytetään, että sivuaineopintoja suorittavalla opiskelijalla on opintojakson edellyttämät esitiedot. Ympäristötieteen sivuaineoikeuden saaminen perustuu kokeeseen. Katso muiden tiedekuntien sivuaineoikeuksista tietoa niiden omilta www-sivuilta.

Kieli- ja viestintäopinnot

Tutkintoja säätelevä asetus määrittelee kielitaidon, joka opiskelijan on osoitettava tutkinnossa. Opiskelijan on osoitettava sellainen toisen kotimaisen kielen taito, joka vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta sekä vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Tiedekunnan perustutkintoja koskevassa pysyväismääräyksessä on määritelty ne tavat, joilla asetuksen vaatima kielitaito osoitetaan. Pääsääntöisesti kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä varten järjestämiä opintojaksoja. Opetussuunnitelmissa on koulutusohjelmakohtaisesti määritelty tutkintoon kuuluvat kieliopinnot ja niiden laajuus. Kielitaito osoitetaan pääsääntöisesti kandidaatin tutkinnossa.

Pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojakson suorittaminen vaati melko hyvää lukiotason kielitaidon hallintaa. Mikäli opiskelijan kielitaito esim. ruotsin kielessä on heikko, suositellaan ennen pakollisen ruotsin kielen kurssin suorittamista parantamaan pohjatietoja esim. ruotsin kielen peruskurssilla tai vastaavalla. Esimerkiksi 2 opintopisteen laajuisella kurssilla kontaktiopetuksen määrä on ainoastaan 24 tuntia, mikä ei riitä puutteellisten lukiotason tietojen paikkaamiseen.

Mikäli opiskelija ei ole aiemmin opiskellut ruotsia lainkaan peruskoulutasolla, voidaan opiskelija vapauttaa ruotsin kielen taidon osoittamisesta. Tätä varten opiskelijan on tehtävä tiedekunnalle anomus tutkintovaatimusten muutoksesta.

Tutkintoon voi sisällyttää pakollisten kieliopintojen lisäksi myös muita kieliopintoja joko ylimääräisinä tai tutkintoon kuuluvina vapaavalintaisina opintoina. Yliopiston kielikeskuksen tarjoamasta yleisestä kieltenopetuksesta saa tietoa kielikeskuksen www-sivuilta.

Muut opinnot

Tutkinnon kokonaislaajuuteen määrättyjen pakollisten ja vaihtoehtoisten pää- ja sivu­aineopintojen sekä kieli- ja viestintäopintojen lisäksi tutkintoon voi suorittaa myös muita opintoja. Muiden opintojen laajuus vaihtelee koulutusohjelmittain ja ne voivat olla esim. vajaita sivuaineopintokokonaisuuksia tai ylimääräisiä kieli- ja viestintäopintoja.

Opiskelijalla on myös oikeus suorittaa enemmän opintoja kuin tutkinnon minimilaajuus edellyttäisi. Ylimääräisenä suoritettavat opinnot voidaan valita vapaasti. Opiskelijan on kuitenkin otettava huomioon erityisesti kandidaatin tutkintoa suorittaessaan, että tutkintoon sisällytettyjä ylimääräisiä opintoja ei voi sisällyttää uudelleen filosofian maisterin tai diplomi-insinöörin tutkintoon, vaikka ne olisivat kandidaatin tutkinnossa ylimääräisiä. Kandidaatin tutkintoon suositellaankin sisällytettävän ainoastaan siihen kuuluvat pakolliset opinnot.

Tutkintotodistukseen voidaan tehdä sivuainemerkintä opinnoista, joiden laajuus on vähintään 20 op. Muiden tiedekuntien opinnoista suositellaan suoritettavaksi heidän määrittelemiään kokonaisia kokonaisuuksia, joista voi saada kokonaisuusmerkinnän ko. oppiaineesta (esim. perusopintokokonaisuus, aineopintokokonaisuus). Muiden korkeakoulujen ja ulkomaisten yliopistojen antamista opintokokonaisuuksista on sovittava erikseen.

Mikäli opiskelija haluaa poiketa koulutusohjelmansa tutkintovaatimuksista, hänen tulee tehdä tutkintovaatimusten muutosanomus tiedekunnalle (ks. "Opintojen korvaaminen").

OPISKELUOIKEUS

Yliopistolaissa säädetään opiskelijan opiskeluoikeuden ajasta. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa.

Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Opintojen enimmäisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.

Yliopisto voi myöntää opiskelijalle, joka ei ole suorittanut tutkintoa säädetyssä ajassa, lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Lisäaikaa myönnetään, kun opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun saattamisesta. Muutoin opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt opiskelija haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi.

 

Passiivirekisteri

Perustutkinto-opiskelijoista passiivirekisteri koskee vain niitä opiskelijoita, jotka ovat tulleet hyväksytyksi Turun yliopiston opiskelijaksi syksyllä 2004 tai sitä ennen. Perustutkinto-opiskelijan opinto-oikeus siirretään passiiviseksi, jos hänen kyseinen opinto-oikeutensa on alkanut vähintään 10 lukuvuotta sitten tai jos hän on ilmoittautunut poissaolevaksi tai laiminlyönyt ilmoittautumisen viimeisenä kolmena lukuvuotena. Passiivirekisterissä oleva opiskeluoikeus säilyy piilevänä, mikä tarkoittaa, että opiskeluoikeus voidaan uudelleen muuttaa aktiiviseksi. Passiivirekisteri ei tarkoita sitä, että opiskelija menettää kokonaan opiskeluoikeutensa. Passiivirekisterimerkintä on opinto-oikeuskohtainen, eli opiskelijalla voi samanaikaisesti olla muita aktiivisia opiskeluoikeuksia.

 Lisätietoa passiivirekisteristä saa osoitteesta: http://www.utu.fi/fi/Opiskelu/ilmoittautuminen/Sivut/Passiivirekisteri.aspx 

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA, HOPS

Kaikki opiskelijat laativat HOPSin, joka on ensisijaisesti opiskelijan omaan käyttöön tarkoitettu opintojen suunnittelun väline. HOPSin avulla opiskelija suunnittelee opintojensa etenemisen opetussuunnitelmaan nähden omien tavoitteidensa mukaisesti. Ensimmäinen HOPS laaditaan ensimmäisen syyslukukauden aikana ja HOPSin päivittäminen on osa opiskeluprosessia koko opiskeluajan. HOPSin laatiminen ja toteuttaminen on osa tutkintoon sisältyvien projektinhallintataitojen kehittymistä.

HOPSin tavoitteena on tehostaa opiskelua sekä lisätä opiskelijan valmiuksia opintojen tavoitteelliseen ja realistiseen suunnitteluun. Ohjauksen tarkoituksena on saada opiskelija hahmottamaan opintonsa koko tutkinnon näkökulmasta heti opintojen alusta alkaen ja integroida opiskelija paremmin osaksi yliopistoyhteisöä. Ohjauksella tuetaan myös opiskelijan henkilökohtaisia tavoitteita esimerkiksi elämäntilanteen huomioimiseksi ja työelämävalmiuksien saavuttamiseksi tarjoamalla vaihtoehtoisia opintopolkuja.

Opiskelija suunnittelee opintojensa etenemisen osatavoitteiden kautta ja päivittää suunnitelmansa vähintään lukuvuosittain opintotarjonnan mukaiseksi. HOPSiin kirjataan vaiheittain ja opiskelun edetessä tarkentaen tavoitteet koko tutkintoa, lukuvuotta, lukukautta/periodia koskien sekä sisällön että ajoituksen osalta. HOPSiin kirjataan pääaineen lisäksi kaikki tutkinnon suorittamiseen tarvittavat opinnot tutkinnon kokonaisrakenteen hahmottamiseksi. Päivitetty HOPS toimii myös valmistumisvaiheessa selkeyttämässä opiskelijan tutkinnon rakennetta niin laitoksen kuin opiskelijankin kannalta. HOPSiin tulisi myös sisältyä osio, jossa opiskelija hahmottaa tulevassa ammatissa/työssä tarvittavia yleisiä ja tieteenalakohtaisia valmiuksia ja ottaa nämä näkökohdat huomioon suunnitelmassaan.

HOPS -ohjauksen yhteydessä tuodaan esiin myös akateemisen asiantuntijan työssä tarvittavia yleisiä valmiuksia ja selvitetään, miten kansainvälistymistä tukeva osio voidaan sisällyttää tutkintoon. HOPSien laatiminen on opiskelijan vastuulla. Laitos huolehtii HOPSin tekemiseen liittyvän yksityiskohtaisen ohjeistuksen antamisesta sekä kandidaatin että maisterin/diplomi-insinöörin tutkintoa varten sekä siitä, että opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta HOPSin laatimiseen laitoksen henkilökunnalta.

OPINTOJEN SUORITTAMINEN

Opetukseen osallistuminen

Opiskelijalle varataan tilaa kaikille hänen koulutusohjelmaansa pakollisena kuuluville opintojaksoille. Vaihtoehtoisten tai vapaasti valittavien opintojen osalta voidaan joutua suorittamaan karsintaa. Luento-opetus ei yleensä vaadi ennakkoilmoittautumista, mutta useimmat harjoitustyöt, demonstraatiot ja kenttäkurssit edellyttävät sitä. Tarkemmat tiedot annetaan yleensä oppiaineiden ilmoitustauluilla tai asianomaisen laitoksen www-sivuilla. Ks. tarkemmin oppaan koulutusohjelmakohtaisilta sivuilta.

Opetuksen periodisointi

Päätös opetuksen periodisoinnista on tiedekuntakohtainen. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa lukuvuoden 2013–2014 aikana annettava opetus on jaksotettu neljään opetusperiodiin. Opetusperiodin viimeinen viikko on kontaktiopetuksesta vapaa, ja silloin ei järjestetä luento-opetusta eikä harjoitustöitä, ellei johtokunta ole tehnyt asiasta kurssikohtaista päätöstä. Periodin viimeisellä viikolla voidaan järjestää tenttejä tai muita kuulusteluja. Periodisointi ei koske kesäaikana annettavaa opetusta eikä joitakin erityiskursseja.

Lukuvuoden 2013-2014 opetusperiodit ovat:

I periodi 2.9.2013 – 25.10.2013 (8 viikkoa)

II periodi 28.10.2013 – 20.12.2013 (8 viikkoa)

III periodi 6.1.2014 – 7.3.2014 (9 viikkoa)

IV periodi 10.3.2014 – 23.5.2014  (11 viikkoa, ei opetusta 17.4.-21.4.2014)

Kuulustelut ja tenttioikeudet

Opiskelijalle järjestetään vähintään kolme tenttimahdollisuutta vuoden kuluessa kunkin lu­entosarjan tai kurssin päättymisestä. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut luentosarjaan tai kurssiin kuuluvaa kuulustelua vuoden kuluessa sen päättymisestä tai ei ole läpäissyt tenttiä kolmella yrityskerralla, häneltä voidaan edellyttää ilmoittautumista tenttiin henkilökohtaisesti kurssin kuulustelijalle. Kuulustelija voi tässä tapauksessa päättää vielä uudesta tenttioikeudesta tai mahdollisesta kurssin uudelleen suorittamisesta. Opinto-oppaan koulutusohjelmakohtaisessa osassa ja/tai laitosten www-sivuilla annetaan tarkempia ohjeita kuulusteluihin ilmoittautumisesta ja peruutusmenettelystä. Joidenkin opintojaksojen tenttioikeuden saaminen edellyttää aktiivista osallistumista luentoihin liittyviin demonstraatioihin (ks. koulutusohjelmakohtaiset ohjeet).

Tentin tulokset tulee ilmoittaa kahden viikon kuluessa suorituksesta, ellei laitoksen johtaja ole myöntänyt opettajalle erityisestä syystä poikkeusta. Opiskelijalla on oikeus saada tutustua tenttivastauksensa arvosteluun.

Opintojen arvostelu

Opintosuoritukset arvostellaan käyttäen asteikkoa hylätty, hyväksytty tai asteikolla 5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty. Myös kandidaatin tutkintoon kuuluva kandidaatintutkielma arvostellaan tavanomaisen opintojakson tavoin.

Filosofian maisterin tutkintoa varten suoritettava pro gradu -tutkielma arvostellaan käyttäen asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Tietotekniikan, elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa diplomityö arvostellaan asteikolla 1–5.

Opintokokonaisuudet tai tieteenalakohtaiset kokonaislaajuudet arvostellaan asteikolla erinomaiset, kiitettävät, hyvät, tyydyttävät tai välttävät tiedot. Laskentaperusteena käytetään asteikolla 1–5 arvosteltujen opintojaksojen laajuuksilla painotettua arvosanakeskiarvoa, ellei koulutusohjelman kohdalla muuta mainita. Pro gradu–tutkielman arvostelu otetaan filosofian maisterin tutkinnossa huomioon pääaineen arvostelussa muuttamalla arvostelu 1–5 asteikolle seuraavasti: approbatur=1, lubenter approbatur=1,667, non sine laude approba­ur=2,333, cum laude approbatur=3, magna cum laude approbatur=3,667, eximia cum laude approbatur=4,333 ja laudatur=5.

Desimaalimuotoinen arvosanakeskiarvo palautetaan viisiportaiselle asteikolle seuraavasti (rajatapaukset tulkitaan opiskelijan eduksi):

- 1,0–1,49 välttävät tiedot

- 1,5–2,49 tyydyttävät tiedot

- 2,5–3,49 hyvät tiedot

- 3,5–4,49 kiitettävät tiedot

- 4,5–5 erinomaiset tiedot

Suoritusmerkinnät ja vastuuhenkilöt

Pääaineen opintokokonaisuuden vastuuhenkilö on oppiaineen professori. Opintojakson tai sen osan vastuuhenkilö on ilmoitettu koulutusohjelmien opetussuunnitelmien yhteydessä kohdassa "Vastuuopettaja”. Mikäli tieto puuttuu, tieto on saatavissa laitoskansliasta.

Opintosuoritusten rekisteriin kirjaamisesta vastaa tavallisesti oppiaineen toimisto, joissakin tapauksissa myös opettaja. Opiskelija voi tilata itselleen rekisteriotteen sähköpostitse osoitteesta

ote@utu.fi. Pdf- tai html-muotoinen ote on saatavilla NettiOpsusta käyttäjätunnuksella ja sähköpostisanalla kirjautumalla.

Tutkintotodistuksen anominen

Suoritettuaan kaikki tutkintoon liittyvät opintosuoritukset, opiskelijan tulee jättää pyyntö pää- ja sivuaineopintojen arvosteltujen kokonaisuuksien merkitsemisestä opintorekisteriin opetuksen antaneen laitoksen kansliaan. Mikäli kokonaisuus on merkitty rekisteriin jo aiemmin (O-koodi otteessa), erillistä pyyntöä ei tarvita. Muiden tiedekuntien opinnoista on mahdollisuus saada kokonaisuusmerkintä useinmiten vain valmiista opetussuunnitelmien mukaisista kokonaisuuksista.

Tutkintotodistuksen saamiseksi opiskelijan tulee jättää todistusanomus ja tarkistettu, kokonaisuusmerkinnön varustettu opintorekisteriote tiedekunnalle. Tarkemmat toimintaohjeet tutkintotodistuksen anomisesta ilmenevät todistusanomuksen kääntöpuolelta. Myös tiedekunnan opintoneuvojaan tai -päällikköön voi ottaa yhteyttä. Todistuksia kirjoitetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa. Todistuksen saaminen edellyttää, että hakija on ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi yliopistoon kyseisenä lukukautena.

Tutkintoa anoessaan opiskelijan on otettava huomioon, että luonnontieteiden tai tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyviä opintoja ei voi sisällyttää ylempään korkeakoulututkintoon. Tämän vuoksi kandidaatin tutkintoon onkin suositeltavaa sisällyttää ainoastaan siihen kuuluvat pakolliset opinnot.

Tiedekunta järjestää kerran tai kaksi lukuvuoden aikana publiikin eli julkisen valmistumistilaisuuden. Publiikkiin kutsutaan kaikki lukukauden tai lukuvuoden aikana valmistuneet filosofian maisterit ja diplomi-insinöörit.

Tutkintotodistuksen sisältö

Tutkintotodistuksesta ilmenee opiskelijan koulutusohjelma, pää- ja sivuaineet, opintojen kokonaismäärä sekä maisterin tutkinnossa myös linja. Tutkintotodistukseen kirjataan opiskelijan suoritukset kokonaislaajuuksina pääaineessa ja kussakin sivuaineessa, jonka opintojen laajuus on vähintään 20 opintopistettä. Lisäksi mainitaan opintosuoritusten arvostelu kuten edellä kohdassa ’Opintojen arvostelu’ on kerrottu. Muut kuin edellä mainittuihin kokonaisuuksiin sisältyvät opinnot (mukaanlukien kieliopinnot) lasketaan yhteen kohdaksi ”Muut opinnot”, josta ilmoitetaan vain opintojen määrä. Diplomi-insinöörin tutkinnossa ns. yhteiset opinnot ilmoitetaan omana kohtanaan.

Kieli- ja viestintäopinnoista ilmoitetaan tutkintotodistuksessa osoitettu vieraan kielen taito sekä kotimaisen kielen virkamieskielitaito asetuksen 424/2003 mukaisesti arvosteltuna. Tutkintotodistukseen kuuluu opintorekisteriotteeseen perustuva liite, josta tutkintoon sisällytetyt opintosuoritukset ilmenevät yksityiskohtaisesti. Tutkintotodistuksen lisäksi kaikille opiskelijoille kirjoitetaan englanninkielinen Diploma Supplement, jossa tutkinto ja siihen kuuluvat oppiaineet sekä niiden laajuus kuvataan.

Aineenopettajan pätevyyden saavuttaville annetaan filosofian maisterin tutkinnon mukana erillinen liite, johon on koottu opettajan pätevyyden tuottavien opintojen tiedot sekä kandidaatin ja maisterin tutkinnoista.

Opiskelija voi jättää tutkinnon ulkopuolelle minimilaajuuden ylittävät opinnot. Tällaiset opinnot voi myöhemmin sisällyttää esimerkiksi toiseen tutkintoon.

Vastaavuustodistukset

Tiedekunta kirjoittaa aineenopettajakoulutukseen kuuluvista opetettavien aineiden opinnoista (matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede) pyynnöstä vastaavuustodistuksen, jossa todetaan suoritettujen opintojen vastaavan opettajankoulutuksessa vaadittavia opetettavan aineen opintoja. Tutkintotodistuksen anomisen yhteydessä todistus on maksuton, mutta tutkinnon suorittamisen jälkeen siitä peritään asetuksen 737/2007 mukainen maksu (126 e vuonna 2013).

Erillistodistukset

Tiedekunta kirjoittaa erillistodistuksia erillisopiskelijana suoritetuista opinnoista tai kokonaisuuksista, jotka opiskelija suorittaa tutkinnon suorittamisen jälkeen ns. täydentävinä opintoina. Opiskelija voi myös saada erillistodistuksen sellaisista opinnoista, jotka hän jättää tutkinnon ulkopuolelle. Erillistodistuksia kirjoitetaan 25 opintopisteen kokonaisuuksista.

Tutkintoja ja opiskelua koskevista määräyksistä

Yliopiston hallinto on määritelty Turun yliopiston hallintojohtosäännössä, jonka lisäksi on voimassa mitä yliopistolaissa (645/1997) ja yliopistoasetuksessa (115/1998) on säädetty. Hallintojohtosäännössä todetaan mm. hallinnon eri tasoilla olevan voimassa ns. kolmikantaperiaatteen, jonka mukaan opiskelijoilla on kolmasosan edustus useimmissa yliopiston hallintoelimissä. Edellä mainittuja säädöksiä on saatavissa yliopiston www-sivuilta tai pyynnöstä tiedekunnan kansliasta.

Tiedekunnassa suoritettavat perustutkinnot perustuvat yliopistojen tutkinnoista annettuun asetukseen (794/2004). Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan perustutkintoja koskeva pysyväismääräys tarkentaa näiden asetusten sekä yliopistoasetuksen määräyksiä tiedekunnan osalta. Pysyväismääräys on luettavissa tiedekunnan www-sivuilla. Turun yliopiston johtosääntö koulutuksesta ja tutkinnoista sisältää mm. opiskelijan oikeuksia koskevia määräyksiä. Johtosääntö on luettavissa opiskelijan yleisoppaassa ja yliopiston www-sivuilla.

Opettajien kelpoisuusvaatimuksista

Aineenopettajien kelpoisuus lukion ja peruskoulun opettajien virkoihin määritellään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/98). Lehtorin virkojen kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvat: 1. Ylempi korkeakoulututkinto. 2. Opetettavan aineen opinnot tai niitä vastaavat opinnot virkaan kuuluvissa aineissa. 3. Vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Aineenopettajan kelpoisuus peruskoulussa edellyttää vähintään 60 op:n laajuisia opintoja kussakin virkaan kuuluvassa opetettavassa aineessa. Lukiossa aineenopettajan kelpoisuus edellyttää vähintään 120 op:n laajuisia opintoja yhdessä ja vähintään 60 op:n laajuisia opintoja muissa virkaan kuuluvissa opetettavissa aineissa. Matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa lukioiden ja peruskoulujen virkoihin kuuluu melko usein kolme opetettavaa ainetta. Kolmannen opetettavan aineen opintojen suorittaminen on tästä syystä suositeltavaa esimerkiksi matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. On kuitenkin huomattava, että kolmen opetettavan aineen kelpoisuusasetuksen mukaiset opinnot eivät mahdu minimilaajuisina suoritettaviin LuK- ja FM –tutkintoihin.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opettajalinjan opiskelija voi saavuttaa luokanopettajan pätevyyden suorittamalla aineenopettajan opintojen lisäksi peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op (ks. kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas). Näitä opintoja ei voi tavanomaisten tutkintovaatimusten mukaan suorittaa aineenopettajan Luk- ja FM –tutkintoihin, joskin korvaavuusanomusmenettelyn kautta on mahdollista anoa poikkeuksia. Opintokokonaisuus voidaan kuitenkin hyväksyä tutkintoon myös ylimääräisinä opintoina (kokonaisuuden opinto-oikeutta anottava erikseen kasvatustieteiden tiedekunnalta).

Koulutusohjelman vaihtaminen

Tiedekunta voi myöntää opiskelijalle oikeuden vaihtaa koulutusohjelmaa. Käytettävissä olevat opetus-, tila- ym. resurssit asettavat vaihdolle rajoituksia. Yleisperiaatteena on, että siirtoa hakevalla opiskelijalla on oltava riittävästi näyttöä sen pääaineen opinnoissa menestymisestä, jonne on hakemassa. Kriteerit vaihtelevat koulutusohjelmittain ja niistä voi tiedustella tiedekunnan opintoneuvojalta tai opintopäälliköltä. Koulutusohjelmaa vaihtavalta edellytetään aina myös vähintään 25 opintopisteen suoritusta nykyisestä pääaineestaan.

Vaihdon edellytyksenä on yleisesti myös se, että koulutusohjelman opiskelijakiintiössä katsotaan olevan keskeyttämisten ym. syiden vuoksi tilaa. Koulutusohjelman vaihtamiseksi opiskelijan tulee jättää perusteltu anomus huhtikuun puoleenväliin mennessä tiedekunnan kansliaan. Anomuskaavakkeita on saatavana tiedekunnan kansliasta ja www-sivuilta. Tiedekunnan dekaani tekee asiasta päätöksen laitoksen lausunnon perusteella. Koulutusohjelmaa vaihtava opiskelija saa uuden koulutusohjelman tutkintovaatimuksiin soveltuvalla tavalla lukea hyväkseen aikaisemmat opintosuorituksensa. Koulutusohjelmaa vaihtava menettää tutkinnonsuoritusoikeuden vaihtamisen perusteena olleessa koulutusohjelmassa, mikäli vaihto tapahtuu tiedekunnan sisällä.

Opintojen hyväksilukeminen

Tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan, opiskelijalle voidaan myöntää oikeus lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja. Opintojen hyväksiluvun edellytyksenä on, että tutkinnon tavoitteet saavutetaan. Kunkin koulutusohjelman mukaiset tutkintojen tavoitteet ilmenevät perustutkintoja koskevan pysyväismääräyksen liitteestä.

Hyväksilukemisessa erotetaan kaksi päätyyppiä: korvaaminen ja sisällyttäminen. Korvaamisella tarkoitetaan tutkintovaatimuksiin kuuluvien pakollisten opintojen korvaamista muualla suoritetuilla opinnoilla. Korvaaminen edellyttää opintojen sisällöllistä vastaavuutta. Sisällyttämien tarkoittaa muualla suoritettujen opintojen liittämistä osaksi tutkintoa sivuaineopintokokonaisuuksina, vaihtoehtoisina tai vapaavalintaisina opintoina sellaisenaan. Sisällytettäväksi hyväksyttävien opintojen tulee olla jonkin kotimaisen tai ulkomaisen yliopiston vahvistaman opetusohjelman mukaisia opintoja

Toiseen, vähintään samantasoiseen yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvillä opinnoilla opiskelija voi korvata enintään 30 opintopistettä samansisältöisiä, opetussuunnitelmassa pakolliseksi määrättyjä opintoja. Tämä määräys ei koske yliopistojen välisiin sopimuksiin perustuvia yhteistutkintoja. Tämän lisäksi opiskelija voi toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla korvata pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. Yliopiston vaihtamisen seurauksena kesken jääneet opinnot pyritään lukemaan hyväksi mahdollisimman täysimääräisesti.

Korvaavuudet kirjataan opintorekisteriin ns. korvaavuustähdellä merkittynä ja niitä ei voi käyttää opintotuen perusteena. Toisen korkeakoulun opinnot tallennetaan opintosuoritusrekisteriin esimerkiksi nimikkeellä "Muussa korkeakoulussa suoritetut opinnot".

Opintojen hyväksilukemista haetaan lomakkeella, joita on saatavissa tiedekunta- ja laitoskanslioista. Lomake palautetaan ensisijaisesti siihen laitokseen, jonka opintoja anomus koskee. Laitos voi tehdä päätöksen enintään 25 op:n hyväksilukemisesta. Laajemmista kokonaisuuksista päättää tiedekunta laitokselta saadun lausunnon perusteella. Laitoksella hyväksilukemisesta tulisi neuvotella professorien, laitoksen esittelijän, koulutusohjelmatyöryhmän puheenjohtajan tai neuvonta-assistenttien kanssa; tiedekunnassa opintopäällikön tai -neuvojan kanssa. Kun kysymyksessä on tutkintovaatimusten muutosanomus, anomus pitää palauttaa ensisijaisesti omaa koulutusohjelmaa vastaavalle laitokselle lausuntoa varten, mutta tutkintovaatimusten muutoksesta päätöksen tekee aina tiedekunta. Laitos tai tiedekunta toimittaa hyväksilukemispäätöksen opiskelijalle tiedoksi kirjallisena.

Työharjoittelu

Useimpien koulutusohjelmien opintoihin kuuluu pakollista tai vaihtoehtoista työharjoittelua. Neljä harjoitteluviikkoa vastaa tavallisesti kahta opintopistettä. Harjoittelu sijoittuu yleensä opintojen loppupuolelle. Katso tarkemmat tiedot oman koulutusohjelmasi kohdalta. Opettajankoulutuksessa opetusharjoittelu on integroitu opintojen osaksi.

Tiedekunta jakaa vuosittain opiskelíjoilleen harjoittelutukee työharjoitteupaikkojen saamisen edistämiseksi. Tuen voi käyttää sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tapahtuvan harjoittelun rahoittamiseen. Hakumenettelystä ja aikataulusta kerrotaan tiedekunnan intranet-sivustolla. Lisätietoa antaa tiedekunnan opintoneuvoja.

OPISKELU MUISSA YLIOPISTOISSA, JOO-SOPIMUS

Tiedekunnassa tutkintoa suorittavat opiskelijat voivat suorittaa tutkintoon sisällytettäviä opintoja (pää- tai sivuaineet) jossakin toisessa yliopistossa. Opintojen suorittaminen tapahtuu ns. JOO-sopimuksen (sopimus joustavasta opinto-oikeudesta) puitteissa. JOO-sopimus on solmittu kaikkien suomalaisten yliopistojen kesken. JOO-opiskelu on opiskelijalle maksutonta.

Voidakseen opiskella toisessa yliopistossa opiskelijan on haettava opinto-oikeutta siitä yliopistosta, jossa haluaa opintoja suorittaa. Hakeminen tapahtuu JOO-lomakkeella osoitteessa www.joopas.fi. Hakemus käsitellään ensin kotiyliopistossa (opintoneuvoja), jonka jälkeen se lähetetään kohdeyliopistoon. Lisätietoa yliopistojen hakuajoista löydät JOOPAS palvelusta. Hakijan on itse huolehdittava siitä, että jättää hakemuksensa hyvissä ajoin ennen kurssin alkamista. Mikäli oikeutta ei ole haettu ajoissa, opintopisteiden merkitseminen rekisteriin voi viivästyä. Jos kohdeyliopistossa ei ole käytössä sähköistä järjestelmää, haku tapahtuu joopas.fi-sivulta tulostettavalla paperilomakkeella.

Åbo Akademissa suoritettaviin JOO-opintoihin on jatkuva haku. Opinnoista saa tarkempia tietoja Åbo Akademin opinto-oppaista. Tietoteollisilla koulutusaloilla (elektroniikka, tietotekniikka, tietojenkäsittelytieteet sekä osin matematiikka) turkulaisten tiedekorkeakoulujen opetusta koordinoi Turun tietotekniikan keskus TUCS. Lisätietoja opetuksesta saa oppiaineista tai sivulta www.tucs.fi. Åbo Akademin tai Turun kauppakorkeakoulun järjestämille TUCS-kursseille haetaan joopas-palvelun kautta. Turun kauppakorkeakoulun opintoja suorittaakseen valitaan JOOPAS-palvelusta linkki "Ilmoittaudu sivuaine- ja verkosto-opintoihin".

Vaikka JOO-opinnot ovat opiskelijalle maksuttomia, Åbo Akademia ja TUCSin kursseja lukuunottamatta tiedekunta maksaa opinnoista sille yliopistolle, jossa opinnot suoritetaan. Tämän vuoksi vain sellaisia opintoja puolletaan, joita omassa yliopistossa ei ole tarjolla, ja jotka voidaan sisällyttää parhaillaan suoritettavan tutkinnon minimilaajuuteen. Puollon myöntäminen edellyttää myös, että opinnot kotiyliopistossa ovat lähteneet hyvin käyntiin. Puoltoa ei myönnetä sillä perusteella, että opiskelu toisessa yliopistossa olisi muualla asumisen tai työskentelemisen vuoksi vaivattomampaa.

ECTS-JÄRJESTELMÄ (EUROPEAN CREDIT TRANSFER SYSTEM)

ECTS -järjestelmä on osaksi Euroopan unionin ERASMUS -koulutusohjelmaa varten perustettu opintosuoritusten siirtojärjestelmä. ECTS:n tarkoituksena on hyödyttää opiskelijoita helpottamalla kotimaassa ja ulkomailla suoritettujen opintojen vertailemista; opintojen siirtäminen yliopistosta toiseen yksinkertaistuu. ECTS auttaa myös korkeakouluja parantamaan keskinäistä yhteistyötään mm. helpottamalla opinto-ohjelmia koskevaa tiedonvälitystä ja antamalla korkeakoulujen käyttöön yhteiset hyväksilukemis- ja korvaamisperiaatteet. ECTS -järjestelmää varten suunniteltuja asiakirjoja voidaan käyttää soveltaen myös muissa kuin ERASMUS-vaihto-ohjelmissa. Suomen yliopistoissa käytössä oleva opintopiste vastaa mitoitukseltaan ECTS- mitoitusyksikköä.

Mitä tämä opiskelijalle merkitsee käytännössä?

Ulkomaille opiskelemaan aikovat opiskelijat ottavat yhteyttä oman laitoksensa ECTS -yhdyshenkilöön ja tutkivat eri yliopistojen tuottamia opinto-oppaita valitakseen kohteensa ja suunnitellakseen opiskelujensa ohjelman. ECTS- opintopisteiden käyttö auttaa opiskelijaa suunnittelemaan kokonaistyömäärältään realistisen opinto-ohjelman. Tiedekunnassa yksi ECTS vastaa yhtä opintopistettä. Sekä opiskelijan oman että vastaanottavan ERASMUS -korkeakoulun tulee hyväksyä ECTS -järjestelmän mukainen opinto-ohjelma (learning agreement) ennen opiskelijan lähtöä ulkomaille. Myös opiskelijoiden, jotka hakevat muihin kuin ERASMUS -korkeakouluhin tai muihin kuin EU/ETA maihin suositellaan käyttämään ECTS opintosuunnitelmakaavaketta soveltuvin osin hakiessaan apurahaa Turun yliopiston Kansainväliset asiat -yksikön kautta. Tällöin ECTS-opintopisteiden sijasta merkitään lomakkeeseen vastaanottavan korkeakoulun mukaiset opintopisteet. Laitoksen edustajan kanssa tulee neuvotella, että kyseiset opintokokonaisuudet voidaan hyväksi lukea opiskelijan tutkintoon. Hakuvaiheessa opiskelijan ja laitoksen edustajan tulee allekirjoittaa tämä opinto­suunnitelma, joka sitten liitetään itse apurahahakemukseen.

Mistä saan tietoja ulkomaisen yliopiston kurssitarjonnasta?

Etukäteen tapahtuva tiedonhankinta on oleellisen tärkeä osa ulkomailla suoritettavan opintojakson valmistelua. Tiedonsaannin helpottamiseksi ECTS-järjestelmää käyttävät korkeakoulut laativat vuosittain ECTS -opinto-oppaan, jossa annetaan tietoa mm. tutkintovaatimuksista ja tarjolla olevasta opetuksesta. Näitä ja muita oppaita voi kysellä tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelijalta tai oman laitoksen ECTS- tai ERASMUS-yhdyshenkilöltä sekä kansainvälisten palveluiden tietopisteestä. Lisätietoja kannattaa etsiä myös kyseisten korkeakoulujen www-sivuilta, sillä monet korkeakoulut ovat siirtyneet julkaisemaan oppaitaan internetissä.

OPISKELIJAVAIHTO

Osan tutkintoon kuuluvista opinnoista voi suorittaa myös ulkomailla. Koko Turun yliopiston opiskelijavaihtoa koordinoi ”Kansainväliset asiat”-yksikkö (www.utu.fi/opiskelu/kv/ ). Kaikkien tiedekuntien opiskelijoita koskeva erityisneuvontaa opinnoista ulkomailla ja Turun yliopiston apurahoista ulkomaisiin opintoihin antavat kansainvälisten asioiden suunnittelijat Tarja Virta  puh. 333 5363, ja Jutta Ruusunen puh. 333 6090. Lisätietoja antavat myös kunkin laitoksen yhdyshenkilöt.

 

Muiden korkeakoulujen opiskelijoiden opiskelu matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa

Erillinen opinto-oikeus matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintojaksoille voidaan myöntää anomuksesta. Tiedekuntaan hakevat opiskelijat täyttävät sivulta sci.utu.fi löytyvän lomakkeen "Hakemus erillisiin opintoihin".

JOO-sopimuksen perusteella hakevat käyttävät JOO-hakulomaketta (www.joopas.fi). Hakuaika on vapaa, mutta hakemus on hyvä jättää hyvissä ajoin ennen sen lukukauden alkua, jolloin opinnot on aiottu aloitettaviksi.

 LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ

Yliopiston laatupolitiikka

Turun yliopiston laadunhallinnan tavoitteena on

- tukea ja varmistaa yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja vision toteutumista;

- ohjata toimintaa riittävän tarkan ja reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varassa;

- kehittää yliopiston toimintaprosessien laatua ja vapauttaa akateemisen henkilöstön työaikaa perustehtäviin;

- tehdä yliopiston toiminnan keskeiset periaatteet ja korkea laatu näkyväksi.

Yliopiston laadunhallinnan välineenä toimii laatujärjestelmä, jonka keskeiset periaatteet esitetään kootusti rehtorin hyväksymässä yliopiston laatukäsikirjassa ja sen liitteissä. Lisäksi toimintayksiköiden toimintakäsikirjoissa on esitetty tarkemmat ohjeet ja menetelmäkuvaukset.

Laadunhallinta on osa yliopiston normaalia toimintaa, ja laatujärjestelmän organisointi on yliopistossa rehtorin ja toimintayksiköissä niiden johdon vastuulla. Yliopiston toiminnan laatu syntyy kuitenkin viime kädessä yliopistoyhteisön jäsenten asiantuntevasta, vastuullisesta ja eettisestä toiminnasta.

Opiskelijat yhteistyökumppaneina

Yliopisto-opiskelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, joilla on opettajien ohella keskeinen rooli koulutuksen kehittämisessä. Yliopisto-opiskelussa on kyse osapuolten välisestä yhteistyöstä, jossa opiskelijat tuovat opetustilanteisiin oman panoksensa. Opiskelijoiden näkeminen koulutuksen asiakkaina, joille tarjotaan heidän mielensä mukaisia koulutuspalveluja, vähättelisi heidän asemaansa yliopistoyhteisön jäseninä.

Opiskelijoiden ”akateemiseen vastuuseen” sisältyy vastuu osallistua oman oppimisympäristönsä kehittämiseen mm. antamalla palautetta sekä osallistumalla yliopiston hallintoelinten ja erilaisten työryhmien työskentelyyn. Yksittäisen opiskelijan ohella tärkeitä toimijoita ovat ainejärjestöt ja ylioppilaskunta. Ainejärjestöillä ja yliopiston yksiköillä on usein vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä, joiden myötä opiskelijat vaikuttavat opiskeluympäristönsä kehittämiseen.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Opintokokonaisuudet
Astrobiologia