Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2014–2016
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

TIEDEKUNNAN TUTKINNOT JA OPINNOT

KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT

Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa suoritettavia alempia korkeakoulututkintoja ovat valtiotieteiden, psykologian ja humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnot. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat valtiotieteiden, psykologian ja filosofian maisterin tutkinnot.

Kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava koulutus järjestetään pääasiassa oppiainepohjaisesti. Tutkintojen pääaineita ovat filosofia, poliittinen historia, sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, sosiologia, taloussosiologia, tilastotiede ja yleinen valtio-oppi sekä psykologia ja logopedia. Maisterin tutkinnon voi suorittaa myös Asian Studies maisteriohjelmassa.

Tiedekunnassa järjestetään lisäksi sivuaineopetusta seuraavista aiheista: kaupunkitutkimus, monikulttuurisuus ja siirtolaisuus, East Asian Studies, Finnish-Nordic Society and Culture, History and Politics of European Integration sekä evoluutiopsykologia.

TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE

Tutkintorakenne perustuu valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (A 794/2004 ja A 1039/2013). Perustutkinto on kaksiportainen. Ensin suoritetaan 3-vuotinen 180 opintopisteen laajuinen kandidaatin tutkinto. Sen jälkeen suoritetaan maisterin tutkinto. Valtiotieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, samoin logopedian tai psykologian alalla suoritettava filosofian maisterin tutkinto. Psykologian maisterin tutkinnon laajuus on 150 opintopistettä. Maisterin tutkinnon opinnot kestävät 2-2,5 vuotta.

Asetuksia yksityiskohtaisempia määräyksiä annetaan Turun yliopiston opintojohtosäännössä ja tiedekunnan omilla päätöksillä. Opintojen sisällöstä ja opetuksen järjestämisestä päätetään vuosittain tiedekunnan johtokunnan hyväksymissä opetussuunnitelmissa.

KANDIDAATIN TUTKINTO

Tutkintoasetuksen (A 794/2004 ja A1039/2013) mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 

1. tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen;

2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteelliseen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet;

3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

4. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; sekä

5. riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Valtiotieteiden ja psykologian kandidaatin tutkintoon vaaditaan seuraavat opinnot:

1. pääaineen perusopinnot 25 op

2. pääaineen aineopinnot 35-60 op

3. kandidaatintutkielma 10 op

4. kahden sivuaineen perusopinnot tai vastaavat opintokokonaisuudet 50 op

Muiden tiedekuntien opetustarjontaan kuuluvat suppeammatkin opintokokonaisuudet hyväksytään sivuaineeksi. Oikeustieteen opinnoista sivuaineeksi hyväksytään kokonaisuus, johon kuuluu Johdatus oikeustieteeseen (5 op) ja vähintään yksi opintojakso opiskeltavalta oikeustieteen alalta.

5. kieli- ja viestintäopinnot 16 op

6. Johdatus tieteelliseen ajatteluun 9 op

7. muita opintoja (yleis-, kieli- tai sivuaineopintoja) 10-35 op

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon vaaditaan seuraavat opinnot:

1. Pääaineen perusopinnot 25 op

2. pääaineen aineopinnot 69 op

3. kandidaatintutkielma 10 op

4. pakolliset sivuaineopinnot 51 op

5. kieli- ja viestintäopinnot 16 op

6. johdatus tieteelliseen ajatteluun 9 op

 

Jos opiskelija on hyväksytty suorittamaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa, on kandidaatin tutkinto oltava suoritettuna ennen maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen aloittamista.

Opiskelija, joka on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon ennen kuin on saanut yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta tutkinto-oikeuden kandidaatin ja maisterin tutkintoon, voi anoa vapautusta kandidaatin tutkinnosta. Edellytyksenä on, että opiskelijalla on maisterin tutkinnon pääaineesta perus- ja aineopinnot. Lisäksi voidaan edellyttää opintojen täydentämistä esimerkiksi kieli- tai metodiopinnoilla. Mikäli tiedekunnassa suoritettavaan kandidaatin tutkintoon kuuluu ammattipätevyyden tuottavia opintoja (logopedikoulutus), ei vapautusta saa.

 

MAISTERIN TUTKINTO

Tutkintoasetuksen mukaan ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1. pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus;

2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön;

3. valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä;

4. valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

5. hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaa ja yhteistyöhön.

Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Maisterin tutkinto koostuu pääasiassa pääaineen syventävistä opinnoista. Niihin kuuluu pro gradu –tutkielma, jonka laajuus on 40 opintopistettä (psykologiassa 47 op, tilastotieteessä 30 op). Tutkinnossa voi olla myös sivuaineopintoja, viestintä- ja kieliopintoja, metodiopintoja, opettajan pedagogisia opintoja ja asiantuntijuuttua syventävää harjoittelua. Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin ei voi sisällyttää samoja opintoja.

Jos opiskelija on suorittanut vanhan tutkintojärjestelmän mukaisen valtiotieteiden (A 245/94) tai psykologian (A 318/96) kandidaatin tutkinnon, häneltä vaaditaan maisterin tutkintoon ainoastaan ne opinnot, jotka puuttuvat pääaineen syventävistä opinnoista pro gradu –tutkielma mukaan lukien. Jos tutkintovaatimukset ovat muuttuneet olennaisesti, opiskelija voi joutua täydentämään opintojaan oppiaineen määräämällä tavalla.

Kandidaatin tutkintoon sisältyneitä opintoja voidaan hyväksyä osaksi maisterin tutkintoa siinä tapauksessa, että opintojen asema tutkintovaatimuksissa on muuttunut siten, että aineopintojen jaksoja on siirtynyt syventäviin opintoihin.

 

OPINTOJEN MITOITUS

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan lähtökohtana keskimääräinen opiskelijan ajantarve. Opintovuosi (lukuvuosi) on 1600 tuntia opiskelijan työtä ja tuottaa 60 opintopistettä. Näin saadaan 3-vuotisen kandidaatin tutkinnon laajuudeksi 4800 tuntia ja 180 opintopistettä ja 2-vuotisen maisterin tutkinnon laajuudeksi 3200 tuntia ja 120 opintopistettä. Työtunneista koostuu työviikko, joka on laskennallisesti viisipäiväinen ja sisältää keskimäärin 40 tuntia opiskelijan työtä. 1 opintopiste on noin 26,7 tuntia opiskelijan työtä. Opintojakson kokonaistuntimäärässä otetaan huomioon ohjattu työskentely, opiskelijan itsenäinen työskentely, kirjallisten töiden tekeminen, kirjallisuuden lukeminen, tenttiin valmistautuminen sekä suorituksen vaatimustaso ja vaikeusaste.

 

OPINTOJEN SUORITTAMINEN

Opintojakso on opetuksen suunnittelun ja opintojen suorittamisen perusyksikkö. Kunkin opintojakson sisältö, laajuus ja suoritustapa on esitetty opetussuunnitelmissa. Opintojaksot on ryhmitelty  

opintokokonaisuuksiksi. Ne rakentuvat tiettyyn aihepiiriin liittyvistä opintojaksoista tai ne suunnitellaan opintojen kulkua hahmottaviksi tasokokonaisuuksiksi.

Perus- ja aineopinnoissa keskitytään tieteenalan käsitteistöön, keskeiseen teoreettiseen ja menetelmälliseen sisältöön sekä tärkeimpiin tutkimustuloksiin. Kandidaatin tutkielma tehdään pääaineen aineopinnoissa.

Syventävät opinnot kuuluvat maisterin tutkintoon. Niiden pääpaino on tutkimusluontoisella ongelmakeskeisellä opiskelulla. Pro gradu tutkielma tehdään pääaineen syventävissä opinnoissa.

Harjoittelu on työharjoittelua, joka voi olla pakollista tai vaihtoehtoista. Se voi kuulua kandidaatin tai maisterin tutkintoon. Laajuus vaihtelee pääaineittain.

Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Lukuvuosi jaetaan syys- ja kevätlukukauteen. Tiedekunta päättää milloin opetusta lukukausien aikana annetaan.

 

OPISKELIJOIDEN HENKILÖKOHTAISET OPINTOSUUNNITELMAT

Kaikki opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (hops) erikseen kandidaatin tutkintoa ja maisterin tutkintoa varten. Hops on opintojen ohjauksen väline. Se on prosessi, jossa positiivisessa hengessä tuetaan opiskelijaa opintojen eri vaiheissa, erityisesti käynnistys- ja suunnitteluvaiheessa, opinnäytteiden ohjauksessa sekä mahdollisissa opiskeluvaikeuksissa ja muissa ongelmatilanteissa. Samalla pidetään huolta siitä, että opiskelijan oma vastuu valinnoista ja opintojen etenemisestä säilyy. Hopsiin liittyvä ohjaus annetaan opiskelijan pääaineessa. Opettajat osallistuvat ohjaukseen oppiaineen parhaaksi katsomalla tavalla. Oppiaineella on hops-asioita varten yhdyshenkilö. Opintojen alkuvaiheessa myös tiedekunnan opintoneuvoja ja opiskelijatuutorit ohjaavat opiskelijoita hops:n laatimisessa.

Tarkemmat ohjeet annetaan erikseen, ks. http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/opintojen_suunnittelu/Sivut/home.aspx

 

KUULUSTELUT

Kuulusteluissa noudatetaan yliopiston opintojohtosääntöä. Tiedekunnan yleiset kuulustelut pidetään perjantaisin klo 12-16. Tentit alkavat tasan klo 12 ja niistä ei saa myöhästyä. Poistua voi aikaisintaan klo 13.00. Tenttiaikataulussa on kerran kuukaudessa oma tenttipäivä filosofian, logopedian, psykologian, poliittisen historian ja valtio-opin oppiaineilla ja Asian Studies maisteriohjelmalla. Sosiaalitieteiden (sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, sosiologia ja taloussosiologia) kuulustelut järjestetään sähköisinä tentteinä erikseen sovittavina aikoina. Kuulusteluun ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen tenttiä oppiaineeseen tai NettiOpsuun. Kesätentteihin ilmoittaudutaan toukokuun loppuun mennessä. Luentosarjan päätteeksi järjestetään tentti kolme kertaa opettajan ilmoittamina aikoina. Siihen ei tarvitse ilmoittautua, ellei opettaja niin määrää. Ilmoittautumisen peruuttamisesta annetaan ohjeet erikseen.

Hyväksytysti suoritettua opintojaksoa voi korottaa kerran. Korottamisen yrityskertoja on enintään kolme.Valmiiseen tutkintoon sisältyvän opintokokonaisuuden arvosanaa voi korottaa kerran, yrityskertoja on yksi. Korotetusta arvosanasta annetaan erillinen todistus.

Lisätietoa tenttimisestä, ks. http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/tentit/Sivut/home.aspx ja https://intranet.utu.fi/fi/hakemisto/henkilokunnalle/johtosaannot/Documents/opintojohtosaanto.pdf.

 

OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI

Suoritetut opinnot tallennetaan automaattisesti opintorekisteriin.

Opintokokonaisuuksien merkitsemistä tulee opiskelijan kuitenkin erikseen pyytää oppiaineen toimistosta. Nämä merkinnät kannattaa hakea välittömästi sen jälkeen kun opinnot on suoritettu.

 

OPINTOSUORITUSTEN HYVÄKSILUKEMINEN

Opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja voidaan joko kokonaan tai osittain korvata muissa tiedekunnissa tai yliopistoissa taikka muissa oppilaitoksissa aikaisemmin suoritetuilla opinnoilla. Osasuorituksista korvaavuuspäätöksen tekee oppiaineen opettaja. Pakollisten kieliopintojen korvaavuudesta päättää opintopäällikkö opetuksesta vastaavaa opettajaa kuultuaan.

Muualla suoritetut opintokokonaisuudet voidaan sellaisenaan ottaa tutkintoon opintopäällikön päätöksellä. Niistä merkitään tutkintotodistukseen myös suorituspaikka. Jos opiskelija jatkaa omassa tiedekunnassa opintoja, joista on muualla suoritettu opintokokonaisuus, tekee korvaavuuspäätöksen ao. oppiaine. Samoja opintosuorituksia ei voi sisällyttää useampaan kuin yhteen tutkintoon seuraavia poikkeuksia lukuun ottamatta: Toiseen, vähintään samantasoiseen yliopistotutkintoon sisältyvillä opinnoilla voi korvata enintään 30 opintopistettä samansisältöisiä, opetussuunnitelmassa pakolliseksi määrättyjä opintoja. Tämän lisäksi voi toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla korvata pakollisia kieli- ja viestintäopintoja.  

Korvaavuutta anotaan lomakkeella, jonka saa tiedekunnan www-sivuilta ja kansliasta. ks. http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/hyvaksilukeminen/Sivut/home.aspx

 

OPINTOSUORITUSTEN ARVOSTELEMINEN

Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa hyväksytty, hylätty tai asteikkoa 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä, 0 = hylätty.

Arvosanojen rajat määräytyvät seuraavasti:

5 = 4,50 – 5

4 =3,50 – 4,49

3 =2,50 – 3,49

2 =1,50 – 2,49

1 =1 – 1,49

Pro gradu -tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Pro gradu -tutkielman arvosana ei vaikuta muiden syventävien opintojen suoritusten arvosteluun, ja siitä tulee erikseen maininta tutkintotodistukseen. Opintokokonaisuus arvostellaan itsenäisenä suorituksena ja sen sisällä arvostelua painotetaan opintojaksojen opintopisteiden suhteessa. Perus- ja aineopinnot arvostellaan yhtenä kokonaisuutena.

Opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisumenettelystä määrätään yliopiston opintojohtosäännössä.

 

JOUSTAVA OPINTOOIKEUS (JOO)

JOO-sopimuksen mukaan Turun yliopiston perus- ja jatkotutkinto-opiskelija voi opiskella tutkintoonsa kuuluvia opintoja muissa yliopistoissa ja vastaavasti muiden yliopistojen tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa opintoja Turun yliopistossa. JOO-opintoihin on hankittava kotiyliopiston puolto. Hakemuksen hyväksymisestä päättää kohdeyliopisto.

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden hakemukseen voi saada puollon seuraavilla perusteilla:

1. Oppiainetta tai opintokokonaisuutta ei voi opiskella Turun yliopistossa.

2. Opinnot eivät tule tutkintoon ylimääräisinä suorituksina.

3. Opiskelija on suorittanut pääaineestaan vähintään perusopinnot sekä vähintään yhden sivuaineen opinnot.

4. JOO-opinnot käytetään tiedekunnan tutkintoon.

Tiedekunta voi asettaa JOO-opintojen puolloille myös kiintiöitä. 

Åbo Akademissa tapahtuvan JOO-opiskelun kriteerit ovat väljempiä.

JOO-opinto-oikeutta haetaan sähköisesti niihin yliopistoihin, jotka ovat mukana sähköisessä hakujärjestelmässä, muihin yliopistoihin hakulomakkeella. Sähköinen hakujärjestelmä, hakulomake ja lisätietoa löytyy osoitteesta http://www.joopas.fi.

 

KANSAINVÄLISYYS OPINNOISSA

Kansainvälisyys kuuluu tärkeänä osana yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden opintoihin. Kansainvälisyys voi toteutua tutkinnossa monella eri tavalla, joista kansainvälinen opiskelijavaihto on perinteisin ja tunnetuin tapa. Opiskelija voi myös suorittaa tutkintoonsa sisällytettävän harjoittelun ulkomailla. Lisäksi kannattaa hyödyntää vieraskielisiä opintoja Turun yliopistossa tai muiden korkeakoulujen tarjoamia kansainvälisiä verkko-opintoja, suorittaa monikulttuurisuusopintoja tai kulttuurien välisiä kommunikaatiotaitoja omana kokonaisuutenaan tai osana oman alan opetusta ja/tai toimia kansainvälisenä opiskelijatuutorina.

Useimmilla oppiaineilla on vaihtosopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa, yleensä Erasmus tai Nordplus-ohjelmissa. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus lähteä vaihtoon yliopiston kahdenvälisten sopimusten perusteella. Vaihtoon hakeville opiskelijoille myönnettävistä apurahoista saa tietoja mm. yliopiston kansainvälisistä palveluista sekä oppiaineiden ECTS-yhdyshenkilöiltä. Katso myös: https://intranet.utu.fi/fi/Yksikko/kv/opiskelu-ja-harjoittelu-ulkomailla/Sivut/home.aspx .

Ulkomaisissa korkeakouluissa suoritetut opinnot sisällytetään opiskelijan tutkintoon kotiyliopistossa.Euroopan unionin opiskelijavaihdossa käytetään ECTS järjestelmää (European Credit Transfer System),jossa 60 ECTS-pistettä vastaa yhden opintovuoden työmäärää. Yksi suomalainen opintopiste vastaa yhtä ECTS opintopistettä. Sekä opiskelijan oman että vastaanottavan korkeakoulun tulee hyväksyä ECTS-järjestelmän mukainen opintosuunnitelma (learning agreement) ennen opiskelijan lähtöä ulkomaille. Järjestelmää käyttävät korkeakoulut laativat vuosittain ECTS-opinto-oppaan, jossa annetaan tietoja tutkintovaatimuksista ja opetuksesta. Mm. näiden tietojen pohjalta ulkomaille opiskelemaan aikovat opiskelijat valitsevat kohteensa ja suunnittelevat opintonsa oman laitoksensa ECTS-yhdyshenkilön avustuksella.

 

OPINTOSUORITUSTEN VANHENEMINEN

Suoritetut opintokokonaisuudet, kypsyysnäyte ja kieliopinnot eivät vanhene tutkinnon suorittamisen aikana ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina hyväksi tutkintoon.

Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan elokuun alusta lukien. Jos opiskelija on suorittanut osan opintokokonaisuudesta edellisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti, hänellä on oikeus suorittaa se loppuun vanhoilla vaatimuksilla vielä lokakuun loppuun asti ellei opetussuunnitelmissa toisin määrätä.

Lukuvuonna 2013–2014 tai aiemmin osan poliittisen historian, valtio-opin, sosiaalipolitiikan, sosiologian ja sosiaalityön perusopinnoista suorittaneet, suorittavat em. kokonaisuudet erillisten oppiainekohtaisten korvaavuusperiaatteiden mukaisesti. Opintonsa lukuvuonna 2014 - 2015 aloittavien on mahdollista suorittaa vain uusien opetussuunnitelmien mukaiset poliittisen historia, valtio-opin ja sosiaalitieteiden perusopinnot. 

Yksittäiset opintosuoritukset voivat vanheta oppiaineen harkinnan mukaan. Keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun suorittamisesta tulee neuvotella ao. opettajan kanssa, mikäli vaatimukset ovat olennaisesti muuttuneet opiskelun aikana.  

 

OPETTAJANKOULUTUS

Suorittamalla 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, voi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut saada kelpoisuuden peruskoulun, lukion, muiden oppilaitosten tai aikuiskoulutuksen opettajan tehtäviin. Kelpoisuus määräytyy tutkinnon aineyhdistelmän mukaan. Peruskoulussa ja lukiossa kyseeseen tulevat filosofian, psykologian, historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajan tehtävät. Yhteiskunnallisten aineiden opettajan tehtäviä on myös kaupan ja hallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattikorkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa, samoin kansan- ja kansalaisopistoissa.

Pedagogiset opinnot voi suorittaa joko osana tutkintoa tai myöhemmin erillisinä opintoina. Opinnoista vastaa kasvatustieteiden tiedekunta. Koulutukseen järjestetään haku, johon kuuluu mm. soveltuvuushaastattelu. Hakumenettelystä tiedotetaan tammikuussa.

Lisätietoa verkkosivuilla: http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/opettajaksi/Sivut/home.aspx

 

PÄÄAINEEN VAIHTAMINEN

Tiedekunta voi myöntää opiskelijalle oikeuden vaihtaa VTK- ja VTM- tutkinnon pääainetta. Hakuaika on huhtikuussa. Vaihdon perusteet vahvistetaan tiedekunnan johtokunnassa edellisenä syksynä. Vähimmäisvaatimuksena on ollut perusopintojen suorittaminen sekä vaihdon kohteena olevasta pääaineesta että siitä pääaineesta, johon opiskelija on valittu. Vaatimukset voivat vaihdella pääaineittain. Psykologiaan ja logopediaan ei voi hakea pääaineen vaihtoa.

Lisätietoa valintaoppaassa: http://www.utu.fi/fi/Opiskelu/haeopiskelijaksi/Sivut/Valintaopas.aspx

 

HARJOITTELU

Pakollisesta harjoittelusta vastaa opiskelijan pääaine, jossa valvotaan, että harjoittelu on ohjattua ja että se vastaa tutkinnon tavoitteita.

Psykologian, logopedian ja sosiaalityön opiskelijoiden harjoittelu järjestetään oppiaineissa ja osittain tiedekunnan rahoituksella. Muiden alojen opiskelijoille tiedekunta myöntää hakemuksesta harjoittelutukea. Hakuaika on marraskuussa. Tuki myönnetään VTK-tutkinnon suorittaneille opiskelijoille. Jakoperusteina käytetään opintosuoritusten määrää ja harjoittelun kiireellisyyttä. Pääaineille asetetaan ohjeelliset kiintiöt suoritettujen VTK -tutkintojen ja opiskelijamäärien perusteella. Tuen myöntämisestä päättää dekaani. Päätöksen valmistelussa kuullaan oppiaineita.

Lisätietoa harjoittelusta intrassa: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/harjoittelu/Sivut/home.aspx

 

KANDIDAATINTUTKIELMA

Kandidaatin tutkintoa varten opiskelija laatii pääaineessaan tutkielman, jossa hän osoittaa kykyä tieteellisen ajattelun soveltamiseen, tieteenalansa ongelmien käsittelyyn sekä äidinkielen selkeään ja huolelliseen käyttöön.

Tutkielman laajuus on 10 opintopistettä mukaan lukien seminaari. Tarkemmat ohjeet annetaan kunkin pääaineen opetussuunnitelmassa. Tutkielman laatimisen yhteydessä kielikeskus järjestää tieteellisen kirjoittamisen opetuksen pienryhmäohjauksena.

Tutkielmasta laaditaan tiivistelmä, joka liitetään tutkielman nimilehden jälkeiseksi sivuksi. Tiivistelmän laatimisesta annetaan ohjeet ja malli erikseen Intrassa: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/tutkielmat-ja-kypsyysnaytteet/Sivut/home.aspx

Tutkielmaan on myös liitettävä todistus työn ohjaajan tekemästä alkuperäisyystarkastuksesta. Lisätietoja:http://www.utu.fi/fi/yksikko/yliopistopalvelut/opintohallinto/ohjauksen-ja-koulutuksen-tukipalvelut/ok/fairutu/Sivut/home.aspx

Opiskelijan on lisäksi kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Se tarkastetaan sekä kielen että sisällön osalta. Kypsyysnäyte laaditaan tiedekunnan tenttipäivänä sen jälkeen, kun kandidaatintutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan tutkielman ohjaajalle viimeistään viikkoa ennen koetta. Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintutkielmaan liittyvästä, ohjaajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäyte on essee, jonka pituus on noin 500 sanaa. Se on rakenteeltaan jäsennelty yhtenäinen teksti, jossa asiaa tuntematonkin lukija johdatetaan aiheeseen, jossa asiaa käsitellään otsikon vaatimalla tavalla ja joka päätetään yhteenvetoon. Lisätietoja intrassa: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/tutkielmat-ja-kypsyysnaytteet/Sivut/home.aspx

Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kielellä, jolla on saatu koulusivistys. Vain näin saavutetaan valtion virkaan vaadittava suomen tai ruotsin kielen täydellinen taito (Asetus 423/03). Ulkomailla peruskoulutuksensa saaneet opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteen englanniksi.

Jotta kypsyysnäyte voidaan katsoa hyväksytyksi, pitää sekä asiasisällön että kieliasun tarkastajan se hyväksyä. Kypsyysnäytteen kielen arvioi kielikeskuksen suomen tai ruotsin kielen lehtori asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäyte voidaan hylätä kieliasultaan, jos tekstilaji on epäselvä, rakenne hajanainen tai siinä on paljon kielivirheitä tai tyyliin sopimatonta sanastoa. Asiasisällön tarkastaa tutkielman ohjaaja. Asiasisällön osalta kypsyysnäyte voidaan hylätä, mikäli se ei vastaa otsikkoa, siinä on väärää tietoa tai teksti osoittaa, että opiskelijalla on puutteita perustiedoissa.

Opetussuunnitelmassa määrätty tarkastaja arvostelee tutkielman asteikolla 0-5.

Opetussuunnitelmassa määrätty tarkastaja arvostelee tutkielman 6-portaisella asteikolla arvosanoilla: 0 = hylätty, 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = kiitettävä ja 5 = erinomainen.  Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon aiheen vaativuus ja tekijän itsenäinen ja oivaltava ote.

Mikäli opiskelija on tyytymätön tutkielman arvosteluun, hän voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisua on pyydettävä kirjallisesti laitoksen johtajalta 14 päivän kuluessa arvostelun julkistamisesta. Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, voi saattaa asian yliopiston tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut oikaisupäätöksestä tiedon. Tutkintolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa.

Kandidaatintutkielman arvosteluperiaatteet

Alla esitetään erilaisilla arvosanoilla hyväksyttyjen tutkielmien tavanomaisia piirteitä. Jokainen tutkielma on kuitenkin oma yksilöllinen suorituksensa ja eri oppiaineiden traditiot vaihtelevat jossain määrin. Kandidaatintutkielmat, samoin kuin pro gradu -tutkielmat, ovat julkisia.

1 (Välttävä)

Tutkielman aiheen kuvaus on vaatimaton ja tehtävän asettelu sekä aiheen rajaus epätäsmällisiä. Tutkielman taustoitus perustuu sattumanvaraisiin harvoihin lähteisiin, joita käytetään referoiden. Ne jäävät irrallisiksi ja liittyvät löyhästi omaan tutkimusongelmaan. Työ on suppea ja pinnallinen ja se sisältää muoto- ja asiavirheitä. Jos kyse on empiirisestä tutkielmasta, tutkimusmetodit eivät ole soveliaita työlle tai ovat huonosti esitettyjä. Myös työn johtopäätös- tai pohdintaosat ovat pelkästään referointia, vääriin tuloksiin päätyviä tai muulla tavalla puutteellisia. Kirjoittaja on kuitenkin tutustunut aihealueeseen ja hallitsee akateemisen viittauskäytännön sekä akateemisen kirjoittamisen muodolliset vähimmäiskriteerit.

2 (Tyydyttävä)

Tutkielma on normaalin laajuinen kuvaus aiheesta, ja sillä on tutkimuksen rakenne. Tehtävän asettelu ja aiheen rajaus ovat epätäsmällisiä, liian suppeita tai laajoja. Teoreettinen perehtyneisyys on vähäistä tai pitkältikirjallisuuden referointia, eikä se reflektoi aiheen kanssa. Tutkielman aihepiirin teoreettisiin lähtökohtiin on tutustuttu rajallisesti, käytetyt lähteet eivät kaikilta osin ole relevantteja ja keskeisiä lähteitä puuttuu. Empiirisessä tutkielmassa tutkimusaineisto on kandidaatintutkielmaan sopimaton – joko liian suppea tai laaja. Teksti on monin paikoin huolimatonta ja kielenkäyttö epätäsmällistä. Tutkimustulokset esitetään kaavamaisesti ja niiden yhteys tutkimuksen taustoitukseen jää pinnalliseksi. Työn johtopäätökset ovat vaatimattomia, eivätkä niiden perustelut ole löydettävissä tutkitusta asiasta. Työ kuitenkin kattaa tieteellisen kirjoittamisen muodolliset kriteerit.

3 (Hyvä)

Tutkielma on kokonaisuudessaan toimiva. Valittu lähestymistapa on kuitenkin tavanomainen. Tutkielman aihepiirin aiempaan tutkimuskirjallisuuteen on paneuduttu, valitut lähteet ovat relevantteja tutkimusongelman kannalta, mutta vain keskeisimmät aiheeseen liittyvät tutkimukset tunnetaan hyvin. Tutkimustehtävä on esitetty perustellusti. Analyysit on toteutettu tavanomaiseen tapaan eikä itsenäinen osuus tule kovinkaan vahvasti esille. Tutkimustulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat pääosin johdonmukaisia ja perusteltuja, ja niitä on jossain määrin kriittisesti arvioitu. Tutkielma on muodollisesti moitteeton, selkeästi ja johdonmukaisesti kirjoitettu, ja käytetty kieli on hyvää.

4 (kiitettävä)

Tutkielma on rakenteeltaan ja argumentaatioltaan selkeä ja se etenee loogisesti. Siinä on perehdytty aihetta koskevaan tutkimukseen laajalti ja pystytään hyödyntämään teoreettis-menetelmällistä keskustelua. Lähteiden valinta ja niiden kanssa keskustelu osoittavat kriittistä tutkimusotetta. Aiheen rajaus on onnistunutta. Empiirisessä tutkielmassa aineiston valinta ja analyysi on toteutettu tavanomaista paremmin. Tutkielma ilmentää jonkin verran itsenäistä päättelyä ja empiirinen analyysi tuottaa selkeitä tuloksia. Tutkielma on kaiken kaikkiaan hyvin toteutettu, mutta voisi sisältää enemmän omaa pohdintaa ja itsenäistä otetta.

5 (erinomainen)

Tutkielma osoittaa tekijän vahvaa perehtymistä tutkimusaiheeseen ja sitä koskevaan tieteelliseen kirjallisuuteen. Teoreettisia ja menetelmällisiä ratkaisuja on kehitetty itsenäisesti ja taitavasti. Tutkielma ilmentää kykyä jäsentää ja käsitellä laajoja asiakokonaisuuksia ja teoreettisia tutkimustraditioita sekä kehitellä omaa näkökulmaa. Tutkielman rakenne on hyvin toimiva. Empiirisissä tutkielmissa aineiston valinta, analyysi ja tulkinta on toteutettu taitavasti ja niissä on oivaltavuutta. Kielenkäyttö on sujuvaa ja argumentaatio loogista ja tieteellisen täsmällistä. Viitekäytännöt ja muut tieteellisen kirjoittamisen muotoseikat ovat moitteettomat.

Lisätietoa: http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/valmistuminen/Sivut/home.aspx ja https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/tutkielmat-ja-kypsyysnaytteet/Sivut/home.aspx

 

PRO GRADU -TUTKIELMA

Maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii pääaineessaan pro gradu tutkielman, jossa hän osoittaa kykyä tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaan ja tieteelliseen kielenkäyttöön.

Tutkielma on jätettävä oppiaineeseen kahtena sidottuna kappaleena, jotka jäävät yliopiston haltuun.

Tutkielmasta laaditaan tiivistelmä, joka liitetään tutkielman nimilehden jälkeiseksi sivuksi. Tiivistelmän laatimisesta annetaan ohjeet ja malli erikseen Intrassa: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/tutkielmat-ja-kypsyysnaytteet/Sivut/home.aspx

Tutkielmaan on myös liitettävä todistus työn ohjaajan tekemästä alkuperäisyystarkastuksesta. Lisätietoja:http://www.utu.fi/fi/yksikko/yliopistopalvelut/opintohallinto/ohjauksen-ja-koulutuksen-tukipalvelut/ok/fairutu/Sivut/home.aspx

Tutkielmasta ja kypsyysnäytteestä antaa lausunnon vähintään kaksi oppaineen vastuuhenkilön määräämää tarkastajaa. Toisen tarkastajan tulee olla Turun yliopiston professorin tehtävän haltija tai hoitaja taikka dosentti, toinen tarkastaja voi olla oman tai toisen yliopiston dosentti tai tohtori taikka poikkeustapauksessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.

Tutkielman voi laatia myös ryhmätyönä joko siten, että korkeintaan kolme henkilöä muodostaa tutkijaryhmän, jonka jäsenet osallistuvat kiinteässä yhteistyössä työn laadinnan ja tutkimusraportin kirjoittamisen eri vaiheisiin tai siten, että kaksi tai useampi henkilö muodostaa tutkijaryhmän, joka käsittelee yhtenäistä aihealuetta niin, että yhteisen tutkielman lisäksi kukin henkilö laatii omaa osa-aluettaan käsittelevän erillisen tutkielman. Tutkijaryhmän aihepiiri voi kuulua yhden tai useamman oppiaineen alaan. Myös ryhmätyönä tehtyihin tutkielmiin tulee liittää tiivistelmäsivu. Ryhmätyön ohjaajan on annettava tarkastettavaksi jätetystä tutkielmasta lausunto, jolla varmistetaan, että kaikki ryhmään kuuluvat ovat aktiivisesti osallistuneet tutkielman laadintaan.

Pro gradu tutkielman kirjoittaminen englannin kielellä edellyttää ohjaajan suostumusta sekä Advanced Academic Writing -kurssin suorittamista.

Kypsyysnäyte

Kirjallinen kypsyysnäyte kirjoitetaan tiedekunnan tenttipäivänä sen jälkeen, kun pro gradu -tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan tutkielman ohjaajalle viimeistään viikkoa ennen koetta.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan tutkielmaan liittyvästä aiheesta. Se tarkastetaan vain asiasisällön osalta, jos opiskelija on kirjoittanut aikaisemmin kandidaatin tai maisterintutkielmaan liittyvän kypsyysnäytteen.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan tutkielmaan liittyvästä, ohjaajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäyte on essee, jonka pituus on noin 500 sanaa. Se on rakenteeltaan jäsennelty yhtenäinen teksti, jossa asiaa tuntematonkin lukija johdatetaan aiheeseen, jossa asiaa käsitellään otsikon vaatimalla tavalla ja joka päätetään yhteenvetoon. Lisätietoja intrassa: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/tutkielmat-ja-kypsyysnaytteet/Sivut/home.aspx

Tutkielma arvostellaan kuukauden kuluessa kypsyysnäytteen kirjoittamisesta. Tarkastajien lausunnot lähetetään opiskelijalle ennen kuin laitoksen johtaja päättää tutkielman hyväksymisestä.

Tutkielmasta ja kypsyysnäytteestä annetaan yhteisarvosana approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur.

Pro gradu -tutkielman arvosanan määräytymisen perusteista on erilliset ohjeet.

Mikäli opiskelija on tyytymätön tutkielman arvosteluun, hän voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa arvostelun julkistamisesta. Tutkintolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa.

Sivuaineesta laadittu tutkielma arvostellaan asteikolla 0-5.

Pro gradu - tutkielman arvosteluperusteet

Laudatur

Työssä on selkeästi ja eksplisiittisesti osoitettu sen merkitys oman tieteenalan ja muiden tutkimusaluetta sivuavien tieteenalojen kannalta. Tutkimuksen taustoitus ja oma tutkimus liittyvät toisiinsa taitavasti, ja tutkimuksen perustana oleva tieteellinen monipuolinen kirjallisuus on valittu relevantisti. Teoreettisen keskustelun ja aiempien tutkimusten tuntemus on poikkeuksellisen hyvää ja käsitteistö relevanttia ja taitavasti johdettu aiemmasta tieteellisestä keskustelusta. Kysymyksenasettelu on innovatiivinen. Aineiston käsittely on perusteellista. Analyysimenetelmät ovat relevantteja ja niitä on pystytty kehittelemään ja arvioimaan. Monipuolinen, taitavasti eri asiat huomioonottava pohdinta osoittaa taitoa perehtyä, jäsentää, toteuttaa ja raportoida tieteellistä tutkimusta. Kieli on tasokasta tieteellistä tekstiä. Tutkielma täyttää tutkimuseettiset vaatimukset.

Tutkielma osoittaa itsenäistä, kriittistä ja innovatiivista tutkimusotetta. Tutkielma olisi tieteellisten tulostensa ansiosta julkaistavissa sellaisenaan tai lyhennettynä jossakin alan tieteellisessä julkaisusarjassa tai aikakauslehdessä.

Eximia cum laude approbatur

Tutkielma osoittaa tekijän syvällistä perehtyneisyyttä aihealueensa tieteelliseen keskusteluun. Teorian ja aiempien tutkimusten uudelleen jäsentely ja synteesi on toteutettu uusia näkökulmia luovalla tavalla. Tutkimuksen tavoitteet, käsitteistö ja ongelmat on hyvin perusteltu ja rajattu ja liitetty taitavasti teoreettiseen taustaan. Kaiken kaikkiaan tutkielma ilmentää kriittistä ja innovatiivista tutkimusotetta sekä kykyä jäsentää teoreettisesti laajoja asia- ja ongelmakokonaisuuksia ja taitoa toteuttaa käytännössä hankaliakin tutkimustehtäviä taitavasti asetettujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimuksen metodologiset valinnat ja menetelmät on huolellisesti pohdittu ja perusteltu. Aineistonkeruutavassa ja sen analyysissa on oivaltavuutta. Tutkimuseettisiä kysymyksiä on käsitelty. Tutkielman pohdinnassa tutkimuksen päämääriä ja kysymyksenasettelua sekä tutkimustulosten käyttömahdollisuuksia on arvioitu ansiokkaasti ja suhteutettu tulokset aiempiin tutkimuksiin. Muotoseikat ja kirjoitustyyli täyttävät tieteelliselle tutkimukselle asetetut kriteerit.

Opinnäytetyö olisi tieteellisten tulostensa ansiosta muokattuna julkaistavissa jossain alan tieteellisessä julkaisussa tai aikakauslehdessä.

Magna cum laude approbatur

Johdanto, teoreettinen viitekehys ja tutkimuksen kysymyksenasettelu osoittavat perehtyneisyyttä omaan tutkimusalueeseen. Tutkimustehtävä on rajattu täsmällisesti ja suhteutettu esitettyyn teoreettiseen taustaan. Käytetyt käsitteet on selkeästi esitelty. Tutkielmassa on käytetty aiheen kannalta keskeistä lähteistöä. Aihepiiriin on syvennytty monipuolisen kirjallisuuden avulla. Lähteiden valinta ja niiden kanssa keskustelu kertovat kriittisestä tutkimusotteesta. Aineiston keruu- ja analyysimenetelmien valinta perusteluineen osoittavat käytettyjen menetelmien hallintaa ja niiden hyödyllisyyttä tutkimusongelman selvittämisen kannalta. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat johdonmukaisia ja hyvin perusteltuja. Työn tutkimuseettisistä kysymyksistä on keskusteltu. Raportoinnin tieteelliset käytännöt, muotoseikat, ulkoasu ja kieli hallitaan eikä niissä esiinny virheitä.

Cum laude approbatur

Tutkielma muodostaa hyvän ja toimivan kokonaisuuden. Valittu lähestymistapa voi olla tavanomainen. Tutkimuksen taustoitukseen on paneuduttu ja keskeisimmät aiheeseen liittyvät tutkimukset tunnetaan hyvin. Oman tutkimustehtävän yhteys taustoitukseen on havaittu ja osoitettu. Valitut lähteet ovat relevantteja tutkimusongelman kannalta ja kattavat riittävässä määrin tutkimusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja tutkimustehtävän johtaminen aiemmasta tutkimuksesta on käsitelty. Tutkimuksen menetelmälliset valinnat on perusteltu. Analyysit on toteutettu tavanomaiseen tapaan. Tutkimuksen päätelmät ovat johdonmukaisia ja tulosten luotettavuutta on arvioitu. Pohdinnassa kerrotaan tulosten yhteydestä esitettyyn kysymyksenasetteluun ja teoreettiseen taustaan. Tutkimuseettiset kysymykset on otettu huomioon. Tutkimus on muodollisesti moitteeton ja käytetty kieli on hyvää.

Non sine laude approbatur

Tutkimuksen taustoituksessa on käsitelty aiheeseen liittyviä teorioita ja tutkimustuloksia, mutta kokonaisuudessaan melko luettelonomaisesti ja mekaanisesti. Taustoitus voi olla joko liian suppea tai huonosti rajattu. Tutkimuksen lähtökohtia ja tutkimustehtävää on pohdittu ja pyritty liittämään aiempaan tutkimukseen, mutta siinä on puutteita. Lähteet eivät kaikilta osin ole relevantteja tai olennaisia lähteitä puuttuu. Tutkimusmenetelmien käytössä ei ole vakavia puutteita, mutta menetelmällisiä valintoja käsitellään lähinnä metodikirjallisuutta referoiden eikä kytkien niitä omaan tutkimukseen. Tulokset esitetään melko kaavamaisesti ja niiden tulkinta jätetään paljolti lukijan tehtäväksi. Tulosten yhteys tutkimuksen taustoitukseen jää puutteelliseksi, samoin niiden kriittinen arviointi. Kielenkäyttö on melko hyvää.

Lubenter approbatur

Tutkielman taustoitus on joko liian suppea ja yksipuolinen tai liian laaja ja rönsyilevä. Tutkimuksen tarkoitusta pohditaan jonkin verran, mutta sen suhde aiempaan aihepiiristä tehtyyn tutkimukseen jää epäselväksi. Referoidut teoriat ja tutkimukset jäävät irrallisiksi ja liittyvät vain löyhästi omaan tutkimusongelmaan. Käsitteiden määrittely on puutteellista. Tutkimusmenetelmien käyttö on horjuvaa eikä valittuja menetelmiä ole perusteltu. Aineiston analyysi on keskeneräinen, tulosten esittely on pintapuolista tai siinä on epäjohdonmukaisuuksia. Johtopäätöksinä esitetään lähinnä tutkimuksen tiivistelmä. Kieliasussa on puutteita.

Approbatur

Tutkielma on hyväksyttävissä, mutta usealla osa-alueella esiintyy suuriakin puutteita. Lähestymistapa ei ole onnistunut. Työssä ei juuri esitellä aihetta käsittelevää keskustelua ja tutkimusta. Taustoitus perustuu sattumanvaraisesti valittuihin harvoihin lähteisiin, joita käytetään referoiden. Lähteet ovat pääosin muita kuin tutkimuksellisia lähteitä, esimerkiksi oppikirjoja, komiteamietintöjä, ammatillisia tekstejä. Tutkimuksen tarkoitus ja käsitteistö jäävät epäselviksi. Tutkimustehtävä on ilmaistu sekavasti eikä sitä ole perusteltu. Tutkimuksen metodisissa valinnoissa sekä aineiston analyysissa on selviä puutteita. Tulokset on esitetty luettelomaisesti kommentoimatta. Johtopäätökset ja pohdinta puuttuvat tai ovat erittäin niukat. Kieliasussa on selviä virheitä. Lähteiden merkinnässä, lähdeluettelossa ja tutkimusraportin rakenteessa on puutteita.

 

TUTKINTOTODISTUS

Dekaani myöntää todistukset maisterin ja kandidaatin tutkinnoista. Opiskelija toimittaa tiedekunnan kansliaan todistusanomuksen siinä vaiheessa, kun kaikista opintosuorituksista ja opintokokonaisuuksistaon merkinnät opintorekisterissä. Todistuksen saa kahden viikon kuluessa todistusanomuksen hyväksymisestä.

Kandidaatin tutkinnontodistukseen merkitään pääaineen perus- ja aineopintojen yhteismäärä ja arvostelu.

Sivuaineista merkitään todistukseen vähintään 25 opintopisteen laajuiset opinnot. Jos pakollinen sivuainesuoritus on suppeampi, sekin merkitään todistukseen, samoin toisessa tiedekunnassa suoritettu opintokokonaisuus, vaikka se olisi vähemmän kuin 25 opintopistettä. Pakolliset kieliopinnot merkitään eriteltyinä, muut opinnot vain määrinä.

Maisterin tutkintotodistukseen merkitään pääaineen syventävien opintojen yhteismäärä ja arvostelu sekä pro gradu –tutkielman arvosana. Mahdolliset sivuainekokonaisuudet merkitään kuten kandidaatin tutkinnon todistukseen.

ks. http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/valmistuminen/Sivut/home.aspx

 

PUBLIIKKI

Kaksi kertaa vuodessa, lukukauden lopussa, pidetään Akatemiatalolla juhlallinen publiikki, johon kutsutaan kaikki kyseisenä lukukautena valmistuneet maisterit, lisensiaatit ja tohtorit.

ks. http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/valmistuminen/publiikki/Sivut/home.aspx

 

DIPLOMA SUPPLEMENT

Englanninkielinen, kansainvälinen tutkintotodistuksen liite, lähetetään kaikille valmistuneille. Diploma Supplement on Euroopan komission ja UNESCO:n kehittämä asiakirja tutkintojen kansainväliseen tunnistamiseen ja vertailuun. Diploma Supplement antaa tietoa tutkinnosta sekä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä esimerkiksi työnantajille tai ulkomaisille yliopistoille.

 

TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN

Turun yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon tai alemman korkeakoulututkinnon, jos opiskeluoikeus on myönnetty vain alempaan tutkintoon, valmistumisen jälkeen on mahdollista täydentää tutkintoa seuraavien kolmen lukuvuoden ajan. Näitä opintoja kutsutaan täydennysopinnoiksi ja ne ovat maksuttomia, eikä niitä sisällytetä jo suorittamaasi tutkintoon.

Opiskeluoikeus eri oppiaineisiin määräytyy samoin perustein kuin yliopiston varsinaisten opiskelijoiden sivuaineopiskeluoikeus. Tutkintoaan täydentävän opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon, mutta hän ei voi kuulua ylioppilaskuntaan. Myöhemmin voi täydentää opintoja suorittamalla maksullisia erillisopintoja tai avoimen yliopiston opintoja.

Lisätietoja: http://www.utu.fi/fi/Opiskelu/muut-vaylat/Sivut/tutkinnon-taydennys.aspx


JATKOTUTKINNOT

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatkotutkintoja ovat valtiotieteiden, psykologian ja filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

Yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (1039/2013) mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on

1) perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen,

2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa,

3) perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin,

4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen,

5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Jatko-opintokelpoisuus

Jatko-opinto-oikeuden yleisenä edellytyksenä on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai sellainen soveltuva ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.

Valtiotieteiden lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, jolla on yhteiskuntatieteellisen alan ylempi korkeakoulututkinto tai jolla tiedekunta toteaa muuten olevan riittävät tiedot ja valmiudet.

Psykologian lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, jolla on psykologian alan ylempi korkeakoulututkinto tai jolla tiedekunta toteaa muuten olevan riittävät tiedot ja valmiudet.

Filosofian tohtorin tutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä hakija, jolla tiedekunta toteaa olevan jatkokoulutuskelpoisuuden filosofiassa, logopediassa tai psykologiassa.

Jatko-opiskelijaksi valittavalta edellytetään lisäksi riittävää englannin kielen taitoa. Riittävä englannin kielen taito tulee osoittaa liittämällä hakemukseen todistus kielitestin suorittamisesta yhdellä alla olevista tavoista:

  • IELTS (International English Language Testing System) tulos vähintään 6.5, yksittäisten osioiden kohdalla vähintään 5.5
  • TOEFL (Test of English as a Foreign Language) pistemäärä vähintään 575 (paperitesti) tai 232 (tietokonepohjainen testi) tai 92 (internetpohjainen testi)
  • Pearson PTE (Pearson Test of English Academic) pistemäärä vähintään 62, yksittäisten osioiden kohdalla vähintään 54
  • Cambridge ESOL –testi:
    CPE (Certificate of Proficiency in English) arvosana A,B tai C tai
    CAE (Certificate in Advanced English) arvosana A, B tai C.

Kielitaidon osoittamisen velvoite ei koske hakijaa, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon ja siihen vaadittavat opinnot

  • yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa Suomessa suomen, ruotsin tai englannin kielellä
  • yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa EU-/ETA-maassa englannin kielellä. Tutkintokielen on käytävä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan korkeakoulun antamasta virallisesta dokumentista.
  • Yhdysvalloissa, Kanadassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa sijaitsevassa yliopistossa englannin kielellä.

Jatko-opiskelijoiden valinta

Valinnan tavoitteena on saada tutkijanuralle soveltuvia kyvykkäitä, motivoituneita, tutkimustyöhön ja jatko-opiskeluun sitoutuneita opiskelijoita.

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijoiden yleiset valintakriteerit ovat

- maisterin tutkinnon syventävien opintojen arvosana (yleensä vähintään hyvät tiedot)

- pro gradu -tutkielman arvosana (yleensä vähintään cum laude approbatur)

- hakijan tutkimussuunnitelman taso ja toteutuskelpoisuus

- ohjausresurssien saatavuus.

Jatko-opinto-oikeuden myöntää tiedekunta.


TOHTORIN TUTKINNOT

Turun yliopistossa toimii syksystä 2011 lähtien Turun yliopiston tutkijakoulu (UTUGS, kotisivu: www.utu.fi/fi/Tutkimus/tutkijakoulu/), johon kaikki tohtorin tutkintoa suorittavat opiskelijat kuuluvat tohtoriohjelmien kautta. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettavat kuuluvat Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelmaan tai Turun yliopiston kliiniseen tohtoriohjelmaan.

Opiskelijantutkimusaihe ja ohjaustaho määrittelevät sen, mihin tohtoriohjelmaan hän kuuluu ja millä tieteenalalla tutkinto suoritetaan.

Valtiotieteiden tohtorin tutkinnon tieteenalana voi olla filosofia, poliittinen historia, sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, sosiologia, taloussosiologia, valtio-oppi, koulutussosiologia tai East Asian Studies.

Psykologian tohtorin tutkinto suoritetaan psykologian tieteenalalla.

Filosofian tohtorin tutkinnon voi suorittaa filosofian, logopedian ja psykologian tieteenaloilla.

Jatko-opiskelijoiden valinta tohtorin tutkintoon

Jatko-opinto-oikeutta yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan haetaan sellaisen Turun yliopiston tohtoriohjelman kautta, jossa tiedekunta on mukana. Näitä ovat Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma sekä Turun yliopiston kliininen tohtoriohjelma. Hakija lähettää hakemuksensa valitsemaansa tohtoriohjelmaan noudattaen tohtoriohjelman hakuohjeita ja –aikoja.

Haku Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelmaan järjestetään kolme kertaa vuodessa. Tohtoriohjelma järjestää syksyn hakuajan yhteydessä tämän lisäksi myös haun palkallisiin tohtorikoulutettavan tehtäviin. Hakuajat ja tarkemmat ohjeet ilmoitetaan tohtoriohjelman kotisivulla utu.fi/fi/yksikot/soc/jatko-opiskelu/tohtoriohjelma/hakeminen/.

Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelman yleiset valintakriteerit ovat

- maisterin tutkinnon syventävien opintojen arvosana (yleensä vähintään hyvät tiedot)

- pro gradu -tutkielman arvosana (yleensä vähintään cum laude approbatur)

- hakijan tutkimussuunnitelman taso ja toteutuskelpoisuus

- ohjausresurssien saatavuus.

Tohtoriohjelmaan otetaan opiskelijoita vuosittain enintään 50.

Turun yliopiston kliinisen tohtoriohjelman valintakriteerit sekä hakuohjeet ja –ajat ilmoitetaan tohtoriohjelman kotisivulla utu.fi/fi/yksikot/med/opiskelu/Jatkotutkinto/tieteellinen/tohtoriohjelmat/tkt/Sivut/hakeminen.aspx.

Hakijoiden muodollinen jatkokoulutuskelpoisuus tarkastetaan tiedekunnan kansliassa.

Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelman jatkoon kelpuutetut hakemukset toimitetaan oppiaineisiin arvioitaviksi. Oppiaineen jatkokoulutuksesta vastaava henkilö tekee valintaehdotuksen. Hakemukset käsitellään sen jälkeen tohtoriohjelman johtoryhmässä. Johtoryhmä tekee esityksen tohtorikoulutettavien valinnasta dekaanille, joka tekee päätöksen.

Turun yliopiston kliinisen tohtoriohjelman jatkoon kelpuutetut hakemukset käsitellään tohtoriohjelman johtoryhmässä. Johtoryhmä tekee esityksen tohtorikoulutettavien valinnasta dekaanille, joka tekee päätöksen.

Hylkäyksestä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti. Päätökseen voi pyytää oikaisua 14 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta.

Tohtorin tutkintoon vaadittavat opinnot

Tohtorin tutkintoon vaaditaan väitöskirja (180 op) sekä pääaineen jatko-opintoja ja muita tutkintoa tukevia opintoja (60 op). Mikäli opiskelijan lähtötasona on lisensiaatin tutkinto, tohtorin tutkintoon vaaditaan vain väitöskirja.

Jatkokoulutuksen opinnot 60 op

Opintojen tarkoituksena on tukea väitöskirjatyötä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Jokaisen tohtorikoulutettavan tulee aktiivisesti osallistua järjestettyyn koulutukseen sekä esitellä omaa tutkimustaan ja sen edistymistä vähintään kerran lukuvuodessa.

1) Pakolliset opinnot

- Jatkotutkintokuulustelu tai vastaava suoritus 15 op. Sisällöstä ja suoritustavoista sovitaan kuulustelun vastaanottavan professorin kanssa.

- Aktiivinen osallistuminen oppiaineen tai tiedekunnan tutkijaseminaariin

- Turun yliopiston tutkijakoulun tarjoamat tieteenfilosofian ja tutkimusetiikan kurssit tai vastaavat suoritukset

2) Muut opinnot

- Muut tohtoriohjelman tai yliopiston tutkijakoulun järjestämät opinnot

- Muut jatkotutkintoja varten järjestetyt tieteelliset opinnot

- Sivuaineen opinnot

- Opintoihin voi sisällyttää tieteellistä julkaisutoimintaa, kirja-arvosteluja, yliopisto-opetusta, aktiivista osallistumista tieteellisiin kongresseihin, korkeakoulupedagogisia opintoja tai ammatillisia erikoistumisopintoja.

Pääainekohtaiset sovellutukset vaatimuksista esitetään oppiaineiden opetussuunnitelmissa.Opinnot suoritetaan ennen väitöskirjan jättämistä esitarkastukseen.

Ohjaus

Tohtorikoulutettavalle määrätään vähintään yksi ohjaaja. Pääohjaaja on oppiaineen professori tai tohtorin tutkinnon suorittanut opettaja tai tutkija. Toinen ohjaaja voi olla myös oppiaineen ulkopuolelta.

Tohtorikoulutettavalta edellytetään, että hän tulee ohjaukseen valmistautuneena, tuottaa tarvittavaa materiaalia, on säännöllisesti yhteydessä ohjaajaan ja tekee sovitut tehtävät. Opiskelijan tulee sitoutua tutkimushankkeeseensa pyrkimällä korkeaan tieteelliseen laatuun ja noudattamalla tutkimuseettisiä sääntöjä.

Ohjausta varten laaditaan ohjaussuunnitelma, jossa tohtorikoulutettava ja ohjaaja sopivat väitöskirjatyön tavoitteista, aikataulusta, ohjauksen käytännön toteutuksesta sekä muista työn etenemisen kannalta keskeisistä kysymyksistä. Suunnitelmaan kirjataan sekä opiskelijan että ohjaajan vastuut ja, mikäli ohjaajia on useampia kuin yksi, ohjaajien välinen työnjako. Suunnitelmaa voidaan täydentää ja muuttaa jatko-opintojen kuluessa. Ohjaussuunnitelma on voimassa enintään neljän vuoden ajan minkä jälkeen ohjaaja arvioi väitöskirjahankkeen senhetkisen toteuttamiskelpoisuuden. Suotuisassa tapauksessa sopimusta voidaan jatkaa vuodella, minkä jälkeen hanke arvioidaan uudelleen.

Suunnitelman alkuperäiskappale arkistoidaan oppiaineessa ja kopio sopimuksesta toimitetaan tohtorikoulutettavalle ja tohtoriohjelman koordinaattorille. Ohjaussuunnitelmamalli löytyy osoitteesta utu.fi/fi/yksikot/soc/jatko-opiskelu/tohtoriohjelma/ohjaus/.

Tohtoriohjelman johtoryhmä käsittelee ohjaukseen liittyvät ongelmatapaukset. Selvittelyssä kuullaan kaikkia osapuolia. Mahdollisesta ohjaajan vaihtamisesta päättää dekaani.

Tohtoriohjelman tohtorikoulutettavat raportoivat vuosittain opintojensa etenemisestä sähköisellä vuosiraportilla. Tohtoriohjelma antaa tarkemmat ohjeet vuosiraportin toimittamisesta kunkin kalenterivuoden lopulla.

Väitöskirja

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä tiedekunnan alaan kuuluva, itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, jota ei ole kokonaisuutena aikaisemmin julkaistu.

Väitöskirja voidaan julkaista suomen, ruotsin tai englannin kielellä tai tiedekunnan suostumuksella muulla kielellä.

Väittelyluvan myöntämistä varten väitöskirjan tekijä jättää käsikirjoituksen tiedekunnan kansliaan kolmena kappaleena.

Artikkeliväitöskirja

Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa julkaistava väitöskirja voi olla muodoltaan joko monografia tai artikkeliväitöskirja. Artikkeliväitöskirjalla tarkoitetaan julkaisua, joka muodostuu johdantoluvusta sekä jo julkaistuista tai julkaistaviksi hyväksytyistä, itsenäisistä artikkeleista, jotka käsittelevät yhteistä tutkimusongelmaa tai ongelmakokonaisuutta. Artikkeliväitöskirja vastaa tieteelliseltä tasoltaan ja muulta vaatimustasoltaan monografiaa. Artikkeliväitöskirja koostuu yhteenvedosta ja vähintään kolmesta tieteellisestä artikkelista.

Artikkeliväitöskirjan aloitusvaiheessa väitöskirjantekijä ja työn pääohjaaja sopivat väitöskirjan julkaisusuunnitelmasta.

Artikkelit voivat olla joko tieteellisissä lehdissä tai kokoomateoksissa julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä. Kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi, pitää väittelijän liittää käsikirjoitukseen vielä julkaisemattomista, mutta julkaistavaksi hyväksytyistä artikkeleista julkaisusarjan päätoimittajan tai kokoomateoksen toimittajan hyväksymisilmoitus.

Jokaisen artikkelin tulee sisältää uusia tuloksia. Koska artikkeleja ei voi muokata enää väitöskirjan julkaisuvaiheessa, voidaan artikkeleissa sallia lievää toistoa tai päällekkäisyyttä.

Kaikkien artikkeliväitöskirjaan sisällytettävien artikkelien pitää olla vertaisarvioituja. Artikkelit voivat olla kansainvälisiä tai kotimaisia julkaisuja. On kuitenkin suositeltavaa, että artikkeliväitöskirjan osatutkimukset pyritään julkaisemaan kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa.

Väittelijällä tulee olla artikkelien kirjoittamisessa sekä tulosten laatimisessa selkeä itsenäinen rooli. Artikkeleihin voi kuulua myös yhteisartikkeleja. Väittelijän tulee olla vähintään kolmessa artikkelissa keskeisen kontribuution tehnyt kirjoittaja. Kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi, tutkimuksen tekijän ja ohjaajan on esitettävä tiedekunnalle kirjallinen selvitys yhteisjulkaisuista ja niihin sisältyvästä väittelijän työn itsenäisestä osuudesta. Selvitys lähetetään käsikirjoituksen mukana esitarkastajille, jotta he pystyisivät arvioimaan, vastaako väittelijän kokonaistuotos tiedekunnan vaatimuksia artikkeliväitöskirjan laajuudesta.

Samaa artikkelia voi edellä mainitun selvityksen perusteella käyttää useammassa eri väitöskirjassa. Artikkeliväitöskirja ei voi kuitenkaan sisältää väittelijän aikaisemman väitöskirjan osia.

Artikkelien julkaisuajankohdalle ei ole säädetty rajoja; artikkelit eivät siis vanhene.

Yhteenveto Yhteenveto-osio on väittelijän yksin laatima. Yhteenvedon suosituslaajuus on 30-100 sivua. Yhteenveto ei ole pelkkä laajennettu tiivistelmä artikkeleista, vaan analyyttinen johdatus työhön.

Yhteenveto sijoittuu työn alkuun, ennen artikkeleja. Yhteenvedossa esitetään tutkimuksen ongelma, sen motivointi ja tieteellinen asemointi sekä tutkimuksen tavoitteet, menetelmät, tulokset ja johtopäätökset. Yhteenvedossa väittelijä myös nivoo väitöskirjaan sisällytettävät artikkelit yhteen ja tuo esiin kunkin artikkelin merkityksen tutkimuskokonaisuuden ja tutkimustulosten kannalta. Yhteenvedossa ei siis pidä esitellä uutta tutkimusta tai aineistoa. Sen sijaan yhteenvedossa tulee tarkastella ja arvioida kriittisesti artikkeleissa esitettyjä tutkimuksia ja niiden tulosten merkitystä yhteenvedon julkaisemisen aikaan.

Julkaisu Julkaistujen artikkelien painattaminen väitöskirjaan edellyttää kirjallisen julkaisuluvan hankkimista kustantajalta. Luvan hankkiminen on väittelijän vastuulla.

Arvostelu Artikkeliväitöskirjan arvostelussa arvioidaan sekä artikkelit että yhteenveto. Artikkelien arvioidaan sisällöllisesti sekä sen kannalta, mikä on ollut väittelijän kontribuutio kussakin artikkelissa ja minkälaisen kokonaisuuden artikkelit muodostavat yhteenvedon kanssa. Yhteenveto-osiolla on arvioinnissa keskeinen rooli

Esitarkastus

Ennen kuin käsikirjoitus jätetään esitarkastettavaksi, pitää teksti tarkastaa yliopiston ohjeiden mukaisesti sähköisellä plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Työn pääohjaaja tekee tarkastuksen ja laatii todistuksen tarkastuksen suorittamisesta. Esitarkastuslupaa hakeviin väitöskirjoihin on liitettävä todistus työnohjaajan tekemästä alkuperäisyystarkastuksesta (ks. www.utu.fi/fairUTU).

Dekaani määrää käsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla, mikäli mahdollista, on dosentilta vaadittavat tieteelliset ansiot. Ainakin toisen esitarkastajan tulee olla Turun yliopiston ulkopuolelta. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Esityksen esitarkastajiksi tekevät pääaineen vastuuhenkilö ja ohjaaja.

Väitöskirjan tekijälle varataan ennen esitarkastajien määräämistä tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.

Väittelylupaa koskevan lausunnon antamisen suositeltava määräaika on kolme kuukautta. Lausunto ei voi olla ehdollinen, vaan siinä joko puolletaan tai ei puolleta väittelyluvan myöntämistä. Tiedekunnan lähtökohta on, että esitarkastukseen jätetty työ on julkaisuvalmis. Jos esitarkastuslausunnot puoltavat väittelyluvan myöntämistä, tiedekunnan johtokunta ottaa asian välittömästi päätettäväksi. Jos lausunnoissa väittelylupa evätään siksi, että käsikirjoitus vaatii vielä huomattavasti lisää työtä, tekijän on tehtyään tarvittavat korjaukset toimitettava viimeistelty käsikirjoitus tiedekunnalle. Tämän jälkeen tiedekunta saattaa kääntyä esitarkastajien puoleen saattaakseen työn soveltuvin osin uudelleen arvioitavaksi. Opiskelija voi myös halutessaan keskeyttää esitarkastusprosessin; tällöin ohjaaja puoltaa esitarkastuksen käynnistämistä uudelleen kun työtä on korjattu, ja johtokunta nimeää työlle jälleen esitarkastajat.

Julkaiseminen

Julkaistavaan väitöskirjaan liitetään sekä suomeksi että englanniksi laadittu lyhyt tiivistelmä.

Väitöskirjan julkaisemisessa noudatetaan yliopiston antamia ohjeita (www.utu.fi/fi/Tutkimus/vaitokset/vaitosohjeet/Sivut/vaitöskirjan-julkaiseminen-ja-painatus).

Väitöskirjan arvostelu

Kun johtokunta on myöntänyt väittelyluvan, dekaani määrää väitöskirjalle vastaväittäjän, kustoksen ja arvostelutoimikunnan.

Dekaani määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla, mikäli mahdollista, on dosentilta vaadittavat tieteelliset ansiot. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Pääsääntöisesti vastaväittäjän tulee olla oman yliopiston ulkopuolelta. Väitöskirjan tekijälle varataan ennen vastaväittäjän määräämistä tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.

Dekaani määrää väitöstilaisuuden kustokseksi tiedekunnan professorintehtävässä toimivan tai tiedekunnan dosentin.

Väitöstilaisuuden kielestä määrää kustos etukäteen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä on suomi tai ruotsi taikka se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä siihen suostuu. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieltä, jos niin sovitaan.

Väitöskirjan arvostelua varten dekaani nimittää arvostelutoimikunnan, jonka tehtävänä on varmentaa arvioinnin tasapuolisuutta. Toimikuntaan kuuluu kustos, vastaväittäjä(t), esitarkastajat, ohjaaja(t) ja vähintään yksi laitoksen professori. Toimikunnassa voi olla ulkopuolinen asiantuntija. Kustos perehdyttää vastaväittäjän ja arvostelutoimikunnan muut jäsenet tiedekunnan arvostelukäytäntöön, arvosteluasteikkoon ja säädöksiin. Kustoksen tulee myös saattaa toimikunnan tietoon muut arvosteluun mahdollisesti vaikuttavat seikat.

Arvostelutoimikuntaa kuultuaan tulee vastaväittäjän antaa tiedekunnalle väitöskirjasta perusteltu kirjallinen lausunto kuuden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Lausunnossa esitetään väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä sekä ehdotetaan hyväksyttävälle työlle arvosanaa. Lausunnossa tulee samalla ilmoittaa, millä tavalla arvostelutoimikuntaa on kuultu.

Väittelijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta. Vastine on toimitettava tiedekunnalle ennen sitä johtokunnan kokousta, jossa väitöskirjan arviointi on esillä.

Johtokunta päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta. Hyväksytyn väitöskirjan arvostelussa käytetään asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur.

Arvosteluasteikon soveltamisessa noudatetaan seuraavia perusteita:

Approbatur Työssä on vakavia puutteita, mutta se täyttää väitöskirjalle asetetut vaatimukset.

Lubenter approbatur Työssä on useita huomattavia puutteita ilman niitä riittävästi kompensoivia erityisansioita.

Non sine laude approbatur Työssä on puutteita ilman niitä riittävästi kompensoivia erityisansioita.

Cum laude approbatur Työ on hyvä tieteellinen suoritus. Se on käsitteellisesti ja kielellisesti selkeä, tutkimusongelma, metodiset ratkaisut ja johtopäätökset on hyvin perusteltu ja aineisto relevantti. Työn erityisansiot kompensoivat työssä ilmeneviä puutteita.

Magna cum laude approbatur Työssä on tieteellisiä ansioita ilman niitä heikentäviä puutteita.

Eximia cum laude approbatur Työssä on huomattavia tieteellisiä ansioita ilman niitä heikentäviä puutteita.

Laudatur Työ on tieteellisesti kunnianhimoinen ja erittäin ansiokas.

Väitöskirjan tekijä voi tehdä johtokunnalle kirjallisen oikaisupyynnön väitöskirjan arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Todistus tohtorin tutkinnosta

Todistuksen tohtorin tutkinnosta myöntää dekaani. Todistukseen merkitään tieteenala, väitöskirjan nimi ja arvosana sekä muiden opintojen laajuus.


LISENSIAATIN TUTKINNOT

Lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee tehdä lisensiaatintutkimus ja suorittaa jatkokoulutukseen kuuluvat opinnot. Tutkinnon voi suorittaa kaikissa tiedekunnan oppiaineissa.

Jatko-opiskelijoiden valinta lisensiaatin tutkintoon

Jatko-opiskeluoikeutta haetaan yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta tiedekunnan kansliaan palautettavalla lomakkeella. Hakuaika on vapaa. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin ammatillisen lisensiaatin tutkinnon tarjoavat koulutusohjelmat, joihin on omat hakuaikansa ja –käytäntönsä (ks. alla).

Yleiset valintakriteerit ovat

- maisterin tutkinnon syventävien opintojen arvosana (yleensä vähintään hyvät tiedot)

- pro gradu -tutkielman arvosana (yleensä vähintään cum laude approbatur)

- hakijan tutkimussuunnitelman taso ja toteutuskelpoisuus

- ohjausresurssien saatavuus.

Hakijoiden muodollinen jatkokoulutuskelpoisuus tarkastetaan tiedekunnan kansliassa.

Jatkoon kelpuutetut hakemukset toimitetaan tämän jälkeen oppiaineisiin arvioitaviksi. Oppiaineen jatkokoulutuksesta vastaava henkilö tekee valintaehdotuksen. Valinnasta tekee päätöksen dekaani.

Hylkäyksestä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti. Päätökseen voi pyytää oikaisua 14 päivän kuluessa tulosten julkistamisesta.

Lisensiaatin tutkinnot, joihin sisältyy erikoistumiskoulutus

Erikoistumiskoulutuksen sisältäviin lisensiaatin tutkintoihin otetaan opiskelijat valintamenettelyllä, josta päätetään vuosittain erikseen. Tällaisia tutkintoja on psykologian, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön aloilla.

Lisensiaatin tutkintoon, joka sisältää erikoistumiskoulutuksen, kuuluu järjestelmällinen teoreettinen ja käytännöllinen syventyminen erikoisalaan, lisensiaatintutkimus ja erikoisalan ohjattu työkokemus.

Erikoistumiskoulutuksen sisältävässä tutkinnossa lisensiaatintutkimuksen laajuus on 40 op.

Psykologian erikoisalat ovat kehitys- ja kasvatuspsykologia, neuropsykologia, psykoterapia, terveyspsykologia sekä työ- ja organisaatiopsykologia.

Sosiaalityön erikoisalat ovat lapsi- ja nuorisososiaalityö, kuntouttava sosiaalityö, marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, hyvinvointipalvelujen erikoisala sekä yhteisösosiaalityö.

Sosiaalipolitiikan alalla voi Turun yliopistossa suorittaa lisensiaatin tutkinnon sosiaalivakuutuksen huippuasiantuntijoiden jatkokoulutusohjelmassa.

Lisensiaatin tutkintoon kuuluvat opinnot

Lisensiaatintutkimus 60 op

Lisensiaatintutkimuksen tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.

Tiedekunta voi hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi myös samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä vertaisarvioituja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä artikkeleita ja niistä laaditun yhteenvedon, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset.

Artikkeleihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tutkimuksen tekijä on velvollinen esittämään tiedekunnalle selvityksen yhteisjulkaisuihin sisältyvän työnsä itsenäisestä osuudesta. Hyväksyttävänä selvityksenä pidetään yhteisjulkaisun tekijöiden allekirjoittamaa selvitystä. Selvitys on annettava samalla, kun tutkimus jätetään tarkastettavaksi.

Ammatillisiin lisensiaatintutkintoihin vaadittavat opinnot sisältyvät oppiaineiden opetussuunnitelmiin.

Lisensiaatin tutkinnon jatkokoulutuksen opinnot 60 op

Opintojen tarkoituksena on tukea lisensiaatintutkimuksen tekemistä ja antaa valmiuksia sekä tutkijan tehtäviin että muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Jokaisen jatko-opiskelijan tulee aktiivisesti osallistua järjestettyyn koulutukseen sekä esitellä omaa tutkimustaan ja sen edistymistä vähintään kerran lukuvuodessa.

1) Pakolliset opinnot

- Jatkotutkintokuulustelu tai vastaava suoritus 15 op. Sisällöstä ja suoritustavoista sovitaan kuulustelun vastaanottavan professorin kanssa.

- Aktiivinen osallistuminen oppiaineen tai tiedekunnan tutkijaseminaariin

- Turun yliopiston tutkijakoulun tarjoamat tieteenfilosofian ja tutkimusetiikan kurssit tai vastaavat suoritukset

2) Muut opinnot

- Muut tohtoriohjelman tai yliopiston tutkijakoulun järjestämät opinnot

- Muut jatkotutkintoja varten järjestetyt tieteelliset opinnot

- Sivuaineen opinnot

- Opintoihin voi sisällyttää tieteellistä julkaisutoimintaa, kirja-arvosteluja, yliopisto-opetusta, aktiivista osallistumista tieteellisiin kongresseihin, korkeakoulupedagogisia opintoja tai ammatillisia erikoistumisopintoja.

Ohjaus

Lisensiaatintutkimuksen tekijälle määrätään vähintään yksi ohjaaja. Pääohjaaja on oppiaineen professori tai lisensiaatin tutkinnon suorittanut opettaja tai tutkija. Toinen ohjaaja voi olla myös oppiaineen ulkopuolelta.

Jatko-opiskelijalta edellytetään, että hän tulee ohjaukseen valmistautuneena, tuottaa tarvittavaa materiaalia, on säännöllisesti yhteydessä ohjaajaan ja tekee sovitut tehtävät. Opiskelijan tulee sitoutua tutkimushankkeeseensa pyrkimällä korkeaan tieteelliseen laatuun ja noudattamalla tutkimuseettisiä sääntöjä.

Lisensiaatintutkimuksen arvostelu

Tarkastajien määräämistä varten tutkimuksen tekijä jättää tiedekunnan kansliaan lisensiaatintutkimuksensa neljänä sidottuna kappaleena, joista kaksi jää yliopiston haltuun ja kaksi toimitetaan tutkimuksen tarkastajille.

Lisensiaatintutkimuksen arviointia varten dekaani määrää vähintään kaksi tarkastajaa. Näiden esteellisyydestä on voimassa mitä hallintolain (434/2003) 28§:ssä säädetään. Lisensiaatintutkimuksen ohjaaja ei voi olla tarkastaja, ja ainakin toisen tarkastajan tulee olla oman laitoksen ulkopuolelta. Lisensiaatintutkimus tarkastetaan tutkijaseminaarissa. Sen jälkeen tarkastajat antavat perustellut kirjalliset lausunnot ja mikäli esittävät työn hyväksymistä, tekevät myös arvosanaehdotuksen. Tarkastajat voivat antaa myös yhteisen lausunnon. Lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta päättää tiedekunnan johtokunta.

Tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista. Vastine on toimitettava tiedekunnalle ennen sitä johtokunnan kokousta, jossa lausuntojen on tarkoitus olla esillä.

Hyväksytyn lisensiaatintutkimuksen arvostelussa käytetään asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Asteikkoa sovelletaan samoin perustein kuin väitöskirjoja arvosteltaessa.

Lisensiaatintutkimuksen tekijä voi tehdä johtokunnalle kirjallisen oikaisupyynnön tutkimuksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Erikoistumiskoulutuksen sisältävään tutkintoon kuuluva lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla hyväksytty, kiittäen hyväksytty.

Todistus lisensiaatin tutkinnosta

Todistukseen merkitään pääaine, lisensiaatintutkimuksen aihe ja arvosana sekä muiden opintojen laajuus.

Erikoistumiskoulutuksen sisältävässä tutkinnossa merkitään lisäksi erikoisala ja tutkinnon laajuus.


Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintoja
Finnish-Nordic Society and Culture