Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

TIEDEKUNNAN TUTKINNOT JA OPINNOT

KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT

Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa suoritettavia alempia korkeakoulututkintoja ovat valtiotieteiden, psykologian ja humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnot. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat valtiotieteiden, psykologian ja filosofian maisterin tutkinnot.

Kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtava koulutus järjestetään pääasiassa oppiainepohjaisesti. Tutkintojen pääaineita ovat filosofia, poliittinen historia, sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, sosiologia, taloussosiologia ja yleinen valtio-oppi sekä psykologia ja logopedia. Maisterin tutkinnon voi suorittaa myös East Asian Studies maisteriohjelmassa.

Tiedekunnassa järjestetään lisäksi sivuaineopetusta seuraavista aiheista: kaupunkitutkimus, monikulttuurisuus ja siirtolaisuus, East Asian Studies, Finnish-Nordic Society and Culture, History and Politics of European Integration sekä evoluutiopsykologia.

TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE

Tutkintorakenne perustuu valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista (A 794/2004 ja A 1039/2013). Perustutkinto on kaksiportainen. Ensin suoritetaan 3-vuotinen 180 opintopisteen laajuinen kandidaatin tutkinto. Sen jälkeen suoritetaan maisterin tutkinto. Valtiotieteiden maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, samoin logopedian tai psykologian alalla suoritettava filosofian maisterin tutkinto. Psykologian maisterin tutkinnon laajuus on 150 opintopistettä. Maisterin tutkinnon opinnot kestävät 2-2,5 vuotta.

Asetuksia yksityiskohtaisempia määräyksiä annetaan Turun yliopiston opintojohtosäännössä ja tiedekunnan omilla päätöksillä. Opintojen sisällöstä ja opetuksen järjestämisestä päätetään tiedekunnan johtokunnan hyväksymissä opetussuunnitelmissa.

 

KANDIDAATIN TUTKINTO

Tutkintoasetuksen (A 794/2004 ja A1039/2013) mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1. tutkintoon kuuluvien pää- ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien kokonaisuuksien taikka koulutusohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen;

2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteelliseen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet;

3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

4. edellytykset soveltavat hankkimaansa tietoa työelämässä oman alansa tehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä; sekä

5. riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Valtiotieteiden ja psykologian kandidaatin tutkintoon vaaditaan seuraavat opinnot:

1. pääaineen perusopinnot 25 op

2. pääaineen aineopinnot 35–60 op

3. kandidaatintutkielma 10 op

4. kahden sivuaineen perusopinnot tai vastaavat opintokokonaisuudet 50 op

Muiden tiedekuntien opetustarjontaan kuuluvat suppeammatkin opintokokonaisuudet hyväksytään sivuaineeksi. Oikeustieteen opinnoista sivuaineeksi hyväksytään kokonaisuus, johon kuuluu Johdatus oikeustieteeseen (5 op) ja vähintään yksi opintojakso opiskeltavalta oikeustieteen alalta.

5. kieli- ja viestintäopinnot 16 op

6. Johdatus tieteelliseen ajatteluun 6 op

7. muita opintoja (yleis-, kieli- tai sivuaineopintoja) 10–35 op

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon vaaditaan seuraavat opinnot:

1. Pääaineen perusopinnot 25 op

2. pääaineen aineopinnot 77 op

3. kandidaatintutkielma 10 op

4. pakolliset sivuaineopinnot 46 op

5. kieli- ja viestintäopinnot 16 op

6. johdatus tieteelliseen ajatteluun 6 op

Jos opiskelija on hyväksytty suorittamaan sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa, on kandidaatin tutkinto oltava suoritettuna ennen maisterin tutkintoon kuuluvien opintojen aloittamista.

Opiskelija, joka on suorittanut alemman korkeakoulututkinnon, voi anoa vapautusta kandidaatin tutkinnosta. Edellytyksenä on, että opiskelijalla on maisterin tutkinnon pääaineesta perus- ja aineopinnot. Lisäksi voidaan edellyttää opintojen täydentämistä esimerkiksi kieli- tai metodiopinnoilla. Mikäli tiedekunnassa suoritettavaan kandidaatin tutkintoon kuuluu ammattipätevyyden tuottavia opintoja (logopedikoulutus), ei vapautusta saa.

MAISTERIN TUTKINTO

Tutkintoasetuksen mukaan ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1. pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus;

2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön;

3. valmiudet toimia työelämässä oman alansa vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä;

4. valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

5. hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaa ja yhteistyöhön.

Koulutus perustuu tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

Maisterin tutkinto koostuu pääasiassa pääaineen syventävistä opinnoista. Niihin kuuluu pro gradu – tutkielma, jonka laajuus on 40 opintopistettä (psykologiassa 47 op, tilastotieteessä 30 op). Tutkinnossa voi olla myös sivuaineopintoja, viestintä- ja kieliopintoja, metodiopintoja, opettajan pedagogisia opintoja ja asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin ei voi sisällyttää samoja opintoja.

Jos opiskelija on suorittanut vanhan tutkintojärjestelmän mukaisen valtiotieteiden (A 245/94) tai psykologian (A 318/96) kandidaatin tutkinnon, häneltä vaaditaan maisterin tutkintoon ainoastaan ne opinnot, jotka puuttuvat pääaineen syventävistä opinnoista pro gradu – tutkielma mukaan lukien. Jos tutkintovaatimukset ovat muuttuneet olennaisesti, opiskelija voi joutua täydentämään opintojaan oppiaineen määräämällä tavalla.

Kandidaatin tutkintoon sisältyneitä opintoja voidaan hyväksyä osaksi maisterin tutkintoa siinä tapauksessa, että opintojen asema tutkintovaatimuksissa on muuttunut siten, että aineopintojen jaksoja on siirtynyt syventäviin opintoihin.

 

OPINTOJEN MITOITUS

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan lähtökohtana keskimääräinen opiskelijan ajantarve. Opintovuosi (lukuvuosi) on 1600 tuntia opiskelijan työtä ja tuottaa 60 opintopistettä. Näin saadaan 3-vuotisen kandidaatin tutkinnon laajuudeksi 4800 tuntia ja 180 opintopistettä ja 2-vuotisen maisterin tutkinnon laajuudeksi 3200 tuntia ja 120 opintopistettä. Työtunneista koostuu työviikko, joka on laskennallisesti viisipäiväinen ja sisältää keskimäärin 40 tuntia opiskelijan työtä. 1 opintopiste on noin 26,7 tuntia opiskelijan työtä. Opintojakson kokonaistuntimäärässä otetaan huomioon ohjattu työskentely, opiskelijan itsenäinen työskentely, kirjallisten töiden tekeminen, kirjallisuuden lukeminen, tenttiin valmistautuminen sekä suorituksen vaatimustaso ja vaikeusaste.

 

OPINTOJEN SUORITTAMINEN

Opintojakso on opetuksen suunnittelun ja opintojen suorittamisen perusyksikkö. Kunkin opintojakson sisältö, laajuus ja suoritustapa on esitetty opetussuunnitelmissa. Opintojaksot on ryhmitelty 

opintokokonaisuuksiksi. Ne rakentuvat tiettyyn aihepiiriin liittyvistä opintojaksoista tai ne suunnitellaan opintojen kulkua hahmottaviksi tasokokonaisuuksiksi.

Perus- ja aineopinnoissa keskitytään tieteenalan käsitteistöön, keskeiseen teoreettiseen ja menetelmälliseen sisältöön sekä tärkeimpiin tutkimustuloksiin. Kandidaatin tutkielma tehdään pääaineen aineopinnoissa.

Syventävät opinnot kuuluvat maisterin tutkintoon. Niiden pääpaino on tutkimusluontoisella ongelmakeskeisellä opiskelulla. Pro gradu tutkielma tehdään pääaineen syventävissä opinnoissa.

Harjoittelu on työharjoittelua, joka voi olla pakollista tai vaihtoehtoista. Se voi kuulua kandidaatin tai maisterin tutkintoon. Laajuus vaihtelee pääaineittain.

Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Lukuvuosi jaetaan syys- ja kevätlukukauteen. Tiedekunta päättää milloin opetusta lukukausien aikana annetaan.

 

OPISKELIJOIDEN HENKILÖKOHTAISET OPINTOSUUNNITELMAT

Kaikki opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (hops) erikseen kandidaatin tutkintoa ja maisterin tutkintoa varten. Hops on opintojen ohjauksen väline. Se on prosessi, jossa positiivisessa hengessä tuetaan opiskelijaa opintojen eri vaiheissa, erityisesti käynnistys- ja suunnitteluvaiheessa, opinnäytteiden ohjauksessa sekä mahdollisissa opiskeluvaikeuksissa ja muissa ongelmatilanteissa. Samalla pidetään huolta siitä, että opiskelijan oma vastuu valinnoista ja opintojen etenemisestä säilyy.

Hopsiin liittyvä ohjaus annetaan opiskelijan pääaineessa. Opettajat osallistuvat ohjaukseen oppiaineen parhaaksi katsomalla tavalla. Oppiaineella on hops-asioita varten yhdyshenkilö. Opintojen alkuvaiheessa myös tiedekunnan opintoneuvoja ja opiskelijatuutorit ohjaavat opiskelijoita hops:n laatimisessa.

Tarkemmat ohjeet annetaan erikseen, ks. http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/opintojen_suunnittelu/Sivut/home.aspx

 

KUULUSTELUT

Kuulusteluissa noudatetaan yliopiston opintojohtosääntöä. Tiedekunnan kuulustelut järjestetään pääosin sähköisinä. Lisäksi tiedekunnan yleiset kuulustelut pidetään kerran kuukaudessa perjantaisin klo 12–16. Tentit alkavat tasan klo 12 ja niistä ei saa myöhästyä. Poistua voi aikaisintaan klo 13.00.

Kuulusteluun ilmoittaudutaan viimeistään viikkoa ennen tenttiä oppiaineeseen tai NettiOpsuun. Kesätentit tentitään sähköisinä tentteinä 1.6. – 31.8. Kesätentteihin ilmoittautumisesta ohjeistetaan erikseen hyvissä ajoin ennen kesätenttikauden alkua. Luentosarjan päätteeksi järjestetään tentti kolme kertaa opettajan ilmoittamina aikoina. Siihen ei tarvitse ilmoittautua, ellei opettaja niin määrää. Ilmoittautumisen peruuttamisesta annetaan ohjeet erikseen.

Hyväksytysti suoritettua opintojaksoa voi korottaa kerran. Korottamisen yrityskertoja on enintään kolme. Valmiiseen tutkintoon sisältyvän opintokokonaisuuden arvosanaa voi korottaa kerran, yrityskertoja on yksi. Korotetusta arvosanasta annetaan erillinen todistus.

Lisätietoa tenttimisestä, ks. intra: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/tentit/Sivut/default.aspx

ja opintojohtosääntö: https://intranet.utu.fi/index/johtosaannot/Sivut/default.aspx

 

OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI

Suoritetut opinnot tallennetaan automaattisesti opintorekisteriin.

Opintokokonaisuuksien merkitsemistä tulee opiskelijan kuitenkin erikseen pyytää oppiaineen toimistosta. Nämä merkinnät kannattaa hakea välittömästi sen jälkeen kun opinnot on suoritettu.

ks. Nettiopsu ja Nettiopsu-ohjeistus opiskelijalle

 

OPINTOSUORITUSTEN HYVÄKSILUKEMINEN

Opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja voidaan joko kokonaan tai osittain korvata muissa tiedekunnissa tai yliopistoissa taikka muissa oppilaitoksissa aikaisemmin suoritetuilla opinnoilla. Osasuorituksista korvaavuuspäätöksen tekee oppiaineen opettaja. Pakollisten kieliopintojen korvaavuudesta päättää opintopäällikkö opetuksesta vastaavaa opettajaa kuultuaan.

Muualla suoritetut opintokokonaisuudet voidaan sellaisenaan ottaa tutkintoon opintopäällikön päätöksellä. Niistä merkitään tutkintotodistukseen myös suorituspaikka. Jos opiskelija jatkaa omassa tiedekunnassa opintoja, joista on muualla suoritettu opintokokonaisuus, tekee korvaavuuspäätöksen ao. oppiaine. Samoja opintosuorituksia ei voi sisällyttää useampaan kuin yhteen tutkintoon seuraavia poikkeuksia lukuun ottamatta: Toiseen, vähintään samantasoiseen yliopistotutkintoon sisältyvillä opinnoilla voi korvata enintään 30 opintopistettä samansisältöisiä, opetussuunnitelmassa pakolliseksi määrättyjä opintoja. Tämän lisäksi voi toiseen tutkintoon sisältyvillä opinnoilla korvata pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. 

Korvaavuutta anotaan lomakkeella, jonka saa tiedekunnan www-sivuilta ja kansliasta.

Lue ohjeet ja tulosta lomake: http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/hyvaksilukeminen/Sivut/home.aspx

 

OPINTOSUORITUSTEN ARVOSTELEMINEN

Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa hyväksytty, hylätty tai asteikkoa 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä, 0 = hylätty.

Arvosanojen rajat määräytyvät seuraavasti:

5 = 4,50 – 5

4 =3,50 – 4,49

3 =2,50 – 3,49

2 =1,50 – 2,49

1 =1 – 1,49

Pro gradu -tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Pro gradu -tutkielman arvosana ei vaikuta muiden syventävien opintojen suoritusten arvosteluun, ja siitä tulee erikseen maininta tutkintotodistukseen. Opintokokonaisuus arvostellaan itsenäisenä suorituksena ja sen sisällä arvostelua painotetaan opintojaksojen opintopisteiden suhteessa. Perus- ja aineopinnot arvostellaan yhtenä kokonaisuutena.

Opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisumenettelystä määrätään yliopiston opintojohtosäännössä.

 

JOUSTAVA OPINTO-OIKEUS (JOO)

JOO-sopimuksen mukaan Turun yliopiston perus- ja jatkotutkinto-opiskelija voi opiskella tutkintoonsa kuuluvia opintoja muissa yliopistoissa ja vastaavasti muiden yliopistojen tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa opintoja Turun yliopistossa. JOO-opintoihin on hankittava kotiyliopiston puolto. Hakemuksen hyväksymisestä päättää kohdeyliopisto.

Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden hakemukseen voi saada puollon seuraavilla perusteilla:

1. Oppiainetta tai opintokokonaisuutta ei voi opiskella Turun yliopistossa.

2. Opintojen tulee mahtua opiskelijan laskennalliseen kandidaatin tai maisterin tutkintoon. Olemassa oleviin opintosuorituksiin lisätään mahdolliset puuttuvat pakolliset opinnot. Mikäli näiden jälkeen tutkintoon jää tilaa, voidaan puolto myöntää.

3. Opiskelija on suorittanut pääaineestaan vähintään perusopinnot sekä vähintään yhden sivuaineen opinnot.

4. JOO-opinnot käytetään tiedekunnan tutkintoon.

Tiedekunta voi asettaa JOO-opintojen puolloille myös kiintiöitä.

Åbo Akademissa tapahtuvan JOO-opiskelun kriteerit ovat väljempiä.

JOO-opinto-oikeutta haetaan sähköisesti niihin yliopistoihin, jotka ovat mukana sähköisessä hakujärjestelmässä, muihin yliopistoihin hakulomakkeella.

Sähköinen hakujärjestelmä, hakulomake ja lisätietoa löytyy osoitteesta http://www.joopas.fi .


KANSAINVÄLISYYS OPINNOISSA

Kansainvälisyys kuuluu tärkeänä osana yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden opintoihin. Kansainvälisyys voi toteutua tutkinnossa monella eri tavalla, joista kansainvälinen opiskelijavaihto on perinteisin ja tunnetuin tapa. Opiskelija voi myös suorittaa tutkintoonsa sisällytettävän harjoittelun ulkomailla. Lisäksi kannattaa hyödyntää vieraskielisiä opintoja Turun yliopistossa tai muiden korkeakoulujen tarjoamia kansainvälisiä verkko-opintoja, suorittaa monikulttuurisuusopintoja tai kulttuurien välisiä kommunikaatiotaitoja omana kokonaisuutenaan tai osana oman alan opetusta ja/tai toimia kansainvälisenä opiskelijatuutorina.

Useimmilla oppiaineilla on vaihtosopimuksia ulkomaisten yliopistojen kanssa, yleensä Erasmus tai Nordplus-ohjelmissa. Lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus lähteä vaihtoon yliopiston kahdenvälisten sopimusten perusteella. Vaihtoon hakeville opiskelijoille myönnettävistä apurahoista saa tietoja mm. yliopiston kansainvälisistä palveluista sekä oppiaineiden ECTS-yhdyshenkilöiltä.

Katso myös kv-palveluiden ohjeistus intrassa: https://intranet.utu.fi/index/vaihtoon-hakeminen/Sivut/default.aspx .

Ulkomaisissa korkeakouluissa suoritetut opinnot sisällytetään opiskelijan tutkintoon kotiyliopistossa. Euroopan unionin opiskelijavaihdossa käytetään ECTS järjestelmää (European Credit Transfer System),jossa 60 ECTS-pistettä vastaa yhden opintovuoden työmäärää. Yksi suomalainen opintopiste vastaa yhtä ECTS opintopistettä. Sekä opiskelijan oman että vastaanottavan korkeakoulun tulee hyväksyä ECTS-järjestelmän mukainen opintosuunnitelma (learning agreement) ennen opiskelijan lähtöä ulkomaille. Järjestelmää käyttävät korkeakoulut laativat vuosittain ECTS-opinto-oppaan, jossa annetaan tietoja tutkintovaatimuksista ja opetuksesta. Mm. näiden tietojen pohjalta ulkomaille opiskelemaan aikovat opiskelijat valitsevat kohteensa ja suunnittelevat opintonsa oman laitoksensa ECTS-yhdyshenkilön avustuksella.

 

OPINTOSUORITUSTEN VANHENEMINEN

Suoritetut opintokokonaisuudet, kypsyysnäyte ja kieliopinnot eivät vanhene tutkinnon suorittamisen aikana ja ne lasketaan alkuperäisen laajuisina hyväksi tutkintoon.

Uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan elokuun alusta lukien. Jos opiskelija on suorittanut osan opintokokonaisuudesta edellisenä lukuvuonna voimassa olleen opetussuunnitelman mukaisesti, hänellä on oikeus suorittaa se loppuun vanhoilla vaatimuksilla vielä lokakuun loppuun asti ellei opetussuunnitelmissa toisin määrätä.

Lukuvuonna 2013-2014 tai aiemmin osan poliittisen historian, valtio-opin, sosiaalipolitiikan, sosiologian ja sosiaalityön perusopinnoista suorittaneet, suorittavat em. kokonaisuudet erillisten oppiainekohtaisten korvaavuusperiaatteiden mukaisesti. Opintonsa lukuvuonna 2014 - 2015 tai sen jälkeen aloittaneiden on mahdollista suorittaa vain voimassa olevien opetussuunnitelmien mukaiset poliittisen historian, valtio-opin ja sosiaalitieteiden perusopinnot.

Yksittäiset opintosuoritukset voivat vanheta oppiaineen harkinnan mukaan. Keskeneräisen opintokokonaisuuden loppuun suorittamisesta tulee neuvotella ao. opettajan kanssa, mikäli vaatimukset ovat olennaisesti muuttuneet opiskelun aikana. 

 

OPETTAJANKOULUTUS

Suorittamalla 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, voi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut saada kelpoisuuden peruskoulun, lukion, muiden oppilaitosten tai aikuiskoulutuksen opettajan tehtäviin. Kelpoisuus määräytyy tutkinnon aineyhdistelmän mukaan. Peruskoulussa ja lukiossa kyseeseen tulevat filosofian, psykologian, historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajan tehtävät. Yhteiskunnallisten aineiden opettajan tehtäviä on myös kaupan ja hallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattikorkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa, samoin kansan- ja kansalaisopistoissa.

Pedagogiset opinnot voi suorittaa joko osana tutkintoa tai myöhemmin erillisinä opintoina. Opinnoista vastaa kasvatustieteiden tiedekunta. Koulutukseen järjestetään haku, johon kuuluu mm. soveltuvuushaastattelu. Hakumenettelystä tiedotetaan tammikuussa.

Lisätietoa verkkosivuilla:http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/opettajaksi/Sivut/home.aspx

 

PÄÄAINEEN VAIHTAMINEN

Tiedekunta voi myöntää opiskelijalle oikeuden vaihtaa VTK- ja VTM- tutkinnon pääainetta. Hakuaika on keväällä erikseen ilmoitettuna aikana. Vaihdon perusteet vahvistetaan tiedekunnan johtokunnassa edellisenä syksynä. Vähimmäisvaatimuksena on ollut perusopintojen suorittaminen sekä vaihdon kohteena olevasta pääaineesta että siitä pääaineesta, johon opiskelija on valittu. Vaatimukset voivat vaihdella pääaineittain. Psykologiaan ja logopediaan ei voi hakea pääaineen vaihtoa.

Lisätietoa tiedekunnan intrasivuilla: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/paaaineen_vaihtaminen/Sivut/home.aspx

 

HARJOITTELU

Pakollisesta harjoittelusta vastaa opiskelijan pääaine, jossa valvotaan, että harjoittelu on ohjattua ja että se vastaa tutkinnon tavoitteita.

Psykologian, logopedian ja sosiaalityön opiskelijoiden harjoittelu järjestetään oppiaineissa ja osittain tiedekunnan rahoituksella. Muiden alojen opiskelijoille tiedekunta myöntää hakemuksesta harjoittelutukea. Hakuaika on lokakuussa. Tuki myönnetään VTK-tutkinnon suorittaneille opiskelijoille. Jakoperusteina käytetään opintosuoritusten määrää ja harjoittelun kiireellisyyttä. Pääaineille asetetaan ohjeelliset kiintiöt suoritettujen VTK -tutkintojen ja opiskelijamäärien perusteella. Tuen myöntämisestä päättää dekaani. Päätöksen valmistelussa kuullaan oppiaineita.

Lisätietoa harjoittelusta intrassa: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/harjoittelu/Sivut/home.aspx


KANDIDAATINTUTKIELMA

Kandidaatin tutkintoa varten opiskelija laatii pääaineessaan tutkielman, jossa hän osoittaa kykyä tieteellisen ajattelun soveltamiseen, tieteenalansa ongelmien käsittelyyn sekä äidinkielen selkeään ja huolelliseen käyttöön. Tutkielman laajuus on 10 opintopistettä mukaan lukien seminaari. Tarkemmat ohjeet annetaan kunkin pääaineen opetussuunnitelmassa.

Tutkielman laatimisen yhteydessä kielikeskus järjestää tieteellisen kirjoittamisen opetuksen pienryhmäohjauksena (Opinnäytteen kielen käytön ohjaus, 1 op).

Tutkielmasta laaditaan tiivistelmä, joka liitetään tutkielman nimilehden jälkeiseksi sivuksi. Tiivistelmän laatimisesta annetaan ohjeet ja malli erikseen Intrassa:https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/valmistuminen/tutkielmat-ja-kypsyysnaytteet/Sivut/home.aspx

Tutkielmaan on myös liitettävä todistus työn ohjaajan tekemästä alkuperäisyystarkastuksesta. Lisätietoja intrassa:

Opiskelijan on lisäksi kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Se tarkastetaan sekä kielen että sisällön osalta. Kypsyysnäyte laaditaan sen jälkeen, kun kandidaatintutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan tutkielman ohjaajalle viimeistään viikkoa ennen koetta. Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintutkielmaan liittyvästä, ohjaajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäyte on essee, jonka pituus on noin 500 sanaa. Se on rakenteeltaan jäsennelty yhtenäinen teksti, jossa asiaa tuntematonkin lukija johdatetaan aiheeseen, jossa asiaa käsitellään otsikon vaatimalla tavalla ja joka päätetään yhteenvetoon. Lisätietoja intrassa:

https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/valmistuminen/tutkielmat-ja-kypsyysnaytteet/Sivut/home.aspx

Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kielellä, jolla on saatu koulusivistys. Vain näin saavutetaan valtion virkaan vaadittava suomen tai ruotsin kielen täydellinen taito (Asetus 423/03). Ulkomailla peruskoulutuksensa saaneet opiskelijat kirjoittavat kypsyysnäytteen englanniksi.

Jotta kypsyysnäyte voidaan katsoa hyväksytyksi, pitää sekä asiasisällön että kieliasun tarkastajan se hyväksyä. Kypsyysnäytteen kielen arvioi kielikeskuksen suomen tai ruotsin kielen lehtori asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäyte voidaan hylätä kieliasultaan, jos tekstilaji on epäselvä, rakenne hajanainen tai siinä on paljon kielivirheitä tai tyyliin sopimatonta sanastoa. Asiasisällön tarkastaa tutkielman ohjaaja. Asiasisällön osalta kypsyysnäyte voidaan hylätä, mikäli se ei vastaa otsikkoa, siinä on väärää tietoa tai teksti osoittaa, että opiskelijalla on puutteita perustiedoissa.

Opetussuunnitelmassa määrätty tarkastaja arvostelee tutkielman asteikolla 0-5. Opetussuunnitelmassa määrätty tarkastaja arvostelee tutkielman 6-portaisella asteikolla arvosanoilla: 0 = hylätty, 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä, 4 = kiitettävä ja 5 = erinomainen.  Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon aiheen vaativuus ja tekijän itsenäinen ja oivaltava ote.

Mikäli opiskelija on tyytymätön tutkielman arvosteluun, hän voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisua on pyydettävä kirjallisesti laitoksen johtajalta 14 päivän kuluessa arvostelun julkistamisesta. Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen, voi saattaa asian yliopiston tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut oikaisupäätöksestä tiedon. Tutkintolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa.

 

Kandidaatintutkielman arvosteluperiaatteet

Alla esitetään erilaisilla arvosanoilla hyväksyttyjen tutkielmien tavanomaisia piirteitä. Jokainen tutkielma on kuitenkin oma yksilöllinen suorituksensa ja eri oppiaineiden traditiot vaihtelevat jossain määrin. Kandidaatintutkielmat, samoin kuin pro gradu -tutkielmat, ovat julkisia.

1 (Välttävä)

Tutkielman aiheen kuvaus on vaatimaton ja tehtävän asettelu sekä aiheen rajaus epätäsmällisiä. Tutkielman taustoitus perustuu sattumanvaraisiin harvoihin lähteisiin, joita käytetään referoiden. Ne jäävät irrallisiksi ja liittyvät löyhästi omaan tutkimusongelmaan. Työ on suppea ja pinnallinen ja se sisältää muoto- ja asiavirheitä. Jos kyse on empiirisestä tutkielmasta, tutkimusmetodit eivät ole soveliaita työlle tai ovat huonosti esitettyjä. Myös työn johtopäätös- tai pohdintaosat ovat pelkästään referointia, vääriin tuloksiin päätyviä tai muulla tavalla puutteellisia. Kirjoittaja on kuitenkin tutustunut aihealueeseen ja hallitsee akateemisen viittauskäytännön sekä akateemisen kirjoittamisen muodolliset vähimmäiskriteerit.

2 (Tyydyttävä)

Tutkielma on normaalin laajuinen kuvaus aiheesta, ja sillä on tutkimuksen rakenne. Tehtävän asettelu ja aiheen rajaus ovat epätäsmällisiä, liian suppeita tai laajoja. Teoreettinen perehtyneisyys on vähäistä tai pitkälti kirjallisuuden referointia, eikä se reflektoi aiheen kanssa. Tutkielman aihepiirin teoreettisiin lähtökohtiin on tutustuttu rajallisesti, käytetyt lähteet eivät kaikilta osin ole relevantteja ja keskeisiä lähteitä puuttuu. Empiirisessä tutkielmassa tutkimusaineisto on kandidaatintutkielmaan sopimaton – joko liian suppea tai laaja. Teksti on monin paikoin huolimatonta ja kielenkäyttö epätäsmällistä. Tutkimustulokset esitetään kaavamaisesti ja niiden yhteys tutkimuksen taustoitukseen jää pinnalliseksi. Työn johtopäätökset ovat vaatimattomia, eivätkä niiden perustelut ole löydettävissä tutkitusta asiasta. Työ kuitenkin kattaa tieteellisen kirjoittamisen muodolliset kriteerit.

3 (Hyvä)

Tutkielma on kokonaisuudessaan toimiva. Valittu lähestymistapa on kuitenkin tavanomainen. Tutkielman aihepiirin aiempaan tutkimuskirjallisuuteen on paneuduttu, valitut lähteet ovat relevantteja tutkimusongelman kannalta, mutta vain keskeisimmät aiheeseen liittyvät tutkimukset tunnetaan hyvin. Tutkimustehtävä on esitetty perustellusti. Analyysit on toteutettu tavanomaiseen tapaan eikä itsenäinen osuus tule kovinkaan vahvasti esille. Tutkimustulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat pääosin johdonmukaisia ja perusteltuja, ja niitä on jossain määrin kriittisesti arvioitu. Tutkielma on muodollisesti moitteeton, selkeästi ja johdonmukaisesti kirjoitettu, ja käytetty kieli on hyvää.

4 (kiitettävä)

Tutkielma on rakenteeltaan ja argumentaatioltaan selkeä ja se etenee loogisesti. Siinä on perehdytty aihetta koskevaan tutkimukseen laajalti ja pystytään hyödyntämään teoreettis-menetelmällistä keskustelua. Lähteiden valinta ja niiden kanssa keskustelu osoittavat kriittistä tutkimusotetta. Aiheen rajaus on onnistunutta. Empiirisessä tutkielmassa aineiston valinta ja analyysi on toteutettu tavanomaista paremmin. Tutkielma ilmentää jonkin verran itsenäistä päättelyä ja empiirinen analyysi tuottaa selkeitä tuloksia. Tutkielma on kaiken kaikkiaan hyvin toteutettu, mutta voisi sisältää enemmän omaa pohdintaa ja itsenäistä otetta.

5 (erinomainen)

Tutkielma osoittaa tekijän vahvaa perehtymistä tutkimusaiheeseen ja sitä koskevaan tieteelliseen kirjallisuuteen. Teoreettisia ja menetelmällisiä ratkaisuja on kehitetty itsenäisesti ja taitavasti. Tutkielma ilmentää kykyä jäsentää ja käsitellä laajoja asiakokonaisuuksia ja teoreettisia tutkimustraditioita sekä kehitellä omaa näkökulmaa. Tutkielman rakenne on hyvin toimiva. Empiirisissä tutkielmissa aineiston valinta, analyysi ja tulkinta on toteutettu taitavasti ja niissä on oivaltavuutta. Kielenkäyttö on sujuvaa ja argumentaatio loogista ja tieteellisen täsmällistä. Viitekäytännöt ja muut tieteellisen kirjoittamisen muotoseikat ovat moitteettomat.

Lisätietoa kandidaatiksi valmistumisesta, ks. verkkosivut: http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/valmistuminen/Sivut/home.aspx

 

PRO GRADU -TUTKIELMA

Maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii pääaineessaan pro gradu tutkielman, jossa hän osoittaa kykyä tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaan ja tieteelliseen kielenkäyttöön.

Tutkielma on jätettävä oppiaineeseen kahtena sidottuna kappaleena, jotka jäävät yliopiston haltuun.

Tutkielmasta laaditaan tiivistelmä, joka liitetään tutkielman nimilehden jälkeiseksi sivuksi. Tiivistelmän laatimisesta annetaan ohjeet ja malli erikseen Intrassa: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/tutkielmat-ja-kypsyysnaytteet/Sivut/home.aspx

Tutkielmaan on myös liitettävä todistus työn ohjaajan tekemästä alkuperäisyystarkastuksesta. Lisätietoja intrassa: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/tutkielmat-ja-kypsyysnaytteet/Sivut/plagiaatintunnistus.aspx

Tutkielmasta ja kypsyysnäytteestä antaa lausunnon vähintään kaksi oppaineen vastuuhenkilön määräämää tarkastajaa. Toisen tarkastajan tulee olla Turun yliopiston professorin tehtävän haltija tai hoitaja taikka dosentti, toinen tarkastaja voi olla oman tai toisen yliopiston dosentti tai tohtori taikka poikkeustapauksessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.

Tutkielman voi laatia myös ryhmätyönä joko siten, että korkeintaan kolme henkilöä muodostaa tutkijaryhmän, jonka jäsenet osallistuvat kiinteässä yhteistyössä työn laadinnan ja tutkimusraportin kirjoittamisen eri vaiheisiin tai siten, että kaksi tai useampi henkilö muodostaa tutkijaryhmän, joka käsittelee yhtenäistä aihealuetta niin, että yhteisen tutkielman lisäksi kukin henkilö laatii omaa osa-aluettaan käsittelevän erillisen tutkielman. Tutkijaryhmän aihepiiri voi kuulua yhden tai useamman oppiaineen alaan. Myös ryhmätyönä tehtyihin tutkielmiin tulee liittää tiivistelmäsivu. Ryhmätyön ohjaajan on annettava tarkastettavaksi jätetystä tutkielmasta lausunto, jolla varmistetaan, että kaikki ryhmään kuuluvat ovat aktiivisesti osallistuneet tutkielman laadintaan.

Pro gradu tutkielman kirjoittaminen englannin kielellä edellyttää ohjaajan suostumusta sekä Academic Writing Skills -kurssin suorittamista.

 

Maisterin tutkinnon kypsyysnäyte

Mikäli suomen tai ruotsin kielen taitoa ei ole jo osoitettu kandidaatintutkinnossa, kirjoitetaan kypsyysnäyte samalla tavoin kuin kandidaatin tutkintoon suoritettavasta kypsyysnäytteestä on määrätty. Kirjallinen kypsyysnäyte kirjoitetaan sen jälkeen, kun pro gradu -tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Kypsyysnäytteeseen ilmoittaudutaan tutkielman ohjaajalle viimeistään viikkoa ennen koetta.

Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa kandidaatintutkinnossa, osoitetaan maisterivaiheen kypsyysnäytteellä pelkästään perehtyneisyys opinnäytteen alaan ja kypsyysnäytteeksi hyväksytään pro gradu -tutkielmasta kirjoitettu tiivistelmä.

Tutkielma arvostellaan kuukauden kuluessa siitä kun pro gradu-tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Tarkastajien lausunnot lähetetään opiskelijalle ennen kuin laitoksen johtaja päättää tutkielman hyväksymisestä.

Tutkielmasta ja kypsyysnäytteestä annetaan yhteisarvosana approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur.

Pro gradu -tutkielman arvosanan määräytymisen perusteista on erilliset ohjeet.

Mikäli opiskelija on tyytymätön tutkielman arvosteluun, hän voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa arvostelun julkistamisesta. Tutkintolautakunnan päätöksestä ei voi valittaa.

Sivuaineesta laadittu tutkielma arvostellaan asteikolla 0-5.

 

Pro gradu - tutkielman arvosteluperusteet

Laudatur

Työssä on selkeästi ja eksplisiittisesti osoitettu sen merkitys oman tieteenalan ja muiden tutkimusaluetta sivuavien tieteenalojen kannalta. Tutkimuksen taustoitus ja oma tutkimus liittyvät toisiinsa taitavasti, ja tutkimuksen perustana oleva tieteellinen monipuolinen kirjallisuus on valittu relevantisti. Teoreettisen keskustelun ja aiempien tutkimusten tuntemus on poikkeuksellisen hyvää ja käsitteistö relevanttia ja taitavasti johdettu aiemmasta tieteellisestä keskustelusta. Kysymyksenasettelu on innovatiivinen. Aineiston käsittely on perusteellista. Analyysimenetelmät ovat relevantteja ja niitä on pystytty kehittelemään ja arvioimaan. Monipuolinen, taitavasti eri asiat huomioonottava pohdinta osoittaa taitoa perehtyä, jäsentää, toteuttaa ja raportoida tieteellistä tutkimusta. Kieli on tasokasta tieteellistä tekstiä. Tutkielma täyttää tutkimuseettiset vaatimukset.

Tutkielma osoittaa itsenäistä, kriittistä ja innovatiivista tutkimusotetta. Tutkielma olisi tieteellisten tulostensa ansiosta julkaistavissa sellaisenaan tai lyhennettynä jossakin alan tieteellisessä julkaisusarjassa tai aikakauslehdessä.

Eximia cum laude approbatur

Tutkielma osoittaa tekijän syvällistä perehtyneisyyttä aihealueensa tieteelliseen keskusteluun. Teorian ja aiempien tutkimusten uudelleen jäsentely ja synteesi on toteutettu uusia näkökulmia luovalla tavalla. Tutkimuksen tavoitteet, käsitteistö ja ongelmat on hyvin perusteltu ja rajattu ja liitetty taitavasti teoreettiseen taustaan. Kaiken kaikkiaan tutkielma ilmentää kriittistä ja innovatiivista tutkimusotetta sekä kykyä jäsentää teoreettisesti laajoja asia- ja ongelmakokonaisuuksia ja taitoa toteuttaa käytännössä hankaliakin tutkimustehtäviä taitavasti asetettujen ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimuksen metodologiset valinnat ja menetelmät on huolellisesti pohdittu ja perusteltu. Aineistonkeruutavassa ja sen analyysissa on oivaltavuutta. Tutkimuseettisiä kysymyksiä on käsitelty. Tutkielman pohdinnassa tutkimuksen päämääriä ja kysymyksenasettelua sekä tutkimustulosten käyttömahdollisuuksia on arvioitu ansiokkaasti ja suhteutettu tulokset aiempiin tutkimuksiin. Muotoseikat ja kirjoitustyyli täyttävät tieteelliselle tutkimukselle asetetut kriteerit.

Opinnäytetyö olisi tieteellisten tulostensa ansiosta muokattuna julkaistavissa jossain alan tieteellisessä julkaisussa tai aikakauslehdessä.

Magna cum laude approbatur

Johdanto, teoreettinen viitekehys ja tutkimuksen kysymyksenasettelu osoittavat perehtyneisyyttä omaan tutkimusalueeseen. Tutkimustehtävä on rajattu täsmällisesti ja suhteutettu esitettyyn teoreettiseen taustaan. Käytetyt käsitteet on selkeästi esitelty. Tutkielmassa on käytetty aiheen kannalta keskeistä lähteistöä. Aihepiiriin on syvennytty monipuolisen kirjallisuuden avulla. Lähteiden valinta ja niiden kanssa keskustelu kertovat kriittisestä tutkimusotteesta. Aineiston keruu- ja analyysimenetelmien valinta perusteluineen osoittavat käytettyjen menetelmien hallintaa ja niiden hyödyllisyyttä tutkimusongelman selvittämisen kannalta. Tulosten tulkinta ja johtopäätökset ovat johdonmukaisia ja hyvin perusteltuja. Työn tutkimuseettisistä kysymyksistä on keskusteltu. Raportoinnin tieteelliset käytännöt, muotoseikat, ulkoasu ja kieli hallitaan eikä niissä esiinny virheitä.

Cum laude approbatur

Tutkielma muodostaa hyvän ja toimivan kokonaisuuden. Valittu lähestymistapa voi olla tavanomainen. Tutkimuksen taustoitukseen on paneuduttu ja keskeisimmät aiheeseen liittyvät tutkimukset tunnetaan hyvin. Oman tutkimustehtävän yhteys taustoitukseen on havaittu ja osoitettu. Valitut lähteet ovat relevantteja tutkimusongelman kannalta ja kattavat riittävässä määrin tutkimusta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja tutkimustehtävän johtaminen aiemmasta tutkimuksesta on käsitelty. Tutkimuksen menetelmälliset valinnat on perusteltu. Analyysit on toteutettu tavanomaiseen tapaan. Tutkimuksen päätelmät ovat johdonmukaisia ja tulosten luotettavuutta on arvioitu. Pohdinnassa kerrotaan tulosten yhteydestä esitettyyn kysymyksenasetteluun ja teoreettiseen taustaan. Tutkimuseettiset kysymykset on otettu huomioon. Tutkimus on muodollisesti moitteeton ja käytetty kieli on hyvää.

Non sine laude approbatur

Tutkimuksen taustoituksessa on käsitelty aiheeseen liittyviä teorioita ja tutkimustuloksia, mutta kokonaisuudessaan melko luettelonomaisesti ja mekaanisesti. Taustoitus voi olla joko liian suppea tai huonosti rajattu. Tutkimuksen lähtökohtia ja tutkimustehtävää on pohdittu ja pyritty liittämään aiempaan tutkimukseen, mutta siinä on puutteita. Lähteet eivät kaikilta osin ole relevantteja tai olennaisia lähteitä puuttuu. Tutkimusmenetelmien käytössä ei ole vakavia puutteita, mutta menetelmällisiä valintoja käsitellään lähinnä metodikirjallisuutta referoiden eikä kytkien niitä omaan tutkimukseen. Tulokset esitetään melko kaavamaisesti ja niiden tulkinta jätetään paljolti lukijan tehtäväksi. Tulosten yhteys tutkimuksen taustoitukseen jää puutteelliseksi, samoin niiden kriittinen arviointi. Kielenkäyttö on melko hyvää.

Lubenter approbatur

Tutkielman taustoitus on joko liian suppea ja yksipuolinen tai liian laaja ja rönsyilevä. Tutkimuksen tarkoitusta pohditaan jonkin verran, mutta sen suhde aiempaan aihepiiristä tehtyyn tutkimukseen jää epäselväksi. Referoidut teoriat ja tutkimukset jäävät irrallisiksi ja liittyvät vain löyhästi omaan tutkimusongelmaan. Käsitteiden määrittely on puutteellista. Tutkimusmenetelmien käyttö on horjuvaa eikä valittuja menetelmiä ole perusteltu. Aineiston analyysi on keskeneräinen, tulosten esittely on pintapuolista tai siinä on epäjohdonmukaisuuksia. Johtopäätöksinä esitetään lähinnä tutkimuksen tiivistelmä. Kieliasussa on puutteita.

Approbatur

Tutkielma on hyväksyttävissä, mutta usealla osa-alueella esiintyy suuriakin puutteita. Lähestymistapa ei ole onnistunut. Työssä ei juuri esitellä aihetta käsittelevää keskustelua ja tutkimusta. Taustoitus perustuu sattumanvaraisesti valittuihin harvoihin lähteisiin, joita käytetään referoiden. Lähteet ovat pääosin muita kuin tutkimuksellisia lähteitä, esimerkiksi oppikirjoja, komiteamietintöjä, ammatillisia tekstejä. Tutkimuksen tarkoitus ja käsitteistö jäävät epäselviksi. Tutkimustehtävä on ilmaistu sekavasti eikä sitä ole perusteltu. Tutkimuksen metodisissa valinnoissa sekä aineiston analyysissa on selviä puutteita. Tulokset on esitetty luettelomaisesti kommentoimatta. Johtopäätökset ja pohdinta puuttuvat tai ovat erittäin niukat. Kieliasussa on selviä virheitä. Lähteiden merkinnässä, lähdeluettelossa ja tutkimusraportin rakenteessa on puutteita.

 

TUTKINTOTODISTUS

Dekaani myöntää todistukset maisterin ja kandidaatin tutkinnoista. Opiskelija toimittaa tiedekunnan kansliaan todistusanomuksen siinä vaiheessa, kun kaikista opintosuorituksista ja opintokokonaisuuksista on merkinnät opintorekisterissä. Todistuksen saa kahden viikon kuluessa todistusanomuksen hyväksymisestä.

Kandidaatin tutkinnontodistukseen merkitään pääaineen perus- ja aineopintojen yhteismäärä ja arvostelu.

Sivuaineista merkitään todistukseen vähintään 25 opintopisteen laajuiset opinnot. Jos pakollinen sivuainesuoritus on suppeampi, sekin merkitään todistukseen, samoin toisessa tiedekunnassa suoritettu opintokokonaisuus, vaikka se olisi vähemmän kuin 25 opintopistettä. Pakolliset kieliopinnot merkitään eriteltyinä, muut opinnot vain määrinä.

Maisterin tutkintotodistukseen merkitään pääaineen syventävien opintojen yhteismäärä ja arvostelu sekä pro gradu –tutkielman arvosana. Mahdolliset sivuainekokonaisuudet merkitään kuten kandidaatin tutkinnon todistukseen.

ks. ohjeet ja todistusanomukset: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/valmistuminen/Sivut/default.aspx

 

PUBLIIKKI

Vähintään kerran lukuvuodessa järjestetään publiikki, johon kutsutaan kaikki kyseisenä lukukautena valmistuneet maisterit, lisensiaatit ja tohtorit.

ks. http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/opinnot/valmistuminen/publiikki/Sivut/home.aspx

 

DIPLOMA SUPPLEMENT

Englanninkielinen, kansainvälinen tutkintotodistuksen liite, lähetetään kaikille valmistuneille. Diploma Supplement on Euroopan komission ja UNESCO:n kehittämä asiakirja tutkintojen kansainväliseen tunnistamiseen ja vertailuun. Diploma Supplement antaa tietoa tutkinnosta sekä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä esimerkiksi työnantajille tai ulkomaisille yliopistoille.

 

TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN

Turun yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon tai alemman korkeakoulututkinnon, jos opiskeluoikeus on myönnetty vain alempaan tutkintoon, valmistumisen jälkeen on mahdollista täydentää tutkintoa seuraavien kolmen lukuvuoden ajan. Näitä opintoja kutsutaan täydennysopinnoiksi ja ne ovat maksuttomia, eikä niitä sisällytetä jo suorittamaasi tutkintoon.

Opiskeluoikeus eri oppiaineisiin määräytyy samoin perustein kuin yliopiston varsinaisten opiskelijoiden sivuaineopiskeluoikeus. Tutkintoaan täydentävän opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon, mutta hän ei voi kuulua ylioppilaskuntaan. Myöhemmin voi täydentää opintoja suorittamalla maksullisia erillisopintoja tai avoimen yliopiston opintoja.

Lisätietoja: https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/opiskelu/valmistuminen/taydentaminen-ja-erilliset-opinnot/Sivut/default.aspx

Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintoja
Tieteelliset jatkotutkinnot, yht.
Finnish-Nordic Society and Culture