Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

TUTKINNOT JA OPINNOT MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISESSÄ TIEDEKUNNASSA LUKUVUOSINA
2016-2017 ja 2017-2018

YLEISTÄ

Matemaattis-luonnon­tieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa perustutkintoina luonnontieteen kandidaatin (LuK), filosofian maisterin (FM), tekniikan kandidaatin (TkK) ja diplomi-insinöörin (DI) tutkinnot sekä jatkotutkintoina filosofian lisensiaatin (FL), tekniikan lisensiaatin (TkL), filosofian tohtorin (FT) ja tekniikan tohtorin (TkT) tutkinnot. Luonnontieteiden ja tekniikan kandidaatin tutkinnot ovat alempia korkeakoulututkintoja ja filosofian maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinnot ylempiä korkeakoulututkintoja. Perustutkinnot suoritetaan tutkinto-ohjelmissa.

Tiedekunnassa on 10 alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa tutkinto-ohjelmaa ja 25 ylempään tutkintoon johtavaa tutkinto-ohjelmaa. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavista ohjelmista kahdeksan tutkintokieli on englanti. Lisäksi tiedekunnassa on alempaan korkeakoulututkintoon johtava ympäristötieteen tutkinto-ohjelma.

Opintosuoritusten mittayksikkö on opintopiste (op). Opinnot on suunniteltu siten, että opiskelija suorittaa lukuvuoden aikana 60 opintopistettä. 60 opintopisteen suorittaminen vastaa keskimäärin 1600 tunnin työpanosta ja yhden opintopisteen suorittaminen noin 27 tunnin työpanosta.

Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää ohjeellisen aikataulun mukaan kolme lukuvuotta. Filosofian maisterin ja diplomi-insinöörin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja niiden ohjeellinen suoritusaika on kaksi lukuvuotta. Filosofian maisterin ja diplomi-insinöörin tutkinto suoritetaan kandidaatin tutkinnon pohjalta. Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto ovat erillisiä tutkintoja ja opiskelija saa niistä erilliset todistukset. Ylempi korkeakoulututkinto ei voi sisältää alempaan korkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja. Opiskelija voi kuitenkin suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon opintoja, vaikka kandidaatin tutkinnon suorittaminen olisi vielä kesken, koska esimerkiksi joitakin syventäviä opintojaksoja ei järjestetä jokaisena lukuvuotena.

Opinnot jaetaan tason mukaan perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Perusopinnot sisältävät oppiaineen alan perustiedot. Perusopintojen laajuus on 25 op. Aineopinnot koostuvat oppiaineiden tietosisältöjen opiskelusta sekä tieteenalalle tyypillisten menetelmien harjoittelusta. Aineopintojen laajuus perusopinnot mukaan lukien on yhteensä vähintään 60 op. Perus- ja aineopinnot suoritetaan kandidaatin tutkintoon. Kandidaatin tutkintoon kuuluu myös sivuaineiden suorittaminen opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Kandidaatin tutkintoon voi sisältyä vain perus- ja aineopintotasoisia opintoja tai kieliopintoja.

Syventävät opinnot suoritetaan filosofian maisterin ja diplomi-insinöörin tutkintoon. Syventävät opinnot suoritetaan pääaineesta. Syventävät opinnot sisältävät tieteellistä erityistietoa ja valmentavat tieteelliseen tutkimustyöhön. Syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma tai DI-koulutuksessa diplomityö, joka on kirjallinen esitys jostakin rajatusta tieteen erityisongelmasta sekä sen ratkaisemiseksi tehdyistä kokeista, havainnoista ja päätelmistä. Ylempään korkeakoulututkintoon suoritettavat sivuaineopinnot määritellään opetussuunnitelmassa tutkinto-ohjelmakohtaisesti.

Tiedekunnassa opiskeleva perehtyy tieteenaloihinsa kuuntelemalla luentoja, suorittamalla laskuharjoituksia ja muita demonstraatioita, lukemalla kurssikirjoja ja suorittamalla käytännön harjoitustöitä kotitehtävinä, laitoksilla tai luonnossa. Nämä opetuksen eri muodot täydentävät toisiaan. Opiskelijan on sen vuoksi säilytettävä niiden kesken mahdollisimman hyvä tasapaino. Opintojen ohjeellisen ajoituksen mukaan kunakin lukukautena varataan riittävästi aikaa sekä luennoille, harjoituksille että kurssikirjojen lukemiselle. Kursseista järjestetään erityyppisiä kuulusteluja.

 

TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE

Tiedekunnan perustutkintoja koskevassa pysyväismääräyksessä on määritelty seuraavassa esitetyn mukaiset rakenteet, joiden mukaan tutkinnot suoritetaan. Tutkintoihin tulee suorittaa tietyn laajuiset pää- ja sivuaineiden opinnot. Tiedekunnassa noudatettavat tutkintorakenteet perustuvat luonnontieteellisellä ja teknistieteellisellä koulutusalalla vallitseviin yhtenäisiin tutkintorakenteisiin.

Luonnontieteellinen koulutusala

Luonnontieteiden kandidaatintutkintoa varten opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti:

  • pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perus- ja aineopintoja vähintään 80 op,
  • kandidaatintutkielma 6-10 op (sisältyy edellä esitettyyn pääaineen vähimmäislaajuuteen),
  • sivuaineopintoina joko kahdesta aineesta 25 opintopisteen tai yhdestä aineesta 60 opintopisteen opinnot. Sivuaine voi olla myös opetussuunnitelmassa hyväksytty monitieteinen opintokokonaisuus.
  • tutkinto-ohjelmaan kuuluvat, tutkintoasetuksen mukaiset kieli- ja viestintäopinnot laajuudeltaan yhteensä vähintään 6 op
  • muita sivuaine- tai kieliopintoja.

Aineenopettajakoulutuksessa luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti:

  • pääaineen perus- ja aineopintoja opetussuunnitelman mukaisesti vähintään 70 op,
  • kandidaatin tutkielma 6-10 op (sisältyy edellä esitettyyn pääaineen vähimmäislaajuuteen),
  • sivuaineopintoina toisen opetettavan aineen opinnot 60 op,
  • tutkinto-ohjelmaan kuuluvat, tutkintoasetuksen mukaiset kieli- ja viestintäopinnot laajuudeltaan yhteensä vähintään 6 op,
  • muita sivuaine- tai kieliopintoja.

Filosofian maisterin tutkintoa varten on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti:

  • pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden syventäviä opintoja vähintään 60 op,
  • pro gradu –tutkielma, jonka laajuus on 20-40 op (sisältyy edellä esitettyyn pääaineen vähimmäislaajuuteen),
  • muita sivuaine- tai kieliopintoja.

Aineenopettajakoulutuksessa filosofian maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti:

  • pääaineen syventäviä opintoja 60 op,
  • sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot 60 op.

 

Teknillistieteellinen koulutusala

Tekniikan kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti:

  • tutkinto-ohjelmaan kuuluvat perusopinnot, ns. yhteiset opinnot, laajuudeltaan vähintään 100 op. Yhteiset opinnot sisältävät ohjelmaan kuuluvat, tutkintoasetuksen mukaiset kieli- ja viestintäopinnot laajuudeltaan yhteensä vähintään 6 op.
  • pääaineen opintoja vähintään 40 op,
  • kandidaatintutkielma, jonka laajuus on 8 op,
  • sivuaineopintoja vähintään yhdestä aineesta 20 op,
  • muita sivuaine- tai kieliopintoja.

Diplomi-insinöörin tutkintoa varten on suoritettava opetussuunnitelman mukaisesti:

  • pääaineen syventäviä opintoja vähintään 70 op,
  • diplomityö, jonka laajuus on 30 op (sisältyy edellä esitettyyn pääaineen vähimmäislaajuuteen),
  • sivuaineen opintoja vähintään yhdestä aineesta 20 op
  • muita sivuaine- tai kieliopintoja.

Pääaineen opintojen sisältö ilmoitetaan kunkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa. Opiskelija suorittaa tutkinnon opintojen aloitusvuoden tai jonkin myöhemmin hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti. Opetussuunnitelmassa määritellään myös kuhunkin tutkinto-ohjelmaan suoritettavat sivuaineopinnot. Sivuaineet ovat ohjelmasta riippuen joko pakollisiksi määriteltyjä tai vapaasti valittavissa. Sivuaineopintojen sisältö vastaa useimmiten toisen ohjelman pääaineopintoja osittain suoritettuna. Luonnontieteiden tai tekniikan kandidaatin tutkintoon ei voi suorittaa pää- tai sivuaineiden syventäviä opintoja. Tähän hyväksyttävät poikkeukset on päätetty opetussuunnitelmassa.

Tutkinto-ohjelmien ohjelmien tutkintovaatimusten yhteydessä esitetään kandidaatin tutkintojen osalta ohjeellinen opintojen suoritusjärjestys ja ajoitussuunnitelma, jota noudattaen kandidaatin tutkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa. Ohjeellisen suoritusaikataulun noudattaminen edellyttää päätoimista opiskelua. Opiskelijalla on oikeus suorittaa myös ylimääräisiä opintoja, mikä saattaa pidentää opiskeluaikaa.

Opetussuunnitelmat julkaistaan sähköisessä muodossa. Samassa yhteydessä on esitetty erikseen myös sivuaineopiskelijoille tarjottavat opintokokonaisuudet.


Pääaineet

Tutkinnon pääaine määräytyy tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Pääaine saattaa olla eri alemmassa ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Ylemmän tutkinnon tutkinto-ohjelmissa voi olla valittavissa useita pääaineita.

Aineenopettajaksi opiskeleminen

Tiedekunnassa on mahdollista opiskella aineenopettajan pätevyys biologiassa, maantieteessä, fysiikassa, kemiassa ja matematiikassa. Myös tietojenkäsittelytieteiden opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ns. yleinen opettajan kelpoisuus. Aineenopettajan pätevyys saavutetaan ainoastaan suorittamalla sekä kandidaatin että maisterin tutkinnot. Aineenopettajan pätevyysvaatimuksiin kuuluu aina myös opettajan pedagogisten opintojen (60 op) suorittaminen.

Opetussuunnitelmiin on kirjattu erikseen aineenopettajan koulutukseen liittyvät tutkintovaatimukset. Aineenopettajalta vaaditaan tiettyjen opintojaksojen suorittamista ja kyseiset jaksot eivät aina ole mukana muissa pääaine- tai erikoistumisalojen vaatimuksissa. Aineenopettajankoulutukseen liittyviä opintoja suoritetaan jo osana kandidaatin tutkintoa.

Aineenopettajankoulutuksessa olennainen osa on myös toisen opetettavan aineen opinnot. Toisen opetettava aineen opinnoilla tarkoitetaan sellaista peruskoulun ja/tai lukion oppiainetta, jonka opettajan pätevyyden opiskelija saavuttaa suorittamalla siihen vaadittavat opinnot tutkintoonsa sivuaineopintoina. Toisen opetettavan aineen pätevyys edellyttää vähintään 60 op:n opintoja. Opinnot valitaan tyypillisesti sellaisina yhdistelminä, jollaisia opettajien virkoja peruskouluissa ja lukioissa on. Tyypilliset yhdistelmät ovat biologia ja maantiede, matematiikka ja fysiikka, matematiikka ja kemia jne. 

Opiskelijan on haettava opettajan pedagogisten opintojen suoritusoikeutta kasvatustieteiden tiedekunnasta. Hakemiseen liittyy soveltuvuuden arviointi. Kasvatustieteiden tiedekunta päättää vuosittain valintakriteerit opettajan pedagogisiin opintoihin. Valintakriteereissä edellytetään mm. pää- ja sivuaineiden (=toinen opetettava aine) suorituksia tietty määrä. Hakuaika päättyy alkuvuodesta ja tätä seuraa kelpoisten hakijoiden arviointi. Aikataulut vaihtelevat vuosittain ja ajantasainen tieto on löydettävissä kasvatustieteiden tiedekunnan verkkosivuilta. Kullekin pääaineelle on varattu vuosittain oma kiintiönsä opettajan pedagogisiin opintoihin.

Tietojenkäsittelytieteiden opiskelijat voivat hakea opintoihin vain joka toinen vuosi ja heille on oma kiintiö aikuisopetukseen suuntautuviin opettajan pedagogisiin opintoihin. Nämä opinnot antavat kuitenkin pedagogisten osalta vastaavan pätevyyden kuin em. pedagogiset opinnot. Tietojenkäsittelytiede/tietotekniikka ei ole peruskoulujen tai lukioiden valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa, minkä vuoksi siihen liittyviä pätevyystodistuksia ei myöskään kirjoiteta tiedekunnassa.

Ennen varsinaisen opinto-oikeuden saamista opettajan pedagogisiin opintoihin, opiskelija voi suorittaa osan opettajan pedagogisten opintojen perusopinnoista. Sivuaineena suoritetuilla kasvatustieteiden perusopinnoilla voi myös korvata opettajan pedagogisten opintojen perusopinnot. Opettajan pedagogisten opintojen opetussuunnitelma on luettavissa kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaassa ja kasvatustieteiden tiedekunnan verkkosivuilla (www.edu.utu.fi).

Kandidaatintutkielma

Kandidaatintutkielma on pääaineen aineopintoihin sisältyvä opinnäyte. Kandidaatintutkielma on suppea kirjallinen työ, jossa osoitetaan perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja kykyä tieteelliseen kielenkäyttöön. Kandidaatin tutkielman voi laatia suomen tai ruotsin kielellä tai laitoksen päätöksellä myös jollakin muulla kielellä. Kandidaatintutkielma tehdään usein seminaarin yhteydessä. Kandidaatintutkielman laajuus on 6–10 opintopistettä. Tutkielma arvostellaan tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla ja arvostelu otetaan huomioon kandidaatin tutkinnon pääaineen kokonaisarvosanassa. Opiskelijan pääaineen professori tai laitoksen johtaja päättää kandidaatin tutkielman hyväksymisestä.

Laadittuaan kandidaatintutkielman opiskelijan tulee suorittaa kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

Pro gradu -tutkielma ja diplomityö

Filosofian maisterin tutkintoon suoritettava pro gradu -tutkielma ja diplomi-insinöörin tutkintoon suoritettava diplomityö ovat syventäviin opintoihin kuuluvia opinnäytteitä. Opinnäytteiden laajuus on 20-40 opintopistettä. Pro gradu -tutkielma ja diplomityö ovat laboratorio- tai kenttätöihin tai erikoiskirjallisuuteen perustuvia tutkielmia, joiden tekeminen vaatii pitkäjänteistä keskittymistä.

Opinnäytteestä tulee ilmetä, että sen kirjoittaja pystyy oikealla tavalla käsittelemään aineistoa ja tieteellisiä menetelmiä, käyttämään hyväkseen kirjallisuutta ja esittämään asiansa kirjallisesti tieteellisen kielenkäytön periaatteiden mukaan. Opinnäytteen voi laatia suomen tai ruotsin kielellä tai laitoksen päätöksestä jollakin muulla kielellä. Opinnäyte on henkilökohtainen opintosuoritus, mutta se voidaan laatia osana laajempaa tutkimusta. Tutkielman tai diplomityön aiheesta sovitaan pääaineen professorin tai tällaiseen rinnastettavan opettajan kanssa.

Laadittuaan pro gradu -tutkielman tai diplomityön opiskelijan tulee suorittaa kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan. Ylemmän tutkinnon kypsyysnäytteestä tarkistetaan suomen- tai ruotsin kielen taito ainoastaan siinä tapauksessa, että opiskelijalla ei ole suoritettuna kandidaatin tutkintoa tai vastaavaa Suomessa.

Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt on arvosteltava kuukauden kuluessa niiden luovuttamisesta arvosteltavaksi. Kesä-, heinä- ja elokuussa arvosteltavaksi jätetyt tutkielmat arvostellaan viimeistään seuraavan syyskuun aikana. Laitosjohtaja päättää pro gradu -tutkielman ja diplomityön hyväksymisestä tarkastajien lausunnon perusteella.

Tutkielmasta annetaan jokin seuraavista arvolauseista: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Diplomityö arvostellaan asteikolla 1-5.

Sivuaineet

Tutkintoon kuuluu pakollisia ja vaihtoehtoisia sivuaineopintoja. Kunkin tutkinto-ohjelman tutkintovaatimusten mukaiset sivuaineopinnot mainitaan ohjelmakohtaisissa teksteissä. Kyseisten sivuaineiden laitosten verkko- tai intranet-sivuilta löytyy tietoa sivuaineopiskelijaksi hakeutumisesta. Joissakin tiedekunnissa sivuaineoikeuden saaminen saattaa edellyttää sivuainekokeeseen osallistumista. 

Tutkintotodistukseen voidaan tehdä sivuainemerkintä opinnoista, joiden laajuus on vähintään 20 op. Sivuaineena voi suorittaa vain valmiiksi määriteltyjä opintokokonaisuuksia, joista saa kokonaisuusmerkinnän kyseiseltä oppiaineelta (esim. perusopintokokonaisuus, aineopintokokonaisuus). Muiden korkeakoulujen ja ulkomaisten yliopistojen antamista opintokokonaisuuksista on sovittava erikseen.

Kieli- ja viestintäopinnot

Tutkintoja säätelevä asetus määrittelee kielitaidon, joka opiskelijan on osoitettava tutkinnossa. Opiskelijan on osoitettava sellainen toisen kotimaisen kielen taito, joka vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta sekä vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Tiedekunnan perustutkintoja koskevassa pysyväismääräyksessä on määritelty ne tavat, joilla asetuksen vaatima kielitaito osoitetaan. Pääsääntöisesti kielitaito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä varten järjestämiä opintojaksoja. Opetussuunnitelmissa on ohjelmakohtaisesti määritelty tutkintoon kuuluvat kieliopinnot ja niiden laajuus. Kielitaito osoitetaan pääsääntöisesti kandidaatin tutkinnossa.

Pakollisen toisen kotimaisen kielen opintojakson suorittaminen vaati melko hyvää lukiotason kielitaitoa. Mikäli opiskelijan kielitaito esim. ruotsin kielessä on heikko, suositellaan ennen pakollisen ruotsin kielen kurssin suorittamista parantamaan pohjatietoja esim. ruotsin kielen peruskurssilla tai vastaavalla. Esimerkiksi kahden opintopisteen laajuisella kurssilla kontaktiopetuksen määrä on 24 tuntia, mikä ei riitä puutteellisten lukiotason tietojen paikkaamiseen.

Mikäli opiskelija ei ole aiemmin opiskellut ruotsia lainkaan peruskoulutasolla, voidaan hänet vapauttaa ruotsin kielen taidon osoittamisesta. Tätä varten opiskelijan on tehtävä tiedekunnalle anomus tutkintovaatimusten muutoksesta.

Tutkintoon voi sisällyttää pakollisten kieliopintojen lisäksi myös muita kieliopintoja joko ylimääräisinä tai tutkintoon kuuluvina vapaavalintaisina opintoina. Yliopiston kielikeskuksen tarjoamasta yleisestä kieltenopetuksesta saa tietoa kielikeskuksen verkkosivuilta.

Muut opinnot

Tutkinnon kokonaislaajuuteen määrättyjen pakollisten ja vaihtoehtoisten pää- ja sivu­aineopintojen sekä kieli- ja viestintäopintojen lisäksi tutkintoon voi suorittaa myös muita opintoja. Muiden opintojen laajuus vaihtelee ohjelmittain ja ne voivat olla esim. vajaita sivuaineopintokokonaisuuksia tai ylimääräisiä kieli- ja viestintäopintoja.

Opiskelijalla on myös oikeus suorittaa enemmän opintoja kuin tutkinnon minimilaajuus edellyttäisi. Ylimääräisenä suoritettavat opinnot voi valita vapaasti. Opiskelijan on kuitenkin otettava huomioon kandidaatin tutkintoa suorittaessaan, että tutkintoon sisällytettyjä ylimääräisiä opintoja ei voi sisällyttää uudelleen filosofian maisterin tai diplomi-insinöörin tutkintoon, vaikka ne olisivat kandidaatin tutkinnossa ylimääräisiä. Kandidaatin tutkintoon suositellaankin sisällytettävän ainoastaan siihen kuuluvat pakolliset opinnot.

Mikäli opiskelija haluaa poiketa tutkinto-ohjelmansa tutkintovaatimuksista, hänen tulee tehdä tutkintovaatimusten muutosanomus tiedekunnalle (kts. "opintojen korvaaminen").

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA, HOPS

Kaikki opiskelijat laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), joka on ensisijaisesti opiskelijan omaan käyttöön tarkoitettu opintojen suunnittelun väline. HOPSin avulla opiskelija suunnittelee opintojensa etenemisen opetussuunnitelmaan nähden omien tavoitteidensa mukaisesti. Ensimmäinen HOPS laaditaan ensimmäisen syyslukukauden aikana ja HOPSin päivittäminen on osa opiskeluprosessia koko opintojen ajan. HOPSin laatiminen ja toteuttaminen on osa tutkintoon sisältyvien projektinhallintataitojen kehittymistä.

HOPSin tavoitteena on tehostaa opiskelua sekä lisätä opiskelijan valmiuksia opintojen tavoitteelliseen ja realistiseen suunnitteluun. Ohjauksen tarkoituksena on saada opiskelija hahmottamaan opinnot koko tutkinnon näkökulmasta heti opintojen alusta alkaen ja integroida opiskelija osaksi yliopistoyhteisöä. Ohjauksella tuetaan myös opiskelijan henkilökohtaisia tavoitteita esimerkiksi elämäntilanteen huomioimiseksi ja työelämävalmiuksien saavuttamiseksi tarjoamalla vaihtoehtoisia opintopolkuja.

Opiskelija suunnittelee opintojensa etenemisen osatavoitteiden kautta ja päivittää suunnitelmansa vähintään lukuvuosittain opintotarjonnan mukaiseksi. HOPSiin kirjataan vaiheittain ja opiskelun edetessä tarkentaen tavoitteet koko tutkintoa, lukuvuotta ja lukukautta koskien sekä sisällön että ajoituksen osalta. HOPSiin kirjataan pääaineen lisäksi kaikki tutkinnon suorittamiseen tarvittavat opinnot tutkinnon kokonaisrakenteen hahmottamiseksi. Päivitetty HOPS toimii myös valmistumisvaiheessa selkeyttämässä opiskelijan tutkinnon rakennetta niin laitoksen kuin opiskelijankin kannalta. HOPSiin tulisi myös sisältyä osio, jossa opiskelija hahmottaa tulevassa ammatissa/työssä tarvittavia yleisiä ja tieteenalakohtaisia valmiuksia ja ottaa nämä näkökohdat huomioon suunnitelmassaan.

HOPS -ohjauksen yhteydessä tuodaan esiin myös akateemisen asiantuntijan työssä tarvittavia yleisiä valmiuksia ja selvitetään, miten kansainvälistymistä tukeva osio voidaan sisällyttää tutkintoon. HOPSien laatiminen on opiskelijan vastuulla. Laitos huolehtii HOPSin tekemiseen liittyvän yksityiskohtaisen ohjeistuksen antamisesta sekä kandidaatin että maisterin/diplomi-insinöörin tutkintoa varten sekä siitä, että opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta HOPSin laatimiseen laitoksen henkilökunnalta.

OPINTOJEN SUORITTAMINEN

Opetukseen osallistuminen

Opiskelijalle varataan paikka kaikille hänen opetussuunnitelmaansa pakollisena kuuluville opintojaksoille. Vaihtoehtoisten tai vapaasti valittavien opintojen osalta voidaan joutua tekemään karsintaa. Luento-opetus ei yleensä vaadi ennakkoilmoittautumista, mutta useimmat harjoitustyöt, demonstraatiot ja kenttäkurssit edellyttävät sitä. Tarkemmat tiedot ilmoitetaan kyseisen laitoksen verkkosivuilla. 

Opetusperiodit

Opetus on jaettu viiteen jaksoon eli opetusperiodiin. Opetusperiodien ajankohdat ilmoitetaan tiedekunnan intranetissä.

Kuulustelut ja tenttioikeudet

Opiskelijalle järjestetään vähintään kolme tenttimahdollisuutta vuoden kuluessa kunkin lu­entosarjan tai kurssin päättymisestä. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut luentosarjaan tai kurssiin kuuluvaa kuulustelua vuoden kuluessa sen päättymisestä tai hän ei ole läpäissyt tenttiä kolmella yrityskerralla, edellytetään häneltä ilmoittautumista tenttiin henkilökohtaisesti kurssin kuulustelijalle. Kuulustelija voi tässä tapauksessa päättää uudesta tenttioikeudesta tai mahdollisesta kurssin uudelleen suorittamisesta. Opinto-oppaan tutukinto-ohjelmakohtaisessa osassa ja/tai laitosten verkkosivuilla annetaan tarkempia ohjeita kuulusteluihin ilmoittautumisesta ja peruutusmenettelystä. Joidenkin opintojaksojen tenttioikeuden saaminen edellyttää aktiivista osallistumista luentoihin liittyviin demonstraatioihin.

Tentin tulokset tulee ilmoittaa kahden viikon kuluessa suorituksesta, ellei laitoksen johtaja ole myöntänyt opettajalle erityisestä syystä poikkeusta. Opiskelijalla on oikeus saada tutustua tenttivastauksensa arvosteluun.

Opintojen arvostelu

Opintosuoritukset arvostellaan käyttäen asteikkoa hylätty, hyväksytty tai asteikolla 5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty. Myös kandidaatin tutkintoon kuuluva kandidaatintutkielma arvostellaan tavanomaisen opintojakson tavoin.

Filosofian maisterin tutkintoa varten suoritettava pro gradu -tutkielma arvostellaan käyttäen asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Tekniikan alan diplomityö arvostellaan asteikolla 1–5.

Opintokokonaisuudet arvostellaan asteikolla erinomaiset, kiitettävät, hyvät, tyydyttävät tai välttävät tiedot. Laskentaperusteena käytetään asteikolla 1–5 arvosteltujen opintojaksojen laajuuksilla painotettua arvosanakeskiarvoa. Pro gradu–tutkielman arvostelu otetaan filosofian maisterin tutkinnossa huomioon pääaineen arvostelussa muuttamalla arvostelu 1–5 asteikolle seuraavasti: approbatur=1, lubenter approbatur=1,667, non sine laude approba­ur=2,333, cum laude approbatur=3, magna cum laude approbatur=3,667, eximia cum laude approbatur=4,333 ja laudatur=5.

Desimaalimuotoinen arvosanakeskiarvo palautetaan viisiportaiselle asteikolle seuraavasti (rajatapaukset tulkitaan opiskelijan eduksi):

  • 1,0–1,49 välttävät tiedot
  • 1,5–2,49 tyydyttävät tiedot
  • 2,5–3,49 hyvät tiedot
  • 3,5–4,49 kiitettävät tiedot
  • 4,5–5 erinomaiset tiedot

 

Suoritusmerkinnät ja vastuuhenkilöt

Pääaineen opintokokonaisuuden vastuuhenkilö on oppiaineen professori. Opintojakson tai sen osan vastuuhenkilö on ilmoitettu opetusohjelmassa. Opintosuoritusten rekisteriin kirjaamisesta vastaa pääsääntöisesti oppiaineen toimisto. Opiskelija voi tulostaa itselleen opintosuoritusotteen Nettiopsusta. Oikeaksi todistetun opintosuoritusotteen saa tiedekunnan tai laitoksen kansliasta tai opiskelija- ja hakijapalveluista.


Tutkintotodistuksen hakeminen ja tutkintotodistus

Tutkintotodistukseen ja sen hakemiseen liittyvät ohjeet on koottu tiedekunnan intranetiin. Vastaavuus- ja erillistodistuksia koskevat ohjeet löytyvät tiedekunnan verkkosivuilta (www.sci.utu.fi).


Tutkintoja ja opiskelua koskevista määräyksistä

Yliopiston hallinto on määritelty Turun yliopiston hallintojohtosäännössä, jonka lisäksi on voimassa mitä yliopistolaissa (645/1997) ja yliopistoasetuksessa (115/1998) on säädetty. Hallintojohtosäännössä todetaan mm. hallinnon eri tasoilla olevan voimassa ns. kolmikantaperiaatteen, jonka mukaan opiskelijoilla on kolmasosan edustus useimmissa yliopiston hallintoelimissä. Edellä mainittuja säädöksiä on saatavissa yliopiston verkkosivuilta tai pyynnöstä tiedekunnan kansliasta.

Tiedekunnassa suoritettavat perustutkinnot perustuvat yliopistojen tutkinnoista annettuun asetukseen (794/2004). Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan perustutkintoja koskeva pysyväismääräys tarkentaa näiden asetusten sekä yliopistoasetuksen määräyksiä tiedekunnan osalta. Pysyväismääräys on luettavissa tiedekunnan intranetissä. Turun yliopiston opintojohtosääntö sisältää mm. opiskelijan oikeuksia koskevia määräyksiä. Johtosääntö on luettavissa opiskelijan yleisoppaassa ja yliopiston intranetissä.

Opettajien kelpoisuusvaatimuksista

Aineenopettajien kelpoisuus lukion ja peruskoulun opettajien virkoihin määritellään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/98). Lehtorin virkojen kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvat:

  1. Ylempi korkeakoulututkinto.
  2. Opetettavan aineen opinnot tai niitä vastaavat opinnot virkaan kuuluvissa aineissa.
  3. Vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Aineenopettajan kelpoisuus peruskoulussa edellyttää vähintään 60 op:n laajuisia opintoja kussakin virkaan kuuluvassa opetettavassa aineessa. Lukiossa aineenopettajan kelpoisuus edellyttää vähintään 120 op:n laajuisia opintoja yhdessä ja vähintään 60 op:n laajuisia opintoja muissa virkaan kuuluvissa opetettavissa aineissa. Matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa lukioiden ja peruskoulujen virkoihin kuuluu melko usein kolme opetettavaa ainetta. Kolmannen opetettavan aineen opintojen suorittaminen on tästä syystä suositeltavaa esimerkiksi matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. On kuitenkin huomattava, että kolmen opetettavan aineen kelpoisuusasetuksen mukaiset opinnot eivät mahdu minimilaajuisina suoritettaviin LuK- ja FM -tutkintoihin.

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opettajalinjan opiskelija voi saavuttaa luokanopettajan pätevyyden suorittamalla aineenopettajan opintojen lisäksi peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 60 op (ks. kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-opas). Näitä opintoja ei voi tavanomaisten tutkintovaatimusten mukaan suorittaa aineenopettajan Luk- ja FM -tutkintoihin, joskin korvaavuusanomusmenettelyn kautta on mahdollista anoa poikkeuksia. Opintokokonaisuus voidaan kuitenkin hyväksyä tutkintoon myös ylimääräisinä opintoina (kokonaisuuden opinto-oikeutta anottava erikseen kasvatustieteiden tiedekunnalta).

Tutkinto-ohjelman vaihtaminen

Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat voivat hakea tiedekunnan sisällä vaihtoa toiseen alempaan tutkinto-ohjelmaan osallistumatta opiskelijavalintaan. Tutkinto-ohjelman vaihtamista koskevat ohjeet löytyvät tiedekunnan intranetistä.


Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelijalle voidaan myöntää oikeus lukea hyväksi toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritettuja opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija voi lukea hyväkseen tai korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. Muualla suoritettujen opintojen ja muulla tavoin hankitun osaamisen tulee täyttää tutkinnolle ja sen osille asetetut osaamistavoitteet. Mikäli opinnot sisältyvät jo toiseen korkeakoulututkintoon, on opintojen hyväksilukeminen rajoitettua. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukua koskevat ohjeet löytyvät tiedekunnan intranetistä.


Työharjoittelu

Työharjoittelu on hyvä tapa oppia soveltamaan luennoilla opittuja asioita käytännössä, tutustua alan osaamisvaatimuksiin, tarkentaa urasuunnitelmia ja luoda kontakteja työnantajiin. Tiedekunnassa suoritattaviin tutkintoihin sisältyy työharjoittelua joko pakollisena tai valinnaisena opintojaksona.

Opiskelijavaihto

Tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin suositellaan sisällytettäväksi kansainvälistymistä opiskelijavaihdon, ulkomailla suoritettavan työharjoittelun tai kansainvälistymistä tukevien opintojen muodossa. Opiskelijavaihto kestää yleensä yhden lukukauden tai -vuoden ja ajoittuu opintojen loppuvaiheeseen. Lisätietoa tarjolla olevista mahdollisuuksista saa laitosten kv-yhteyshenkilöiltä, yliopiston kansainvälisistä palveluista tai tiedekunnan intranetistä.


Opiskelu muissa yliopistoissa (JOO)

Tutkintoa suorittavat opiskelijat voivat tehdä tutkintoon sisällytettäviä opintoja (pää- tai sivuaine) jossakin toisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tietyin edellytyksin. Joustavasta opinto-oikeudesta (JOO) kerrotaan tarkemmin tiedekunnan intranetissä. Saapuvia opiskelijoita koskevat ohjeet löytyvät tiedekunnan verkkosivulta (www.sci.utu.fi).


Erillinen opinto-oikeus

Tiedekunnassa voi suorittaa erillisinä opintoina eri tieteenalojen opintojaksoja ja -kokonaisuuksia. Erillisopinnot ovat maksullisia lukuun ottamatta joitakin aineenopettajankoulutukseen liittyviä opintoja. Erillisopintoihin hakemisesta kerrotaan tarkemmin tiedekunnan verkkosivuilla (www.sci.utu.fi).

 

LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ

Yliopiston laatupolitiikka

Turun yliopiston laadunhallinnan tavoitteena on

  • tukea ja varmistaa yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja vision toteutumista;
  • ohjata toimintaa riittävän tarkan ja reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varassa;
  • kehittää yliopiston toimintaprosessien laatua ja vapauttaa akateemisen henkilöstön työaikaa perustehtäviin;
  • tehdä yliopiston toiminnan keskeiset periaatteet ja korkea laatu näkyväksi.

Yliopiston laadunhallinnan välineenä toimii laatujärjestelmä, jonka keskeiset periaatteet esitetään kootusti rehtorin hyväksymässä yliopiston laatukäsikirjassa ja sen liitteissä. Lisäksi toimintayksiköiden toimintakäsikirjoissa on esitetty tarkemmat ohjeet ja menetelmäkuvaukset.

Laadunhallinta on osa yliopiston normaalia toimintaa, ja laatujärjestelmän organisointi on yliopistossa rehtorin ja toimintayksiköissä niiden johdon vastuulla. Yliopiston toiminnan laatu syntyy kuitenkin viime kädessä yliopistoyhteisön jäsenten asiantuntevasta, vastuullisesta ja eettisestä toiminnasta.

Opiskelijat yhteistyökumppaneina

Yliopisto-opiskelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, joilla on opettajien ohella keskeinen rooli koulutuksen kehittämisessä. Yliopisto-opiskelussa on kyse osapuolten välisestä yhteistyöstä, jossa opiskelijat tuovat opetustilanteisiin oman panoksensa. Opiskelijoiden näkeminen koulutuksen asiakkaina, joille tarjotaan heidän mielensä mukaisia koulutuspalveluja, vähättelisi heidän asemaansa yliopistoyhteisön jäseninä.

Opiskelijoiden ”akateemiseen vastuuseen” sisältyy vastuu osallistua oman oppimisympäristönsä kehittämiseen mm. antamalla palautetta sekä osallistumalla yliopiston hallintoelinten ja erilaisten työryhmien työskentelyyn. Yksittäisen opiskelijan ohella tärkeitä toimijoita ovat ainejärjestöt ja ylioppilaskunta. Ainejärjestöillä ja yliopiston yksiköillä on usein vakiintuneita yhteistyökäytäntöjä, joiden myötä opiskelijat vaikuttavat opiskeluympäristönsä kehittämiseen.

 

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Opintokokonaisuudet
Astrobiologia
Tieteelliset jatkotutkinnot, mat.