Humanistinen tiedekunta

HUMANISTINEN TIEDEKUNTA

Tiedekunnan yleiset opiskelua koskevat säännöt ja ohjeet löytyvät kokonaisuudessaan tiedekunnan verkkosivulta:

https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/opiskelu/opinto-oppaat/Sivut/home.aspx

Humanistisessa tiedekunnassa voi suorittaa humanististen tieteiden kandidaatin tutkin­non (HuK), filosofian maisterin tutkinnon (FM) ja filosofian tohtorin tutkinnon (FT).

Humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset perustuvat Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista sekä Turun yliopiston opintojohtosääntöön.

Pääaineena opiskeltavat aineet

Humanististen tiedekunnan tutkinto suoritetaan jokin seuraavista oppiaineista pääaineena:

arkeologia,

englannin kieli,

espanja,

folkloristiikka,

fonetiikka,

italia,

kansatiede,

kotimainen kirjallisuus,

kreikkalainen filologia,

kulttuurihistoria,

latinalainen filologia,

mediatutkimus,

musiikkitiede,

pohjoismaiset kielet,

ranska,

saksan kieli,

Suomen historia,

suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus,

taidehistoria,

uskontotiede,

venäjän kieli,

yleinen historia ja

yleinen kirjallisuustiede.

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa pääaineena opiskeltavat aineet ovat: digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön tutkimus ja maisemantutki­mus.

Vain sivuaineena opiskeltavat aineet

Perus-, aine- ja syventävät opinnot on mahdollista suorittaa seuraavassa aineessa:
sukupuolentutkimus.

Perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa seuraavissa aineissa:

elämänkatsomustieto,

klassillinen arkeologia,

luova kirjoittaminen,

museologia,

North American Studies,

Suomen kieli ja kulttuuri (ulkomaalaisille),

Unkarin kieli ja kulttuuri,

Viron kieli ja kulttuuri.

 

Perusopinnot voi suorittaa seuraavissa aineissa:

Romanian kieli ja kulttuuri,

Baltic Sea Region Studies,

kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa kulttuurituotan­non suunnit­telu sekä museologia.

Lisäksi kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa voi suorittaa kulttuuri- ja elämysmatkailun sivuainekokonaisuuden (25 op).

Tiedekunnan maisteriohjelmat

Tiedekunnassa on neljä maisteriohjelmaa:

Master’s Programme in Baltic Sea Region Studies,

Master’s Programme in European Heritage,

Digital Media and the Information Society,

Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma ja

Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma.

Näihin maisteriohjelmiin erillisellä valinnalla valitut opiskelijat suorittavat maisteriohjelmaan kuuluvat opinnot, joiden laajuus on 120 opintopistettä.

OPISKELUSTA HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA

Tiedekuntaan hyväksytty opiskelija on saanut oikeuden suorittaa filosofian maisterin tut­kinnon (FM).

Opiskelija suorittaa ensin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK), jonka jälkeen hän voi jatkaa opintojaan suoraan filosofian maisterin tutkintoon.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (180 opintopis­tettä) ja filosofian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto (120 opintopistettä).

Filosofian tohtorin tutkintoon haetaan opinto-oikeutta erillisessä haussa.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK)

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset oman tieteenalan kehityksen seuraamiseen. Hän tuntee alan tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoriat ja menetelmät sekä osaa hankkia ja arvioida kriittisesti oman alan tietoa.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on äidinkielen erinomainen taito sekä toisen kotimaisen kielen tyydyttävä tai hyvä taito. Lisäksi hän on saavuttanut vähintään yhden vieraan kielen riittävän suullisen ja kirjallisen taidon.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on valmiudet viestiä äidinkielellä suullisesti ja kirjallisesti sekä alan sisällä että alan ulkopuoliselle yleisölle. Lisäksi hänellä on valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tieteellisiin työskentelytapoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on edellytykset jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon sekä edellytykset toimia alan työtehtävissä silloin, kun viran kelpoisuusehdoiksi ei ole määritelty ylempää korkeakoulututkintoa.

Laajuus

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä.

HuK-tutkinto sisältää:

1. Pääaineen perus- ja aineopinnot (vähintään 70 op)

Perusopintojen minimilaajuus pääaineessa on 25 op ja aineopintojen 45 op. Opiskelija voi tehdä kokonaisuudet myös minimilaajuutta laajempina, mikäli hän haluaa suorittaa esimerkiksi ylimääräisiä valinnaisia kursseja. Tutkintotodistukseen kirjataan opintokokonai­suudet sen laajuisina kuin opiskelija on ne suorittanut.

Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka alalta kirjoitetaan suomen tai ruotsin kielellä kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kieliasu arvostellaan. Suomen kielellä suoritettavaan kypsyyskokeeseen ei voi osallistua ennen kuin pakollinen kirjallisen viestinnän kurssi on suoritettu.

2. HuK-tutkintoon vaadittavat sivuaineiden opinnot

Sivuainekokonaisuuksia HuK-tutkinnossa tulee olla vähintään 25 opintopisteen verran eli jonkin sivuaineen perusopinnot.

On erittäin tärkeää, että kaikkien aineiden opiskelijat suorittavat myös sivuaineista valmiita opintokokonaisuuksia, koska todistukseen eritellään vain valmiit sivuaineiden opin­tokoko­naisuudet. Lisäksi ammattipätevyyden ja -uskottavuuden kannalta on oleellista, että todis­tuksessa on selkeitä kokonaisuuksia eikä yksittäisiä kursseja, jotka merkitään vain kohtaan "muut opinnot".

3. Kieli- ja viestintäopinnot (15 op)

Tiedekunnan pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee suorittaa kokonaisuudessaan huma­nististen tieteiden kandidaatin tutkintoon.

4. Kansainvälistymistä edistävät opinnot (väh. 10 op)

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon on sisällyttävä vähintään 10 opintopisteen verran kansainvälistymistä edistäviksi katsottuja opintoja kaikillla niillä opiskelijoilla, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden 1.8.2014 alkaen. Kansainvälistymistä edistäviksi opinnoiksi voidaan katsoa esim. ulkomailla suoritetut tutkintoon sisällytettävät opinnot, kielikeskuksen tarjoamat vieraan kielen opinnot, kansainvälisten vierailijoiden antama opetus, Turun yliopiston kansainvälisissä ohjelmissa tehdyt opintosuoritukset, kv-tuutoroinnista sekä kansainvälisissä yhteyksissä (konferenssit, opetus- ja tutkimushankkeet, kansainväliset opintoretket) toimimisesta saadut opintopisteet.

5. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon sisällytettävät muut opinnot

Muut tutkintoon sisällytettävät opinnot voivat koostua perus- tai aineopintojen yksittäisistä opintojaksoista, muissa tiedekunnissa tai muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetuista opintojaksoista tai ylimääräisistä kieliopinnoista. Muita opintoja ei tarvitse olla tutkinnossa lainkaan, mikäli tutkinnon minimipistemäärä täyttyy muutoinkin.

Filosofian maisterin tutkinto (FM)

Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on oman tieteenalan laaja-alaiset tiedot ja lisäksi käsitys tutkintoon kuuluvien muiden tieteenalojen kattavuudesta, erityispiirteistä ja tärkeimmistä osa-alueista sekä niiden yhteyksistä muihin tiedon alueisiin. Lisäksi hänellä on kyky hahmottaa oman tieteenalan keskeinen aineisto tieteellisten käsitteiden kautta ja kyky hankkia ja arvioida kriittisesti oman alan uusinta tietoa.

Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on hyvä kyky viestiä suullisesti ja kirjallisesti äidinkielellä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Lisäksi hänellä on kyky kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä työelämän edellyttämät viestintätekniset taidot. Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä.

Laajuus

Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op.

Filosofian maisterin tutkinto sisältää:

1. Pääaineen syventävät opinnot sekä pro gradu ‑tutkielma (vähintään 80 op)

Pääai­neen syventävät opinnot ovat yhteensä 80 opintopistettä, joista pro gradun osuus on 40 opintopistettä. Opiskelija voi halutessaan tehdä syventävät opinnot minimilaajuutta laa­jem­pina. Tutkintotodistukseen kokonaisuus merkitään sen laajuisena kuin opiskelija on sen suorittanut.

Mikäli kypsyysnäytettä ei ole kirjoitettu HuK-tutkinnon yhteydessä (esim. suoraan maisteriopintoihin siirtyvät), se kirjoitetaan pro gradu -tutkielman alalta.

2. Kansainvälistymistä edistävät opinnot

Filosofian maisterin tutkintoon on sisällyttävä vähintään 5 opintopisteen verran kansainvälistymistä edistäviksi katsottuja opintoja kaikilla niillä opiskelijoilla, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden 1.8.2014 alkaen. Kansainvälistymistä edistäviksi opinnoiksi voidaan katsoa esim. ulkomailla suoritetut tutkintoon sisällytettävät opinnot, kielikeskuksen tarjoamat vieraan kielen opinnot, kansainvälisten vierailijoiden antama opetus, Turun yliopiston kansainvälisissä ohjelmissa tehdyt opintosuoritukset, kv-tuutoroinnista sekä kansainvälisissä yhteyksissä (konferenssit, opetus- ja tutkimushankkeet, kansainväliset opintoretket) toimimisesta saadut opintopisteet.

3. Muut opinnot filosofian maisterin tutkinnossa

Pääaineen syventävien opintojen (vähintään 80 op) lisäksi opiskelijan tulee suorittaa muita opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 120 opintopistettä. Suositeltavaa on, että opiskelija suorittaa muihin opintoihin sivuaineiden opintokokonaisuuksia tai kie­liopintoja. Vain arvostellut kokonaisuudet, joista on loppumerkintä, merkitään tutkintotodis­tukseen sivuaineeksi. Oppiaineissa suoritettuja yksit­täisiä opintojaksoja ei todistuksessa eritellä, vaan ne merkitään kohtaan "muut opinnot".

Opiskelija, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeiden vain maisterivaiheen opintoihin (ylempi korkeakoulututkinto) ja jonka aikaisempaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sisältynyt humanistisen tiedekunnan vaatimia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, suorittaa kieli- ja viestintäopinnot kokonaan tai osittain ylempään korkeakoulututkintoon.

Maisteriohjelmissa, kieliaineiden käännösviestinnän opintopolulla sekä arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopinnoissa koko maisterintutkinnon laajuus 120 op koostuu koulutusohjelman opinnoista.

Filosofian tohtorin tutkinto (FT)

Filosofian tohtorin tutkinto koostuu väitöskirjasta (180 op) ja jatko-opinnoista (60 op). Tietoa tohtorikoulutuksesta löydät kattavasti verkkosivuilta:

http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/tutkimus/jatko-opiskelu/Sivut/home.aspx

Jatkotutkinto-opas

AINEYHDISTELMÄT

Yleisiä määräyksiä

Tutkinnon pääaineen tulee olla suoritettu Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opetus­suunnitelmissa esitetyllä tavalla. Oppiaineiden opetussuunnitelmat vahvistetaan joka toinen vuosi ja julkaistaan heinä-elokuussa sähköisessä opinto-oppaassa.

Tutkintoon voi sisällyttää ilman erillistä anomusta sivuaineiksi eri tieteenalojen opintokokonai­suuksia omasta tiedekunnasta ja Turun yliopiston muista tiedekunnista. Lisäksi muiden yliopistojen ja avoimen yliopiston opintoja voidaan hyväksyä osaksi tutkintoa, mutta vain erillisestä hakemuksesta. Hakemuslomakkeita muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseksi saa humanistisen tiedekunnan kansliasta ja verkkosivuilta.

On kuitenkin huomattava, että muutamia erikseen ilmoitettuja poikkeuksia lukuun ottamatta voidaan sivuaineeksi hyväksyä vain aine, jossa on suoritettu vähintään 20 opintopisteen laajuinen arvosteltu kokonaisuus. Kokonaisuudesta on oltava lop­pumerkintä. Arvosteltu opintokokonaisuus ei ole samasta aineesta suoritettujen yksit­täisten opintosuoritusten satunnainen joukko. Loppumerkinnän opintokokonaisuudesta antaa oppiaine.

Aineyhdistelmiä koskevia rajoituksia

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon suoritetaan pääaineen ja sivuaineiden perus- ja aineopintoja sekä pakolliset kieli- ja viestintäopinnot. Syventäviin opintoihin sisältyviä opintoja sisällytetään osaksi HuK-tutkintoa vain poikkeustapauksissa.

Pää- ja sivuaineiden syventäviä opintoja voidaan suorittaa vain filosofian maisterin tut­kintoon. Filosofian maisterin tutkinnossa voi olla lisäksi sivuaineiden perus- ja aineopintoja.

Suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa ja Unkarin kielessä ja kulttuurissa on useita yhteisiä opintojaksoja. Mikäli opiskelijan aineyhdistelmään kuuluvat oppiaineen yhteiset perusopinnot ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen aineopinnot, hän aloittaa Unkarin kielen ja kulttuurin sivu­aineopinnot suoraan aineopinnoista. Tällöin Unkarin kielen ja kulttuurin aineopintojen laajuus on 45 op.

Kaikilla kieliaineiden opintopoluilla on mahdollista saada ko. kielen aineenopetta­jan pätevyys. Opettajan pedagogisten opintojen hakukelpoisuuteen ja opetettavan aineen opintojen vastaavuuteen saattaa kuitenkin liittyä tiettyjä oppiainekohtaisia opintosuoritusvaatimuksia. Oppiainekohtaiset tarkennukset löytyvät ao. oppiaineen kohdalta ja tiedekunnan verkkosivulta. 

Kieliaineiden opiskelijoiden pitää suorittaa kieliaineiden yhteisiä johdanto- ja teoriaopintoja, pääsääntöisesti 10 op. Opinnot sisällytetään tutkinnon muihin opintoihin. Johdanto- ja teoriaopintoihin sisältyvät seuraavat kurssit: Johdatus kieliaineiden opintoihin 2 op, Yleisen kielitieteen perusteet 2 op, Fonetiikan perusteet 2 op, Suomen kielen rakenne 2 op ja Tulevaisuus pelissä -kurssi 2 op. Yksityiskohtaiset määräykset (esim. erot pää- ja sivuaineopiskelijoiden vaatimuksista eri oppiaineissa) löytyvät kunkin oppiaineen opetussuunnitelmasta.

OPETETTAVAN AINEEN OPINNOT JA OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT

Opetettavan aineen opinnot

Aineenopettajan kelpoisuuden antavat opetettavan aineen opinnot (yleensä pääaine), maisterintut­kinto sekä opettajan pedagogiset opinnot.

Aineenopettajan koulutus antaa kelpoisuuden peruskoulun ja lukion aineenopettajaksi sekä keskiasteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen sekä kansanopistojen, kansalais- ja työväenopistojen yleissivistävien aineiden opettajaksi.

Opetustyön edellyttämä aineenhallinta osoitetaan opetettavan aineen opinnoilla, joiden laajuus on vähintään 120 op tai vähintään 60 op.

Tiedekunta päättää opetettavan aineen sisällöistä ja kokonaislaajuudesta. Tiedekunnan päätöksen mukaan opetettavan aineen opintojen kokonaislaajuus on yleensä ensimmäisen opetettavan aineen osalta suurempi kuin opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista anne­tussa asetuksessa määritelty vähimmäislaajuus.

Humanistisesta tiedekunnasta voi valmistua esimerkiksi lukion lehtoriksi, mikäli opiskelija on suorittanut FM-tutkinnon sekä jonkin aineen perus-, aine- ja syventävät opinnot, johon sisältyy pro gradu ‑tutkielma tai sivuaineen tutkielma. Lisäksi opiskelijan tulee suorittaa opettajan pedagogiset opinnot, jotka teh­dään kasva­tustieteiden tiedekunnassa. Opettajan pedagogisten opintojen laajuus on yhteensä 60 op (perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op). Opettajan pedagogiset opinnot voivat sisältyä tutkintoon tai ne voidaan suorittaa erillisinä opintoina tutkinnon valmistumisen jälkeen.

Vaadittava opetettavan aineen opintopistemäärä vaihtelee sen mukaan, minkä alan opetta­jaksi opiskelija valmistuu ja mikä hänellä on pääaineena. Esimerkiksi äidinkielen ja kirjalli­suuden opettajaksi valmistuvilta vaaditaan hieman enemmän opintoja, koska pätevyyden saamiseksi vaaditaan sekä kieli- että kirjallisuusaineen opintoja. Kääntämistä ja tulk­kausta opiskelleilta, jotka haluavat opettajan pätevyyden, vaaditaan joissain oppiaineissa täy­dentäviä opintoja.

Vastaavuustodistukset

Filosofian maisteriksi valmistuva, jolla sisältyy tutkintoon opetettava aine ja opettajan pedagogiset opinnot tai vain opetettava aine, saa tutkintotodistukseen merkinnän kyseisestä pätevyydestä.

Mikäli tiedekunnasta valmistunut tekee opetettavan aineen opintoja tutkinnon jälkeen tutkintoa täydentävänä opiskelijana tai erillisenä opiskelijana tai hakee opettajan pedagogisiin opintoihin erillisenä opiskelijana, voi hän pyytää vastaavuustodistusta aineenopettajan pätevyydestä erikseen tiedekunnan kansliasta. Opiskelijan tulee säilyttää vastaavuustodistuksen alkuperäinen kappale itsellään ja antaa siitä tarvit­taessa kopio eteenpäin. Tarkempia tietoja vastaavuustodistuksen hankkimisesta tiedekunnan verkkosivuilta.

Vastaavuustodistusta ei kirjoiteta opiskelijalle, jolla on tutkinnonsuoritusoikeus (HuK tai FM) humanistiseen tiedekuntaan ja jonka tutkinto on kesken.

SIVUAINEIDEN SUORITTAMINEN

Yleistä

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja useimmissa tapauksissa myös filosofian maisterin tutkinto koostuvat paitsi pääaineen opinnoista, myös sivuaineiden opinnoista. Esimerkiksi kandidaatintutkinnossa yli puolet tutkinnosta voi koostua sivuaineista. Opiskeli­jan tulisi valita vähintään yksi sivuaine jo ensimmäisenä opiskeluvuonna. Moniin tiedekunnan aineisiin järjestetään erillinen sivuainekoe syksyn alussa, joten opiskelijan tulisi poh­tia sivuaineen valintaa jo ennen syksyn opintojen alkua ja tarvittaessa myös valmistautua sivuainekokeeseen kesän aikana ennen opintojen alkua.

Sivuaineeksi, joka mainitaan todistuksessa, kirjataan pääsääntöisesti vähintään 20 opinto­pistettä laaja arvosteltu opintokokonaisuus (esim. jokin ulkomailla suoritettu opintokokonai­suus). Alle 20 opintopisteen kokonaisuuksia, joita voidaan kirjata tutkintotodistukseen ovat:

- ennen 1.8.2014 opintonsa aloittaneiden vieraiden kielten kääntämisen ja tulkkauksen opiskelijoiden pakolliset suomen kielen opin­not (15 op),

-   äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi valmistuvilta vaadittavat viestintäopinnot (10 op),

-   lääketieteellisen tiedekunnan ja humanistisen tiedekunnan yhteistyönä järjestämä Asklepios ihminen, terveys ja kulttuuri -opintokokonaisuus (15 op) sekä

-   sukupuolentutkimuksen erillinen teoriat ja metodit -kokonaisuus (15 op).

Opiskelija voi halutessaan (ja opetustarjonnan mukaan) suorittaa myös sivuaineiden opintokokonaisuudet minimilaajuutta laajempina. Tutkintotodistukseen sivuainekokonaisuudet merkitään sen laajuisina kuin opiskelija on ne suorittanut.

Tarkempaa tietoa sivuaineopiskelusta:

https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/hum/opiskelu/sivuaine/Sivut/home.aspx

 

Humanistinen tiedekunta
Hum.tdk:n suoritukset
Baltic Sea Region Studies
MDP in Baltic Sea Region Studies
Opintokokonaisuudet
Tieteelliset jatkotutkinnot, hum.