Opinto-oppaat

Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2014–2016
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Yleinen valtio-oppi, VTK

Osaamistavoitteet

POLITIIKAN TUTKIMUS: VALTIO-OPPI JA POLIITTINEN HISTORIA

Valtio-opin ja poliittisen historian oppiaineet muodostavat vuodesta 2014 lähtien yhteisen hakukohteen. Oppiaineilla on 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot, joiden suorittamisen jälkeen valitaan jompikumpi aine pääaineeksi. Perusopinnoista on 15 op molempien oppiaineiden yhteisiä opintoja, minkä lisäksi opiskelija valitsee 10 op joko poliittista historiaa tai valtio-oppia. Tästä valinnasta riippuen opiskelijalle merkitään opintorekisteriin joko poliittisen historian tai valtio-opin perusopinnot.

Halutessaan opiskelija voi lisäksi suorittaa perusopinnoista myös toisen oppiaineen 10 op ja saada siitä 10 op:n laajuisen sivuainekokonaisuuden.

Perusopintojen rakenne ja sisältö esitetään tässä opinto-oppaassa sekä poliittisen historian että valtio-opin sivuilla, jotta opiskelija saa kokonaiskuvan VTK-tutkinnon rakenteesta.

VALTIO-OPPI

OPETUKSEN TAVOITTEET

Valtio-opissa annettavan opetuksen tavoitteena on:
1) antaa opiskelijalle perusteelliset tiedot valtio-opin tieteenalasta, historiasta, käsitteistöstä, teorianmuodostuksesta, teorioista ja menetelmistä sekä niiden sovellutuksista ja merkityksestä yhteiskunnassa;
2) perehdyttää politiikkaan, poliittisiin instituutioihin ja kansainvälisiin suhteisiin;
3) antaa teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen edellyttämät valmiudet hankkia sekä eritellä itsenäisesti tietoa, soveltaa sitä sekä tehdä tutkimustyötä oppiaineen alalta;
4) antaa kandidaatin tutkinnon suorittaneille valmius maisteriopintoihin ja maisterin tutkinnon suorittaneille valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen valtio-opissa.

TUTKIMUKSELLISET TAVOITTEET

Valtio-oppi, josta tieteenalana käytetään myös nimityksiä politiikan tutkimus ja politologia, tutkii poliittisia järjestelmiä, kansainvälisiä suhteita ja hallintoa. Valtio-opin keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa "politiikka", "valtio" ja "valta".
Yleisen politiikan tutkimuksen piiriin kuuluvat politiikan ja poliittisten järjestelmien kokonaisanalyysi niitä koskevine teorioineen ja filosofioineen, poliittisten järjestelmien keskeiset valtiolliset ja ei-valtiolliset rakenteet, toiminnot ja prosessit, politiikan tuotosten vaikutukset yhteiskuntaan sekä yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden poliittinen käyttäytyminen.
Kansainvälisten suhteiden tutkimus kohdistuu kansainvälisiin toimijoihin ja niiden politiikkaan, toimijoiden vuorovaikutukseen, kansainvälisen järjestelmän rakenteeseen ja prosesseihin, kansainvälisiin ongelmiin, niiden hallintaan ja ratkaisemiseen kansainvälisellä yhteistyöllä sekä alan filosofisiin, metodologisiin ja oppihistoriallisiin kysymyksiin.

Sisältö

KANDIDAATIN TUTKINTO VALTIO-OPISSA

Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto (VTK) valtio-opissa koostuu valtio-opin perus- ja aineopinnoista, kieli- ja yleisopinnoista sekä muista opinnoista. Tutkinnon rakenne on seuraava:

VTK-TUTKINNON OPINTOKOKONAISUUDET 180 OP

Pääaineen opinnot 75-100 op
Perusopinnot 25 op
Aineopinnot 50-75 op
- Yhteiset aineopinnot 25 op
- Vaihtoehtoiset aineopinnot 25-50 op

Kieli ja viestintäopinnot 16 op

Muut opinnot 67-89 op
Pakollinen osuus 67 op
- Tdk:n yhteiset opinnot 17 op
Sivuaineiden opinnot vähintään 50 op (ks. alla kohta muut opinnot)

Yhteensä
180 op

Valtio-opin opintojen suorittaminen aloitetaan perusopinnoilla. Aineopintojen vaihtoehtoiset opinnot jakaantuvat poliittisen järjestelmän ja kansainvälisten suhteiden linjoihin. Tutkinto suoritetaan yhdellä linjalla. Toisen linjan kokonaisuuden opiskelija voi halutessaan sisällyttää tutkintoonsa, ja se merkitään omana kohtanaan tutkintotodistukseen. Toisen linjan kokonaisuus ei kuitenkaan korvaa sivuainetta. Aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma (10 op), jonka laadinnan yhteydessä suoritetaan kypsyysnäyte.

MUUT OPINNOT

Valtio-opin perus- ja aineopintojen ohella VTK -tutkinnon opintoihin sisältyy muita opintoja, joiden laajuus on yhteensä 67 opintopistettä. Näihin tulee sisältyä vähintään 50 opintopistettä sivuaineopintoja siten, että opiskelija suorittaa ainakin kahdesta (2) sivuaineesta vähintään perusopinnot. Sivuaineet opiskelija voi valita harkintansa mukaan. Pakollisiin muihin opintoihin sisältyvät kieli- ja viestintäopinnot (16 op) sekä seuraavat tiedekunnan yhteiset opinnot (17 op):
- TILM 3525 Tilastotieteen peruskurssi soveltajille (8 op)
Johdatus tieteelliseen ajatteluun –opintokokonaisuus(9 op):
- FILY1515 Ihmis- ja yhteiskuntakäsitykset (3 op)
- FILY 1516 Tieteenfilosofia ja kriittinen ajattelu (3 op)
- FILY Tieteenteon etiikka (3 op)
>> Ennen vuotta 2012 opintonsa aloittaneille Johdatus tieteelliseen ajatteluun on pakollinen vain tieteenteon etiikan ja/tai tieteenfilosofian kurssien osalta, mikäli ne ovat kuuluneet pakollisina opintoina opiskelijan aloitusvuoden opetussuunnitelmaan.

Muihin opintoihin voi lisäksi sisältyä opiskelijan vapaasti valitsemia opintojaksoja: muita sivuaineopintoja, yhteisiä opintoja, kieliopintoja tai muita opintoja. Vapaasti valittaviin muihin opintoihin voi sisällyttää pääainetta tukevan asiantuntijuutta kehittävän raportoidun harjoittelun (5 op) sopimalla asiasta linjan professorin kanssa ennen harjoittelun alkamista. Työharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija valtio-opin alaan liittyviin käytännön työtehtäviin julkisessa hallinnossa, järjestöissä tai yrityksissä. Suoritustapa on vähintään kaksi kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työharjoittelu sekä kirjallinen raportti harjoittelusta annettujen ohjeiden mukaan.

MAISTERINTUTKINTO VALTIO-OPISSA

Valtiotieteiden maisterin tutkinto valtio-opissa koostuu valtio-opin syventävistä opinnoista ja muista opinnoista. Maisteriopintojen edellytyksenä on kandidaatin tutkinnon suorittaminen. Yleisrakenne on seuraava:

VTM-TUTKINNON OPINTOKOKONAISUUDET 120 OP

SYVENTÄVÄT OPINNOT 88-106 OP

Yhteiset syventävät opinnot 70 op
S 1-2 16 op
Harjoittelu 5 op
Seminaari 9 op
Pro gradu tutkielma 40 op
Vaihtoehtoiset syventävät opinnot 18-36 op


Vaihtoehtoiset syventävät opinnot jakaantuvat poliittisen järjestelmän ja kansainvälisten suhteiden linjaan. Tutkinto suoritetaan yhdellä linjalla. Toisen linjan kokonaisuuden opiskelija voi halutessaan sisällyttää tutkintoonsa muina opintoina. Kummankin linjan suorittamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vastaavan linjan aineopinnot. Syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte. Syventäviin opintoihin voi sisältyä myös työharjoittelua.

MUUT OPINNOT 14-32 OP

Valtio-opin syventävien opintojen ohella VTM -tutkinnon opintoihin sisältyy muita opintoja, joiden laajuus on yhteensä 14-32 opintopistettä. Maisterin tutkinnon suorittaminen edellyttää, että opiskelija, esimerkiksi VTK -tutkinnon yhteydessä, on suorittanut vähintään perusopinnot kahdesta sivuaineesta (ks. ed. VTK -tutkinnon vaatimukset).

SYVENTÄVÄT OPINNOT 88-106 OP

Tavoite: Syventävien opintojen tavoitteena on perehtyminen länsimaiden valtiollisen ajattelun perinteeseen, teoreettisten tietojen syventäminen, metodisten valmiuksien kehittäminen sekä harjaantuminen itsenäiseen tutkimustyöhön ja tieteelliseen esitystapaan.
Opiskelutavat: Syventävien opintojen vastuuhenkilöinä toimivat oppiaineen professorit linjoittain.
Seminaareissa edellytetään aktiivista osallistumista istuntoihin, harjoitustöiden laatimista ja opponenttina toimimista. Seminaarit sisältävät kiinteää työskentelyä ja niihin on varattava riittävästi aikaa.
Tutkielman aiheen hyväksyy asianomaisen linjan professori. Professori toimii myös tutkielman ohjaajana. Tutkielman laatiminen on suhteellisen itsenäistä työskentelyä, jota seminaari tukee.
Syventäviin opintoihin voidaan valinnaisesti sijoittaa työharjoittelu sopimalla asiasta linjan professorin kanssa ennen harjoittelun alkamista. Työharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija valtio-opin alaan liittyviin käytännön työtehtäviin julkisessa hallinnossa, järjestöissä tai yrityksissä. Suoritustapa on vähintään kaksi kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työharjoittelu sekä kirjallinen raportti harjoittelusta annettujen ohjeiden mukaan.

Opintojaksot S 1A, S 1B, S 2, S PJ 5-7 ja S KV 5-7 tentitään kukin yhtenä tenttinä. Opiskelija saa suorittaa tentit haluamassaan järjestyksessä. Osa tenttikirjoista voidaan suorittaa myös kirjoittamalla esseitä opettajan kanssa erikseen sovittavista aiheista tai korvaavilla kursseilla. Erityisesti opintojakso S 2 suositellaan suorittamaan korvaavalla kurssilla.

Edeltävät opinnot: Kandidaatintutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettava kokonaan ennen syventävien kirjatentteihin osallistumista. (Ei koske luentoja ja kertauskuulusteluja.) Opiskelijan odotetaan seminaariin tullessaan pystyvän käyttämään suurimman osan opiskeluajastaan tutkielman suunnitteluun ja laatimiseen. On suositeltavaa, että opintojaksot S1 ja S2 suoritetaan valmiiksi ennen S4 seminaaria.

Lisätiedot

OPISKELUTAVAT

Valtio-opin opiskelussa voidaan käyttää rinnakkain useita eri opiskelu- ja tenttimismuotoja. Perusopinnoissa, aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa on kirjatenttejä, luentokursseja, harjoituskursseja ja seminaareja. Esseitä kirjoittamalla on mahdollisuus korvata osa aine- ja syventävien opintojen kirjallisuudesta.
Kirjatenteistä P1 (vain sivuaineopiskelijat), P4 ja P5 (vain sivuaineopiskelijat) tentitään sähköisinä tentteinä. Myös osa aineopinnoista tentitään sähköisinä tentteinä. Muut kirjatentit tentitään tiedekunnan tenttipäivinä (ks. opinto-oppaan kohtaa ”tiedekunnan tentit”). Ohjeet sähköiseen tenttiin: https://tenttis.utu.fi/login/.
Opetusohjelmaan sisältyy vaihtoehtoisia kursseja. Vaihtoehtoisen kurssin hyväksytyllä suorituksella opiskelija voi korvata osan opintovaatimuksiin sisältyvistä kirjatenteistä. Yleensä yhdellä kurssilla voi korvata yhden opetussuunnitelmaan kuuluvan teoksen. Vaihtoehtoisilla kursseilla korvattavien opintojaksojen enimmäismäärää ei ole rajoitettu.
Kirjatentti-opintojakson voi suorittaa myös kokoamalla vähintään viiden opiskelijan opintopiirin. Opintopiirin ohjaajaksi tulee pääsääntöisesti väitöskirjan tekijöitä. Ehdotukset opintopiireistä tulee tehdä professoreille.

AMMATILLISET VALMIUDET

Valtio-oppi luetaan osaksi nk. generalisti-aloja, jotka eivät suoraan valmista ammattiin, mutta antavat valmiuksia monentyyppisiin tehtäviin yhteiskunnan eri osa-alueilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Valtio-opin opinnoissa hankitut valmiudet soveltuvat julkisen hallinnon ja muiden organisaatioiden tehtäviin, suunnittelu-, tutkimus- ja koulutustehtäviin sekä kansainvälisiin tehtäviin. Valtiotieteilijöitä on perinteisesti sijoittunut laajasti erilaisiin asiantuntijatehtäviin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla sellaisilla aloilla, joilla edellytetään politiikan eri osa-alueiden tuntemusta. Yhteiskuntatieteellisen koulutuksen antamat valmiudet ja analyyttiset taidot ovat nykyisin tarpeellisia useimmissa päätöksentekoon joko suoraan tai välillisesti liittyvissä tehtävissä. Valtio-opista valmistuneita on sijoittunut myös koulutustehtäviin koulutusjärjestelmän eri tasoilla aina perusopetuksesta korkea-asteen opetukseen.

TYÖLLISYYSTILANNE

Tutkimukset ja korkeakoulutilastot Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista osoittavat, että valtio-oppia pääaineenaan opiskelleet ovat sijoittuneet työmarkkinoille vähintäänkin kohtuullisen hyvin. Suurten ikäluokkien eläköityminen tullee pitämään työllisyysnäkymät vähintäänkin kohtuullisina, monilla aloilla jopa parantamaan niitä. Valtio-opista valmistuneita työskentelee paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä sekä julkishallinnossa, yrityksissä että yhteiskunnallisissa järjestöissä. Merkittäviä työllistäjiä ovat kunnat, kotimaiset ja osin myös kansainväliset järjestöt, valtion keskushallinto, Euroopan unionin eri toimielimet sekä tutkimuslaitokset ja yliopistot.

KANSAINVÄLISET OPINNOT JA OPISKELIJAVAIHTO

Valtio-opin opiskelijoilla on monipuoliset mahdollisuudet suorittaa erilaisia kansainvälisiä opintoja. Monet opiskelijat lähtevät jossakin vaiheessa opintojaan ulkomaille opiskelijavaihtoon, mutta myös muita kansainvälisen opiskelun muotoja on tarjolla. Opiskelijat voivat esimerkiksi suorittaa harjoittelunsa ulkomailla tai osallistua ulkomaisten opettajien pitämään opetukseen valtio-opin oppiaineessa Turussa tai muualla Suomessa. Myös ulkomailla suoritettavia yksittäisiä kursseja tai kesäkouluja on mahdollista sisällyttää opintoihin.
Turun yliopiston kautta on mahdollista päästä esimerkiksi Erasmus-vaihtoon eri EU-maihin tai Nordplus-vaihtoon Pohjoismaihin. Lisäksi erillisillä sopimuksilla on mahdollista päästä vaihtoon myös muihin maihin. Vaihtoa suositellaan vasta toisen opiskeluvuoden jälkeen.
Lisätietoa vaihto-opiskelusta ja muista kansainvälisistä opinnoista saa yliopiston kansainvälisten asioiden palvelupisteestä. Myös oppiaineen omaan kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöön kannattaa ottaa yhteyttä.

OPETUSOHJELMA

Lukukausittain laadittava opetusohjelma on nähtävissä Netti-Opsissa, johon on linkki oppiaineen verkkosivuilta. Verkkosivuilla on myös lista muiden oppiaineiden järjestämistä luentokursseista, jotka voidaan lukea hyväksi valtio-opin opintoihin.

HOPS

Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Jokaisen uuden opiskelijan tulee tehdä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) laitoksen intrassa (https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/voppi/opiskelu/opiskeluohjeita/Sivut/home.aspx) olevien ohjeiden mukaan. HOPS:in päivittäminen opintojen edetessä on suositeltavaa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan HOPS- keskusteluun ensimmäisen opintovuoden aikana. Opintojen eri vaiheissa opinto-ohjausta annetaan opiskelijan omien tarpeiden mukaan.

VALTIO-OPIN TARJOAMAT SIVUAINEOPINNOT

Valtio-opin sivuaineopintoina voi suorittaa yksittäisiä kursseja. Opintokokonaisuusmerkintään oikeuttavat kuitenkin vain seuraavat kokonaisuudet. Yksittäisistä, irrallisista aineopinnoista tulee merkintä ”valtio-opin aineopintoja”.
1) Perusopintokokonaisuus (sivuaine 25 op): P 1-P 5
2) Aineopintokokonaisuus (sivuaine 60-85 op):
60 op:n vähimmäisopintomäärä:
- Perusopinnot (25 op)
-A 1 ja A 2 (10 op) TAI A 4 (10 op)
JA
A PJ 1-4 (25 op) TAI A KV 1-4 (25 op)
Huom! Pääaineenvaihtajien tulee suorittaa aineopinnot pääaineopiskelijan vaatimuksin tai osoittaa vastaavat metodiset valmiudet.
3) Syventävät opinnot (sivuaine): Aineopinnot (ks. kohta 2) + S 1-2 + S 4 +
vähintään toinen seuraavista: S PJ 5-7 tai S KV 5-7 (68-86 op). Syventävien opintokokonaisuusmerkinnän ehtona on, että opiskelija on suorittanut valitsemansa linjan vaihtoehtoiset aineopinnot (A PJ/A KV 1-4).

Valtio-opin maisteriopintoihin kuuluvien syventävien kurssien suorittamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut valtio-opin aineopintokokonaisuuden (ks. ed. kohta 2).
Mahdolliset muut, sivuaineopiskelijoita koskevat suoritusohjeet on mainittu ao. kurssin kurssikuvauksessa.

TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS

Tiedekunnassa suoritettavia valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskevat yleiset vaatimukset on esitetty toisaalla opinto-oppaassa. Valtio-opin jatkotutkinnon vastaavina opettajina ovat oppiaineen professorit, jotka myös toimivat tutkimustyön ohjaajina ja jatkotutkinnon pakollisten opintosuoritusten vastaanottajina.
Ensimmäiseen jatkotutkintoon kuuluu 15 op pakollisia opintoja valtio-opissa. Niihin sisältyy aktiivinen osallistuminen oppiaineen tutkijaseminaariin. Pakolliset opinnot voivat sisältää myös kirjallisia kuulusteluja sekä tieteellisissä aikakausjulkaisuissa julkaistuja artikkeleita. Pakollisten opintojen sisällöstä tulee sopia tutkimustyön ohjaajan kanssa. Jatkotutkinnon pakolliset opinnot lasketaan kuuluviksi jatkotutkintoa tukeviin muihin opintoihin.


avaa kaikki

Yleinen valtio-oppi, VTK

Muut opinnot 67–89 op
Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos