Opinto-oppaat

Uusi opinto-opas (sisältäen myös opetusohjelmat) lukuvuodelle 2018-2019 sijaitsee osoitteessa https://opas.peppi.utu.fi . Tältä sivustolta löytyvät enää vanhat opinto-oppaat ja opetusohjelmat.

The new study guide (incl. teaching schedules) for academic year 2018-2019 can be found at https://studyguide.utu.fi. This site contains only previous years' guides.

x !
Arkistoitu opetussuunnitelma 2014–2016
Selaamasi opetussuunnitelma ei ole enää voimassa. Tarkista tiedot voimassa olevasta opetussuunnitelmasta.
Kansatiede, HuK

Sisältö

Kansatiede (European Ethnology) tutkii ihmisiä ja kulttuureja, ts. ihmistä kulttuurisena olentona. Sen tarkoitus on tuottaa syvällistä ymmärrystä kulttuurisista prosesseista ja niiden dynamiikasta. Se antaa laajan perspektiivin mm. kulttuuriseen taustaamme, maanosamme kansoihin ja etnisiin ryhmiin sekä näiden kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Kansallisvaltioiden kansankulttuurin lisäksi kansatieteen kiinnostuksen kohteina ovat yleisemmät kulttuuriset prosessit ja valtionrajoista riippumattomat alueelliset kulttuurit. Tutkimuksellinen näkökulma ulottuu historiasta nykyisyyden kautta tulevaisuuteen.
Kansatieteilijä pystyykin arkielämän ilmiöiden taustojen ja kehityksen ymmärtämisellään olemaan mukana myös yhteiskunnallisessa keskustelussa ja suunnittelussa. Kansatieteen opetukselle ja tutkimukselle on ominaista kulttuurikäsityksen laaja-alaisuus ja ymmärtävä humanistinen tutkimusote. Kansatieteen aineistonhankinnalle on luonteenomaista kenttätyö eri muodoissaan sekä museokokoelmien ja erilaisten arkistomateriaalien käyttö.
Kansatieteen opiskelija oppii tarkastelemaan kohdettaan kriittisesti ja käyttämään kulttuurianalyyttistä näkökulmaa, jonka avulla arjen ilmiöt ja elämä näyttäytyvät uudella tavalla. Tätä taitoa tarvitaan monissa ammateissa.
Kansatieteen, folkloristiikan ja uskontotieteen perusopinnot koostuvat lukuvuosina 2014-16 kaikille yhteisistä pakollisista kursseista (P1, P2), oppiaineittain tuotetuista pakollisista kursseista (P3) ja oppiaineiden tuottamista valinnaisista kursseista (F1-F5, K1-K5, U1-U5).
Pääaineen perusopintojen laajuus on vähintään 25 op. Ensimmäisen opiskeluvuoden opinnot aloitetaan suorittamalla 1. periodilla kurssit P1 Johdanto kulttuurien tutkimukseen ja P2 Kulttuurien kohtaaminen ja muutos. Jälkimmäisen kanssa samanaikaisesti aloitetaan oppiainekohtainen P3 Työseminaari, joka jatkuu 2. periodille. Periodeilla 2 ja 3 kukin oppiaine tarjoaa kursseja, joista valitsemalla opiskelija täydentää perusopintonsa. Uskontotieteen pääaineekseen valitsevat suorittavat kaikki uskontotieteen kurssit; folkloristiikan tai kansatieteen pääaineekseen valitsevat voivat sisällyttää perusopintoihinsa pääainekurssiensa ohella enintään yhden kurssin joko kansatieteestä tai folkloristiikasta. Perusopinnot pääaineessa muodostuvat siten seuraavasti:
KANSATIEDE: P1, P2, P3 sekä 3-4 kurssia valikoimasta K1-K5, siten, että yksi kurssi on mahdollista suorittaa folkloristiikan valikoimasta F1-F5.
Tavoitteena on, että perusopinnot valmistuvat periodin 3 loppuun mennessä. Aineopintoihin voidaan siirtyä periodilla 4.
Vuonna 2014 ja 2015 aloittavilla opiskelijoilla HuK - perustutkintoon kuuluu vähintään 10 op. kansainvälistymisopintoja. Näitä opintoja voi suorittaa useammalla eri tavalla (mm. kieliopinnot, vieraskieliset ohjelmat, opiskelijavaihto jne.). Sisällöt suunnitellaan ensimmäisen HOPS:n tekemisen yhteydessä. Seuraa kansatieteen eri mahdollisuuksia tarkemmin myös oppiaineen kotisivulta (vierailuluennot yms.).

KANSATIETEEN OPINTOPOLUT JA TYÖURAT
Kansatiede (European Ethnology) valmistaa nykyisin kulttuurialan ammattilaisia yhä laajeneville työllistymissektoreille. Perinteisen museolinjan ja arkistojen rinnalle ovat yhä voimakkaammin tulleet kunnallinen kulttuuritoiminta, yhdistykset, säätiöt ja järjestöt. Myös tiedotusvälineet, monikulttuurisuustyö ja maahanmuutto tarjoavat runsaasti kiinnostavia työtehtäviä, tutkijan uraa unohtamatta. Oppiaine pyrkii tunnistamaan työelämän muuttuvat vaatimukset ja päivittämään niiltä osin myös opintosisältöjään. Muutoksista huolimatta oppiaineen ydinsisältö liittyy arjen ja kulttuuristen prosessien ja murrosten tutkimukseen ja tulkintaan.
Kansatieteen oppiaineen eri opintokokonaisuudet muodostavatkin joukon kumuloivalle oppimiselle perustuvia opintopolkuja. Esimerkiksi kansatieteen perusopintojen Aineen ja esineen elämä -kurssi saa jatkoa aineopinnoissa yhdessä museologian kanssa järjestettävässä Aineellisen kulttuurin kurssissa. Halutessaan opiskelija voi valmistaa aihepiiristä kandidaatintutkielman, joka puolestaan voi edelleen johtaa mielekkään pro gradu -tutkielman aiheen löytämiseen. Täten opiskelija voi parhaassa tapauksessa jo perusopinnoista lähtien suuntautua haluamalleen kulttuurientutkimuksen alalle. Kansatieteessä kysymys ei ole suoranaisista suuntautumisvaihtoehdoista, vaan pikemminkin HOPS-työhön perustuvasta tuesta parhaan mahdollisen (yksilöllisenkin) ammatillisen osaamisen saavuttamiseksi. Käytännössä tämä merkitsee vaihtoehtoja tenttikirjoihin, erilaisten seminaarien sisällyttämistä yksilöllisiin opintovaatimuksiin sekä tietysti harjoittelupaikkojen ja projektien löytämistä omien kiinnostuksen kohteiden alueelta. Samalla oppiaineessa seurataan AHOT-näkökulmasta (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) kunkin opiskelijan opinto- ja työpolkuja myös takautuvasti.


HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITTELU (HOPS)
Jotta opiskelija pystyisi tavoitteelliseen ja menestyksekkääseen opiskeluun, on hänen vuosittain päivitettävä ja tarkasteltava opintojensa etenemistä yhdessä opetushenkilökunnan kanssa. Kyseessä on yhtälailla tenttien ajankohtien, sivuainevalintojen, työurien kuin esimerkiksi kansainvälisten vaihtomahdollisuuksien pohdinta. HOPS-menettelyn avulla opiskelija suorittaa vuosittain itsearviointia etenemisensä ja valintojensa suhteen sekä saa samalla opetushenkilökunnalta apua ja ohjausta eri tavoin. eHOPSin ja henkilökohtaisten lukukausittaisten ohjauskeskustelujen lisäksi on korostettava normaaliin kurssityöskentelyyn liittyvää henkilökohtaista ohjausta. HOPS-työskentely on myös osa opiskelujen arkipäivää. Kansatieteen oppiaine lisää lukuvuosina 2014-16 HOPS-työskentelyn painoarvoa. Perus-, aine- ja syventävien opintojen HOPS-käytäntöjen lisäksi suunnittelua ja ohjausta toteutetaan useammin. Voit myös itse aina halutessasi lähestyä opetushenkilökuntaa kaikissa opintoihin liittyvissä ja vaikuttavissa asioissa.


avaa kaikki
Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
MDP in European Heritage, Digital Media and Infor.
Opintokokonaisuudet
Historian, kultt.ja taiteiden tutk.laitoksen yht.
Arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopinnot
Master's Degree Pathway in Popular Culture Studies
Asklepios-ohjelma