Kasvatustieteen tohtori / Filosofian tohtori

Osaamistavoitteet

Kasvatustieteen tohtorikoulutuksen tavoite on antaa valmiudet toimia tutkijan tehtävässä. Se antaa valmiuksia myös opetustehtäviin sekä muihin laajoihin ja vaativiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin.


Jatkokoulutuksen tavoitteet määritellään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1039/2013, 21§). Tämän mukaisesti kasvatustieteen tohtorin tutkinnon suorittanut on:
1) perehtynyt syvällisesti kasvatuksen ja koulutuksen tutkimusalaan ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen;
2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;
3) perehtynyt hyvin kasvatuksen ja koulutuksen tutkimuksen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin;
4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen;
5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Sisältö

Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettava tieteellinen jatkotutkinto on yleensä kasvatustieteen tohtorin tutkinto. Tohtorin tutkinto (240 op) mitoitetaan ja ohjataan siten, että sen voi suorittaa kokopäivätoimisesti neljässä vuodessa. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Näin ollen yksi opintopiste on noin 27 tuntia opiskelijan työtä.


Turun yliopiston opintojohtosääntö antaa kasvatustieteiden tiedekunnalle mahdollisuuden myöntää myös filosofian tohtorin tutkintoja. Opiskelijan tulee jo hakuvaiheessa anoa FT-tutkinto-oikeutta tai jo kirjoilla oleva opiskelija voi anoa tohtoriopintojen suoritusoikeuden vaihtoa vapaamuotoisella, perustellulla anomuksella. Tämän tulee tapahtua ennen käsikirjoituksen esitarkastukseen jättämistä. Myöntöperusteena käytetään tutkimuksen aihepiiriä sekä perustutkinnon pääainetta. Tohtoriohjelman johtoryhmä käsittelee tohtoriopintojen suoritusoikeuden muutokset.


Kasvatustieteen tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot sekä filosofian tohtorin tutkinto voidaan suorittaa kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka tai käsityökasvatus pääaineena. Pääaine valitaan aiempien opintojen ja/tai tutkimusaiheen perusteella hakuvaiheessa. Pääaineen vaihtoa voi anoa tohtoriohjelman johtoryhmältä vapaamuotoisella, perustellulla hakemuksella.


Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtorikoulutuksessa painotetaan monitieteisyyttä, laaja-alaisuutta ja kansainvälisyyttä. Valmistuville tohtoreille taataan valmiudet paitsi akateemiselle tutkijanuralle myös muihin vaativiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin. Tutkinnon sisältämät opinnot tukevat väitöskirjatutkimusta ja kasvatusalan tieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä.


Jo suoritetut osasuoritukset eivät vanhene, mutta jatko-opintoja suoritetaan aina voimassa olevan opetussuunnitelman mukaan. Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan elokuun alusta. Ennen 1.8.2016 tohtoriopintoihin hyväksytyt voivat suorittaa opintoja vuoden 2014-2016 opetussuunnitelman mukaisesti 31.7.2018 asti.


Kasvatustieteen lisensiaatti (tieteellisesti painottunut opetussuunnitelma), joka haluaa jatkaa tohtorin tutkintoon, tekee väitöskirjan (180 op).


Tohtorintutkinto sisältää seuraavat opintokokonaisuudet:
A Väitöskirja ja sen julkinen puolustaminen 180 op
B Tieteenalan opinnot ja muut asiantuntijuuden kehittymistä tukevat opinnot 60 op

Edellytykset

Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut (Yliopistolaki 558/2009, 37 §):
1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon;
2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; tai
3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.


Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. (Yliopistolaki 558/2009, 37 §).


Kasvatustieteiden tiedekunnassa voi suorittaa kasvatustieteen tai filosofian tohtorin tutkinnon. Tutkinnon voi suorittaa pääaineena kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka tai käsityökasvatus. Suoritettava tutkinto ja pääaine valitaan hakulomakkeessa aiempien opintojen ja/tai tutkimusaiheen perusteella.


Tutkintoa suorittamaan valittavan henkilön aikaisempien opintojen tulee antaa riittävät valmiudet tiedekunnan oppiaineissa suoritettavaan jatkotutkintoon. Valittavan aiempien korkeakoulututkintojen tulee sisältää riittävästi opintoja kasvatustieteellisessä aineessa tai muulla tohtoriohjelmaan soveltuvalla alalla. Tohtoriohjelman johtoryhmä arvioi aiempien opintojen soveltuvuuden tohtoriohjelmaan hakemusten arvioinnin yhteydessä. Tohtoriohjelma voi edellyttää täydentäviä opintoja riittävien valmiuksien saavuttamiseksi. Täydentäviä opintoja ei voi sisällyttää jatkotutkintoon.


Valittavan Pro gradu -tutkielman tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön arvosanan tulee olla vähintään 3 (asteikolla 1-5) tai cum laude approbatur. Vaatimus ei koske ulkomailla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Alemmallakin tutkielman arvosanalla voi hakea jatko-opintoihin osoittamalla riittävää tieteellistä näyttöä. Riittäväksi tieteelliseksi näytöksi voidaan katsoa vertaisarvioitu artikkeli, jonka julkaisukanava (lehti, sarja tai kustantaja) yltää Tieteellisen seuran valtuuskunnan JuFo-luokituksessa vähintään tasolle 1 ja jossa hakija on ensimmäisenä kirjoittajana. Lisätietoa JuFo-luokituksesta löytyy Tieteellisten seurain valtuuskunnan verkkosivuilta www.julkaisufoorumi.fi.


Hakijan tulee osoittaa hakemuksessaan tutkimukselleen tiedekunnan ohjaajavaatimukset täyttävän ohjaajan, joka on hyväksynyt hakijan tutkimussuunnitelman ja lupautunut tutkimuksen ensimmäiseksi ohjaajaksi.


VALINNAN PERUSTEET

Hakijan valmiuksia ja sitoutumista jatko-opintojen menestykselliseen suorittamiseen arvioidaan seuraavilla kriteereillä:
- tutkimussuunnitelman laatu: mm. tutkimusaiheen innovatiivisuus, tutkimussuunnitelman selkeys ja tutkimuksen toteuttamiskelpoisuus,
- aikaisempi menestyminen opinnoissa, tutkimuskokemus sekä motivaatio tohtorintutkinnon suorittamiseen,
- kansainvälinen orientaatio ja opintojen edellyttämä kielitaito sekä
- rahoitus- ja ajankäyttösuunnitelman realistisuus.


Opinto-oikeuksia myönnettäessä arvioidaan paitsi hakijan edellytyksiä ja valmiuksia suoriutua jatko-opinnoista myös
- esitetyn ohjauksen riittävyyttä ja asiantuntijuutta sekä
- tutkimuksen soveltuvuutta tohtoriohjelmaan.


Opinto-oikeutta ei myönnetä, jos hakija ei täytä valinnan ehtoja tai jos hakija ei vertailussa mahdu asetettuihin kiintiöihin.


Jos hakijalla on aktiivinen/voimassaoleva tohtorintutkinnon opinto-oikeus toisessa yliopistossa tai Turun yliopiston toisessa tiedekunnassa, on hakijan esitettävä hakemuksessaan peruste Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan siirtymiselle. Lisäksi vaaditaan aikaisemman ohjaajan kirjallinen suostumus. Muutoin jatko-opinto-oikeuden hakeminen tapahtuu normaalisti tiedekunnan päättämien valintaperusteiden ja käytäntöjen mukaan. Opiskelijalla voi olla kerrallaan vain yksi tohtorin tutkinnon suoritusoikeus Turun yliopistossa.


JATKO-OPINTOJEN VALINTAMENETTELY

Tohtorintutkinnon opinto-oikeutta haetaan täyttämällä hakulomake sähköisessä hakujärjestelmässä sekä toimittamalla hakuilmoituksessa vaaditut liitteet hakuajan päättymiseen mennessä. Hakuaika jatko-opintoihin on kahdesti vuodessa. Opinto-oikeus alkaa hakua seuraavan lukukauden alusta. Hakuajoissa noudatetaan Turun yliopiston tutkijakoulun (UTUGS) suosituksia. Lukuvuoden 2016-2017 hakuajat ovat 1.9.-19.9.2016 ja 1.3.-20.3.2017. Lukuvuoden 2017-2018 hakuajat ilmoitetaan myöhemmin. Hakuajoista tiedotetaan ja tarkemmat hakua koskevat ohjeet julkistetaan tiedekunnan tohtorikoulutuksen www-sivuilla www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/haku/Sivut/home.aspx.


Tohtorintutkinnon suoritusoikeutta hakeva valitsee tutkimusaihettaan parhaiten vastaavan tohtoriohjelman hakuvaiheessa. Tiedekuntaan valitaan enintään 24 uutta tohtorikoulutettavaa vuodessa. Kiintiö on jaettu siten, että molempiin tiedekunnan tohtoriohjelmista (OPPI ja KEVEKO) voidaan valita enintään 12 tohtorikoulutettavaa vuodessa (6 tohtorikoulutettavaa/hakukerta).

Tohtoriohjelman johtoryhmä käsittelee hakemukset ja valmistelee opiskelijavalinnan. Tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani hyväksyy johtoryhmän esityksen pohjalta uudet opiskelijat. Hakija saa tiedon päätöksestä henkilökohtaisesti. Hylkäysperusteet ilmoitetaan hakijalle kielteisen päätöksen yhteydessä ja päätökseen liitetään valitusosoitus.


JATKO-OPINTOJEN OHJAUS

Jatko-opintoja suunnittelevan tulee ennen opinto-oikeuden hakemista ottaa yhteyttä tiedekunnan jatko-opintoja ohjaavaan professoriin tai dosenttiin, esitellä alustava tutkimussuunnitelmansa sekä keskustella tutkimuksesta ja jatko-opintojen suorittamisesta. Suositeltavaa on, että hakija aloittaisi hakuprosessinsa jo noin puoli vuotta ennen jatko-opintoihin hakemista osallistumalla niin sanottuun orientoivaan vaiheeseen, jonka aikana hän esimerkiksi osallistuu tulevan ohjaajansa ohjausseminaareihin sekä täydentää ohjaajan opastuksella tutkimussuunnitelmaansa. Kun tiedekunnan laitokseen (opettajankoulutuslaitos, kasvatustieteen laitos) työsuhteessa oleva professori tai dosentti on hyväksynyt hakijan tutkimussuunnitelman sekä lupautunut tutkimuksen ensimmäiseksi ohjaajaksi, voi hakija jättää seuraavassa haussa hakemuksensa jatko-opintoihin. Ohjaajaksi lupautunut professori tai dosentti täyttää haun päätyttyä arviolomakkeen hakijan tutkimussuunnitelmasta ja edellytyksistä tohtorintutkinnon suorittamiseen sekä toimittaa arviolomakkeen tiedekunnan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle.


Lista tiedekunnan jatko-opintojen ohjaajista ja heidän tutkimusalueistaan löytyy tiedekunnan tohtorikoulutuksen www-sivuilta http://www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/jatko-opinto-ohjaajat/Sivut/home.aspx. Jos hakija ei ole hakemuksessaan osoittanut ohjaajaa tutkimukselleen, hakemus hylätään, eikä sitä oteta johtoryhmän käsittelyyn.


Jatko-opintoihin hyväksymisen yhteydessä opiskelijalle nimetään vähintään kaksi ohjaajaa, joista vähintään pääohjaajan tulee olla kasvatustieteiden tiedekunnasta. Pääohjaajan tulee olla professori tai tiedekunnan laitokseen (kasvatustieteiden laitos tai opettajankoulutuslaitos) työsuhteessa oleva dosentti. Toisen ohjaajan tulee olla vähintään tohtori. Tarvittaessa, esimerkiksi tutkimusaiheen erityisluonteen vuoksi, voidaan tutkimukselle määrätä kolmas ohjaaja, jonka tulee olla vähintään tohtori. Tiedekunnan ulkopuolisille ohjaajille ei makseta palkkioita, ellei tiedossa ole erityistä rahoitusta, josta sitä voidaan maksaa.


HAKULOMAKE JA LIITTEET

Tohtorintutkinnon opinto-oikeutta haetaan täyttämällä hakulomake sähköisessä hakujärjestelmässä sekä toimittamalla seuraavat liitteet:
1. Tutkimussuunnitelma (ks. ohje tiedekunnan tohtorikoulutuksen www-sivuilta)
2. Ansioluettelo (sis. julkaisuluettelon, ks. ohje tiedekunnan tohtorikoulutuksen www-sivuilta)
3. Motivaatiokirje (perustelut tohtoriopintoihin hakeutumiselle Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan)
4. Kopiot tutkintotodistuksista ja opintorekisteriotteista (ks. tarkemmat ohjeet tohtorikoulutuksen www-sivuilta)
5. Todistus kielitestin suorittamisesta (ks. kohta kielitaidon osoittaminen)
6. Muualla jatko-opiskelijana olevien on hakemuksessaan esitettävä peruste Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan siirtymiselle. Lisäksi vaaditaan aikaisemman ohjaajan kirjallinen suostumus.
LISÄKSI
7. Ohjaaja toimittaa arvion hakijan tutkimussuunnitelmasta ja edellytyksistä tohtorintutkinnon suorittamiseen (ohjaaja toimittaa arviolomakkeen suoraan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle).


KIELITAIDON OSOITTAMINEN

Hakijan tulee olla suomen- tai englanninkielentaitoinen, jotta hän pystyy osallistumaan opetukseen ja kommunikoimaan yliopiston henkilökunnan kanssa. Toimiminen kansainvälisessä tiedeyhteisössä edellyttää käytännössä aina myös englannin kielen taitoa. Opinto-oikeushaun yhteydessä hakijan tulee osoittaa kielitaitonsa jollakin alla luetelluista tavoista.


Hyväksyttävät kielitestit ja niiden vähimmäisvaatimukset ovat:
- IELTS-testi (Academic): 6,5 ei yhtään yksittäistä alle 6.0
- TOEFL-testi (Academic) 575 (paper-based test) /92 (internet-based test), ei yhtään yksittäistä alle 20
- Cambridge Certificate in Advanced English (CAE) tai Cambridge Certificate of Proficiency in English (CPE) (arvosana "C" tai korkeampi)
- Pearson Test of English, Academic (PTE A): 62, ei yhtään yksittäistä alle 54
- Suomen Opetushallituksen Yleinen kielitutkinto englanninkielellä: vähintään taitotasoasteikon tasolla 5 jokaisella kielen osa-alueella


Kielitaito katsotaan riittäväksi, eikä kielitestiä vaadita, jos hakija
on suorittanut korkeakoulututkinnon ja siihen vaadittavat opinnot
- yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa Suomessa.
- yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa EU-/ETA- maassa englannin kielellä. Tutkintokielen tulee käydä ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseessä olevan korkeakoulun antamasta virallisesta dokumentista.
- Yhdysvalloissa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Australiassa tai Uudessa-Seelannissa sijaitsevassa yliopistossa englannin kielellä.
on suorittanut perusasteen tai toisen asteen koulutuksen suomen kielellä.
on suorittanut toisen asteen tutkinnon englannin kielellä Yhdysvalloissa, Australiassa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa tai Uudessa-Seelannissa englannin kielellä. Tällöin toisen asteen tutkinnon tutkintotodistus tulee liittää hakemuksen liitteeksi.

Lisätiedot

Turun yliopiston tutkijakoulun, UTUGS:n tehtävänä on systemaattisen, korkeatasoisen, ohjatun ja kestoltaan hallitun tohtorikoulutuksen järjestäminen. Tutkijakoulu koordinoi Turun yliopiston tohtorikoulutusta. Turun yliopiston tutkijakoulussa on 16 tohtoriohjelmaa, joista kasvatustieteiden tiedekunta hallinnoi kahta tohtoriohjelmaa. Kaikki kasvatustieteiden tiedekunnassa tohtorintutkintoa suorittavat opiskelijat kuuluvat yhteen tiedekunnan tohtoriohjelmista. Tohtorintutkinnon suoritusoikeutta hakeva valitsee tutkimusaihettaan parhaiten vastaavan tohtoriohjelman hakuvaiheessa.


Kasvatustieteiden tiedekunnan tohtoriohjelmat ja niiden sisällöt ovat:


Koulutuspolitiikan, elinikäisen oppimisen ja vertailevan koulutustutkimuksen tohtoriohjelma (KEVEKO)

KEVEKO-tohtoriohjelmassa tutkitaan oppimista ja koulutusta osana ihmisen elämänkaarta ja sosiaalista sekä kulttuurista toimintaa. Koulutusta tutkitaan ennen kaikkea yhteiskunnallisena ilmiönä.

Tohtoriohjelma liittyy erityisesti Turun yliopiston kasvatustieteiden laitoksen sekä Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskuksen (CELE) tutkimusalueisiin. Tohtoriohjelman johtajana toimii professori Risto Rinne.

KEVEKO-tohtoriohjelman tutkimus- ja tohtorikoulutusteemoja ovat:
- suomalaisen, EU:n ja ylikansallisen koulutuspolitiikan lähtökohtien, muutoksen ja vaikutusten tutkimus koulutuksen kaikilla tasoilla (koulutuspolitiikan tutkimus, koulutushistoriallinen tutkimus, alueiden, kansallisvaltioiden ja globaalien transitioiden tutkimus)
- koulutus, koulutustutkinnot ja -virrat osana uutta globaalia tietotaloutta ja inhimillisen pääoman rakentamista (politiikantutkimus, koulutuksen taloustiede)
- koulutuksen ja elinikäisen oppimisen arvioinnin ja hallinnoinnin tutkimus kattaen niin perusopetuksen, erityisopetuksen, keskiasteen koulutuksen, korkeakoulutuksen kuin aikuiskoulutuksen arvioinnin erityyppiset mekanismit ja välineet (poikkitieteellinen arviointitutkimus, hallintotutkimus)
- kansainvälisesti vertaileva koulutustutkimus sekä koulutusjärjestelmätasolla että koulutustasoittain ja sekä kansalais- että politiikkanäkökulmasta (koulutussosiologinen tutkimus, vertaileva tutkimus, korkeakoulututkimus, aikuiskoulutuksen ja työelämän yhteyksien tutkimus, lapsi- ja nuorisotutkimus).

Tohtoriohjelma on tarkoitettu niin päätoimisille kuin kentällä toimiville, muun työn ohessa opintoja suorittaville tohtoriopiskelijoille. Väitöskirja voi koostua artikkeleista tai olla monografia.


Oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen tutkimuksen tohtoriohjelma (OPPI)

OPPI-tohtoriohjelmassa koulutetaan kansainvälisesti orientoituneita ammattitutkijoita sekä oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen asiantuntijoita, jotka edistävät tieteelliseen evidenssiin pohjautuvaa kehittämistoimintaa koulutuksen eri alueilla.

Tohtoriohjelma liittyy erityisesti opettajankoulutuslaitoksen sekä Oppimistutkimuksen keskuksen (OTUK) tutkimusalueisiin. Tohtoriohjelman johtajana toimii professori Erno Lehtinen.

OPPI-tohtoriohjelman tutkimus- ja tohtorikoulutusteemoja ovat:
- perustaitojen (lukeminen, matematiikka, luonnontieteiden perusteet) pitkän aikavälin oppimisprosessit sekä niihin liittyen motivaation, metakognition ja sosiaalisten prosessien tutkimus
- uuden teknologian avaamien mahdollisuuksien tutkiminen koulun, yliopiston ja työelämän oppimistilanteissa sekä yhteiskunnan ja teknologisen muutoksen heijastuminen asiantuntijuuden kehittymiseen eri aloilla
- opetuksen ja opettajankoulutuksen tutkimus, kuten opettajan pedagoginen ajattelu ja opetuksen eettis-moraaliset haasteet, eri oppiaineiden opetuksen ja oppimisen tutkimus, ja monikulttuurisuuskasvatuksen ja maahanmuuttajien koulutusurien tutkimus sekä oppimisen ja opetuksen tarkastelu kulttuurisen moninaisuuden näkökulmasta.

OPPI-tohtoriohjelmassa tehdään pääsääntöisesti artikkelipohjaisia väitöskirjoja, joiden osajulkaisut julkaistaan kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Palkallisilla tohtorikoulutettavan paikoilla olevilta edellytetään artikkelipohjainen väitöskirja.


Sekä KEVEKO- että OPPI-tohtoriohjelma toimivat osana Kasvatustieteiden valtakunnallista monitieteistä tohtorikoulutusverkostoa (FinEd)
http://www.utu.fi/fi/yksikot/edu/yksikot/fined/Sivut/home.aspx.


avaa kaikki
Kasvatustieteiden tiedekunta
Opintokokonaisuudet
Tieteelliset jatkotutkinnot, kasv.